saamelaisten-yhteistyosta.html.xml

Saamelaisten yhteistyöstä Sápmelaččaid ovttasbarggus Kiireinen kokousviikko on taas takana. Hohpolaš čoakkánvahkku lea fas duohken. Maanantaina kokoontui biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n kansallinen työryhmä käymään läpi Montrealin 8(j) kokouksen päätöksiä. Mánnodaga čoahkkanii biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j) álbmotlaš bargojoavku gieđahallat Montreala 8(j)-čoakkáma mearrádusaid. Montrealin kokousraportti on valmistunut ja asiasta kiinnostuneet voivat löytää sen seuraavasta osoitteesta: http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Saamelaiskäräjien kotisivuille tulee lähipäivinä matkaraporttini Montrealin ja Kanadan matkasta kirjeet ja muistiot – välilehden yhteyteen. Montreala čoakkánraporta lea gárvánan ja áššis beroštuvvan olbmot sáhttet gávdnat dan čuovvovaš čujuhusas: http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Sámedikki ruovttusiidduide boahtá lagašbeivviid mu mátkeraporta Montreala ja Kanada mátkkis reivvet ja muittuhančállagat – gaskabláđi vuollái. Työryhmä keskusteli kokouspäätöksistä laajasti ja totesimme, että keskeisiä kokouspäätöksiä tulisi toimeenpanna Suomessa. Bargojoavku ságastalai viidát čoakkánmearrádusain ja gávnnahii, ahte guovddáš čoakkánmearrádusat galggale olláhuhttojuvvot Suomas. Montrealin kokous esitti, että sopimusosapuolien tulisi perustaa kansallisia 8(j) tehtäviä varten koordinaattoreita toimimaan linkkinä alkuperäiskansojen ja valtion välillä. Montreala čoakkán ovdanbuvttii ee., ahte soahpamušoassebealit galggale vuođđudit sisriikkalaš 8(j)-bargguid várás koordináhtoriid doaibmat liŋkan álgoálbmogiid ja stáhta gaskka. Koordinaattorin tehtävän perustaminen olisi tärkeää jo heti ensivuodesta, jotta koordinaattori voisi toimia asiantuntijana 8(j)-työryhmässä ja auttaa osaltaan artiklan toimeenpanoa. Koordináhtora barggu vuođđudeapmi livččii dehálaš juo dakkaviđe álgojagis, vai koordináhtor sáhtálii doaibmat áššedovdin 8(j)-bargojoavkkus ja veahkehit bealistis artihkkala olláhuhttima. Saamelaiskäräjät on tehnyt keväällä aloitteen ympäristöasioiden esittelijän viran perustamisesta saamelaiskäräjille ja virkaan voisi yhdistää myös 8(j)-koordinaattorin tehtävät. Sámediggi lea dahkan giđđat álgaga birasáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeamis sámediggái ja virgái sáhtálii ovttastit maid 8(j)-koordináhtora bargguid. Keskustelimme työryhmässä myös tarpeesta resursoida 8(j):n toimeenpanoa erityisesti koska ensi vuosi on biodiversiteettivuosi. Ságastalaimet bargojoavkkus maiddái dárbbus bidjat návccaid 8(j) olláhuhttimii earenoamážit danin go boahtte jahki lea biodiversiteahttajahki. Juhlavuoden sivusto löytyy biodiversiteettisopimuksen sivuilta http://www.cbd.int/2010/welcome / Ávvojagi siiddut gávdnojit biodiversiteahttasoahpamuša siidduin http://www.cbd.int/2010/welcome / Tiistaina osallistuin Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokoukseen, jossa esittelin myös Montrealin kokouspäätöksiä. Disdaga válden oasi Helssegis biodiversiteahttasoahpamuša čoakkámii, mas bukten maid ovdan Montreala čoakkánmearrádusaid. Kokouksessa käsiteltiin biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon toteutumista Suomessa eli Luonnon puolesta - toimenpide-ohjelman toteutumista vuosille 2006-2016. Čoakkámis gieđahallojuvvui biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima čađaheapmi Suomas dehege Luonddu beales – doaibmabidjuoprográmma olláhuvvan jagiid 2006-2016. Saamelaisten perinteistä tietoa koskee raportin kolme tavoitetta (89-92), jotka tulisi saattaa päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Sámi árbevirolaš dieđu gusket raportta golbma ulbmila (89-92), mat galggale olláhuhttojuvvot jagi 2010 loahpa rádjái. Tavoitteet koskevat ” saamelaisten oikeudet huomioivan hallintomallin perustamista saamelaisten kotiseutualueelle ” (ei ole toteutunut), ” saamelaisten perinteisen tiedon suojeleminen ” (toimeenpano alkanut artikla 8(j)-työryhmän perustamisen osalta) ja ” saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen hoidon ja käytön sekä lainsäädännön yhteensovittamista siten, että saamelaisten oikeudet voidaan turvata ” (ei ole toteutunut). Ulbmilat gusket ” hálddahusmálle, mii váldá vuhtii sámiid vuoigatvuođaid, vuođđudeapmi sámiid ruovlluguvlui ” (ii leat olláhuvvan), ” sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ” (olláhuhttin álgán artihkkala 8 (j) - bargojoavkku vuođđudeami mielde) ja ” sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid gáhtten ja geavahus sihke lágaid oktiiguoskadeapmi nu ahte sámiid vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot ” (ii leat olláhuvvan). 8(j)-työryhmä on esittänyt, että näiden tavoitteiden rinnalle otettaisiin uusia tavoitteita vuosille 2011-2016 jotka olisi toteutettavissa. 8(j)-bargojoavku lea evttohan, ahte dáid ulbmiliid lassin váldojuvvole jagiide 2011-2016 ođđa ulbmilat, mat livčče olláhuhttimis. Esitin uusien tavoitteiden tarpeen bd-työryhmälle ja 8(j)-työryhmän huolen siitä, että vuosille 2011-2016 ei ole artikla 8(j):hin liittyviä tavoitteita. Evttohin ođđa ulbmiliid dárbbu bd-bargojovkui ja 8(j)-bargojoavkku fuola das, ahte jagiide 2011-2016 eai leat artihkkala 8(j):a várás ođđa ulbmilat. 8(j)-työryhmä käsittelee seuraavassa kokouksessaan uusien tavoitteiden esittämistä bd-työryhmälle. 8(j)-bargojoavku gieđahallá čuovvovaš čoakkámisttis ođđa ulbmiliid evttoheami bd-bargojovkui. Tiistai-iltana lähdin ajamaan kohti Kiirunaa, jossa pidettiin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kokous keskiviikkona. Disdateahket vuoddjájin vel Gironii, gos gaskavahkko dollojuvvui Sámi parlametáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán. Kokouksessa käsiteltiin parlamentaarisen neuvoston toimintaohjelman toteutumista ja ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä. Čoakkámis gieđahallojuvvoje parlamentáralaš ráđi doaibmaplána ja áigeguovdilis riikkaidgaskasaš gažaldagat. SPN päätti kutsua YK:n erikoisraportoija James Anayan kansainväliselle saamelaisalueelle saamelaisten oikeuksia käsittelevään konferenssiin, johon osallistuisivat myös valtioiden edustajat. SPR mearridii bovdet ON:a spesiálaraporterejeaddji James Anaya riikkaidgaskasaš sámi guvlui konferensii, mii gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid ja masa oassálastet maid stáhtaid ovddasteaddjit. SPN päätti aloittaa myös ilmastopoliittisen ohjelman valmistelun SPN:lle, josta olen hyvin iloinen. SPR mearridii maid álggahit dálkkádatpolitihkalaš prográmma válmmaštallama SPR:ái. Mun lean dasa hui duhtavaš ja lean ilus go dakkár ráhkaduvvo. Ohjelman valmistelu jatkuu kevääseen ja se tuodaan maaliskuussa pidettävään SPN:n parlamentaarisen neuvoston kokouksen käsiteltäväksi. Prográmma válmmaštallan bistá giđa rádjái ja dat buktojuvvo SPR:a olles ráđi čoakkámii, mii dollojuvvo njukčamánu. Kokouksessa käsiteltiin myös seuraavan saameministerien ja – presidenttien yhteiskokouksen asialistaa. Čoakkámis gieđahallui maid čuovvovaš sámi ministarid ja – njunnožiid oktasaščoakkáma áššelistu. Tavoitteena on edistää pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoa ja mahdollisesti aloittaa asiassa neuvottelut, mutta asia on vielä auki jo neuvottelujen delegaatioiden osalta. Ulbmilin lea ovddidit davviriikkalaš sámi soahpamuša olláhuhttima ja vejolašvuođaid mielde álggahit áššis ráđđádallamiid, muhto ášši lea vel rabas juo ráđđádallamiid delegašuvnnainnai. Kokous päätti palata asiaan vielä ennen joulua ja sitä ennen Suomen saamelaiskäräjät pyytää Suomelta selvitystä asian etenemisestä. Čoakkán mearridii máhccat áššái vel ovdal juovllaid ja ovdal dan Suoma sámediggi bivdá Suoma stáhtas čielggadeami ášši ovdáneamis. Saamelaiskäräjät on ollut useasti yhteydessä syksyn ympäristöministeriöön Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen delegaatiosta. Sámediggi lea leamaš dávjá oktavuođas birasministeriijai Københavnna dálkkádatráđđádallamiid delegašuvnnas. Emme ole saaneet vielä tietoa otetaanko Saamelaiskäräjät mukaan Suomen delegaatioon mutta vetoamme asiassa myös virallisesti maanantain hallituksen kokouksessa jos hallitus hyväksyy esitykseni asiassa. Sámediggi ii leat vel ožžon dieđu váldojuvvogo Sámediggi mielde Suoma delagašuvdnii, muhto doarjalit áššis maid virggálaččat mánnodaga stivrra čoakkámis jos stivra dohkkeha mu evttohusa áššis. Norjan saamelaisradio NRK on pitänyt asiaa esillä myös erinomaisesti ja ollut aktiivisesti yhteydessä niin Saamelaiskäräjiin kuin eri maiden ympäristöministeriöihin delegaatiokysymyksistä. Norgga sámi rádio NRK lea doallan ášši almmolašvuođas earenoamáš bures ja lea leamaš aktiivvalaččat oktavuođas Sámediggái dego sierra riikkaid birasministeriijaidenai delegašuvdnaáššiin. Ilmaston lämpenemisen estäminen on hyvin tärkeää erityisesti arktisille alkuperäiskansoille. Dálkkádaga liegganeami duostun lea hui dehálaš earenoamážit árktalaš álbmogiidda. Suomi muiden valtioiden ohessa on myös tunnustanut kansainvälisillä areenoilla ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin alkuperäiskansoihin ja tunnustanut alkuperäiskansoilla olevan perinteistä tietoa, joka on tärkeää ilmastonmuutoksen tutkimisessa ja selvittämisessä. Suopma eará riikkaid lassin lea maid mieđihan riikkaidgaskasaš arenain dálkkádatrievdama váikkuhusaid árktalaš álgoálbmogiidda ja mieđihan, ahte álgoálbmogiin lea árbevirolaš diehtu, mii lea dehálaš dálkkádatrievdama dutkamis ja čielggadeamis. Nyt tarjoamme tätä tunnustettua asiantuntemusta Suomen valtion käyttöön. Dál fállat dán dovddastuvvon áššedovdamuša Suoma stáhta atnui. Vuontisjärvellä 28.11.2009 Vuottesjávrres 28.11.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet