vuoden-2008-tapahtumia.html.xml
Vuoden 2008 tapahtumia
Jagi 2008 dáhpáhusat
Pahoittelen blogini lukijoille etten ole kirjoittanut blogia vähään aikaan.
Šállošan blogga lohkkiidasan, ahte in leat čállán blogga guhkes áigái.
Joulupyhistä lähtien tähän asti on mennyt omalta osaltani sairastellessa.
Juovllaid rájes ja gitta dáidda beivviide lean buohcan.
Uuden vuoden vaihtuessa on syytä pohtia edellisen vuoden tapahtumia ja uuden vuoden haasteita.
Ođđa jagi molsahuvvama mielde lea vuogas geahčadit diimmá dáhpáhusaid ja ođđa jagi hástalusaid.
Viime vuosi on ollut todella kiireinen, saamelaiskäräjät on antanut enemmän lausuntoja, esityksiä ja aloitteita kuin aikaisempina vuosina.
Diimmá jahki lei duođaid hohpolaš, sámediggi lea addán eambbo cealkámušaid, ovdanbuktojumiid ja álgagiid go ovddit jagiid.
Tämä on vaatinut henkilökunnalta ja luottamushenkilöiltä paljon aikaa ja venymistä.
Dát lea gáibidan bargiin ja luohttámušolbmuin olu áiggi ja soddjilvuođa.
Kiitos tästä työntekijöille ja luottamushenkilöille.
Giitu dás bargiide ja luohttámušolbmuide.
Viime vuosi on ollut myrskyisä julkisuuden kannalta ja on ikävää, että saamelaiskäräjien toiminnan tulokset ovat jääneet mediakohun taakse.
Diimmá jahki lea leamaš stoarbmái almmusvuođa dáfus ja lea ahkit, ahte sámedikki doaimma bohtosat leat báhcán mediašláma suoivanii.
Saamelaiskäräjät sai vuoden 2008 ja vuoden 2009 budjettiinsa lisärahoitusta 50 000 euroa, joka oli todella tarpeen.
Sámediggi oaččui jagi 2008 ja jagi 2009 bušehttii lassiruhtadeami 50 000 euro, mii duođaid lei dárbbatlaš.
Kustannuksien kasvu ja yhä lisääntyvät tehtävät vaativat lisärahoitusta.
Goluid stuorrun ja geažos áigge lassánan barggut gáibidit lassiruhtadeami.
Vuoden 2008 lopussa saamelaiskäräjien hallitus päätti hankkia videoneuvotteluvälineistöä matkakulujen kasvun hillitsemiseksi.
Jagi 2008 loahpas sámedikki stivra mearridii háhkat videoráđđádallanrusttegiid mátkegoluid stuorruma hálddašeami dihte.
Toiveissa on, että yhä useampi kokous voitaisiin hoitaa videoneuvottelujen välityksellä.
Sávaldahkan lea, ahte eanet ah ` eanet čoakkámiid sáhtálii dikšut videoráđđádallamiiguin.
Tämä säästäisi aikaa ja resursseja, koska matkustamiseen menee suuresti aikaa ja videoneuvottelut pienentäisivät saamelaiskäräjien ekologista jalanjälkeä.
Dát seasttálii áiggi ja resurssaid, daningo mátkkošteapmái gollá olu áigi ja videočoakkámastin unnidivččii sámedikki ekologalaš luotta.
Erityisen iloinen olen siitä, että saamelaiskäräjät voi aloittaa täyspainoisesti huomioimaan nuorisoasioita saamelaiskäräjien työssä, koska käräjät on saanut esiselvitysrahaa nuorisolautakunnan / - valtuuston perustamiseksi saamelaiskäräjien yhteyteen.
Earenoamaš ilus lean das, go sámediggi sáhttá álggahit dievasválddálaččat váldit vuhtii nuoraid áššiid sámedikki barggus, daningo sámediggi lea ožžon ovdačielggadanruđa nuoraidlávdegotti / - stivrra vuođđudeami várás sámedikki oktavuhtii.
Toinen erinomainen asia on biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevan artikla 8 (j) toimeenpanon soveltamisen aloittaminen Suomen saamelaisalueella.
Nubbi earenoamáš buorre ášši lea biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmogiid guoskevaš artikla 8 (j) olláhuhttima guoskadeami álggaheapmi Suoma sámiid ruovttuguovllus.
Valitettavasti viime vuosi toi myös takapakkia saamelaisten oikeuksien osalta, koska ALKU-hanke on etenemässä kovaa vauhtia.
Dađi bahábut diimmá jahki manai maŋos sámiid vuoigatvuođaid dáfus, daningo guovlluid ođasnuhttinfidnu, ALKU, lea ovdáneame garra leahtuin.
Olenkin käsitellyt asiaa laajemmin aiemmissa blogeissani.
Leannai gieđahallan ášši viidát ovddit bloggain.
Toinen huolestuttava asia on ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamistyön aloituksen viivästyminen.
Nubbi fuolastuhtti ášši lea ILO 169-soahpamuša ratifiserenáruid jávkadanbarggu álggaheami maŋŋoneapmi.
Työn oli määrä alkaa syksyllä, josta se on viivästynyt nyt ilmeisesti aina kevääseen asti.
Bargu galggai álgit čakčat, muhto dat lea maŋŋonan dál jáhku mielde gitta giđa rádjái.
Eduskunta on joululomalla vielä tammikuun, ja ilmeisesti asia venyy vielä sen jälkeen päätettäväksi.
Riikkabeaivvit leat juovlaluomus vel ođđajagimánu ja vuorddehatti lea, ahte ášši ádjána vel dan maŋŋelge ovdal go áššis mearriduvvo.
Saamelaiskäräjille on luvattu työn alkavan ja luotan tähän lupaukseen, mutta olen huolissani työn aloituksen viivästymisestä.
Sámediggái lea lohpiduvvon, ahte bargu vuolgá johtui ja luohtán dán lohpádussii, muhto lean fuolas barggu álggaheami ádjáneamis.
Ratifiointityön selvittäminen ja toimeenpano vie aikaa, ja pelkään ajan loppuvan kohta kesken.
Ratifiserenbarggu čielggadeapmi ja olláhuhttin doalvu áiggi ja balan áiggi nohkat fargga gaskan.
Hallituskausi on keväällä puolivälissä, jolloin valtioneuvosto arvioi hallitusohjelman toteutumista ja ilmeisesti myös tarkentaa ohjelmaa maailmantalouden laman johdosta.
Ráđđehusáigodat lea giđđat gaskkamuttos, goas stáhtaráđđi árvvoštallá ráđđehusprográmma olláhuvvama ja jáhku mielde maid dárkilastá prográmma máilmmi ekonomalaš heajos áiggi geažil.
Hallitusohjelman tavoitteena on saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen.
Ráđđehusprográmma ulbmilin lea sámi kulturiešstivrema gárgeheapmi.
Toivoisinkin valtioneuvostolta tämän tavoitteen toteutumisen vakavaa arviota, koska ALKU-hanke ja ILO 169-sopimuksen ratifiointityön hidastuminen eivät kehitä saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja näiltä osin hallitusohjelma on vielä toteutumatta.
Sávalinge stáhtaráđis dán ulbmila olláhuvvama duođalaš árvvoštallama, daningo ALKU-fidnu ja ILO 169-soahpamuša ratifiserenbarggu njoahcun eai ovddit sámi kulturiešstivrema ja dákko buohta ráđđehusprográmma lea báhcán ollahuvakeahttá.
Viime vuonna saamelaiskäräjät on saanut kiitettävästi yhteydenottoja saamelaisyhdistyksiltä ja erityisenä huolenaiheena on ollut koltan- ja inarinsaamen tilanteen kehittäminen.
Diibmá sámediggi lea ožžon giitehahtti ládje oktavuohtaváldimiid sámi servviin ja earenoamáš fuollan lea leamaš nuortalaš- ja anárašgiela dili ovddideapmi.
Saamelaiskäräjät on saanut myös aloitteita yhdistyksiltä, jotka olemme merkinneet hallituksessa tiedoksi ja laittaneet ne asiantuntijalautakunnan valmisteltavaksi.
Sámediggi lea ožžon maid álgagiid servviin, maid dat lea merken stivrras diehtun ja bidjan daid áššedovdilávdegotti válmmaštallamii.
Myös saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat ovat olleet aktiivisia esim. POLURA valmistelussa ja metsäsertifiointiasiassa.
Maiddái sámi guovllu bálgesat leat leamaš aktiivvalaččat omd. boazodoalu- ja luondduealáhusaid ruhtadanlága olis ja vuovdesertifisenáššis.
Olen iloinen näistä yhteydenotoista.
Lean ilus dáin oktavuohtaváldimiin.
On tärkeää että saamelaisyhdistykset toimivat ja edistävät saamelaisten asemaa.
Lea dehálaš, ahte sámi searvvit doibmet ja ovddidit sámiid sajádaga.
Saamelaiskäräjien tuleekin ottaa vakavasti saamelaisasioiden edistämistä kohtaan saatu palaute.
Sámediggi galgánai váldit duođas máhcahaga, mii boahtá sámi áššiid ovddideapmái.
Toivonkin että tänä vuonna voisin tavata saamelaisyhdistyksiä ja kuulla järjestöjen terveisiä.
Sávannai ahte dán jagi sáhtálin deaivat sámi servviid ja gullat servviid dearvvuođagaid.
Toivoisin että tänä vuonna minulle jäisi aikaa saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämiseen.
Sávalin maid, ahte dán jagi munnje bázálii eanet áigi sámi kultuiešstivrema ovddideapmái.
Tähän asti käytännössä kaikki työaikani on kulunut rutiinitehtävien hoitamiseen, kokouksiin, lausuntoihin ja lausuntopyyntöihin tutustumiseen ja väsyttävään matkustamiseen.
Dán rádjái rievtti mielde buot áigi lea mannan rutiidnabargguid dikšumii, čoakkámiidda, cealkámušaide ja cealkámušvivdagiidda oahpásnuvvamii ja váibadahtti mátkkošteapmái.
Vuoden 2009 osalta saamelaiskäräjien toiminnan painopisteet määräytyvät luonnollisesti saamelaiskäräjien toiminta-ohjelman perustalta.
Jagi 2009 bealde sámedikki doaimma deaddočuoggát mearrahuvvet lunddolaččat sámedikki doaibmaprográmma vuođu nalde.
Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen on yksi tärkeä osa vuoden 2009 työtä.
Sámedikki iežas doaimma gárgeheapmi lea okta dehálaš oassi jagi 2009 barggus.
Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma ovat vielä valmistelussa ja olisi tärkeää saada ne valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.
Sámedikki persovdnapolitihkalaš prográmma, ovttaveardásašplána ja dásseárvoplána leat vel válmmaštallama vuolde ja livččii dehálaš oažžut daid gárvvisin dán jagi loahpa rádjái.
Näen myös tärkeänä kehittää saamelaiskäräjien tiedotustoimintaa kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä.
Oainnán maid dehálažžan gárgehit sámedikki diehtojuohkindoaimma Suomas hubmon sámegielaid mielde.
Käsittelen seuraavassa blogissa muita ajankohtaisia työasioita.
Gieđahalan čuovvovaš bloggastan eará áigeguovdilis áššiid.
Vuontisjärvellä 13.1.2009
Vuottesjávrres 13.1.2009
Lähetä kommentti
Juvvá Lemet