porvoon-valtiopaivien-tunnelmia.html.xml

Viime blogikirjoituksesta on ehtinyt vierähtää jo tovi ja paljon on ehtinyt tapahtua, myös positiivista.	Maŋimus bloggačállosisttán lea juo guhkes áigi ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat, maiddái positiivvalaš áššit.
Enontekiön kunta on päättänyt osallistua saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen kuntakohtaiseen kustannukseen.	Eanodaga suohkan lea mearridan oassálastit sámi mánáidkulturguovddáža suohkanguovdasaš goluide.
Tämä on erittäin hieno asia.	Dát lea hui buorre ođas.
Toisena iloisena asiana on opetusministeriön päätös myöntää saamelaiskäräjille 100 000 euroa vuodelle 2009 saamelaisten kieli- ja kulttuuripesätoimintaa varten.	Nubbin somáš áššin lea oahpahusministeriija mearrádus mieđihit sámediggái 100 000 euro jahkái 2009 sámi giella- ja kulturbeassedoaimma várás.
Valtionavustuksella rahoitetaan Inarin kirkonkylässä toimivan inarin- ja koltansaamenkielisen kielipesän toimintaa yhteensä 81 200 eurolla ja Vuotsossa sijaitsevan pohjoissaamenkielisen kielipesän toimintaa yhteensä 18 800 eurolla.	Stáhtavehkiin ruhtaduvvo Anára girkogili anáraš- ja nuortalašgiel giellabeassedoaibma oktiibuot 81 200 euroin ja Vuohču davvisámegiel giellabeassedoaibma oktiibuot 18 800 euroin.
Marraskuun puolivälissä saamelaisten yhteistyöelin, saamelainen parlamentaarinen neuvosto oli YK:n pysyvän foorumin vieraana Kaarasjoella Norjassa.	Skábmamánu beallemuttos sámiid ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđđi lei ON:a bissovaš foruma guossin Kárášjogas Norggas.
YK:n pysyvä foorum on alkuperäiskansakysymyksiin erikoistunut YK:n elin.	ON:a bissovaš forum lea álgoálbmotáššiide spesialiseren ON:a orgána.
Toimitin pysyvälle foorumille raportin saamelaisten ihmisoikeustilanteesta Suomessa.	Doaimmahin bissovaš forumii raportta sámi olmmošvuoigatvuohtadilis Suomas.
Raportti löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta englanniksi lausunnot 2009-osiosta.	Raporta gávdno sámedikki ruovttusiidduin eŋgelasgillii cealkámušat 2009-oasis.
Samalla viikolla neuvottelimme myös Raittijärven polun toteutuksesta Rovaniemellä.	Seamma vahku ráđđádalaimet maid Ávžžášjávrri bálgá huksemis Roavenjárggas.
Viime viikolla koko viikko meni erilaisten kokouksien valmistelussa.	Mannan vahku áigge oba vahkku manai sierralágán čoakkámiid válmmaštallamis.
Perjantaina osallistuin biodiversiteettityöryhmän kokoukseen Helsingissä.	Bearjadaga oassálasten biodiversiteahttajoavkku čoakkámii Helssegis.
Työryhmä on pidemmältä nimeltään: Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä.	Bargojoavku lea guhkit nama mielde Suoma luonddu máŋggalágánvuođa suddjema ja suvdilis anu našuvnnalaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2017 olláhuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku.
Työryhmä on todella mielenkiintoinen ja osallistun sen työhön aina kuin voin.	Bargojoavku lea duođaid miellagiddevaš ja oassálasttán dan bargui álohii go fal sáhtán.
Perjantaina käsittelimme biodiversiteettisopimuksen maaraporttia sopimuksen sihteeristölle.	Bearjadaga gieđahalaimet biodiversiteahttasoahpamuša riikaraportta, mii sáddejuvvo soahpamuša čállingoddái.
Maaraportissa käsitellään saamelaisia koskevia asioita ja asetetaan myös tavotteita biodiversiteetin suojelulle lähivuosille.	Riikaraporttas gieđahallojuvvojit áššit, mat gieđahallet sápmelaččaid ja biddjojuvvojit maid ulbmilat biodiversiteahta lagašjagiid suodjaleapmái.
Toin omat huomioni jo etukäteen kirjallisesti.	Bukten iežan mearkkašumiid juo ovddalgihtii čálalaččat.
Käsittelimme myös biodiversiteettiviestinnän strategiaa ja toivoin, että tietoa biodiversiteetistä olisi saatavilla myös saameksi.	Gieđahalaimet maid biodiversiteahttasoahpamuša kommunikašuvnna strategiija ja sávven, ahte diehtu biodiversiteahtas livččii maid sámegillii.
Suomen Ympäristökeskuksen tutkija esitteli työryhmälle ekosysteemilähestymistapaa.	Suoma birasguovddáža dutki buvttii ovdan bargojovkui ekosystemalaš lahkonanvuogi.
Ekosysteemilähestymistapa on biodiversiteettisopimuksen viitekehys, jonka avulla pyritään kokonaisvaltaiseen näkemykseen luonnonalueiden suojelussa, hoidossa ja kestävässä käytössä.	Ekosystemalaš lahkonanvuohki lea biodiversiteahttasoahpamuša refereansarápma, mainna viggojuvvo ollislaš oidnui luondduviidodagaid suodjaleamis, dikšumis ja suvdilis anus.
Lähestymistapa painottaa ekosysteemien rakenteen ja toiminnan säilyttämistä, jotta ihmisille ja luonnolle arvokkaiden ekosysteemipalvelujen saatavuus turvataan.	Lahkonanvuohki deattuha ekosystema struktuvrra ja doaimma seailluheami, vai olbmuide ja lundui divrras ekosystemabálvalusaid oažžun dorvvastuvvo.
Toivottavasti ekosysteemilähestymistapaa ruvetaan soveltamaan laajasti myös saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa maankäytössä ja kaavoituksessa.	Doaivvu mielde ekosystemalaš lahkonanvuohki álgojuvvo guoskaduvvot viidát maid sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid olis eanangeavaheamis ja lávvemis.
Lauantaina minulla oli ilo ja kunnia osallistua Merkkivuoden 1809 päätapahtumaan Porvoossa.	Lávvordaga mus illu ja gudni searvat Mearkajagi 1809 váldodáhpáhussii Porvoos.
Kutsuvieraille esitettiin Porvoon juhlallisessa kirkossa näytelmä Laulu Suomelle, jonka jälkeen osallistuin Porvoon kaupungin vastaanotolle.	Bovdejun gussiide nektojuvvui Porvoo fiinna girkus čájálmas Lávlu Suoma várás ja dan maŋŋel oassálasten Porvoo gávpoga vuostáiváldimii.
Maanantaina osallistuin Maailman porokansojen neljänteen maailmankongresiin Koutokeinossa.	Ovddetbeaivve oassálasten Máilmmi boazoálbmogiid njealját máilmmikongressii Guovdageainnus.
Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen, joka löytyy parin päivän päästä saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta pohjoissaameksi.	Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa, mii gávdno moatti beaivvi siste sámedikki ruovttusiidduin ságat-oasis davvisámegillii.
Iltapäivällä saamelaiskäräjien hallitus piti puhelinkokouksen, jossa ainoana asiana oli lausunnon antaminen PEFC- metsäsertifiointikriteeristöstä.	Eahkesbeaivve sámedikki stivra doalai telefunčoakkáma, mas áidna áššin lei cealkámuša addin PEFS-vuovdesertifiserenkritearas.
Hallitus päätti palauttaa asian elinkeino- ja oikeuslautakunnan käsittelyyn ja käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 14.4.	Stivra mearridii máhcahit ášši ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti gieđahallamii ja gieđahallá ášši čuovvovaš čoakkámisttis 14.4.
Loppuviikko minulla kuluukin Helsingissä.	Loahppavahkku mus mannánai Helssegis.
Keskiviikkona osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen.	Odne oassálastten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii.
Kokouksessa käsiteltiin Itämerta ja kokouksessa painotettiin erityisesti Itämeren suojelun kehittämistä.	Čoakkámis gieđahallui Nuortameara dilli ja čoakkámis deattuhuvvui earenoamážit Nuortameara suodjaleami gárgeheapmi.
Eduskunnalle annetaan kesään mennessä Itämeri-selonteko.	Riikkabeivviide addojuvvo geasi rádjái Nuortamearra-čielggadeapmi.
Iltapäivällä osallistuin työ- ja elinkeinoministeriössä saamelaiskäräjälain mukaisiin neuvotteluihin kaivoslaista ja valtaushakemuksista.	Eahkesbeaivve oassálasten bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága miel ráđđádallamiidda ruvkelágas ja málbmavárrehusohcamiin.
Käsittelimme kokouksessa kaivoslaista annettuja lausuntoja ja saamelaiskäräjien lausuntoa ja miten se otetetaan huomioon kaivoslaissa.	Gieđahalaimet čoakkámis ruvkelágas addojun cealkámušaid ja sámedikki cealkámuša ja mot dat váldojuvvo vuhtii ruvkelágas.
Saamelaiskäräjät painotti, että kaivoslakityöryhmän (KAILA) ehdotukseen ei saa tulla saamelaisten oikeusaseman kannalta heikennyksiä.	Sámediggi deattuhii, ahte ruvkeláhkabargojoavkku (KAILA) evttohussii eai oaččo boahtit sámiid riektesajádaga dáfus geahnohuhttimat.
Saamelaiskäräjien lausunto kaivoslaista löytyy lausunnot 2008-osiosta.	Sámedikki cealkámus ruvkelágas gávdno cealkámušat 2008-oasis.
Kaivoslaki tulee hallituksen esityksenä aikaisintaan ensi syksynä ja sitä käsitellään sen jälkeen viidessä valiokunnassa.	Ruvkeláhka boahtá jáhku mielde ráđđehusa evttohussan áramusat boahtte čavčča ja dat gieđahallojuvvo dan maŋŋel viđa váljagottis.
Eduskuntakäsittely kestänee vuoden ja voitaneen hyväksyä eduskunnassa vuonna 2010 ja se voisi tulla voimaan vuonna 2011.	Riikabeaivegieđahallan bistá sulaid jagi ja sáhtáš dohkkehuvvot jagi 2010 ja bođeš vuoibmái jagi 2011.
Perjantaina on hyvin tärkeä kokous, johon osallistuu lajaasti saamelaiskäräjien asianesittelijöitä.	Bearjadaga lea hui dehálaš čoakkán, masa oassálastet viidát sámedikki áššemeannudeaddjit.
Neuvottelemme Aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU) valtiovarainministeriössä.	Ráđđádallat guolohálddahusa ođasnuhttinfidnus (ALKU) ruhtaministeriijas.
Helsingissä 1.4.2009	Helssegis 1.4.2009
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet