viime-viikon-seminaareista-ja-tmn.html.xml

Viime viikon seminaareista ja tämän viikon YK:n alkuperäiskansojen pysyvästä foorumista	Mannan vahku seminárain ja dán vahko ON:a algoálbmogiid bissovaš forumas
Torstaina 17.4. oli saamelaiskäräjien avoin seminaari ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä ja erilaisista alueellisista hallintomalleista Suomessa.	Duorastaga 17.4. lei sámedikki rabas seminára ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin ja sierralágán guovlluguovdasaš hálddašanmálliin Suomas.
Seminaarin yhteydessä julkistettiin OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban tutkimus oikeusministeriön tilaamasta maaoikeustutkimushankkeesta (Oikeusministeriön maaoikeustutkimusprojektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia, saamelaiskäräjät 2008, 142 s.).	Seminára olis olggosaddojuvvui VDD, doseanta Kaisa Korpijaakko-Labba dutkamuš vuoigatvuohtaministeriija diŋgon eananvuoigatvuohtadutkanfidnus (Oikeusministeriön maaoikeustutkimus projektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia, saamelaiskäräjät 2008, 142 s.,sámás: Vuoigatvuohtaministeriija eananvuoigatvuohtadutkamušprošeavtta buvttadan čilgehusaid vuoigatvuođalaš árvvoštallan).
Tutkimusta voi tilata 20 € hintaan saamelaiskäräjiltä (	Dutkamuša sáhttá diŋgot 20 € haddái sámedikkis (
Suosittelen tutkimusta lämpimästi kaikille Ilo 169- sopimuksesta, historiantutkimuksesta, saamelaisten oikeuksista sekä tieteen etiikasta kiinnostuneille.	Ávžžuhan dutkamuša váimmolaččat buot olbmuide, geain lea beroštupmi diehtit ILO 169-soahpamušas, historjjádutkamušas, sápmelaččaid vuoigatvuođain ja diehtaga etihkas.
Saamelaiskäräjien järjestämä seminaari täytti sille asetetut tavoitteet.	Sámedikki lágidan seminára devddii dasa biddjon ulbmiliid.
Seminaarin tarkoituksena oli tuoda lisätietoa ILO-sopimuksesta, kuulla ministeriöiden näkemyksiä ja tutustua erilaisiin aluehallintomalleihin Suomessa.	Seminára ulbmilin lei buktit lassidieđu ILO-soahpamušas, gullat ministeriijaid oainnuid ja oahpásnuvvat sierralágán guovlluhálddašanmálliide Suomas.
Seminaarissa käytettiin monipuolisia puheenvuoroja, ja kaikki puhujat suhtautuivat myönteisesti saamelaisten oikeusaseman parantamiseen.	Semináras dollojuvvoje máŋggabeallásaš sáhkavuorut, ja buot hubmit jurddahalle positiivvalaččat sápmelaččaid riektesajádaga buorideami hárrái.
Omassa seminaarin päätöspuheessani halusin tuoda esille mitä uusia mahdollisuuksia on parantaa saamelaisten oikeusasemaa.	Seminára iežan loahpahansáhkavuorus hálidin buktit ovdan makkárat leat ođđa vejolašvuođat buoridit sápmelaččaid riektesajádaga.
Perustuslain ja aluehallinnon uudistamishanke tuovat uusia mahdollisuuksia pohtia saamelaiskäräjien ja saamelaisten asemaa.	Vuođđolága ja guovlluhálddašeami ođasnuhttinfidnut buktiba ođđa vejolašvuođaid suokkardallat sámedikki ja sápmelaččaid sajádaga.
Lisäksi halusin hälventää usein epätietoisuudesta johtuvaa epäluuloa maanomistuskysymystä kohtaan.	Dasa lassin hálidin viggat jávkadit ovdagáttuid eananoamastangažaldaga guovdu, mii dávjá boahtá diehtemiehttenvuođas.
Saamelaisten oikeudet eivät ole miltään ryhmältä pois, ja saamelaiskäräjien vaatimukset eivät koske yksityisomaisuutta ja yksityisten maa-alueiden omistusta.	Sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat mange joavkkus eret, ja sámedikki gáibádusat eai guoskka priváhtaopmodaga ja ovttaskas olbmuid eananoamastusa.
Seminaarin puheet ja tiedotteet löytyvät saamelaiskäräjien sivuilta oheisesta osoitteesta kootusti tämän viikon aikana (	Seminára ovdaságat ja dieđáhusat gávdnojit dán vahku mielde sámedikki siidduin: (
Perjantaina oli saamelaiskäräjien lautakuntien ja käräjäedustajien yhteinen seminaari, jossa käsittelimme saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden toimintasuunnitelmaa.	Bearjadaga lei sámedikki lávdegottiid ja diggelahtuid oktasaš seminára, mas gieđahalaimet sámedikki dán doaibmaáigodaga doaibmaplána.
Lautakunnat olivat jo aiemmissa kokouksissaan käsitelleet toimintasuunnitelmaa, mutta yhteisessä seminaarissa haluttiin käsitellä toimintasuunnitelmaa yhteisesti.	Lávdegottit ledje juo ovddit čoakkámiin gieđahallan doaibmaplána, muhto oktasaš semináras háliduvvui gieđahallot doaibmaplána oktasaččat.
Se on tärkein saamelaiskäräjien toimintaa ohjaava peruskirja.	Dat lea deháleamos vuođđogirji, mii stivre sámedikki doaimma.
Itse toin myös omat terveiseni ja näkemykseni tulevaisuuden haasteista.	Ieš maid bukten iežan dearvvuođagaid ja oainnuid boahtteáiggi hástalusaide.
Seminaarissa nousi esille myös aivan uusia näkemyksiä ja ideoita toimintasuunnitelmaan, jotka kirjattiin ja ne tuodaan hallituksen jatkokäsittelyyn.	Semináras badjáne ovdan maid aivve ođđa oainnut ja jurdagat doaibmaplánii, mat čállojuvvoje bajás ja dat buktojuvvojit stivrra joatkkagieđahallamii.
Lopullisesti toimintasuunnitelma hyväksytään seuraavassa saamelaiskäräjien yleisessä kokouksessa kesäkuun alussa.	Loahpalaččat doaibmaplána dohkkehuvvo čuovvovaš sámedikki dievasčoakkámis geassemánu álggus.
Toimintasuunnitelmaseminaari on mielestäni jatkossakin hyvä työkalu, jolla saamelaiskäräjien vaalikauden kestävää toimintaa suunnitellaan.	Doaibmaplánaseminára lea mu mielas boahttevuođasge buorre baargoneavvu, mainna sámedikki válgaáigodaga bisti doaibma plánejuvvo.
Maanantaina lensin Suomen ulkoministeriön delegaatiossa Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokoukseen, jonka aiheena ovat erityisesti ilmastonmuutos ja alkuperäiskansat sekä alkuperäiskansakielet.	Mánnodaga girden Suoma olgoministeriija sáttagottis Ovttastuvvan Nášuvnnaid álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámii, man fáddán lea earenoamážit dálkkádatrievdan ja álgoálbmogat ja álgoálbmotgielat.
Odotan mielenkiinnolla foorumia, koska sen erityisteemat ovat kiinnostukseni kohteita sekä erityisen tärkeitä myös saamelaisille ja saamelaiskäräjille.	Vuorddán stuora beroštumiin foruma, daningo dan earenoamáš fáttát leat maid mu beroštumi čuozáhahkan ja dieđusge hui dehálaččat maid sápmelaččaide ja sámediggái.
Mikäli aikataulut pitävät, niin pidän torstaina ulkoministeriön delegaation edustajana puheenvuoron ilmastonmuutoksesta alkuperäiskansojen ja erityisesti saamelaisten näkökulmasta, esim. eilen aikataulut pettivät ja puheenvuoroni siirtyi torstaille.	Jos áigedávvalat dollet, nu doalan duorastaga olgoministeriija sáttagotti ovddasteaddjin sáhkavuoru dálkkádatnuppástusas álgoálbmogiid ja earenoamážit sápmelaččaid geahččanguovllus, omd. disdaga áigádávval ii doallan ja mu sáhkavuorru sirdojuvvui duorastahkii.
Toisessa puheenvuorossani käsittelen alkuperäiskansakieliä ja erityisesti saamen kieliä.	Nuppi sáhkavuorustan gieđahalan álgoálbmotgielaid ja earenoamážit sámegielaid.
Pysyvä foorumi on erinomainen tilaisuus tutustua eri alkuperäiskansojen tilanteeseen ja edustajiin, foorumiin osallistuu noin 3000 henkilöä ympäri maailmaa.	Bissovaš forum lea earenoamáš liiba oahpásnuvvat sierra álgoálbmogiid diliide ja ovddasteddjiide, forumii oassálasten sulaid 3000 olbmo miehtá máilmmi.
Saamelaiset ovat hyvin edustettuna pysyvän foorumin kokouksessa.	Sápmelaččat leat bures ovddastuvvon bissovaš foruma čoakkámis.
Ulkoministeriön delegaatiossa on minun lisäksi saamelaisjärjestöjen edustaja, lisäksi saamelaiskäräjiltä on myös muutama edustaja.	Olgoministeriija sáttagottis lea mu lassin sámi servviid ovddasteaddji, dasa lassin sámedikkis lea maid muhtin ovddasteaddji.
Myös saamelaisten nuorisojärjestö ja muut kansalaisjärjestöt ovat lähettäneet foorumiin omat edustajansa.	Maiddái sámi nuoraidorganisašuvdna ja eará álbmotorganisašuvnnat leat sádden forumii iežas ovddasteddjiid.
Myös Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiltä on omia edustajia maidensa hallituksen delegaatioissa.	Maiddái Norgga ja Ruoŧa sámedikkis leat iežaska ovddasteaddjit riikkaset ráđđehusaid sáttagottiin.
Pysyvästä foorumista, sen ohjelmasta ja päätöksistä löytyy englanniksi tietoa osoitteesta:	Bissovaš forumas, dan prográmmas ja mearrádusain gávdno diehtu eŋgelasgillii čujuhusas
Kertoilen kokouskuulumisia myös blogin välityksellä.	Muitalattan čoakkánságaid maiddái blogi bakte.
Saamelaiskäräjien sivustoa on uudistettu ja valitettavasti emme ole saaneet kotisivuja vielä saamen kielille.	Sámedikki ruovttusiiddut leat ođasnuhttojuvvon, muhto dađi bahábut eat leat ožžon siidduid vel sámegielaide.
Saamelaiskäräjien henkilöstöllä on ollut saamelaiskäräjien avajaiskiireiden lisäksi kiireellisiä työtehtäviä, jonka johdosta kotisivuja ei ole saatu saamen kelilain edellyttämälle tasolle.	Sámedikki bargiin lea leamaš sámedikki rahpanduđđamiid lassin hohpolaš barggut, man dihte ruovttusiiddut eai leat vel ožžojuvvon sámi giellalága gáibidan dássái.
Pahoittelen tätä.	Šállosan dán sakka.
Sivuston rakenteen uudistuksesta johtuen myös tiedotteiden ja julkaisujen paikat ovat muuttuneet.	Siidduid ráhkadusaid ođasnuhttima dihte maiddái dieđáhusaid ja olggosaddimiid báikkit leat rievdan.
Saamelaiskäräjien tilaisuuksissa pidetyt puheet löytyvät kootusti osoitteesta (	Sámedikki ordnen dilálašvuođaid dollojun ovdaságat gávdnojit čoahkis čujuhusas (
Linkistä löytyvät mm. minun aikaisemmin pitämäni puheet.	Liŋkkas gávdnojit ee. mu ovdal doallan ovdaságat.
Kotisivuilla on myös laatimani selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004 - 2006.	Ruovttusiidduin lea maid mu ráhkadan čielggadeapmi sámi giellalága olláhuvvamis jagiid 2004 – 2006.
Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta (	Dien publikašuvnna sáhttá láddet pdf-hámis čujuhusas (
Selvityksestä tulee paperimuotoinen julkaisu myöhemmin.	Čielggadeamis ráhkaduvvo maŋŋelaš báberhámat publikašuvdna.
New Yorkissa keskiviikkoaamuna 23.4.08	New Yorkas gaskavahkkoiđit 23.4.08
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet