terveiset-ennen-virkavapauttani.html.xml

Terveiset ennen virkavapauttani Dearvvuođagat ovdal virgelobi álgima Tämä on viimeinen blogi ennen virkavapauttani. Dát lea maŋimus blogga ovdal mu virgefriddjavuođa. Valitettavasti en pysty päivittämään blogiani virkavapauden aikana ja palaan kirjoittamaan kuulumisia kesäkuun puolessa välissä. Dađi bahábut in baste beaivádit blogga virgefriddjavuođa áigge ja máhcan čállit ságaid geassemánu beallemutto sulaid. Nyt viimeinen blogini onkin tämän johdosta erityispitkä. Dát maŋimus blogga leanai dan dihte earenoamáš guhkki. Työtilanteeni ei mahdollista blogin päivittämistä virkavapauden aikana vaan minun pitää keskittyä vain väitöskirjatyöhöni. Bargodili dihte in sáhte čállit blogga virgelobi áigge, muhto mun šattan vuojulduvvat duššebeare nákkosgirjebargui. Toivon että katko blogissani ei vaikuta lukijoiden intoon seurata blogiani taas kesällä. Sávan, ahte boatkka blogga čállimis ii váikkut lohkkiid moktii čuovvut blogga fas geasset. Virkavapauteni aikana puheenjohtajan tehtäviä hoitaa Irja Seurujärvi-Kari. Mu virgelobi áigge ságadoalli bargguid dikšu Irja Seurujärvi-Kari. Osallistun mahdollisuuksien mukaan hallituksen kokouksiin myös virkavapauden aikana. Oassálasttán vejolašvuođaid mielde stivrra čoakkámiidda maiddái virgelohpán áigge. Viimeinen viikko ennen virkavapautta on ollut kyllä melkoista hulinaa ja kiirettä. Maŋimus vahkku ovdal virgefriddjavuođa lea leamaš hui hohpolaš. Maanantaina osallistuin Lapin yliopiston 30-vuotisjuhlaseminaariin joka käsitteli saamelaisia. Mánnodaga oassálasten Lappi universiteahta 30-jagi ávvudanseminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid. Minut oli kutsuttu puhumaan saamelaisten kielellisistä oikeuksista. Mu ledje bovden hupmat sápmelaččaid gielalaš rivttiin. Puheeni löytyy kokonaisuudessaan suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Mu ovdasáhka gávdno ollislaččat suomagillii sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđis. Toin puheessani esille saamelaisten kieli- ja yhteiskunnallista historiaa ja saamen kielen aseman kehitystä. Bukten ovdaságastan ovdan sápmelaččaid giella- ja servodatlaš historjjá ja sámegiela sajádaga gárganeami. Tarkastelin lyhyesti suhtautumista saamen kieleen ja saamen kielilain toteutumista. Geahčadin oanehaččat makkár jurddahanvuohki servodagas lea sámegiela hárrái ja dasa lassin mot sámi giellaláhka olláhuvvá. Pääpaino puheessa oli saamen kielen aseman kehittämisellä ja saamen kielen ja kulttuurin yhteyden turvaamisella. Váldodeaddu ságastan lei samegiela sajádaga gárgeheamis ja sámegiela ja sámi kultuvrra oktavuođa dorvvasteamis. Seminaarista laaditaan julkaisu. Semináras ráhkaduvvo girji. Tiistaina osallistuimme hallintopäällikön kanssa oikeusministeriössä käytäviin budjettineuvotteluihin saamelaiskäräjien ensi vuoden budjetista. Disdaga leimme hálddahushoavddain vuoigatvuohtaministeriijas bušeahttaráđđádallamiin sámedikki boahtte jagi bušeahtas. Toimme esille tarpeen perustaa ympäristöasioiden esittelijän virka saamelaiskäräjille, koska nykyisin saamelaiskäräjillä ei ole yhtään vain ympäristöasioihin keskittynyttä virkamiestä. Buvttiime ovdan dárbbu vuođđudit birasáššiid áššegieđahalli virggi sámediggái, daningo dálá áigge sámedikkis ii leat oktage dušše birasáššiide čikŋon virgeolmmoš. Toimme esille myös tarpeen saada liikkumavaraa budjettiimme jotta saamelaiskäräjät voisi hyödyntää EU-rahoitusta nykyistä paremmin ja aloittaa kehittämishankkeita. Dovddaheimme maid dárbbu oažžut eambbo lihkadanvári bušehttii vai sámediggi sáhtálii ávkkastallat EU-ruhtademiin dáláža buorebut ja álggahit gárgehanfidnuid. Oikeusministeriön edustajat totesivat että oikeusministeriön budjettikehys ei anna mahdollisuutta saamelaiskäräjien budjetin kasvattamiseen. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddjit lohke, ahte bušeahttarámma geažil ii leat vejolašvuohta stuorrudit sámedikki bušeahta. Keskiviikkona pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen puhelinkokous. Gaskavahkko dollojuvvui sámedikki stivrra telefončoakkán. Kokous hyväksyi lausunnon Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lainsäädännön uudistamisesta. Čoakkán dohkkehii cealkámuša Sámi oahpahusguovddáža lága ođasnuhttimis. Lausunnossamme edellytimme saamelaiskäräjälain § 9 mukaisia neuvotteluja laista. Cealkámušas gáibideimmet sámediggelága 9 § ráđđádallamiid lágas. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisalueen koulutuskeskus ei ole toiminut riittävästi koko saamelaisten kotiseutualueella ja lainsäädännön tulee taata ja antaa SAKK:ille velvollisuus järjestää koulutusta koko saamelaisalueella. Sámedikki geahččanguovllus Sámi oahpahusguovddáš ii leat doaibman dárbahassii bures olles sámi ruovttuguovllus ja láhka galgá dáhkidit ja addit SOG:ii geatnegasvuođa ordnet oahpu olles sámi ruovttuguovllus. Lausunnossa esitimme myös Utsjoen saamelaislukion ja Enontekiön lukion siirtämistä koulutuskeskuksen alaisuuteen. Cealkámušas evttoheimmet maid Ohcejoga sámi logahaga ja Eanodaga logahaga sirdima oahpahusguovddáža vuollásažžan. Tämä takaisi koulutuskeskuksen saatavuuden ja tehostaisi kaksoistutkintojen suorittamista. Dát dáhkidivččii oahpahusguovddáža skuvlejumi oaččašuvvama ja beavttálmahtálii duppáldutkosiid olláhuhttima. Lisäksi saamelaiskäräjät edellytti saamen kielilain noudattamista ja saamen kielisen opetuksen merkittävää lisäämistä. Dasa lassin sámediggi eaktudii sámi giellalága doahttaleami ja sámegiel oahpahusa mearkkašahtti lasiheami. Erityisesti koulutuksessa tulee keskittyä koltan- ja inarinsaamen kielitutkintojen mahdollistamiseen. Earenoamážit skuvlemis galgá čiekŋut dasa, ahte nuortalaš- ja anárašgiel gielladutkosat šaddet vejolažžan. Hallitus hyväksyi myös lausunnon luonnonsuojelulain uudistamisesta. Stivra dohkkehii maid cealkámuša luonddusuodjalanlága ođasnuhttimis. Kyseessä on pitkään vireillä ollut uudistus, joka keskittyy uusien luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksiin. Jearaldagas lea guhká jođus leamaš ođastus, mas lea sáhka ođđa luonddusuodjalanguovlluid ráfáiduhttinnjuolggadusain. Esityksessä myös ehdotetaan, että muiden luonnonsuojelualueiden kuin kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmia ei enää vahvistettaisi ympäristöministeriössä. Evttohusas maid ovdanbuktojuvvo, ahte eará luonddusuodjalanguovlluid go álbmotmehciid dikšun- ja geavahanplánat eai váfistuvvole birasministeriijas. Saamelaiskäräjät esittää, että jatkossa saamelaisten kotiseutualueen hoito- ja käyttösuunnitelmat vahvistettaisiin sekä metsähallituksessa että saamelaiskäräjillä. Sámediggi evttoha, ahte boahttevuođas sámiid ruovttuguovllu dikšun- ja geavahanplánat váfistuvvole sihke meahcceráđđehusas ja sámedikkis. Luonnonsuojelulaissa esitetään myös, että perustettavissa luonnonsuojelualueissa huomioidaan saamelaiskulttuurin suoja. Luonddusuodjalanlágas evttohuvvo maid, ahte vuođđudanvuloš luonddusuodjalanguovlluin váldojuvvolii vuhtii sámi kultuvrra suodji. Saamelaisten kotiseutualueesta 80 % on eritavoin suojeltua eikä ole realistista että luonnonsuojelualueita perustetaan lisää tai laajennetaan ainakaan lähiaikoina. Sámiid ruovttuguovllus 80 % lea sierradásagit suodjaluvvon iige leat realisttalaš ahte luonddusuodjalanviidodagat vuođđuduvvojit lasi dehe viiddiduvvojit aŋkke lagašáiggiid. Saamelaiskäräjät esitti, että ympäristöministeriö aloittaa välittömästi muuttaa saamelaisten kotiseutualueen luonnon- / kansallispuistojen ohjaavan lainsäädännön muuttamisen vastaamaan saamelaiskulttuurin heikentämissuojaa. Sámediggi evttoha, ahte birasministeriija álggaha dakkaviđe rievdadit lágaid, mat stivrejit sámiid ruovttuguovllu luonddu- / álbmotmehciid lágaid, nu ahte dat dávistit sámi kultuvrra geahnohuhttinsuodjái. Saamelaiskäräjät piti pääosin positiivisena ehdotusta siitä, että metsästys sallittaisiin tietyin rajoituksin luonnonsuojelualueilla. Sámediggi atná eanas positiivvalažžan evttohusa das, ahte meahccebivdu livččii lobálaš dihto ráddjemiid mielde luonddusuodjalanguovlluin. Tämä on erityisen perusteltua saamelaisten kotiseutualueella, jossa suuri osa maa-alasta on suojeltua. Dát lea earenoamáš bures ákkastallojuvvon sámiid ruovttuguovllus, gos stuora oassi eananviidodagas lea suodjaluvvon. Metsästys luonnonsuojelualueilla tulee säilyä vain saamelaisten ja alueen asukkaiden oikeutena eikä ulkopaikkakuntalaisille tule myöntää metsästyslupia luonnonsuojelualueille. Meahccebivdu luonddusuodjalanguovlluin galgá seailut dušše sápmelaččaid ja guovllu olbmuid riektin eaige báikegotti olggobeale olbmuide galgga mieđihuvvot meahcástanlobit luonddusuodjalanviidodagain. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan hirvenmetsästys tulisi olla mahdollista myös luonnonsuojelualueilla alueellisesti rajattuna ja mikäli kantojen hoito sitä edellyttää. Sámedikki oainnu mielde sarvvabivdu galggalii leat maid vejolaš suolddusuodjalanviidodagain go dat lea ráddjejuvvon guovlluguovdásaččat ja jos náliid várjaleapmi dan gáibida. Koko luonnonsuojelualuetta ei voi vapauttaa vapaan metsästyksen käyttöön, vaan metsästys tulee olla alueellisesti rajattua ja on perusteltua ekologisesti ja kulttuurisesti. Oba luonddusuodjalanguvlui ii sáhte addojuvvot luomos meahccebivdu, muhto meahccebivdu galgá lea ráddjejuvvon guovlluguovdasaččat ja leat ákkastallamis ekologalaččat ja kultuvrralaččat. Metsästys on tärkeä saamelaiselinkeino kuten myös poronhoitokin. Meahccebivdu lea dehálaš sámi ealáhus dego maid boazodoallu. Metsästyksestä koirien kanssa luonnonsuojelualueella tulee sopia alueen paliskunnan kanssa, jottei koirien käyttö vaikeuta poronhoitoa. Meahccebivddus beatniiguin luonddusuodjalanguovllus galgá sohppojuvvot guovllu bálgesiin, vai beatnagat eai váttásnuhte boazobarggu. Loppuviikko menikin Helsingissä työntäyteisesti. Loahppavahkku manainai Helssegis gieđat dievva bargguiguin. Torstaiaamuna osallistuin biodiversiteetti-työryhmän kokoukseen, jossa käsiteltiin Suomen neljättä maaraporttia biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon tilanteesta ja sovittiin raportointikäytänteistä. Duorastatiđit oassálasten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, mas gieđahallojuvvui Suoma njealját eananraporta biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima dilis ja sohppojuvvui raporteterengeavadiin. Kokouksen jälkeen menin tapaamaan ympäristöministeri Lehtomäkeä. Čoakkáma maŋŋel mannen deaivat birasministtar Lehtomäki. Meidän oli tarkoitus tavata jo ministerin Kilpisjärven vierailun yhteydessä mutta aikataulut eivät antaneet myöden. Moai galggaime deaivat juo ministara Gilbbesjávrre guossástallama oktavuođas muhto dalle munno áigedávvalat eai heiven oktii. Valmistin tapaamista varten taustamuistion, joka löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta. Gárvvistin deaivvadeami váste duogášmuittuhančállaga, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat – gaskabláđis. Tapaaminen oli hyvin miellyttävä, keskustelimme ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista ja saamelaiskäräjien tarpeista saada ympäristöasioiden esittelijä. Deaivvadeapmi lei suohtas, ságastalaime áigeguovdilis láhkafidnuin ja sámedikki dárbbus oažžut birasáššiid áššegieđahalli. Keskustelimme myös ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ja olimme yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät tulevat vain kasvamaan. Ságastalaime maid dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain ja leimme ovttaoaivilis das, ahte dálkkádatrievdamii gullevaš barggut lassánit boahttevuođas. Tapaamisen pohjalta saamelaiskäräjät lähetti aloitteen eri ministeriöihin ja tiedoksi Lapin kansanedustajille ympäristöasioiden esittelijän viran perustamiseksi. Deaivvadeami vuođul sámediggi sáddii álgaga sierra ministeriijaide ja dan maid diehtun Sámi leana riikkabeaiveáirasiidda birasáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeami várás. Hyväksyin tällä viikolla myös kolme lausuntoa hankehakemuksista. Lean dán vahku mielde dohkkehan maid golbma cealkámuša prošeaktaohcamušain. Perjantai oli myös hyvin työntäyteinen päivä, aamulla saamelaiskäräjät tapasi valtiosihteeri Reinan valtiovarainministeriöstä ja ministeri Kiviniemen erityisavustajan Tatja Karvosen. Bearjadaga lei maid hui olu bargu ja beaivi lei hohpolaš. Iđđes sámediggi deaivvadii stáhtačálli Reina ruhtaministeriijas ja ministtar Kiviniemi sierraveahki Tatja Karvosa. Tapaamisen asialistalla oli ALKU-hanke ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus. Deaivvadeami áššelisttus lei ALKU-fidnu ja gielddaid stahtaossodatvuogádaga ođastus. Saamelaiskäräjät jätti tapaamisessa laajan taustamuistion, joka löytynee lähiaikoina myös käräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osioista. Sámediggi guđii deaivvadeamis viiddes duogášmuittuhančállosa, mii gávdno fargga maid dikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat gaskabláđis. Alku-hankke on nyt eduskunnan käsittelyssä. Alku-fidnu leat dál riikkabeivviid gieđahallamis. Saamelaiskäräjät on tyytyväinen siihen, ettei saamelaiskäräjien toiminta-rahoitusta eikä saamen kielilain mukaisia rahoitustehtäviä siirretä oikeusministeriöstä. Sámediggi lea duhtavaš dasa, ahte ii sámedikki doaibmaruhtadeapmi eaige sámi giellalága ruhtadanbarggut sirdojuvvo eret vuoigatvuohtaministeriijas. Positiivista Alku-hankkeessa on myös se, että lainsäädäntö mahdollistaa saamenkielisen palveluyksikön perustamisen. Positiivvalaš Alku-fidnus lea maid dat, ahte láhkaásaheapmi dahká vejolažžan sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami. Uskon että saamme kiittää tästä oikeusministerin vahvaa tukea saamelaiskäräjien esitykselle. Jáhkán, ahte sámediggi oažžu giitit dás vuoigatvuohtaministara nanu doarjaga sámedikki evttohussii. Olisimme luonnollisesti toivoneet, että laki olisi ollut velvoittavampi. Livččiimet diehttelaš sávvan, ahte láhka livččii leamaš eambbo geatnegahtti. Esitimme, että valtiovarainministeriö perustaisi välittömästi saamelaiskäräjien ja valtiovarainministeriön työryhmän pohtimaan saamenkielisen palveluyksikön tehtäviä, toimipaikkaa, henkilöstöä ja yhteistyömahdollisuuksia muiden viranomaisten kanssa. Sámediggi evttohii, ahte ruhtaministeriija vuođđudivččii dakkaviđe sámedikki ja ruhtaministeriija bargojoavkku suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga bargguid, doaibmabáikki, bargoveaga ja ovttasbargovejolašvuođaid eará eiseválddiiguin. Saamelaiskäräjät on esittänyt aiemmin, että viranomaiset perustaisivat kielikeskuksia, joista saisi keskitetysti saamenkielisiä palveluja. Sámediggi lea ovdal evttohan, ahte eiseválddit vuođđudivčče giellaguovddážiid, main oaččulii ovtta dihto sajes sámegiel bálvalusaid. Onneksi ALKU-hanke on kehittynyt siten, että se ei uhkaa enää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Lihkus ALKU-fidnu lea gárganan nu ahte dat ii uhkit šat sámiid kulturiešstivrema. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että hallitusohjelman mukaisesti valtioministeriö ei ole pyrkinyt kehittämään saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Lean goitge behtton dasa, ahte ráđđehusprográmma mielde ruhtaministeriija ii leat viggan gárgehit sámiid kulturiešstivrema. Keskustelimme myös kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta, joka on saamelaisten ja saamelaiskäräjien kannalta surullinen uudistus. Ságastalaimet maid gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastusas, mii lea sámiid ja sámedikki dáfus morašlaš ođastus. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2010 alussa. Gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastus galgá boahtit vuoibmái jagi 2010 álggu rájes. Valtiovarainministeriö on valmistellut ehdotusta, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirrettäisiin suoraan korvamerkitsemättömänä saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Ruhtaministeriija lea válmmaštallan evttohusa, ahte sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi sirdojuvvolii njuolga bealljemerkekeahttá sámi ruovttuguovllu suohkaniidda. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat voivat itse päättää mihin rahat käytetään, toisin sanoen niitä voidaan käyttää vaikka liikuntapalveluihin tai matkailupalvelujen tuottamiseen. Dát dárkkuhivččii dan, suohkanat sáhttet ieža mearridit masa ruđaid atnet, nuppiiguin sániiguin dat sáhttet adnojuvvot vaikki faláštallanbálvalusaide dehe turismabálvalusaid buvttadeapmái. Nykyisin valtioavustus saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on 600 000 euroa ja se kanavoidaan saamelaiskäräjien kautta. Dál stáhtaveahkki sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide lea 600 000,- euro ja dat juhkkojuvvo suohkaniidda sámedikki bakte. Ongelmana on rahoituksen pienuus ja se, että se myönnetään vuosittaisella päätöksellä, ei lain tai asetuksen nojalla. Buncár lea ruhtadeami unnivuohta ja dat, ahte dat mieđihuvvo jahkásaš mearrádusain, ii lága dehe ásahusa vuođul. Tämä on estänyt palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen. Dát lea eastán bálvalusaid guhkesáigásaš gárgeheami. Saamelaiskäräjät ei ole päässyt kertaakaan valtionosuusjärjestelmän uudistusta valmistelevan työryhmän kuultavaksi. Sámediggi ii leat oktege beassan stáhtaossodatvuogádaga ođastusa válmmaštallan bargojoavkku gullamii. Myös vähemmistövaltuutettu on ollut kannanotoissaan huolissaan ollut huolissaan siitä, miten valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa huomioidaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Maiddái veahádatáittardeaddji lea cealkámušaidisguin leamaš fuolas das, mot stáhtaossodatvuogádaga ođastusas váldojuvvo vuhtii sámiid kulturiešstivren ja sámiid vuođđolága vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii. Saamelaisten itsehallintoa koskevan lainsäädännöllisen järjestelyn tultua voimaan saamelaisten itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Go sámiid kulturiešstivrema láhkaásahuslaš ordnen lea boahtán vuoibmái, de sámiid kulturiešstivren lea boahtán riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid ollái. Tämän järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta (HE. Dán ortnega maŋŋel boahtán geahnohuhttimat sáhttet mearkkašit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođalaš rihkkumuša (HE. 248/1994 vp s. 21). 248/1994 vp s. 21). Saamelaiskäräjät viittaa tässä yhteydessä siihen, että saamelaisten aseman heikentäminen voi olla kansainvälinen sopimusrikkomus, jota käsitellään kansainvälisen oikeuden piirissä. Sámediggi čujuha dán oktavuođas dasa, ahte sámiid sajádaga geahnohuhttin sáhttá leat riikkaidgaskasaš soahpamušrihkkumuš, mii gieđahallojuvvo riikkaidgaskasaš rievttis. Jos ehdotus menee tällaisenaan eteenpäin kuin valtiovarainministeriö on esittänyt, niin saamelaisten näkökulmasta se on kansainvälisoikeudellinen sopimusrikkomus heikentäen saamelaisten oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Jos evttohus manná dakkáražžan ovddos dego ruhtaministeriija lea evttohan, nu sámiid geahččanguovllus dat lea riikkaidgaskasaš rievtti soahpamušrihkkumuš ja geahnohuhttá sámiid vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii. Jos saamenkielisillä palveluilla ei ole minkäänlaista seuranta- tai valvontajärjestelmää palvelut tulevat heikkenemään ja saamen kielilain noudattaminen ja toteutuminen vaikeutuu. Jos sámegiel bálvalusain ii leat mangelágán čuovvun- dehe bearráigeahččoortnet, de bálvalusat hedjonit ja sámi giellalága doahttaleapmi ja olláhuhttin váttásnuvvá. Saamelaiskäräjät vastustaa kaikin mahdollisin keinoin valtiovarainministeriön ehdotusta ja käytämme kaikki käytössä olevat keinot esityksen vastustamiseen. Sámediggi vuostálastá buot vejolaš vugiid mielde ruhtaministeriija evttohusa ja dat atná buot vejolaš gustojeaddji vugiid evttohusa vuostálastimii. Viime vuosi ja kuluva vuosi ovat olleet vaikeaa juuri Alku-hankkeen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen johdosta. Diimmá ja dát jahki lea leamaš váttis aiddo fal ALKU-fidnu ja stáhtaossodatvuogádaga ođastusa geažil. Ministeriöissä ei tunnuta ymmärtävän saamelaisten asemaa ja emme pääse kehittämään saamelaista kulttuuri-itsehallintoa, vaan saamme korkeintaan laimeita torjuntavoittoja kuten nyt Alku-hankkeessa. Ministeriijain eai oro ipmirdeame sapmelaččaid sajádaga ja eat beasa gárgehit sámiid kulturiešstivrema, muhto oažžut duššebeare láivves duostunvuoittuid dego dál Alku-fidnus. Saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ei haluta kehittää kokonaisvaltaisesti valtionhallinnossa, vaikka hallitusohjelman velvoite saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämisestä koskee kaikkia ministeriöitä. Sámi kultuiešstivren ii háliduvvo gárgehuvvot ollislaččat stáhtahálddahusas, vaikko ráđđehusprográmma geatnegasvuohta sámi kulturiešstivrema gárgeheamis guoská buot ministeriijaid. Saamen kieltä ja kulttuuria kyllä hyödynnetään päätöksissä silloin kun sen kautta voidaan perustella myös muille tulevia lisärahoituksia. Sámegielain ja sámi kultuvrrain gal ávkkastallojuvvo mearrádusain dalle go daid vuođul sáhttá ákkastallat maid earáide lassiruhtademiid. Kuulin neuvotteluissa, että päivää ennen Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä (Halke) oli päättänyt myöntää pysyvän valtionavustuksen korostuksen. Gullen ráđđádallamiin, ahte ovddit beaivve Hálddahusa ja guovlogárganeami ministtarjoavku (Halke) lei mearridan mieđihit bissovaš stáhtavehkiid bajideami. Sitä perustellaan mm. saamelaisuudella. Dat ákkastallojuvvo ee. sápmelašvuođain. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat miljoonasta eurosta kolmeen miljoonaan euroa lisärahoitusta. Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddat ožžot miljovnna euro rájes gitta golmma miljovnna euro rádjái lassiruhtadeami. Lisärahoitus on hyvä asia, koska kuntien talous on ollut kriisissä ja ne kärsivät voimakkaasta muuttotappiosta. Lassiruhtadeapmi lea buorre ášši, daningo gielddaid ekonomiija lea báhuid váttisvuođaid siste ja dat gillájit stuora muotkundáhpehallamis. Varsinkin nuoret muuttavat kunnista pois. Eandalii nuorat mutkot gielddain eret. Kunnat saivat Halken myöntämän erityisen saamelaislisän, joka on prosentuaalisesti saadusta korotusmäärästä Enontekiön osuudessa noin 55 % Utsjoen noin 70 % Inarin 23 % ja Sodankylän osuudessa noin 16,5 %. Gielddat ožžo Halke mieđihan sierra sápmelašlási, mii lea prosentuálalaččat ožžojun bajidanmearis Eanodaga ossodagas sulaid 55 % Ohcejoga sulaid 70 % Anára 23 % ja Soađegili ossodagas sulaid 16,5 %. Saamelaislisä on täysin korvamerkitsemätöntä, eli sen voi sijoittaa vaikka teiden kunnossapitoon tai virkistystoimintana mikäli kunta niin päättää. Sápmelašlassi lea ollásit bealljemerkekeahtes ruhta, dehege dan sáhttá bidjat vaikko luottaid fuolaheapmái dehe virkosmahttindoibmii jos gielda nu mearrida. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Reina totesi, että rahoitusta ei voi korvamerkitä koska se olisi kunnalliseen itsehallintoon puuttumista. Ruhtaministeriija stáhtačálli Reina dajai, ahte ruhtadeami ii sáhte bealljemerket daningo dat livččii gielddaid iešstivrejupmái seahkáneapmi. Tulkinta on mitä ihmeellisin, koska kunnilla on jo nykyisinkin useita korvamerkittyjä rahoituksia. Dulkon lea mađi imašlaččat, daningo gielddaide leat juo dálnai olu bealljemerkejuvvon ruhtadeamit. Kunnallinen itsehallinto ei voi olla vahvempi kuin saamelainen perustuslaillinen kulttuuri-itsehallinto tai saamelaisten perustuslaillinen alkuperäiskansa-asema. Gielddaid iešstivrejupmi ii sáhte leat nannosit go sámiid vuođđolágas dáhkiduvvon kulturiešstivren dehe sápmelaččaid vuođđolágas nannejuvvon álgoálbmotsajádat. Tuntuu siltä, että perustelemalla rahoitusta saamelaisuudella yritetään estää rahoituksen nostoon kriittinen suhtautuminen eduskunnassa ja muissa kunnissa, jotka joutuvat tämän maksamaan veronmaksajien ohella. Orru leame nu, ahte ákkastaladettiin ruhtadeami sápmelašvuođain, de viggojuvvo estojuvvot ruhtadeami bajideami kritihkka riikkabeivviin ja eará gielddain, mat šaddet máksit dán ruhtadeami vearromáksiid lassin. Valtiovarainministeriöllä oli mitä ihmeellisimpiä virheellisiä tilastoja saamelaisten määrästä päätöksen tueksi. Ruhtaministeriijas lea vaikko man imašlaš boasttostatistihhkat sápmelaččaid mearis mearrádusaid doarjjan. HALKE:n tulisi ehdottomasti muuttaa päätöstään siten, että saamelaisten kotiseutualueen kunnat saisivat lisärahoituksensa, mutta saamelaisuuden perusteella jaettavasta rahoituksesta tulee käydä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. HALKE galggalii evttoheamit rievdadit mearrádusas nu ahte sámiid ruovttuguovllu gielddat oaččule lassiruhtadeami, muhto sápmelašvuođa vuođul juhkkojuvvon ruhtadeamis galget dollojuvvot sámediggelága 9 § ráđđádallamat. Päätöksen suhdetta saamelaisten perustuslailliseen itsehallintoon ja kansainvälisiin sopimuksiin tulee arvioida ministeriöiden ja valvontaelimien yhteistyönä. Mearrádusa gaskavuohta sámiid vuođđolágalaš iešstivremii ja riikkaidgaskasaš soahpamušaide galgá árvvoštallojuvvot ministeriijaid ja bearráigeahččoorgánaid ovttasbargun. Ensisijaisesti lisärahoitusosuus tulee myöntää saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi saamenkielisiin palveluihin, koska vain tämä menettely mahdollistaa palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin ja takaa sen, että rahoitus menee saamenkielisiin palveluihin. Vuosttažettiin lassiruhtadanossodat galgá juolluduvvot sámedikki bakte juhkkojuvvot sámegiel bálvalusaide, daningo dušše dát meannudeapmi dahká vejolažžan bálvalusaid váikkuhanvuođa árvvoštallama ja dáhkida dan, ahte ruhtadeapmi manná sámegiel bálvalusaide. Tämä on havaittu mm. kulttuuripalveluihin varattujen valtionosuuksien käytössä kunnissa. Dát lea fuobmájuvvon ee. kulturbálvalusaide várrejuvvon stáhtaossodagaid geavahusas gielddain. Eikä valtio ala hevin perimään takaisin väärin ohjattuja valtionosuuksia. Iige stáhta riema buoril bearrat ruovttoluotta boastut stivrejuvvon stáhtaossodagaid. Jos valtiovarainministeriö haluaa aidosti lisärahoituksen menevän saamenkielisten palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen, sen tulisi myöntää rahoitus saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi edelleen kunnille ja kunnallisia palveluja tuottaville kuntayhtymille. Jos ruhtaministeriija hálida eakti vuogi mielde lassiruhtadeami mannat sámegiel bálvalusaid buvttadeapmái ja gárgeheapmái, de dat galggalii mieđihit ruhtadeami sámedikki bakte juolluduvvot viidáseappot gielddaide ja gieldalaš bálvalusaid buvttadeaddji gieldaovttastumiide. On myös mitä ihmeellisintä että valtiovarainministeriö ei missään vaiheessa konsultoinut saamelaiskäräjiä rahoituksen tarpeesta, vaikka se on paras ministeriöidenkin tunnustama asiantuntija saamelaisuuteen liittyvissä asioissa ja tiedämme kuntien rahoitustarpeen saamenkielisten palvelujen tuottamisessa. Lea maid imaš, ahte ruhtaministeriija ii mange muttos konsulteren sámedikki ruhtadeami dárbbus, vaikko dat lea buoremus ministeriijaidnai dovddastan áššedovdi áššiin, mat gusket sápmelaččaid ja sámediggi diehtá gielddaid ruhtadandárbbu sámegiel bálvalusaid buvttadeamis. Pyydän lakimiessihteeriä ja sosiaali- ja terveyssihteeriä tutkimaan, mikä olisi paras tapa edetä asiassa ja teemmekö päätöksestä mahdollisia muistutuksia tai kanteluja eri valvontaelimille. Bivddán láhkačálli ja sosiála- ja dearvvašvuohtačálli dutkat, mii livččii buoremus vuohki ovdánit áššis ja dahkatgo mearrádusas vejolaš muittuhusaid dehe guoddalemiid sierra bearráigeahččoorgánaide. Asia tulee joka tapauksessa käsitellä perustuslakivaliokunnassa. Ášši galgá juohke dáhpáhusas gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis. Ihmettelen miksi näistä uudistuksista ei keskustella saamelaismediassa lainkaan, vaikka näillä hankkeilla on suuria vaikutuksia saamelaisten asemaan ja kulttuuri-itsehallintoon. Imaštalan manin dáin ođastusain ii ságastallojuvvo ollenge sámi medias, vaikko dáin fidnuin leat stuora váikkuhusat sápmelaččaid sajádahkii ja kulturiešstivremii. Mediaa määritetään yleisesti vallan vahtikoiraksi ja nyt jos koskaan kriittistä journalismia tarvittaisiin. Media meroštallet almmolaččat válddi fáktan ja dál jos goassige kritihkalaš journalisma dárbbahuvvo. Reinan tapaamisen jälkeen päivä ei ollut vielä pulkassa, vaan tapaamiset jatkuivat. Reina deaivvadeami maŋŋel bargobeaivi ii lean easka go álgán ja deaivvadeamit joatkahuvve. Neuvottelimme vesilain uudistuksesta oikeusministeriössä. Sámediggi ráđđádalai dan maŋŋel čáhcelága ođastusas vuoigatvuohtaministeriijas. Edellytimme että vesilaissa tulee olla saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja. Sámedikki gáibádussan lea čáhcelágas sámi kultuvrra geahnohuhttima suodji. Oikeusministeriössä oli hyvin nihkeä suhtautuminen saamelaiskäräjien lausunnossaan esittämiin asioihin. Vuoigatvuohtaministeriijas lei gážžáris jurddaheapmi sámedikki cealkámušastis ovdanbuktin áššiide. Näiden neuvottelujen jälkeen jatkoimme ympäristöministeriöön neuvottelemaan luonnossuojelulain uudistuksesta saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon mukaisesti. Dán ráđđádallama maŋŋel lei ráđđádallan birasministeriijas luonddusuodjalanlága ođastusas sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša mielde. Täällä suhtautuminen oli aivan erilainen kuin oikeusministeriössä. Dáppe jurddaheapmi lei aivve nuppelágán go vuoigatvuohtaministeriijas. Neuvottelu käytiin hyvässä hengessä ja ympäristöministeriön virkamiehet vievät esittämiämme muutoksia eteenpäin. Ráđđádallamis lei buorre vuoigŋa ja birasministeriija virgeolbmot dolvot sámedikki ovddidan rievdadusaid ovddosguvlui. Vaikka en blogitekstiä päivitäkään vähään aikaan, niin pyrin vastaamaan mahdollisimman pikaisesti blogini lukijoiden mahdollisiin kommentteihin. Vaikko in čálege ođđa bloggadeavsttaid veaháš áigái, de vikkan vástidit nu jođánit go vejolaš bloggan lohkkiid vejolaš kommeanttaide. Kaikki kommentit, huomiot ja ideat ovat aina tervetulleita. Buot kommeanttat, fuomášumit ja jurdagat leat álohii buorit ja válddán daid mielalis vuostá. Klemetti Näkkäläjärvi Dearvvuođaiguin Lähetä kommentti Juvvá Lemet