takaisin-koto-suomessa.html.xml

Takaisin koto-Suomessa Sápmái ollen Pysyvä Foorumi on ohi ja olen palannut takaisin Suomeen ja takaisin tavallisten töiden pariin. Bissovaš forum lea meaddel ja lean máhccan ruoktot Supmii ja ruovttoluotta dábálaš bargguide. Aikaerosta toipuminen vei yllättävän paljon aikaa. Áigeearus váhkkaseapmi bisttii guhkit go oba vurdenge. Permanent Foorumin kokous herätti minussa paljon ajatuksia. Bissovaš foruma čoakkán bohciidahtii munnje olu jurdagiid. Ennen kaikkea se nosti esille tarpeen kiinnittää huomioita myös saamelaiskäräjien toiminnassa yhä enemmän kansainvälisiin asioihin. Vuohččan dat bajidii ovdan dárbbu giddet maiddái sámedikki barggus ein eanet fuomášumi riikkaidgaskasaš áššiide. Tämä koskee sekä Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa että Euroopan Unionin. Dát guoská sihke Ovttastuvvan našuvnnaid ja Eurohpa uniovnna barggu. Erityisen paljon annettavaa saamelaiskäräjillä on kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Earenoamážit sámedikkis soaitá leat addinládje earáide gillii ja kultuvrii gullevaš áššiin. Olisin myös tärkeää lisätä yhteistyötä eri alkuperäiskansaorganisaatioiden kesken, koska alkuperäiskansoilla on paljon yhteistä kieleen, kulttuuriin, itsemääräämiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Livččii maid dehálaš lasihit ovttasbarggu sierra álgoálbmotorganisašuvnnaid gaskkas, daningo álgoálbmogiin leat olu oktasaš áššiin, mat gusket gillii, kultuvrii, iešmearrideapmái ja dálkkádatnuppástussii. Viime viikolla julkaistiin Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen (MTT) julkaisu tutkimushankkeesta Porotalouden taloudelliset menestystekijät. Mannan vahku almmustuhttojuvvui Eanan- ja vuovdedoalu dutkanguovddáža publikašuvdna dutkaprošeavttas Porotalouden taloudelliset menestystekijät (sámás: Boazodoalu ekonomalaš menestuvvandagaldagat). Olin itse mukana hankkeen tutkijana Lapin yliopiston kautta ennen valintaani saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi. Ledjen dán fidnus mielde dutkin Lappi universiteahta bakte ovdal go válljejuvvojin sámedikki ságadoallin. Tutkimushankeosioni käsitteli porotalouden sukupolvenvaihdoksia. Mu oassán dutkanprošeavttas gieđahalai boazodoalu buolvadatmolsašuvvamiid. Tutkimusraportti on ladattavissa kokonaisuudessaan MTT:n kotisivuilta pdf-muodossa ( Dutkanraportta sáhttá láddet ollislaččat dutkanguovddáža ruovttusidduin pdf-hámis ( Tutkimushankkeessa oli mukana useita eri tahoja ja jokainen tutkimushanke on raportin erillinen osio. Dutkanfidnus ledje mielde máŋggat oassebealit ja juohke dutkanfidnu lea raportta sierra oassi. Tutkimusosioni aineisto oli kysymyslomaketiedot, joka kerättiin kevään ja kesän 2007 aikana. Mu dutkanoasi materiála čoggui jearahanskovvedieđuin, mat čoggojuvvoje 2007 giđa ja geasi áigge. Tutkimuksen vastaajat pitävät poronhoitoa kulttuurisena elinkeinona, jonka tärkein asia ei ole taloudellisen tuloksen tekeminen vaan oman kulttuurin jatkaminen. Dutkanfidnu vuođul vástideaddjit atnet boazodoalu kultuvrralaš ealáhussan, man deháleamos ášši ii leat ruđalaš bohtosa dahkan muhto iežas kultuvrra joatkin. Vastaajat pitivät hyvin tärkeänä myös sitä, että poronhoidossa on jatkuvuutta ja että poronhoitokulttuuria voidaan siirtää sukupolvelta toiselle. Vástideaddjit atne hui mávssolažžan maid dan, ahte boazodoalus lea jotkkolašvuohta ja ahte boazodoallokultuvra sáhttá sirdojuvvot buolvvas nubbái. Poronhoidon harjoittamisen huonot puolet ovat taloudellisia ja vastaajat odottavatkin että valtion parantaa poronhoidon toimintaedellytyksiä lainsäädännöllä ja tukipolitiikalla. Boazobarggu heajos bealit leat ekonomalaččat ja vástideaddjit vurdetnai, ahte stáhta buorida doaibmaeavttuid láhkaásahemiin ja doarjjapolitihkain. Tämä viikko kuluu rauhallisesti tavallisissa työrutiineissa, mutta ensi viikolla on luvassa taas matkustamista. Dát vahkku lea mannan ráfálaččat dábálaš bargorutiinnain, muhto boahtte vahku šaddá fas ravggadit ja reiset. Tapaan maanantaina lyhyesti ympäristöministeri Lehtomäen ja kerron saamelaiskäräjien näkemyksiä ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvista asioista. Deaivvadan mánnodaga oanehaččat birasministtar Lehtomäki ja muitalan sámedikki oainnuid birasministeriija hálddašansuorggi áššiin. Tiistaina Hetassa on Enontekiön kunnan saamenkielisiä sosiaalipalveluja käsittelevä seminaari, jonne osallistuu myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää. Disdaga lea Heahtás seminára, mii gieđahallá Eanodaga suohkana sámegielalaš sosiálabálvalusaid. Loppuviikoksi menen Inariin, jossa pidetään metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien väliset neuvottelut ajankohtaisista asioista, mm.. Dohko boahtá maid veahádatsáttaolmmoš Johanna Suurpää. Muotkatunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Loahppavahku manan Anárii, gos dollojuvvo meahcceráđđehusa ja sámedikki sámediggelága miel ráđđádallan áigeguovdilis áššiin, earret eará Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Saamelaiskäräjien vieraaksi tulee myös kulttuuriministeriön valtiosihteeri Stefan Johansson, jonka kanssa saamelaiskäräjät keskustelee kulttuurikeskushankkeesta ja saamelaiskäräjien näkemyksistä kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvista asioista. Sámedikki guossin boahtá maid kulturministeriija stáhtačálli Stefan Johansson, geainna sámediggi ságastallá kulturguovddášfidnus ja sámedikki oainnuin kulturministeriija hálddašansuorggi áššiin. Perjantaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Bearjadaga lea sámedikki stivrra čoakkán. Vuontisjärvellä 09.05.2008 Vuottesjávrres 09.05.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet