virkavapaalta-paluuterveiset.html.xml

Virkavapaalta paluuterveiset	Virgefriddjavuođasboahtindearvvuođagat
Kuukausi virkavapaata (11.5. – 10.6.) on kulunut ja tuntuu että aika on kulunut kuin siivillä.	Mánu virgefriddjavuohta (11.5. – 10.6) lea golihan ja orru dego áiggis livčče leamaš soajit ahte dat lea girdán.
Paluu arkeen tuli nopeasti ja virkavapaalta paluun ensimmäiset päivät ovat olleet niin kiireisiä että en ole ehtinyt blogia laittaa ennen kuin nyt ensimmäisen työviikon jälkeen.	Árgái máhccan bođii jođánit ja virgelobis máhccama vuosttaš beaivvit ledje nu hohpolaččat ahte in leat háhppehan blogga čállit ovdal go dál vuosttaš bargovahku maŋŋel.
Olen todella iloinen siitä, että minulla oli mahdollisuus olla virkavapaalla ja saada väitöskirjaani tehtyä Oulun yliopiston Thule-instituutissa.	Lean duođaid ilolaš das, ahte mus lei vejolašvuohta orrut eret virgebarggus ja bessen čállit nákkosgirjji Oulu universiteahta Thule-instituhtas.
Saamelaiskäräjät oli hyvissä käsissä Irja Seurujärvi-Karin puheenjohtajuuden aikana.	Sámediggi lei dan áigge buori jođiheami vuollásažžan go Irja Seurujärvi-Kari lei láidesteaddjin.
Ihan kokonaan en virkavapauden aikana ollut erossa saamelaiskäräjien toiminnasta.	Aivve ollásit in bisson eret sámedikki doaimmas virgefriddjavuođa áigge.
Osallistuin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen videoneuvottelun kautta, joka on todella hyvä tapa järjestää kokouksia koska se vähentää matkakuluja ja säästää aikaa.	Oassálasten sámedikki stivrra čoakkámii videoráđđádallamiid bakte, mii lea duođaid buorre vuohki ordnet čoakkámiid. Dat seastá áiggi ja mátkegoluid.
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki eli Polura työllisti minua myös virkavapauden aikana.	Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka dehege nd.. Polura barggahii mu maiddái virgefriddjavuođa áigge.
Tiedote saamelaiskäräjien hallituksen antamasta lausunnosta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta pohjoissaameksi ja suomeksi.	Dieđáhus sámedikki stivrra addin cealkámušas gávdno sámedikki ruovttusiidduin sihke davvisáme- ja suomagillii.
Paluu virkavapaalta 11.6. tuli suoraan arkeen sillä samana päivänä pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen kokous, viimeinen ennen kesäkuun 24. päivä pidettävää saamelaiskäräjien yleiskokousta.	Bargu álggii dalán olles leahtuin go máhccen bargui, seamma beaivve 11.6. dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus ovdal geassemánu 24. beaivve sámedikki dievasčoakkáma.
Kokouksessa käsiteltiin lausuntoa yleisradion kertomuksesta vuodelta 2008.	Čoakkámis gieđahallui cealkámuš riikkarádio, yleisradio, jagi 2008 muitalusas.
Hallitus totesi lausunnossa, että saamelaiskäräjät ei ole tyytyväinen yleisradion saamenkieliseen ohjelmatarjontaan.	Stivra celkkii, ahte sámediggi ii leat duhtavaš yleisradio sámegiel prográmmafálalaldagaide.
Erityisesti saamenkielisiä lasten- ja nuortenohjelmia tulee saada lisää, nuortenohjelmia ei nykyisin ole lainkaan.	Earenoamážit sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmaid galgá oažžut lasi, nuoraidprográmmat eai leat dál ollenge.
Huomiota kiinnitettiin myös saamenkielisen ajankohtaisohjelmiston puuttumiseen sekä radio- että tv-ohjelmatarjonnasta.	Fuomášupmi giddejuvvui maid sámegiel áigeguovdilis prográmmaid váilumii sihke rádio- ja tv-prográmmafálaldagas.
Saamenkielisen ohjelmiston resursointia tulee lisätä nykyisestä erityisesti lasten- ja nuortenohjelmien osalta.	Sámegiel prográmmaid resursserema galgá lasihit dálážis, earenoamážit váili lea mánáid- ja nuoraidprográmmaid bealde.
Saamelaisradion ja ohjelmatuotannon hallintoa ja ohjausta tulee kehittää siten, että saamelaiskulttuurin ja – kielen asiantuntemus on edustettuna ohjelmatuotannosta päätettäessä.	Sámi rádio ja prográmmabuvttadeami hálddašeami ja stivrema galgá gárgehit nu ahte sámi kultuvrra ja giela áššedovdamuš lea ovddastuvvon mearridettiin prográmmabuvttadeamis.
Muina asioina hyväksyimme esityksen annettavaksi yleiskokoukselle saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta ensi vuodelle.	Eará áššin dohkkeheimmet addojuvvot evttohusa dievasčoakkámii sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeamis boahtte jahkái.
Hallituksen kokouksen jälkeen avasin Inarissa saamelaistaidenäyttelyn, johon on koottu saamelaistaiteilijoiden ja Sámi Duodjin taidetta sekä kirkkotekstiilejä.	Stivrra čoakkáma maŋŋel rahpen Anáris sámi dáiddačájáhusa, masa lea čohkkejuvvon sámi dáiddariid ja Sámi Duodji-searvvi dáidda dego maid girkotekstiillat.
Näyttely on katsomisen arvoinen ja antaa monipuolisen kuvan modernista saamelaistaiteesta ja käsityöstä.	Čájáhus lea geahččanveara ja dat addá máŋggabeallásaš gova modearna sámi dáidagis ja duojis.
Avajaispuheeni löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta.	Rahpansárdnán gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas.
Taidenäyttelyn jälkeen saamelaiskäräjät tarjosi kirkkopäivien juhlavieraille juhlaillallisen, jonka yhteydessä minulla oli ilo luovuttaa saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan jakama kunniapalkinto enontekiöläisille Anni-Marja ja Helena Valkeapäälle erityisesti heidän saamelaisen hengellisen kulttuurin eteen tekemästä yli 40-vuotisesta työstään.	Dáiddačájáhusa maŋŋel sámediggi fálai sámi girkobeivviid ávvudangussiiide eahketmállásiid, maid olis mus lei illu luobahit sámedikki kulturlávdegotti juohkin gudnebálkkašumi eanodatlaš Anni-Marja ja Helena Valkeapääi earenoamážit sudno sámi vuoiŋŋalaš kultuvrra buorrin bargan badjel 40-jahkásaš barggus.
Perjantaiaamuna järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa tapasin arkkipiispa Jukka Paarman ja piispa Samuel Salmen yhdessä saamelaiskäräjien edustajien kanssa.	Bearjadatiđit ordnejuvvon iđitgáfestallamis deiven earkebisma Jukka Paarma ja bisma Samuel Salmi mihtoša ovttas sámedikki ovddasteddjiiguin.
Jo edellispäivän illallispöydässä minulle tarjoutui tilaisuus keskustella heidän kanssaan, koska istuin illallispöydässä heidän seurassaan.	Juo ovdditeahkeda boradanbeavddis mus lei dilálašvuohta ságastallat sudnuin, daningo čohkkájin eahketmállásiid boradanbeavddis sudno searvvis.
Aamukeskustelussa jatkoimme keskustelua saamenkielisistä palveluista ja saamelaisen kirkkoperinteen hoidosta.	Iđiságastallamiin jotkkiimet ságastallama sámegiel bálvalusain ja sámi girkoárbevieruid dikšumis.
Esitin, että kirkko vastaisi saamelaisen aineellisen kirkkoperinteen hoidosta ja rahoituksesta rahoittamalla esimerkiksi Utsjoen kirkkotupien ylläpitoa.	Evttohin, ahte girku válddálii ovddasvástádussan sámi ávnnaslaš girkoárbevieru dikšuma ja ruhtadeami nu ahte ruhtada omd. Ohcejoga girkostobuid bajásdoallama.
Tällä viikolla olen hyväksynyt muutaman kiireellisen lausunnon.	Dán vahku lean dohkkehan muhtin hohpolaš cealkámuša.
Maa- ja metsätalousvaliokunta on halunnut saamelaiskäräjien lausunnon Alku-hankkeesta, josta olenkin kirjoittanut usein blogeissani tänä keväänä.	Eanan- ja meahccedoallováljagoddi lea hálidan sámedikki cealkámuša guovlohálddahusa ođasnuhttinfidnus, nd.. Alku-fidnus, mas leannai čállán dávjá iežan bloggain dán giđa áigge.
Lausunnossa keskityimme valiokunnan toimialaan eli poronhoitoa ja kalastusta koskeviin asioihin.	Cealkámušas vuojuimet váljagotti doaibmasuorgái dehege áššiide, mat gusket boazodoalu ja guolástusa.
Alku-hankkeessa kootaan poronhoitoa ja kalastusta koskevia tehtäviä TE-keskuksilta, kalatalous- ja maatalouspiireiltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.	Alku-fidnus čohkkejuvvojit barggut, mat gusket boazodoalu ja guolástusa, BE-guovddážiin, guolledoallo- ja eanandoallobiirriin ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážiidda.
Esitämme, että poronhoitoa ja kalastusta koskevia palveluita tulee saada saamelaisten kotiseutualueella saameksi saamenkielisessä palveluyksikössä.	Evttohit, ahte boazodoallo- ja guolástanbálvalusaid galgá oažžut sámi ruovttuguovllus sámegillii sámegiela bálvalanovttadagas.
Valtiovarainministeriön tulisi välittömästi perustaa yhteinen työryhmä saamelaiskäräjien kanssa pohtimaan saamenkielisen palveluyksikön perustamista.	Ruhtaministeriija galggalii dakkaviđe vuođđudit oktasaš bargojoavkku sámedikkiin suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami.
Lausunnon pohjana oli yleiskokouksen hyväksymä lausunto Alku-hankkeesta.	Cealkámuša vuođđun lei dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš Alku-fidnus.
Toinen lausunto koski Yleisradion julkista palvelua ja rahoitusta koskevan työryhmän ehdotuksista.	Nubbi cealkámuš guoskkai bargojoavkku evttohusaid, mat gieđahallet Yleisradio almmolaš bálvalusaid ja ruhtadeami.
Valitettavasti lausuntopyynnön kiireellinen aikataulu ei mahdollistanut lausunnon käsittelemistä hallituksessa.	Dađi bahábut cealkámušbivdaga hohpolašvuohta ii dahkan vejolažžan gieđahallat cealkámuša stivrras.
Työryhmä ehdottaa että tv-luvasta luovutaan ja siirrytään kaikille pakolliseen mediamaksuun, joka olisi 175 euron suuruinen.	Bargojoavku evttoha, ahte tv-lobis galgá luohpat ja sirdásit buohkaide bákkolaš mediamáksui, mii livččii 175 euro sturrosaš.
Mediamaksu kattaisi radion, internetin, television ja kännykän kautta seurattujen YLE:n ohjelmien rahoituksen.	Mediamáksu govččalii radio, interneahta, televišuvnna ja giehtatelefuvnna bakte čuvvojuvvon YLE prográmmaid ruhtadeami.
Kiinnitimme huomiota siihen, että maksun velvoittavuuden luonteesta johtuen tulisi sitä kutsua mediaveroksi.	Giddiimet fuomášumi dasa, ahte geatnegahtton mávssu luonddu dihte dan galggalii gohčodit mediavearrun.
Mediamaksu on hintaansa nähden epäsuhteinen median käyttötapoihin.	Mediamáksu mávssu sturrodaga dáfus ii dávis media geavahanvugiide.
Kaikki kansalaiset käyttävät jossakin muodossa Yleisradion palveluita, mutta esimerkiksi vain internet-uutisten käyttäjille maksu voi olla kohtuuton.	Buot riikkavuložat atnet dihto muttos Yleisradio bálvalusaid, muhto omd. dušše interneahtta-ođđasiid geavaheddjiide máksu sáhttá leat govttoheapme.
Mediamaksun toimivuutta tulisikin arvioida esimerkiksi viiden vuoden välein.	Mediamávssu doaibmivuohta galggaliinai árvvoštallojuvvot omd. viđa jagi gaskkaid.
Saamelaisten kotiseutualueella on katvealueita saamelaisradion kuuluvuudessa ja digitelevision näkyvyydessä.	Sámiid ruovttuguovllus leat guovllut, main sámi radio ii gullo albma ládje ja digitelevišuvdna ii oidno.
Mediamaksun veroluonteesta johtuen Yleisradion tulee taata ilman erillisiä kustannuksia radion kuuluvuus ja television näkyvyys.	Mediamávssu vearroluonddu geažil Yleisradio galgá dáhkidit almmá sierra goluid haga radio gulloma ja tv oidnoma.
Jos tätä ei voida taata, katvealueen asukkaat tulee vapauttaa mediamaksusta.	Jos dát ii sáhte dáhkiduvvot, de suoivvaguovllu orrut eai galgga dárbbahit máksit mediamávssu.
Kiinnitimme huomiota myös Yleisradion yleispalveluvelvoitteeseen.	Giddiimet fuomášumi maiddái Yleisradio oppalašbálvalusa geatnegasvuhtii.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yleispalveluvelvoite ei ole toteutunut saamenkielisten nuorten- ja asiaohjelmien osalta eikä koltan- ja inarinsaamen ohjelmatuotannon osalta.	Sámedikki oainnu mielde oppalašbálvalusa geatnegasvuohta ii leat olláhuvvan sámegiel nuoraid- ja mánáidprográmmaid buohta iige nuortalaš- ja anárašgiel prográmmabuvttadusa buohta.
Saamelaiskäräjät esittääkin, että yleispalveluvelvoitteen määrittämistä ja toteutumista saamenkielisen ohjelmatuotannon osalta pohditaan yhdessä saamelaiskäräjien kanssa.	Sámediggi evttohanai, ahte oppalašbálvalusa geatnegasvuođa meroštallan ja olláhuvvan suokkarduvvo ovttas sámedikkiin.
Hallintoneuvostossa tulisi olla saamelaiskäräjien edustus päätettäessä asioista, jotka koskevat saamenkielistä ohjelmatuotantoa ja Yle Saamelaisradiota.	Hálddahusráđis galggalii leat sámedikki ovddastus mearridettiin áššiin, mat gusket sámegiel prográmmabuvttadusa ja Yle Sámi radio doaimmaid.
Lausunnot löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta.	Cealkámušat gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin.
Kuluneen viikon tiistaina oli vuorossa saamelaisten kotiseutualueen kuntavierailujen osalta neuvottelut Inarin kunnan kanssa.	Dán vahku disdaga joatkahuvve sámi ruovttuguovllu suohkanguossástallamat ja vuorus ledje ráđđádallamat Anára suohkaniin.
Asialistalla olivat saamelainen kulttuurikeskus-hanke, sivistystoimen alaisuuteen kuuluvat saamenkieliseen opetukseen liittyvät asiat, saamenkieliset sosiaali- ja terveysasiat, kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma, maankäyttö- ja muut ajankohtaiset asiat.	Áššelisttus ledje sámi kulturguovddáš-fidnu, čuvgehussuorggi vuollásaš sámegiel oahpahusáššit, sámi sosiála- ja dearvvašvuohtaáššit, suohkana ovttaveardásašvuohtaplána, eanangeavahan- ja eará áigeguovdilis áššit.
Keskiviikkona osallistuin biodiversiteetti-työryhmän kevätkauden viimeiseen kokoukseen, jossa hyväksyttiin Suomen neljäs maaraportti sopimuksen toimeenpanosta lähetettäväksi biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.	Gaskavahkko oassálasten biodioversiteahtta-bargojoavkku giđđabaji maŋimus čoakkámii, mas dohkkehuvvui Suoma njealját riikkaraporta soahpamuša olláhuhttimis ja dat sáddejuvvo biodiversiteahttasoahpamuša čállingoddái.
Olen tyytyväinen maaraporttiin, koska saamelaiskäräjien esittämät asiat tulivat kirjatuksi maaraporttiin.	Lean duhtavaš riikkaraportii, daningo sámedikki ovddidan áššit bohte mielde riikkaraportii.
Samana päivänä saamelaiskäräjät neuvotteli maa- ja metsätalousministeriössä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain kokonaisuudistuksesta, Polurasta, saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon pohjalta.	Seamma beaivve sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijas boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága oppalašođastusas, nd.. Poluras, sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul.
Torstaina olivat saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut Rovaniemellä metsähallituksen edustajien kanssa maastoliikennelupakiintiöistä ja Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta.	Duorastaga ledje Roavenjárggas sámediggelága miel ráđđádallamat meahcceráđđehusain meahccejohtaluslohpemeriin ja Cárbmaduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas.
Näistä kirjoitan lisää seuraavassa blogissani.	Dain čálán eambbo boahtte bloggastan.
Vuontisjärvellä 21.6.2009	Vuottesjávrres 21.6.2009
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet