seminaarien-tiimoilta.html.xml

Viime keksiviikkona osallistuin Ihmisoikeusliiton järjestämään perus- ja ihmisoikeusfoorumiin Helsingissä. Mannan gaskavahkko oassálasten Olmmošvuoigatvuohtalihtu lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohtaforumii Helssegis. Tilaisuudessa saamelaiset olivat hyvin edustettuna sekä kuulijoina että puhujina. Dilálašvuođas sápmelaččat ledje bures ovddastuvvon sihke guldaleddjiid ja ságastalliid joavkkus. Saamelaiskäräjäjäsen Pekka Aikio piti kattavan esityksen saamelaisten lainsäädännöllisestä asemasta. Sámediggelahttu Pekka Aikio doalai gokčevaš sáhkavuoru sápmelaččaid lágalaš sajádagas. Osallistuin itse paneeliin, jossa puhujina oli tarkoitus olla maa- ja metsätalousministeri, ulkoministeri, oikeusministeri ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Oassálasten ieš panelii, mas hubmiin galge leat eanan- ja meahccedoalloministtar, olgoministtar, vuoigatvuohtaministtar ja sámedikki ságadoalli. Ministereistä vain oikeusministeri Tuija Brax osallistui tilaisuuteen, maa- ja metsätalousministeriötä edusti virkamies. Ministariin dušše vuoigatvuohtaministtar Tuija Brax oassálasttii dilálašvuhtii, eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddastii virgeolmmoš. On mukavaa tehdä yhteistyötä saamelaisia ja ihmisoikeuksia kunnioittavan oikeusministerin kanssa. Lea suohtas bargat ovttas vuoigatvuohtaministariin, gii gudnejahttá sámiid ja olmmošvuoigatvuođaid. Paneelissa käsiteltiin aihetta toteutuvatko saamelaisten oikeudet. Panelas gieđahallojuvvui fáddá olláhuvvetgo sápmelaččaid vuoigatvuođat. Toin omassa puheenvuorossani esille saamelaisten kielellisiä oikeuksia, maaoikeuskysymystä sekä miten saamelaiset voitaisiin ottaa mukaan saamelaisalueen maankäyttöhallintoon. Bukten iežan sáhkavuorustan ovdan sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid, eananvuoigatvuođaid ja mot sápmelaččat sáhtále váldojuvvot mielde sámi guovllu eanangeavahanhálddašeapmái. Toin esille, että niin kauan kun Ilo 169-sopimus on ratifioimatta ja saamelaisten maanomistuskysymys ratkaisematta, saamelaisten oikeudet eivät ole toteutuneet. Bukten ovdan, ahte nu guhká go Ilo 169-soahpamuš ii leat ratifiserejuvvon ja sápmelaččaid eananvuoigatvuohta-gažaldat čoavddekeahttá, de sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat olláhuvvan. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu saamelaisten kotiseutualueella ulkopuolella, mutta oikeudet eivät toisaalta toteudu riittävällä tasolla myöskään saamelaisten kotiseutualueella. Sápmelaččaid vuoigatvuođat eai olláhuva sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde, muhto nuppe dáfus dat eai gal olláhuva dárbbašlaš dásis sámiid ruovttuguovllusge. Aluehallintouudistuksen myötä saamelaisille voitaisiin antaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Guovlohálddahusođastusa mielde sámiide sáhtále addot eambbo váikkuhanvejolašvuođat. Perjantaina osallistuin syyttäjälaitoksen Inarissa järjestämään seminaariin saamelaisten kotiseutualueen oikeuspalveluista. Bearjadaga oassálasten sivaheaddjelágádusa Anáris lágidan seminárii sámiid ruovttuguovllu riektebálvalusain. Käytin tilaisuudessa saamelaiskäräjien puheenvuoron. Atnen dilálašvuođas sámedikki sáhkavuoru. Tilaisuudessa kuultiin lisäksi oikeusministeriön valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen sekä poliisi- ja oikeusavun edustajien puheenvuorot. Dilálašvuođas gulaimet dasa lassin vuoigatvuohtaministeriijas riikkasivaheaddji Matti Kuusimäki sihke boles- ja riekteveahki ovddasteddjiid sáhkavuoruid. Puheeni on löydettävissä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien sivuilta Mu doallan sáhkavuoru biddjo ollislažžan sámedikki siidduide pohjoissaameksi ja suomeksi. davvisáme- ja suomagillii. Puheessani toin esille, että saamenkielisiä palveluja ei voida hoitaa vain tulkkauksen kautta saamelaisten kotiseutualueella kuten on vallitseva käytäntö. Sáhkavuorustan bukten ovdan, ahte sámiid ruovttuguovllu sámegielalaš bálvalusat eai sáhte dikšojuvvot dušše dulkomiin dego dál lea dilli. Poliisi- ja syyttäjätoimessa sekä oikeusjärjestelmän hallintohenkilöstössä tulisi olla saamenkielentaitoista henkilökuntaa, jotta saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat, asiakkaiden oikeusturva toteutuu ja oikeuden toteutuminen ei viivästy. Boles- ja sivaheaddjedoaimmas sihke riektevuogádaga hálddahusbargiid gaskkas galggale leat sámegielalaš bargit, vai sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat olláhuvvet, áššehasaid riektedorvu olláhuvvá ja ahte vuoigatvuođa olláhuvvan ii ádján. Esitin, että saamen kielen taito on oltava erityisansio poliisin, syyttäjätoimen ja tuomioistuinten rekrytointivaatimuksissa. Ieš ovdanbukten sáhkavuorustan, ahte sámegiela máhttu galgá leat earenoamáš ánsu bolesa, sivaheaddjedoaimma ja duopmostuoluid rekryterengáibádusain. Ilokseni valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ymmärsi näkemykseni ja totesi tilanteen kestämättömäksi jos saamenkieliset palvelut toteutuvat viranomaisissa vain tulkkaamalla. Lei illu fuobmát stáhtasivaheaddji Matti Kuusimäki ipmirdit mu oainnu ja son logaige dili gierdameahttumin, jos sámegielalaš bálvalusat olláhuvvet eiseválddiid olis dušše dulkoma bakte. Valtakunnansyyttäjä tuki saamelaiskäräjiin toiveita sekä lupasi tutkia mahdollisuuksia ja pohtia miten saamelaisten kotiseutualueelle voitaisiin saada saamen kielen hallitsevia henkilöitä syyttäjäpalveluihin. Stáhtasivaheaddji doarjjui sámedikki sávaldagaid ja lohpidii dutkat vejolašvuođaid ja guorahallat mot sámiid ruovttuguovllus sáhtálii oažžut sámegiela máhtolaš olbmuid sivaheaddjebálvalusaide. Syvennämme keskustelujamme kesän kynnyksellä. Čiekŋudedne ságastallamiiddáme geasi lahka. Toinen ajankohtainen asia on käräjäuudistus, jonka mukaan saamelaisten kotiseutualue jaettaisiin kahden käräjäoikeuden, Itä- ja Länsi-Lapin, alaisuuteen. Nubbi áigeguovdilis ášši lea diggeođastus, man mielde sámiid ruovttuguovlu juhkkojuvvolii guovtti, Nuorta- ja Oarje-Sámi, diggerievtti vuollásašvuhtii. Käräjäuudistuksessa saamelaisten kotiseutualueen on säilyttävä yhtenäisenä, koska on vaarana, että kahden eri käräjäoikeuden alaisuudessa saamenkieliset palvelut huononisivat entisestään. Diggeođastusas sámiid ruovttuguovlu galgá seailluhuvvot oktilažžan, daningo lea várran, ahte guovtti sierra diggerievtti vuollásašvuođas sámegielalaš bálvalusat hedjonivčče ovdalaččasge. Käräjäoikeusuudistuksessa tulisi myös taata saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymysten osaaminen ja saamen kielilain vaatimuksien täyttäminen. Diggeriekteođastusas galggalii maid dáhkidit sámiid ruovttuguovllu sierragažaldagaid máhttima ja sámi giellalága gáibádusaid deavdima. Oikeusministeriön edustaja oli myötämielinen asialle ja lupasi kuulla toiveitamme. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji lei miehtemielalaš áššái ja Neuvottelemme asiasta tarkemmin vielä loppukevään aikana. lohpidii gullat sávaldagaideamet ja ráđđádallat áššis dárkileappot vel loahppagiđa áigge. Viikon alussa minua haastateltiin NRK Sámiradioon Utsjoen Tenon alueen yksityisten maiden myynnistä, asia tuli radiosta vasta perjantaina ilmeisesti sopivan vastakommentoijan löytymisen myötä. Vahku álggus NRK Sámirádio jearahalai mu Ohcejoga Deanu guovllu priváhta olbmuid eananvuovdimis, ášši bođii rádios easka bearjadaga várra heivvolaš vuostekommenterejeaddji gávdnoma mielde. Minun on kommentoitava asiaa näin blogissani, koska toimittaja oli leikannut haastatteluni puheenvuoroja merkittävästi. Mun ferten kommenteret ášši ná blogistan, daningo doaimmaheaddji lei čuohppan jearahallaman sáhkavuoruid mearkkašahtti ládje. Norjan puolella saamelaisradion toimittajat ja saamelaispoliitikot ovat huolestuneet siitä, että yksityiset myyvät omia maitaan paikkakunnan ulkopuolisille Tenon varrelta toimittajan sanoin: ” saamelaisalue myydään paloittain ulkopuolisille ”. Norgga bealde sámi rádio doaimmaheaddjit ja sámi politihkkárat leat fuolas das, ahte ovttaskas olbmot vuvdet iežaset eatnamiid báikegotti olggobeale olbmuide Deatnogátti guora doaimmaheaddji sániiguin: ” sámieanan vuvdojuvvo bihtáid mielde vierrásiidda ”. Suomessa saamelaisten kotiseutalueen maista noin 90 % omistaa Suomen valtio, ja vain noin 10 % maaalueista on yksityisten omistuksessa, eli ongelma ei ole kovin suuri. Suomas sámiid ruovttuguovllu eatnamiin sulaid 90 % eaiggáduššá Suoma stáhta ja dušše sulaid 10 % eatnamiin leat priváhta oamastusas, ii dát leat beare čuolbmás ášši. Yksityiset menettävät maan myymisen kanssa samassa suhteessa pyyntioikeuksia Tenon alueella, mikä on tosiasia ja vain siltä osin ongelmallinen mikäli maakauppaa tehdessä myyjät eivät ole tästä tietoisia. Ovttaskas olbmot masset eananvuovdima mielde seamma gori mielde bivdovuoigatvuođaid Deanus, mii dieđusge lea duohta ja dušše dan dáfus problemáhtalaš jos eanangávppi dagadettiin vuovdit eai dás dieđe. Käytäntö on kuitenkin oikeudenmukainen ja Suomen oikeusjärjestelmän mukainen. Geavat lea goitge vuoiggalaš ja Suoma riektevuogádaga mielde. Valtionmaan myyntiin saamelaiskäräjät haluaa vaikuttaa ja tarvittaessa estää valtionmaiden myynnin, jos se haittaa tai estää saamelaiskulttuurin ja – elinkeinojen harjoittamisedellytyksiä. Stáhtaeatnama vuovdimii sámediggi háliida váikkuhit ja dárbbu mielde eastit stáhtaeatnamiid vuovdima, jos dat hehtte dehe eastá sámikultuvrra ja sámi ealáhusaiguin bargama. Yksityismaan myymiseen saamelaiskäräjät ei voi puuttua. Priváhta eatnamiid vuovdimii sámediggi ii sáhte seahkánit. Suomen perustuslain § 15 takaa omaisuuden suojan, ja yksityisillä ihmisillä on oikeus myydä maitaan vapaasti. Suoma vuođđolága 15 § dáhkida opmodatsuoji ja ovttaskas olbmuin lea vuoigatvuohta vuovdit eatnamiid lupmosit. Aivan toinen asia on se, että mihin tarkoitukseen maata käytetään tämän jälkeen, tähän asiaan saamelaiskäräjät voi ja yrittääkin vaikuttaa. Aivve eará ášši lea dat, ahte man dárkkuhussii eanan dan maŋŋel adnojuvvo, dán áššái sámediggi sáhttá ja galgánai váikkuhit. Tämä koskee kaikkea maankäyttöä, sekä yksityisten, valtion ja kuntien omistuksessa olevia alueita. Dát guoská buot eanangeavaheami, sihke priváhta olbmuid, stáhta ja suohkaniid eaiggáduššan eatnamiid. Saamelaiskärät pyrkii vaikuttamaan alueidenkäyttöön jo etukäteen tuomalla näkemyksensä alueiden kaavoitukseen, joka ohjaa alueen maankäyttöä. Sámediggi viggá váikkuhit guovlluidgeavahussii juo ovddalgihtii nu ahte buktá oainnus guovlluid lávvaráhkadeapmái, mii stivre guovllu eanangeavahusa. Kaavoitus ohjaa sitä, miten alueita saa käyttää. Lávven stivre dan, mot eatnamiid sáhttá geavahit. Mikäli maankäyttö ei ole kaavoituksen mukainen tai alueella ei ole kaavoitusta, rakentaminen on mahdollista vain kuntien myöntämällä poikkeusluvalla. Jos eanangeavaheapmi ii čuovo lávvema dehe guovllu várás ii leat lávva, huksen lea lobálaš dušše suohkaniid mieđihan spiehkastatlobiin. Poikkeuslupien myöntämisessä huomioidaan jo aika hyvin biologiset seikat, koska niiden myöntämisessä kuullaan alueellisia ympäristökeskuksia, mutta kulttuurisia seikkoja ei huomioida. Spiehkastatlobiid mieđiheamis váldojuvvojit vuhtii juo oalle bures biologalaš áššit, daningo daid mieđiheamis gullet guovlluid birasguovddážiid, muhto kultuvrralaš dagaldagat eai váldojuvvo vuhtii. Meidän saamelaiskäräjien tulee tietenkin pohtia ja tutkia, että myös saamelaiskäräjiä kuultaisiin poikkeuslupien myöntämisessä saamelaisten kotiseutualueella. Sámediggi galgá dieđusge suokkardallat ja dutkat, ahte maiddái sámedikki gulale spiehkastatlobiid mieđiheamis sámiid ruovttuguovllus. Maanataina lähden suunnistamaan kohti Helsinkiä. Mánnodaga dollen Helssega guvlui. Olen tiistaina kokouksissa maa- ja metsätalousministeriössä metsäasetuksen muuttamisesta ja keskiviikkona ympäristöministeriössä Kaldoaivin erämaan ja Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösunnitelmista. Čoakkámasttán eanan- ja meahccedoalloministeriijas meahcceásahusa rievdadeamis ja gaskavahkko Gáldoaivve meahcceguovllu ja Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánin. Perjantaina olen Rovaniemellä neuvotteluissa Tunturi-Lapin maakuntakaavasta. Bearjadaga ráđđádalan Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas. Klemetti Näkkäläjärvi Ruovttus Vuottesjávrres Lähetä kommentti Juvvá Lemet