pallakselta-inariin.html.xml

Pallakselta Inariin Bállásis Anárii Maanantaina olin ympäristökeskuksen ja – ministeriön järjestämässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin Pallaksen tulevaisuutta. Mánnodaga ledjen birasguovddáža ja – ministeriija lágidan dilálašvuođas, mas gieđahallojuvvui Bállása boahtteáigi. Pidin tilaisuudessa lyhyen puheen, jossa toin Pallaksen kehityksen lisäksi esille myös muita ajankohtaisia saamelaisia koskettavia asioita. Dollen dilálašvuođas oanehis sága, mas bukten ovdan Bállása gárganeami lassin maiddái eará áigeguovdilis áššiid, mat gusket sápmelaččaid. Pallakselle aiotaan viimeisten tietojen mukaan rakentaa lisää matkustuskapasiteettia erityislain turvin ja hanke on ilmeisesti myötätuulessa myös ympäristöministeriössä. Bállásii áigojuvvo maŋimus dieđuid mielde huksejuvvot lasi mátkkoštankapasiteahtta sierralágain ja fidnu lea jáhku mielde miehtebiekkas maid birasministeriijas. Toin puheessani esille, että Pallaksen rakentaminen erityislain turvin aiheuttaa painetta myös Enontekiön suuntaan. Bukten sáhkavuorustan ovdan, ahte Bállása huksen sierralágain dagaha deaddaga maid Eanodaga guvlui. Kunnan ja matkailuyrittäjien tavoitteena on ollut, että Pyhäkerolle voitaisiin rakentaa matkailurakennuksia ja mm. hiihtohissi. Suohkana ja turismafitnodagaid ulbmilin lea leamaš, ahte Bassičerrui sáhtálii hukset turismadoaimmaid várás visttiid ja ee. čierastallanhissa. Tämä kaventaisi alueen poronhoitoalueita ja pakottaisi saamelaisporonhoidon alueet siirtymään yhä pohjoisemmaksi vaarantaen alueen saamelaiskulttuurin toimintaedellytykset. Dát gáržžidivččii guovllu sámi kultuvrra doaibmaneavttuid. Pallaksen rakentaminen murentaa kansallispuistojärjestelmää ja asettaa epäilyn, että mikäli Pallakselle voidaan tehdä oma erityislakinsa, niin miksei muillekin kansallispuistoille. Bállása huksen molle álbmotpárkavuogádaga ja bidjá eahpádusa dan hárrái, ahte jos Bállása várás sáhttá vuođđudit iežas sierralága, nu mannebe ii earánai álbmotpárkkaide. Pidän kansallispuistojärjestelmää ehdottoman toimivana ja tärkeänä suomalaisena järjestelmänä, joka takaa kansallismaisemiemme siirtymisen myös tulevien sukupolvien nautittavaksi. Anán álbmotpárkavuogádaga eavttohis doaibmin ja dehálaš suopmelaš vuogádahkan, mii dáhkida álbmotduovdagiiddámet sirdáseami maiddái boahtte buolvvaide. Tätä tärkeää kansallista perintömme ei saa murentaa millään erityislailla. Dán midjiide dehálaš álbmotlaš árbámet ii oaččo mollet mainnage sierralágain. Ajankohtaisia saamelaisia koskettavia hankkeita on parhaillaan Lapin liitossa valmisteltavana oleva Tunturi-Lapin maakuntakaava, jossa pelkona on, että Tunturi-Lapin aluekehitystä tehdään vain matkailun kautta, kuten Pallaksen ja Pyhäkeron tilanne osoittaa. Dat lea válmmaštallojuvvome Lappi lihtus. Ballun lea, ahte Duottar-Sámi guovllugárganeapmi bargojuvvo dušše turismma bakte, dego Bállása ja Bassičearu dilli čájeha. En vastusta matkailua, mutta matkailurakentamisen on tapahduttava hallitusti olemassa olevien matkailukeskusten kautta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja huomioiden tiiviin aluekehityksen. In vuostálastte turismmadoaimma, muhto turismahuksen galgá dáhpáhuvvat dálá turismaguovddážiid olis ja nu ahte dan bastá hálddašit. Huksemis ferte váldit vuhtii riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliid ja deahtta guovllugárganeami. Kaivostoiminta ollaan suunnittelemassa Käsivarren alueelle, ja se on huomioitu myös nykyisessä maakuntakaavaluonnoksessa. Ruvkedoaibma lea plánejuvvome Suoma njárgii ja dat lea váldojuvvon vuhtii maid dálá eanangoddelávvahápmosis. Tunturi-Lapin alueella merkittävin saamelaiselinkeino on poronhoito. Duottar-Sámis mávssolaččamus ealáhus lea boazodoallu. En vastusta kaivostoimintaa, mutta nykyinen kaivoslaki ja valtausten hyväksymisprosessi ei täytä kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain edellyttämää tasoa. In vuostálastte ruvkedoaimma, muhto dáláš ruvkeláhka ja vuoluštemiid dohkkehanprosessa ii deavdde riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja Suoma vuođđolága gáibidan dási. Jo etsintätyö vaikeuttaa saamelaisporonhoidon toimintaedellytyksiä, koska etsintätoiminta on laajamittaista ja mekaanista. Juo ohcanbargu váttásnuhttá sámi boazodoalu doaibmaneavttuid, daningo ohcandoaibma lea viiddis ja mekánalaš. Saamelaisporonhoidon huolena on jatkuvasti kutistuvat laitumet – kaikki uudet ja laajamittaiset hankkeet ilman suunnittelua saamelaiskäräjien ja elinkeinon harjoittajien kanssa. Sápmelaš boazodoalu fuollan leat guohtoneatnamat, mat gáržot geažos áigge. Dan ollái gullet buot ođđa ja viidát váikkuheaddji fidnut, mat dahkkojit almmá plánema haga sámedikkiin ja ealáhusbargiiguin. Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien sivuilta Mu doallan sáhka dilálašvuođas gávdno ollislažžan Sámedikki siidduin Tiistaina Hetassa oli saamelaiskäräjien järjestämän seminaari Enontekiön kunnan saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Disdaga Heahtás lei sámedikki lágidan seminára Eanodaga suohkana sámegielalaš sosiála- ja deavvašvuohtabálvalusain. Mukana oli myös mm. vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää. Mielde lei maid ee. veahádatáittardeaddji Johanna Suurpää. Toin omassa puheessani esille saamen kielilakiselvityksen tuloksia Enontekiön kunnan osalta. Bukten sáhkavuorustan ovdan sámi giellaláhkačielggadeami bohtosiid, mat guske Eanodaga suohkana. Totesin, että Enontekiön kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa on parannettavaa ja kehitettävää paljon. Celken, ahte Eanodaga suohkana sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain lea olu buoridan- ja gárgehanvárri. Saamelaiskäräjät pyrkii omalla edunvalvonnallaan turvaamaan sen, että saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin saadaan lisää rahoitusta. Sámediggi viggá sámiid beroštumiid bearráigeahččamis dorvvastit dan, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ožžojuvvo lasi ruhtadeapmi. Rahoitusta voitaisiin myöntää kaikille lakisääteisiä julkisia palveluja tuottaville organisaatioille. Ruhtadeapmi sáhtálii juolluduvvot buot láhkaásahan almmolaš bálvalusaid buvttadeaddji organisašuvnnaide. Esitin myös, että saamelaiskäräjien ja kunnan tulee lisätä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa, jotta voimme turvata parhaiten saamen kielen ja kulttuurin jatkuvuuden Enontekiön kunnan alueella ja että saamenkielinen palvelutaso saadaan turvattua. Evttohin maid, ahte sámediggi ja suohkan galgaba lasihit ovttasbarggu sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi áššiin, vai sáhtáleimmet dáhkidit buoremusat sámegiela ja sámi kultuvrra jotkkolašvuođa Eanodaga suohkanis ja ahte sámegielalaš bálvalandássi sáhttá dorvvastahttojuvvot. Puhe löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet – osiossa. Mu sáhka gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas. Torstaina Saamelaiskäräjillä oli kunnia saada kulttuuriministeriön poliittinen valtiosihteeri Stefan Johansson vieraaksemme Inariin. Duorastaga Sámedikkis lei gudni oažžut guossin kulturministeriija politihkalaš stáhtačálli Stefan Johansson Anárii. Tilaisuudessa pitämässäni puheessani toin tuon esille yleisesti saamelaiskäräjien toimintaan liittyviä asioita ja ajankohtaisia kehittämistarpeita erityisesti kulttuuriasioihin liittyen. Dilálašvuođas doallan sáhkavuorustan bukten ovdan oppalaččat sámedikki bargui gullevaš áššiid ja áigeguovdilis gárgehandárbbuid earenoamážit kulturáššiid buohta. Toin esille tarpeen nostaa saamelaiskäräjien kautta kanavoituvaa valtioapua merkittävästi nykyisestä. Bukten ovdan dárbbu loktet sámedikki bakte kanaliserejuvvon stáhtaveahki mearkkašahtti ládje dálážis. Erityisen suuri tarve olisi saamelaiskäräjien kautta myönnettävälle erityiselle avustukselle lasten ja nuorten saamelaiskulttuuria tukeviin toimintoihin ja hankkeisiin. Hui stuora dárbu livččii ruhtadoarjagii, mii juolluduvvolii sámedikki bakte earenoamážit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrra doaimmaide ja fidnuide. Toinen suuri tarve on lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen saamelaiskäräjillä, ja tähän tarvitaan kipeästi uusia resursseja. Nubbi stuora dárbu lea mánáid ja nuoraid oassálastima gárgeheapmi sámedikkis ja dása dárbbahuvvolii jođánit ođđa resurssaid. Nykyisellä resurssitasolla emme pysty luomaan pysyvää lasten ja nuorten osallisuutta parantavaa järjestelmää Saamelaiskäräjille. Dáláš resursadásis eat bastte ráhkadit bissovaš vuogádaga, mii buorida mánáid ja nuoraid oassálastima Sámedikkis. Lisäksi pyysin valtiosihteeriä edistämään saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten asemaa ja kiinnittämään huomioita saamelaistaiteilijoiden tilanteeseen. Dasa lassin bivden stáhtačálli ovddidit sámiid ruovttuguovllu olggobealde orru sápmelaččaid sajádaga ja giddet fuomášumi sámi dáiddariid dillái. Koko puhe on löydettävissä saamelaiskäräjien sivuilta Oba sága sáhttá gávdnat sámedikki siidduin Samana päivänä tapasin myös metsähallituksen edustajia epävirallisessa tapaamisessa, jossa oli mukana mm. luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Seamma beaivve deaivvadin maid meahcceráđđehusa ovddasteddjiid eahpevirggálaš deaivvadeamis, mas lei mielde ee. luonddubálvalanhoavda Rauno Väisänen. Tilaisuudessa hän teki kattavan katsauksen osastonsa toimintaan. Dilálašvuođas son dagai gokčevaš geahčastaga ossodagas bargui. Juuri ennen tapaamistamme saamelaismuseosäätiö ja metsähallitus olivat allekirjoittaneet sopimuksen yhteistyön tiivistämisestä. Jur ovdal min deaivvadeami sámimuseavuođđudus ja meahcceráđđehus leigga vuolláičállán soahpamuša ovttasbarggu buorideamis. Kuulin myös myönteisen uutisen siitä, että metsähallitus on parantamassa saamenkielistä tiedotustoimintaansa lähiaikoina. Gullen maid miehtemielalaš ođđasa das, ahte meahcceráđđehus lea buorideame sámegielalaš diehtojuohkindoaimma lagaš boahtteáigge. Perjantaina oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous, joka jatkuu maanantaina. Bearjadaga lei sámedikki stivrra čoakkán, mii joatkahuvvá mánnodaga. Tiistaina tapaan hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen, jonka kanssa keskustelen aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta. Disdaga deaivvadan hálddahus- ja suohkanministtar Mari Kiviniemi, geainna ságastalan guovlluhálddahusa ođašnuhttin- ja gárgehanfidnus. Keskiviikkona minulla on ilo osallistua tasavallan presidentti Tarja Halosen järjestämään monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta Suomessa käsittelevään presidenttifoorumiin, jossa pidän lyhyen alustuksen. Gaskavahkko mus lea illu oassálastit dásseválddi presideantta Tarja Halosa lágidan máŋggakultuvrralaš- ja máŋggaárvošašvuođa Suomas gieđahalli presideantaforumii, gos doalan oanehis vuođđosága. Presidenttifoorumi on nähtävissä internetissä suorana Ylesradion kotisivuilla ( Presideantaforuma sáhttá oaidnit interneahtas njuolggosáttan Yleisradio ruovttusiidduin ( ) ja tiivistelmä YLE TV 1:ssä 22.5 klo 14-15. ) ja báddejuvvon čoahkkáigeassun YLE TV 1:žis 22.5. d. 14-15. Vuontisjärvellä 18.5.2008 Vuottesjávrres 18.5.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet