porotalouden-ja-luontaiselinkeinojen.html.xml

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistuksesta	Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ođasnuhttimis
Maa- ja metsätalousministeriö on asettunut keväällä työryhmän pohtimaan porotalouden ja luontaislainkeinojen rahoituslain eli POLURA-lain kokonaisuudistusta.	Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea ceggen giđđat bargojoavkku suokkardit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága dehege POLURA-lága ollislaš ođasnuhttima.
Nykyinen poronhoidon tukijärjestelmä poronhoitajalle koostuu pääasiassa 26 euron eläinkohtaisesta tuesta, 20 % investointituesta kaluston uusimiseen viiden vuoden välein ja erinäisistä lainoista.	Dálá boazodoalu doarjjavuogádat boazodoallái čoaggana eanas 26 euro ealliguovdasaš doarjagis, 20 % investerendoarjagis meahccefievrruid ođasnuhttimii viđa jagi gaskkaid ja sierralágán loanain.
POLURA-työryhmässä toimii saamelaiskäräjien edustajana hallituksen jäsen ja poromies Asko Länsman.	Sámedikki ovddasteaddjin POLURA-bargojoavkkus lea sámedikki stivrra lahttu Asko Länsman, gii iešnai lea badjeolmmái.
Työryhmä on luovuttanut väliraporttinsa kesällä ja työryhmän tulee laatia ehdotuksensa tämän vuoden loppuun mennessä.	Bargojoavku lea luobahan gaskaraporttas geasset ja bargojoavku galgá ráhkadit evttohusas dán jági loahpa rádjái.
Tavoitteenani on ollut että myös Lappi-työryhmä olisi loppuraportillaan tuonut tukea ja ehdotuksia poronhoidon kehittämiseksi, mutta en saanut riittävästi tukea esityksilleni.	Mu ulbmilin lea leamaš, ahte maiddái Lappi-bargojoavku livččii loahpparaporttastis addán doarjaga ja evttohusaid boazodoalu ovddideami várás, muhto in ožžon dárbahassii olu doarjaga evttohusaidasan.
Saamelaiskäräjien tavoitteena POLURA-työssä on saada saamelaisporonhoidolle oma tukijärjestelmänsä ja saada poronhoidon tukitasoa nostettua.	Sámedikki ulbmilin POLURA-barggus lea oažžut sámi boazodollui iežas doarjjavuogádaga ja oažžut boazodoalu doarjjadási badjánit.
Lisäksi keskeinen tavoite on saada poronhoidon investointituen ehtoja paremmaksi siten, että tukitasoa nostetaan 20 %:sta 40 %:iin ja kaluston uudistamiseen myönnetään tukea kahden vuoden välein.	Dasa lassin guovddášulbmil lea oažžut boazodoalu investerendoarjaga eavttuid buorránit nu ahte doarjjadássi bajiduvvo 20 %:s 40 %:ii ja ahte meahccefievrruid, mohtorgielkká ja geassevuojániid lonuheapmái mieđihuvvo doarjja guovtti jagi gaskkaid.
Nykyisin investointitukea myönnetään viiden vuoden välein kaluston hankintaan.	Dáláš investerendoarjja mieđihuvvo viđa jagi gaskkaid.
Paimennuskalusto ei kestä viittä vuotta, ja poromiesten on uusittava ne parin vuoden välein.	Mohtorgielkkát, mohtorsykkelat ja njealjejuvllat mönkijät eai gierdda boazosápmelaččaid beaivválaš boazobarggus vihtta jagi, muhto dat fertejit lonuhuvvot moatti jagi gaskkaid.
Toinen keskeinen tavoitteemme on saada porotalouden eläinkohtainen tuki nostettua jo tulevalle poronhoitovuodelle Euroopan Unionin sallimaan ylärajaan eli 36 euroon porolta.	Nubbi guovddáš ulbmil lea oažžut boazodoalu ealliguovdasaš doarjaga loktanit juo boahtte boazodoallojahkái Eurohpa Uniovnna mieđihan badjerádjái dehege 36 euroi bohccos.
Nykyinen eläinkohtainen tuki on aivan liian alhainen tasoltaan, eikä 36 euroa ole sekään kuin indeksikorotus verrattuna esimerkiksi kotieläinten tukitasoon.	Dáláš ealliguovdasaš doarjja, 26 euro, lea aivve liiggás unni, iige 36 euro leat datge go indeaksabajideapmi veardidettiin ovdamearkkadihte oapmedoalu doarjjadássái.
Mikäli tukitasoa ei paranneta, poronhoitoalueella poronhoitajien olisi kannattavampaa ryhtyä paimentamaan esimerkiksi lampaita, joista saa eläintä kohti usean sadan euron tuen.	Jos doarjjadássi ii buoriduvvo, boazodoalloguovllu boazodolliide livččii eambbo gánnáhahtti guođohišgoahtit omd. sávzzaid, main oažžu ealli nala máŋgga čuođi euro stuoru doarjaga.
Kotieläintaloudessa on käytössä eläinkohtaisen tuen ja teurastuen yhdistelmiä.	Oapmedoalus lea anus ealliguovdasaš ja njuovvandoarjaga oktiibidju.
Myös porotalouden tukijärjestelmää olisi järkevä kehittää eläinkohtaisen ja teurastuen yhdistelmäksi.	Maiddái boazodoalu doarjjaortnega gánnáhivččii gárganahttit ealliguovdasaš ja njuovvandoarjaga oktiibidjun.
Eläinkohtaisesta tuesta ei tule kuitenkaan luopua, koska vain teurastuki tukimuotona pakottaisi poronhoitajat teurastuksiin ja antaisi lihanostajille paremman neuvotteluaseman lihan hinnan määräytymisessä.	Ealliguovdasaš doarjagis ii goitge galggale luohpat, daningo dušše njuovvandoarjja doarjjahápmin bággelii boazodolliid njuovvamii ja attálii biergooastiide buoret ráđđádallansajádaga biergohatti mearrahuvvamis.
Teurastuki eläinkohtaisen tuen lisänä olisi toimiva erityisesti niissä paliskunnissa joissa on vaikea pitää poroluku suurimman sallitun poromäärän rajoissa.	Njuovvandoarjja ealliguovdasaš doarjaga lassin livččii doaibmi earenoamážit dain bálgesiin, main lea váttis doallat boazologu stuorimus lobálaš boazomeari rájiid siste.
Saamelaiskäräjien työn tueksi POLURA-työryhmässä olemme kysyneet saamelaisalueen paliskunnilta kirjallisia näkemyksiä ja ehdotuksia miten POLURA-lakia tulee uudistaa.	Sámedikki barggu doarjjan POLURA-bargojoavkkus leat jearran sámiid ruovttuguovllu bálgesiin čálalaš oainnuid ja evttohusaid mot POLURA-láhka galgá ođastuvvot.
Tämän johdosta pidimme saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteiskokouksen viime maanantaina Inarissa.	Dán dihte mii doalaimet sámedikki ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkáma mannan mánnodaga Anáris.
Kokouksessa käsittelimme ennen kaikkea saamelaiskäräjien ehdotusta saamelaisporonhoidon omasta tukijärjestelmästä eli nk. Laumaporonhoidon paimennustuesta, jolla tuettaisiin paimentolaisporonhoitoa ja sen säilymistä ja kehittymistä.	Čoakkámis gieđahalaimet vuohččan sámedikki evttohusa sámi boazodoalu iežas doarjjavuogádagas dehege ng. ealloboazodoalu guođohandoarjagis, mas dorjojuvvolii ealloboazodoallu ja dan seailun ja gárganeapmi.
Saamelaisten kotiseutualueella poronhoito perustuu tokkapaimennukseen, joka aiheuttaa polttoainemenoja ja kaluston kulumista.	Sámiid ruovttuguovllus boazodoallu vuođđuduvvá ealuid guođoheapmái, mas čuvvot dieđusge bensiidnagolut ja meahccefievrrut maid gollet.
Paimennus on kuitenkin välttämätöntä porojen hyvinvoinnin kannalta.	Guođoheapmi lea goit vealtameahttun bohccuid buresbirgejumi dáfus.
Kokous oli yksimielinen siitä, että POLURA-tuen kokonaistasoa tulisi tarkistaa ylöspäin, POLURA-tuen rakennetta tulee muuttaa ja että paimennustukea saamelaisalueen paliskunnille on vaadittava POLURA-lain uudistamisen yhteydessä.	Čoakkán lei ovttaoaivilis das, ahte POLURA-doarjaga ollislaš dási galgá loktet, POLURA-doarjaga ráhkadusa galgá rievdadit ja ahte sámiid ruovttuguovllu bálgesiidda galgá gáibidit guođohandoarjaga POLURA-ođasnuhttima olis.
Perusteet paimennustuen vaatimiselle löytyvät Suomen perustuslaista, eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätöksistä ja EU:n liittymissopimuksesta, jonka perusteella Suomen viranomaisilla on mahdollisuus kansallisin toimin ja EY. – oikeuden estämättä myöntää saamelaisten poronhoitoon erityisiä oikeuksia saamelaisten kotiseutualueella.	Ákkat guođohandoarjaga gáibideapmái gávdnojit Suomma vuođđolágas, riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti mearrádusain ja EU:a searvansoahpamušas, man vuođul Suoma eiseválddiin lea vejolašvuohta álbmotlaš doaimmaiguin ja Eurohpa ovttastumi lága easttekeahttá mieđihit sámi boazodollui sierra vuoigatvuođaid sámiid ruovttuguovllus.
EU:n parlamentti puolestaan on pitänyt mahdollisena sallia saamelaisporonhoidon edelleen kehittämisen saamelaisten omalta kulttuuriselta pohjalta yhteisön tukemana.	EU:a parlameanta lea bealistis atnán vejolažžan gárganahttit sámi boazodoalu sápmelaččaid iežaset kultuvrra vuođul nu ahte uniovdna dan doarju.
Eteläisellä poronhoitoalueella suuri osa poronhoitajien tuloista tulee peltotuista ja myös metsätaloudesta.	Lulit boazodoalloguovllus eanas boazodolliid boađuin bohtet gieddedoarjagiin ja maiddái vuovdedoalus.
Saamelaisporonhoito on ennen kaikkea kulttuurinen elinkeino, ja se ylläpitää saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria sekä mahdollistaa asumisen saamelaisten kotiseutualueella.	Sápmelaš boazodoallu lea earenoamážit kultuvrralaš ealáhus ja dat bajásdoallá sámegiela ja sámi kultuvrra ja dasa lassin dahká obanassiige vejolažžan orruma sámiid ruovttuguovllus.
Saamelainen poronhoito takaa parhaiten eläinten hyvinvoinnin, koska paimennusjärjestelmä mahdollistaa parhaiten sen, että poro laumana voi noudattaa biologista vaellusviettiään. Eläinten hyvinvointi näkyy myös lihan laadussa ja maussa.	Sápmelaš boazodoallu dáhkida buoremusat elliid buresbirgejumi, daningo guođohanvuogádat dahká buoremusat vejolažžan dan, ahte boazu eallun sáhttá eallit biologalaš ohkoladdanvieruidis mielde.
Eläinten hyvinvoinnilla on vaikutusta myös lihan terveellisyyteen.	Elliid buresbirgejupmi lea váikkuhus maid bierggus dearvvašvuhtii.
Ruokinnassa olevien porojen liha ei ole yhtä terveellistä kuin paimennettujen porojen liha, koska lihan rasvaominaisuudet muuttuvat ravinnon myötä.	Gárdebiebmanbohccuid biergu leat liikká dearvvašlaš go daid bohccuid, mat guođohuvvojit, daningo bierggu vuodjadoallu rievdá biepmu mielde.
Maataloudessa itse asiassa on jo käytössä eläinten hyvinvointituki, jota voi omalta osaltaan soveltaa paimennustuen perusteissa ja määräytymisessä.	Eanandoalus lea iešalddes juo anus elliid buresbirgendoarjja, man sáhttá heivehit guođohandoarjaga ákkain ja mearrahuvvamis.
Maataloudessa kotieläintila voi saada maksimissaan 3000 euroa hyvinvointitukea vuodessa ja se tulee kaikkien muiden tukien päälle.	Eanandoalu bealde oapmedállu sáhttá oažžut bajimus mearis mielde 3000 euro buresbirgendoarjaga jahkái ja dat boahtá buot eará doarjagiid nala.
Paimennustuen tulee perustua luonnollisesti paimentolaisporonhoitoon.	Guođohandoarjja galgá vuođđuduvvat lunddolaččat boazobargomállii, mas ealut guođohuvvojit miehtá jagi.
Tukea saisi ympärivuotisena paimennuspäiviltä.	Doarjaga galggalii oažžut guođohanbeivviin miehtá jagi.
Tuen saamisen ehdot ja maksimimäärät tulee tietenkin tarkasti määrittää.	Doarjaga oažžuma eavttut ja eanemusmearit galget dieđusge dárkket meroštallojuvvot.
Tuki ei saa kuitenkaan lisätä byrokratiaa, vaan tuen hakemisen ja tuen käytön seurannan tulee perustua nykyiseen kirjanpitojärjestelmään ja ajopäiväkirjojen käyttöön.	Doarjja ii oaččo lasihit byrokratiija, muhto doarjaga ohcama ja doarjaga bearráigeahčču galgá vuođđuduvvat dáláš ruhtadoallovuogádahkii ja vuodjinbeaivegirjjiid atnui.
Tuki tulisi myöntää useasti vuodessa ja myös ennakkona, kuten maatalouden tukijärjestelmässä on jo mahdollista.	Doarjja galggalii juolluduvvot máŋgga háve jagis ja maiddái ovddalgihtii, dego eanandoalu doarjjavuogádagas lea juo vejolaš.
Itse koen tuen erityisen tärkeäksi saamelaisporonhoidon tulevaisuudelle, ja omalta osaltaan se mahdollistaisi myös nuorten entistä aktiivisemman osallistumisen poronhoitotyöhön.	Ieš gal oainnán doarjaga earenoamáš mávssolažžan sámi boazodoalu boahtteáigái ja dat bealistis dagalii vejolažžan maiddái nuoraid ein árjjálaččat bargama bohccuiguin.
Tuki mahdollistaisi saamelaisen poronhoitomallin ja sen perinteiden säilymisen tulevaisuudessakin.	Doarjja dagalii maid vejolažžan sápmelaš boazodoallomálle ja dan árbevieruid seailuma boahtteáiggenai.
Paimennustuki estäisi tehokkaasti suomalaisen tarhaporonhoitomallin leviämisen saamelaisporonhoitoon, vaikka tukijärjestelmä ja lihantuotannon tehokkuus nykyisellä poronhoitajien tulotasolla voikin houkutella saamelaisporonhoitajia tarhaporonhoidon piiriin, jossa on käytössä mm. maatalouden pelto- ja muut tuet.	Guođohandoarjja easttálii beaktilit suopmelaš gárdeboazodoallomálle lávdama sámi boazodollui, vaikko doarjjavuogádat ja biergobuvttadeami beaktilvuohta dáláš boazodoalu dinesdásiin sáhttánai geasuhit boazosápmelaččaid gárdebiebmanmállet boazodoalu ollái, mas lea anus ee. eanandoalu giedde- ja eará doarjagat.
Saamelaiskäräjät valmistelee yksilöidyn esityksensä paimennustuesta ja sen määräytymisestä POLURA-työryhmälle.	Sámediggi válbme bienalaš evttohusas guođohandoarjagis ja dan mearrahuvvamis POLURA-bargojovkui.
Yhteiskokouksessa sovimme myös, että jatkamme yhteistyötä saamelaisalueen paliskuntien ja saamelaiskäräjien kesken.	Oktasaščoakkámis soabaimet maid, ahte joatkit sámedikki ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid ovttasbarggu.
Vuontisjärvellä 28.9.2008	Vuottesjávrres ramádahkan
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet