saamelaisen-parlamentaarisen-neuvoston.html.xml

perjantaina 30. tammikuuta 2009 Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis Tällä viikolla tiistaina ja keskiviikkona oli vuoden ensimmäinen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kokous. Dán vahku disdaga ja gaskavahkko lei dán jagi vuosttaš Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán. Neuvoston puheenjohtajuus on siirtynyt marraskuussa Ruotsille kahdeksi vuodeksi. Skábmamánu rájes ja guokte jagi dás ovddos parlamentáralaš ráđi ságadoalli- ja čállingoddebarggu doaimmaha Ruoŧa sámediggi. Kokous käsitteli erityisesti Neuvoston toimintasuunnitelmaa. Čoakkán gieđahalai earenoamážit SPR:a doaibmaplána. Painopisteenä yhteistyössä tulevat olemaan kieliyhteistyö kehittäminen, saamen kielen ja kulttuurin opetuksen kehittäminen, nuorisoasioiden edistäminen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi sekä kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Ovttasbarggu deaddočuokkisin šaddet leat giellaovttasbarggu gárgeheapmi, sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa ovddideapmi, nuoraidáššiid ovddideapmi ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren sihke riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ovddideapmi. SPN:llä on tavoitteena kehittää kieliyhteistyötä InterregSápmi-rahotteisen yhteisprojektin kautta, jonka suunnittelusta vastaa Suomen saamelaiskäräjät. SPR:s ulbmilin lea gárgehit giellaovttasbarggu InterregSápmi ruhtadan oktasašprošeavtta bakte, man plánema ovddasvástádus lea Suoma sámedikkis. SPN:n hallitus keskusteli kokouksessaan Barentsin Euro-arktisen alueneuvoston yhteistyöstä ja miten alkuperäiskansa-asioita voidaan edistää alueyhteistyössä. SPR:a stivra ságastalai čoakkámisttis Barentsa Euro-árktalaš guovloráđi ovttasbarggus ja mot álgoálbmogiid áššit sáhttet ovddiduvvot guovloovttasbarggus. Neuvoston vieraana oli Barentsin Euro-arktisen alueneuvoston puheenjohtaja Pauli Saapunki ja alkuperäiskansojen edustaja alueneuvostossa Tuomas Aslak Juuso. SPR:a guossin lei Barentsa Euro-árktalaš guovloráđi ságadoalli Pauli Saapunki ja guovloráđi álgoálbmogiid ovddasteaddji Tuomas Aslak Juuso. Keskustelimme erityisesti saamelaisten elinkeinoasioiden edistämisestä Barentsin alueen yhteistyössä. Ságastalaimet earenoamážit sámi ealáhusáššiid ovddideamis Barentsguovllu ovttasbarggus. Kokous kuuli Saamelaisen korkeakoulun rehtoria Steinar Pederseniä saamelaisesta yliopistohankkeesta. Čoakkán gulai Sámi allaskuvlla rektora Steinar Pedersena sámi universiteahttafidnus. Kokous totesi tarpeen yliopistohankkeen edistämiselle yhteispohjoismaiselta pohjalta ja päätti hakea esiselvitysrahaa, jolla selvitettäisiin mm. yliopistohankkeen toimintamalli, koulutusalat, rahoitusmahdollisuudet ja hallinto. Čoakkán gávnnahii dárbbu universiteahttafidnu ovddideapmái davviriikkalaš oktasaš vuođu nalde ja mearridii ohcat ruđa ovdačielggadeapmái, mainna čilgejuvvolii ee. uiversiteahttafidnu doaibmamálle, oahpposuorggit, ruhtadanvejolašvuođat ja hálddašeapmi. Seuraava SPR:a hallituksen kokous sovittiin pidettäväksi huhtikuussa. Čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkán sohppojuvvui dollojuvvot cuoŋománus. Saamelaiskäräjät on tällä viikolla tehnyt yhdessä saamelaismuseo Siidan kanssa aloitteen valtiotalouden elvytysohjelmaan. Sámediggi lea dán vahku dahkan ovttas sámi musea Siiddain álgaga stáhtaekonomiija ealáskahttinprográmmii. Aloitteessa esitetään, että Siidan laajennus otetaan osaksi elvytysohjelmaa ja saamelaisarkistohanke toteutettaisiin pikaisesti. Álgagis ovddiduvvo, ahte Siidda viiddideapmi váldojuvvo ealáskahttinprográmma oassin ja ahte sámi arkiiva-fidnu olláhuhttojuvvolii jođáneamos lági mielde. Saamelaismuseo Siidan nykyiset tilat ovat jääneet auttamattoman pieniksi työntekijöiden määrän kasvun myötä ja suuria tarpeita on myös uusille näyttelytiloille. Sámi musea Siidda dáláš doaibmasajit leat báhcán gáržin bargiid meari lassáneami mielde ja stuora dárbbut leat maid ođđa čájáhussajiide. Saamelaiskäräjät on esittänyt Siidalle viranomaistehtäviä ja saamelaisten kansallismuseon asemaa, joka edellyttää myös lisätiloja. Sámediggi lea evttohan Siidii eiseváldidoaimmaid ja sámi álbmotmusea sajádaga, mii maid gáibida sakka eanet doaibmasajiid. Saamelaisten kotiseutualueelle ollaan suunnittelemassa saamelaisarkistoa, johon koottaisiin saamelaisia käsitteleviä arkistomateriaaleja. Sámiid ruovttuguvlui lea plánejuvvon sámi arkiiva, masa čoggojuvvolii sámiid gieđahalli arkiivamateriála. Saamelaiskäräjät toivoo arkistohankkeen pikaista toteutusta. Sámediggi sávvá arkiivva-fidnu jođánis olláhuhttima. Ensi viikolla tiistaina on saamelaiskäräjien, metsähallituksen ja kolttaneuvoston yhteiskokous saamelaista kulttuuria ja elinkeinoja käsittelevästä metsäsertifiointikriteeristä. Boahtte vahku disdaga lea sámedikki, meahcceráđđehusa ja nuortalašráđi oktasaščoakkán vuovdesertifiserenkritearas, mii guoská sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Keskiviikkona osallistun valtiopäivien avajaisiin. Gaskavahkko oassálasttán stáhtabeivviid rahpamii. Torstaina ohjelmassa on kansallinen Mieli-päivä Rovaniemellä, johon tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen. Duorastaga prográmmas lea álbmotlaš Miella-beaivi Roavenjárggas, masa buvttán sámedikki dearvvuođagaid. Torstaina iltapäivällä on saamelaiskäräjien neuvottelut metsähallituksen kanssa. Duorastateahketbeaivve leat sámedikki ráđđádallamat meahcceráđđehusain. Perjantaina onkin saamelaisten kansallispäivä, jolloin vietetään juhlallisuuksia monilla paikkakunnilla. Bearjadaga leanai sámiid álbmotbeaivi, goas leat máŋggat ávvodoalut sierra guovlluin. Itse osallistun kansallispäivän viettoon Inarissa aamupäivällä ja iltapäivällä olen Karigasniemellä. Ieš oassálasttán álbmotbeaivve iđđesbeaivve ávvudeapmái Anáris ja eahkesbeaivve lean Gáregasnjárggas. 30.1.2009 Oulussa 30.1.2009 Oulus Lähetä kommentti Juvvá Lemet