rovaniemen-kokousten-terveisi.html.xml

sunnuntaina 9. marraskuuta 2008	Roavenjárgga čoakkáma muosáhusat
Viime viikon tiistaina Rovaniemellä pidettiin saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi, joka pidetään joka neljäs vuosi.	Mannan vahku disdaga Roavenjárggas dollojuvvui sámi parlamentarihkkáriid konfereansa, mii dollojuvvo juohke njealját jagi.
Konferenssin virallisina edustajina olivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat.	Konfereanssa virggálaš ovddasteaddjin ledje Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid ovddasteaddjit sihke Ruošša beale sámi servviid ovddasteaddjit.
Konferenssi kuuli pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen selvitystä saamelaislasten ja nuorten tilanteesta ja selvityksen viesti oli, että saamelaislasten ja nuorten osallisuutta on parannettava.	Konfereansa gulai davviriikkaid mánáidáittardeddjiid čilgehusa sámi mánáid ja nuoraid dilis ja čilgehusa signála lei, ahte sámi mánáid ja nuoraid oassálastima galgá buoridit.
Heidän kuten mŧös nuorten konferenssin suosituksensa otettiin osaksi kokouksen julistusta.	Sin dego máid nuoraid konfereanssa ávžžuhusat váldojuvvoje konfereanssa julggaštusa oassin.
Konferenssissa piti saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari esityksen saamen kieliyhteistyön ja sen hallinnoin kehittämisestä.	Konfereanssas doalai sámedikki I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari ovdasága sámi giellaovttasbarggu ja dan hálddahusa gárgeheamis.
Hänen puheensa löytyy pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta.	Su ovdasáhka gávdno davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde.
Pidin konferenssin päätöspuheen, joka löytyy samasta osoitteesta.	Dollen konfereanssa loahpahansága, mii gávdno seamma čujuhusas.
Kokouksen julistus kehotti valtioita kiirehtimään pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoa ja kehotti valtioita samanaikaisesti toimeenpanemaan kansallisia ratkaisuja eli ILO 169-sopimuksen ratkaisua.	Čoakkáma julggaštus ávžžuhii stáhtaid doapmat olláhuhttit davviriikkalaš sámi soahpamuša ja ávžžuhii stáhtaid ovttaáigásaččat olláhuhttit našuvnnalaš čovdosiid dehege ILO 169-soahpamuša čoavdima.
Julistuksessa myös painotettiin että kansainvälisellä saamelaisalueella tulee olla saamelainen korkeakouluympäristö.	Julggaštusas maid deattuhuvvui ahte davviriikkalaš sámi guovllus galgá leat sápmelaš allaoahppanbiras.
Julistus löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta.	Julggaštus gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-oasis.
Keskiviikkona saamelaiskäräjien puheenjohtajat tapasivat YK:n erityisraportoija S. James Anayan.	Gaskavahkko sámedikki ságadoallit deaivvade Ovttastuvvan našuvnnaid spesiálaraporterejeaddji S. James Anaya.
Keskustelimme hänen kanssaan saamelaisten oikeuksien toteutumisesta, pohjoismaisen saamelaissopimuksen ja ILO 169-sopimuksen ratifioinnin etenemisestä.	Ságastalaimet suinna sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvamis, davviriikkalaš sámi soahpamuša ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema ovdáneamis.
Tiedote Anayan tapaamisesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta.	Dieđáhus Anaya deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-siiddus.
Tapaamisen jälkeen vuorossa oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous.	Deaivvadeami maŋŋel vuorus lei sámi parlamentáralaš ráđi čoakkán.
Parlamentaariseen neuvostoon kuuluu seitsemän edustajaa Norjan, Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjistä ja kaksi tarkkailijajäsentä Venäjän saamelaisjärjestöistä.	Parlamentáralaš ráđđái gullet čieža ovddasteaddji Norgga, Suoma ja Ruoŧa sámedikkis ja guokte dárkojeaddji Ruošša sámi servviin.
Kokouksessa käsittelimme mm. saamen kieliyhteistyötä, saamelaisnuorten osallisuuden kehittämistä sekä Norjan, Suomen ja Ruotsin lapsiasiavaltuutettujen raporttia, joka koski saamelaislasten ja nuorten tilannetta.	Čoakkámis gieđahalaimet ee. sámi giellaovttasbarggu, sámi nuoraid oassálastima gárgeheami sihke Norgga, Suoma ja Ruoŧa mánáidáittardeddjiid raportta, mii guoskkai sámi mánáid ja nuoraid dili.
Kokouksessa siirtyi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus Norjalta Ruotsille.	Čoakkámis sirdásii sámi parlamentáralaš ráđi ságadoalli doaibma Norggas Ruŧŧii.
Torstaina olin jo rutiinitöiden parissa.	Duorastaga ledjen juo ollen dábálaš rutiinabargguid ollái.
Avasin PEFC-metsäsertifikaation alatyöryhmän sähköpostikokouksen ns. saamelaiskriteerin ehdotuksen aikaansaamiseksi.	Rahpen PEFC-vuovdesertifikašuvnna vuollebargojoavkku rávdnjeboastačoakkáma ng. sámi kritera áigái oažžuma várás.
Saamelaiskäräjien ehdotus pohjautuu hyvin pitkälle sen asiasta 26.5.08 antamaan lausuntoon, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osiosta.	Sámedikki evttohus vuođđuduvvá hui guhkás dan áššis 26.5.08 addin cealkámuššii, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat2008-gaskabláđi vuolde.
Torstai-iltapäivällä ja perjantaina kävin läpi sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta uudeksi terveydenhuoltolaiksi ja saamelaiskäräjien lausuntoluonnosta lakiehdotuksesta.	Duorastateahkesbeaivve ja bearjadaga mannen čađa sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija evttohusa ođđa dearvvašvuohtaláhkan ja sámedikki cealkámušhápmosa láhkaevttohusas.
Saamelaiskäräjiltä ei ole pyydetty lausuntoa lakiehdotuksesta eikä asiasta ole käyty saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja.	Sámedikkis ii leat jerrojuvvon cealkámuš láhkaevttohusas eaige áššis leat olláhuhttojuvvon ráđđádallamat sámediggelága mielde.
Asia koskee oleellisesti saamelaisia ja saamelaisten oikeutta saamenkieliseen ja – kulttuurinmukaisiin terveyspalveluihin, ja tämän johdosta lausumme asiasta.	Ášši guoská hui čielgasit sápmelaččaid ja sápmelaččaid vuoigatvuođa sámegielalaš ja sámi kultuvrra miel ` dearvvašvuohtabálvalusaide ja dán dihte dieđusge cealkit áššis.
Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2008 – osiosta.	Sámedikki cealkámuš gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin cealkámusat 2008 gaskabláđi olis.
Tämän viikon tiistaina olin saamelaiskäräjien edustajana opetusministeriön asettaman työryhmän kuultavana valmisteilla olevan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun lain uudistamisesta.	Dán vahku disdaga ledjen sámedikki ovddasteaddjin oahpahusministeriija ásahan bargojoavkku gulaskuddandilálašvuođas, mas lei sáhka válmmaštallanvuloš sámi oahpahusguovddáža láhkaođastusas.
Lainuudistustyö on vielä kesken ja tässä vaiheessa saamelaiskäräjät toi esityksiä miten lakia ja koulutuskeskuksen hallinnointia tulisi kehittää.	Láhkaođadanbargu lea vel gaskan ja dán muttos sámediggi buvttii evttohusaid mot láhka ja oahpahusguovddáža hálddašeapmi galgá gárgehuvvot.
Kuulemisen jälkeen saadessamme työryhmän ehdotuksen käsiteltäväksemme viemme asian jatkotyöstämistä varten asiantuntijalautakuntamme, koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan, ja sen jälkeen hallituksen valmisteltavaksi.	Gullama maŋŋel go oažžut bargojoavkku evttohusa gieđahallamii doalvut ášši joatkkabargama várás áššedovdilávdegotti, skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti, ja dan maŋŋel stivrra gieđahallamii.
Muilta osin tällä viikolla ohjelmassa on ollut lausuntoehdotuksiin tutustumista ja seuraavan viikon kokousten valmistelua.	Muđuid dán vahku prográmmas lea leamaš cealkámuševttohusaide oahpásnuvvan ja čuovvovaš vahku čoakkámiid válmmaštallan.
Ensi viikolla vietän loppuviikon kokouksissa Helsingissä.	Boahtte vahku mielde lea mánnodaga vuovdesertifikašuvnna vuollebargojoavkku čoakkán Roavenjárggas ja loahppavahku manná čoakkámiin Helssegis.
Keskiviikkona on saamelaisasioista vastaavien pohjoismaiden ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteiskokous.	Gaskavahkko lea sámi áššiid ovddasvástádussuorggi davviriikkalaš ministariid ja sámedikki ságadolliid oktasaščoakkán.
Torstaina Helsingissä on saamelaiskäräjien, vähemmistövaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun järjestämä yhteisseminaari joka käsittelee saamen kieltä ja saamelaisopetusta 2000-luvun Suomessa.	Duorastaga Helssegis lea sámedikki, veahádatáittardeaddji ja mánáidáittardeaddji lágidan oktasašseminára, mii gieđahallá sámegiela ja sámegielalaš oahpahusa 2000-logu Suomas.
Seminaari käsittelee erityisesti saamelaisalueen ulkopuolisten saamelaisten asemaa ja sen yhteydessä pohditaan miten turvataan saamen kielen ja kulttuurin siirtyminen uusille sukupolville.	Seminára gieđahallá earenoamážit sámiid ruovttuguovllu olggobeale orru sápmelaččaid dili ja dan olis suokkardallojuvvo mot dorvvastuvvo sámegiela ja sámi giela sirdin ođđa buolvvaide.
Seminaari on avoin ja sinne ovat kaikki tervetulleita.	Seminára lea rabas buohkaide ja sávannai buresboahtima dohko.
Perjantaina osallistun PEFC-metsäsertifiointityöryhmän isoon kokoukseen.	Bearjadaga oassálasttán PEFC-vuovdesrtikašuvnna stuoračoakkámii.
Vuontisjärvellä isänpäivänä	Áhčibeaivve Vuottesjávrres
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet