tunnelmia-ykn-pysyvn-foorumin.html.xml

Tunnelmia YK:n Pysyvän Foorumin viimeiseltä viikolta	Dovdamušat ON:a bissovaš foruma maŋimus vahku čoakkámiin
Aika on mennyt täällä New Yorkissa nopeasti ja huomenna on paluu Suomeen.	Áigi lea gollan jođánit dáppe New Yorkas ja ihttin lea máhccan Supmii.
Pysyvän foorumin kokoukset ja niiden ns. side-eventit eli oheistapahtumat ovat olleet mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.	Bissovaš foruma čoakkámat ja daid ng. side-eventtat dehege oalgedáhpáhusat leat leamaš miellagiddevaččat ja ávkkálaččat.
Olen solminut kontakteja eri alkuperäiskansojen edustajiin.	Lean ožžon oktavuođaid sierra álgoálbmogiid ovddasteddjiiguin.
Viime viikolla pidin torstaina kaksi Suomen delegaation puhetta.	Mannan vahku duorastaga dollen guokte válmmaštallon sáhkavuoru Suoma sáttagotti ovddas.
Ensimmäinen puhe käsitteli ilmastonmuutosta ja alkuperäiskansoja ja toinen kieltä.	Vuosttaš sáhkavuorru gieđahalai dálkkádatnuppástusa ja álgoálbmogiid ja nubbi giela.
Puheet on löydettävissä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta linkin dokumenttipankki --> puheet kautta.	Ságat gávdnojit ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin liŋkka dokumenttipankki (dokumeantabáŋku) --> puheet (ságat) bakte.
Myös saamelaiskäräjien lakimiehen ja I varapuheenjohtajan puheenvuorot tulevat samalle sivustolle.	Maiddái sámedikki láhkaolbmo ja I várreságadoalli válmmaštallon sáhkavuorut bissovaš foruma olis boahtiba seamma siidduide.
Yhdistyneiden Kansakuntien lehdistötiedotteessa on koottu keskeiset puheessani esille tuomat asiat.	Ovttastuvvan Našuvnnaid preassadieđáhusas leat čohkkejuvvon guovddášáššit, maid bukten sáhkavuorustan ovdan.
Lehdistötiedote löytyy tästä linkistä:	Preassadieđáhus gávdno dán liŋkkas:
Ilmastonmuutospuheessani toin esille, että alkuperäiskansoille on annettava parempaa vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.	Sáhkavuorustan mii gieđahalai dálkkádatrievdama bukten ovdan, ahte álgoálbmogiidda galgá addojuvvot buoret váikkuhanváldi ja vejolašvuohta oassálastit dálkkádatnuppástusa dustemii.
Useat kansainväliset sopimukset ja mm.. YK:n alkuperäiskansajulistus antavat hyvät mahdollisuudet taata alkuperäiskansojen vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa.	Máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat ja ee. ON:a álgoálbmotjulggáštus addet buriid vejolašvuođaid dáhkidit álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođaid dálkkádatrievdama caggamis.
Alkuperäiskansakieliä käsittelevässä puheessani toin esille kielen ja kulttuurin välisen suhteen ja kielen merkityksen alkuperäiskansakulttuurin säilymiselle ja kehittymiselle.	Sáhkavuorustan, mii gieđahalai álgoálbmotgielaid, bukten ovdan giela ja kultuvrra gaskavuođa ja giela mearkkašumi álgoálbmotkultuvrra seailumii ja gárgáneapmái.
Painotin puheessani myös sitä, että alkuperäiskansakieliä ei voi tarkastella vain vähemmistökielinä, vaan alkuperäiskansakielinä.	Deattuhin ságastan maiddái dan, ahte álgoálbmotgielaid ii sáhte geahčadit dušše veahádatgiellan, muhto álgoálbmotgiellan.
Otin puheessani esille Suomen saamen kielten tilanteen ja erityisenä huolena nostin esille koltansaamen tilanteen.	Válden ovdan Suoma sámegielaid dili ja earenoamáš fuollan bajidin oidnosii nuortalašgiela dili.
Muistutin pysyvää foorumia myös siitä tosiasiasta, että menetimme viime vuosina kymmenennen saamen kielen, akkalansaamen.	Muittuhin bissovaš foruma maid dan duohtaáššis, ahte mii leat massán maŋimus jagiid logat sámegiela, áhkkilsámi.
Kannustin kaikkia pysyvän foorumin jäseniä, valtioita ja alkuperäiskansoja vaalimaan alkuperäiskansakieliä, turvaamaan niiden tulevaisuudet lainsäädännöllä ja resursseilla ja ennen kaikkea – puhumalla omaa äidinkieltään lapsilleen, ystävilleen ja julkisissa yhteyksissä.	Movttiidahtten buot bissovaš foruma áirasiid, stáhtaid ja álgoálbmogiid gáhttet álgoálbmotgielaid, dorvvastit daid boahtteáiggi láhkaásahemiin ja resurssaiguin ja eandalit nu ahte buohkat hupmet eatnigielaset iežaset mánáide, ustibiidda ja almmolaš oktavuođain.
Viime viikolla pysyvässä foroumissa käsiteltiin pääasiassa ilmastonmuutosta, alkuperäiskansakieliä ja alkuperäiskansojen terveys- ja sosiaaliasioiden erityispiirteitä.	Mannan vahku bissovaš forumas ledje ovdan áššit, mat gieđahalle dálkkádatnuppástusa, álgoálbmotgielaid sihke álgoálbmogiid dearvvašvuohta- ja sosiálaáššiid sierrasárgosiid.
Tällä viikolla asialistalla ovat olleet ihmisoikeudet, alkuperäiskansalapset ja - nuoret sekä alkuperäiskansojen muutto perinteisiltä asuinalueiltaan kaupunkeihin.	Dán vahku áššelisttus leat leamaš olmmošvuoigatvuođat, álgoálbmotmánát ja – nuorat sihke álgoálbmogiid muotkun árbevirolaš orrunguovlluin gávpogiidda.
Pysyvä foorumi kiitti YK:n erityisraportoijaa Rodolfo Stavenhagenia ihmisoikeuksien puolesta tehdystä työstä.	Bissovaš forum giittii ON:a sierraraporterejeaddji Rodolfo Stavenhagena su olmmošvuoigatvuođaid beales bargan barggus.
Hänen toimikautensa päättyy toukokuun alussa.	Su doaibmaáigodat nohká miessemánu álggus.
Foorumi tutustui ja kuuli terveiset toukokuussa virkaan astuvalta James Anayalta, joka siirtyy YK:n erityisraportoijaksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi.	Forum oahpásnuvai ja gulai dearvvuođagaid James Anayas, guhte algá miessemánu álggu rájes ON:a sierraraporterejeaddjin čuovvovaš guđa jagi áigodahkii.
Suomen valtio on ilokseni sitoutunut tukemaan alkuperäiskansojen aseman parantamista.	Suoma stáhta lea min buohkaid illun čatnasan doarjut álgoálbmogiid sajádaga buorideami.
Suomi tukee 75 000 €:lla YK:n hallinnoimia alkuperäiskansarahastoja tänä vuonna.	Suopma doarju 75 000 €: in ON:a hálddašan álgoálbmotruhtarájuid dán jagi.
Tämän tiedon kertoivat minulle Suomen valtuuskunnan ulkoministeriön edustajat.	Dán dieđu muitale munnje Suoma sáttagotti olgoriikkaministeriija ovddasteaddjit.
Minulla oli ilo tutustua Suomen YK:n suurlähettiläs Kirsti Lintoseen, jonka kanssa keskustelimme laajasti ajankohtaisista saamelaiskysymyksistä ja erityisesti saamen kielistä.	Mus lei illu oahpásnuvvat Suoma ON:a ambassadöra Kirsti Lintosiin, geainna ságastalaime viidát áigeguovdilis sámi gážaldagain ja earenoamážit sámegielain.
Minulla oli kunnia tutustua myös professori Carsten Smithiin, jonka on edistänyt saamelaisten asemaa laajasti pohjoismaissa ja erityisesti Norjassa.	Munnje lei maid stuora gudni oahpásnnuvvat professor Carstein Smithiin, gii lea ovddidan sápmelaččaid sajádaga hui viidát davviriikkain ja earenoamážit Norggas.
Nyt hänen huolenaan oli erityisesti saamelaissopimuksen kohtalo Pohjoismaissa, mutta hän kannusti myös Suomen saamelaiskäräjiä uurastamaan, jotta Suomi voisi ratifioida ILO 169-sopimuksen.	Dál su fuollan lei earenaoamážit sámi soahpamuša ratifiseren davviriikkain, muhto son movttiidahtii maid Suoma sámedikki áŋgiruššat nu ahte Suopma sáhttá ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
Palaan mahdollisesti myöhemmissä blogeissani YK:n pysyvän foorumin asioihin.	Mun várra máhcan maŋŋel iežan blogiin ON:a bissovaš foruma áššiide.
Hyvää vappua toivottaa	Buriid válborbasiid sávvá
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet
New Yorkissa 30.4.2008	New Yorkas 30.4.2008