Arvoisa kuntaministeri Tölli, Leastadius-suku, seminaariyleisö, hyvät arvovieraat!	Árvvus adnon suohkanministtar Tölli, Laestadius-sohka, semináraálbmot, buorit árvoguossit!
Tänään Lars Leevi Laestadiuksen kuolemasta tulee kuluneeksi 150 vuotta.	Odne Lars Levi Laestadiusa jápmimis dievvá 150 jagi.
Saamelaisille Lars Leevi Laestadius on ristiriitainen hahmo, ei vähiten siksi, että hän oli äitinsä puolelta saamelainen.	Sápmelaččaide Lestadius lea ruossalas olmmoš, iige unnimusat dan dihte, ahte son gulai eatnis bealde sámi sohkii.
Laestadiuksen herätysliike levisi aikoinaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisalueelle ja usea saamelainen tuli uskonliikkeen kannattajaksi.	Laestadiusa moriidahttinlihkadus lávddai Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámiid orrunguvlui davás ja máŋggas sápmelaččain jorggihe oskkulihkadusa guottiheaddjin.
Vielä nykyäänkin moni saamelainen tunnustaa lestadiolaisuuden opit ja postillat.	Vel dálá áiggenai olu sápmelaččat dovddastit lestadiánalaš máhttáhusaid ja boastaliid.
Laestadius on jättänyt syvän jäljen saamelaiskulttuuriin.	Laestadius lea guođđán čikŋalis luotta sámi kultuvrii.
Laestadius, hänen seuraajansa ja kristillisen kirkon papit kadottivat käännytystyöllään lopullisesti saamelaisen muinaisuskon, jota voisi kutsua paremmin maailmankatsomukseksi.	Laestadius, su maŋisčuovvut ja risttalaš girku báhpat jávkade moriidahttinbargguineaset loahpalaččat sámiid dološoskku, man sáhtálii gohčodit buorebutge máilmmioaidnun.
Laestadius ammensi saamelaisten muinaisesta maailmankatsomuksesta aineksia saarnoihinsa ja hyödynsi saamelaiskulttuurin tuntemusta käännytystyössään.	Laestadius goisttii sámi dološ máilmmioainnus ávdnasiid sártniidasas ja anii ávkin sámi kultuvrra dovdamuša moriidahttinbarggustis.
Muinaisuskosta on jäljellä nykyisin vain katkelmanomaisia tietoja, joita myös itse Laestadius oli tutkijana tallentanut.	Dološoskkus leat báhcán dálá áigái dušše oasážat dehege fragmeanttat dieđuin, maid Lestadius ieš lea maiddái dutkin furken.
Saamelaisten oli helppo samaistua hänen opetuksiinsa, olihan niissä saamelaiskulttuurin piirteitä.	Sápmelaččain lei álki buohtastuvvat su máhttáhusaide, ledjehan dain sámi kultuvrra sárgosat.
Laestadiuksen opit saivatkin suurta kannatusta saamelaisten parissa.	Laestadiusa máhttáhusat ožžonai stuora guottáhusa sápmelaččaid siste.
Saamelaisia, heidän maitaan ja omaisuuttaan huijattiin tuolloin viinan ja väkivallan voimalla.	Sápmelaččat, sin eatnamat ja opmodat dájuhuvvoje dalle buolliviinni ja veahkaválddi vuimmiin.
Saamelaiset kokivat saavansa tukea ja turvaa raittiudesta saarnaavasta Laestadiuksesta.	Sápmelaččat muosáhe iežaset oažžut doarjaga ja dorvvu Laestadiusas, gii sártniidii juguhisvuođas.
Laestadius on tutkijana kerännyt tärkeää tietoa Suomen ja Ruotsin kulttuuriperinteestä ja kasvillisuudesta.	Laestadius lea dutkin čoaggán dehálaš dieđu Suoma ja Ruoŧa kulturárbbis ja šattolašvuođas.
Laestadius oli myös saamelaiskirjailija ja kirjoitti piitimen- ja luulajansaameksi.	Laestadius lei maid sápmelaš girječálli ja son čálii biŧon- ja julevsámegillii.
Häntä voisi ehkä kutsua myös kansatieteilijäksi.	Su sáhtálii gohčodit maid álbmotdiehtaga dutkin dehege etnologan ja etnográfan.
Leastadiuksen rooli kirjailijana ja tutkijana on jäänyt hänen uskonnollisen roolinsa varjoihin.	Laestadiusa rolla girječállin ja dutkin lea báhcán su risttalaš rolla suoivanii.
Laestadiuksen seuraajat, lestadiolaiset jättivät oman jälkensä lestadiolaiseen liikkeeseen.	Laestadiusa maŋisčuovvut, lestadiánalaččat guđđe iežaset luottaid lestadiánialaš lihkadussii.
Laestadius ei ehkä enää tunnistaisi hänen omalla nimellään kulkevaa herätysliikettä.	Laestadius ii soaittále šat dovdatge su iežas namain navdojuvvon moriidahttinlihkadusa.
Herätysliike, joka kumpusi saamelaiskulttuurista, johti osaltaan saamelaiskulttuurin uhanalaistumiseen.	Moriidahttinlihkadus, mii oaččui ávdnasiid sámi kultuvrras, doalvvui muhtin muddui sámi kultuvrra uhkivulošvuhtii.
Saamelaiskulttuurin uskomuksista ja kulttuurista tavoista tuli syntisiä.	Sámi kultuvrra oskkumušat ja kultuvrralaš vierut šadde suttolažžan.
Papit alkoivat kitkeä saamelaisten musiikkia, joikua, pois saamelaiskulttuurista ja käännytystyö olikin niin tehokasta, että joikuperinne melkein katosi täällä Suomessa.	Báhpát ripme ráidnet sámi kultuvrras sámi musihka, luođi, eret ja jorgalahttinbargu leinai nu vuoimmálaš, ahte juoiganárbevierru measta jávkkai dáppe Suoma bealde.
Lestadiolaiset papit pitivät joikua kenties osana saamelaisen muinaisuskon harjoittamista ja näin ollen syntisenä.	Lestadiánalaš máhttájeaddjit soite atnit juoigama sámi dološoskku oassin ja ná suttolažžan.
Yksittäisille saamelaisperheille vaikutukset ovat olleet hyvin surullisia.	Ovttaskas sámi veagaide váikkuhusat leat leamaš hui morašlaččat.
On sukuja, joissa joikausperinne katosi pappien toiminnan vuoksi.	Leat sogat, main juoiganárbevierru jávkkai báhpaid doaimmaid geažil.
Samaa käännytystyötä tehtiin saamen kielten osalta.	Seammalágán jorgalahttinbargu doaimmahuvvui sámegielaid dáfus.
Myös saamen kielen puhuminen lopetettiin, vaikka suomea ei osattukaan riittävän hyvin.	Muhtin sámi sogat heite maiddái sámegiela hupmama mánáidasaset, vaikko suomagiela eai máhttánge dárbahassii bures.
Jotkut lestadiolaiset saarnaajat pitivät saamen kieltä pirun kielenä.	Muhtin lestádiniálalaš sártnideaddjit atne sámegiela biro dehege riehttása giellan.
Laestadius on nähty saamelaisten pelastajana, joka pelasti saamelaiset valtakulttuurin tuomalta alkoholismilta ja toi moraalin saamelaiskulttuuriin ja kitki pahat moraalittomat tavat saamelaiskulttuurista.	Laestadius lea gehččojuvvon sápmelaččaid beastin, gii gájui sápmelaččaid váldokultuvrra buktin alkoholismmas ja buvttii morála sámi kultuvrii ja čorgii bahás morálahis vieruid sámi kultuvrras eret.
Alkoholismia ei ole vieläkään kitketty saamelaisten kotiseutualueelta eikä muualtakaan maailmasta.	Alkoholisma ii leat velge jávkan sámi ruovttuguovllus ja iige gostege máilmmis.
Myöskään moraalia ei Laestadius saamelaiskulttuuriin tuonut.	Morálage Laestadius ii buktán sámi kultuvrii.
Aikoinaan kun uudisasukkaat tulivat saamelaisten kotiseutualueelle he eivät pyytäneet eivätkä saaneet apua kirkolta – vaan saamelaisilta.	Dolin go ođđaássit bohte Sápmái eai sii bivdán eaige ožžon veahki girkus – muhto sápmelaččain.
Porosaamelaiset olivat tuolloin sosiaalihuolto.	Boazosápmelaččat ledje dalle sosiálafuolahus.
Saamelaiset ovat antaneet vähävaraisille ruoka- ja vaateapua niinkin myöhään kuin vielä viime sotien jälkeen, eli noin 60 vuotta sitten, sota- ja sitä edeltävistä ajoista nyt puhumattakaan.	Sápmelaččat leat leamaš hejotbirgejeddjiid biebmo- ja bivttasfuolaheaddjit nuge maŋŋit go vel maŋimus sođiid maŋŋel dehege sulaid 60 jagi dás ovdal, soahte- ja dan ovddit áiggiin dal humakeahttáge.
Kuuluisin esimerkki saamelaisten korkeasta moraalista on ehkä Suonikylän saamelaisyhteisö kolttasaamelaisalueella.	Beakkáneamos ovdamearka sámiid alla morálas soaitá leat dološ Suonnjela sámi siida nuortalaš orrunguovlluin.
Suonikylän toiminta perustui tasa-arvoisuuteen ja saaliiden jakamiseen yhteisön jäsenten kesken.	Suonjjela siidda doaibma vuođđuduvai dásseárvosašvuhtii ja sálláša vuoiggalaš juohkimii siidda osolaččaid gaskka.
Suomen kirkko aikoo kuluvana vuonna selvittää pyytäkö se saamelaisilta anteeksi toimintaansa saamelaisten kotiseutualueella kautta historian.	Suoma girku áigu nohkavaš jagi áigge čielggadit átnugo dat sápmelaččain ándagassii doaimmastis sámiid ruovttuguovllus čađa historjjá.
On tärkeää, että asiaa selvitetään, jotta kirkko tietää mistä asioista se pyytää anteeksi ja mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi.	Lea dehálaš, ahte ášši čielggaduvvo, vai girku diehtá main áššiin dat átnu ándagassii ja maid girku lea válmmas bargat dili buorideami várás.
Lestadiolaisuudella on ollut suuri vaikutus saamelaisyhteisöön.	Lestadiniálašvuođas lea leamaš stuora váikkuhus sámi servošii.
Perintöä ja vaikutusta tulisi arvioida kriittisesti.	Árbevieru ja váikkuhusa galggalii árvvoštallat kritihkalaččat.
Valtiollinen kirkko levittäessään kristinuskoa oli tehokas.	Stáhtalaš girku viiddidettinis risttalaš oskku lei ábas.
Poromiehiä seurattiin tuntureihin asti läpi vuoden, kukaan ei päässyt karkuun kristillisiltä opeilta.	Boazosámiid čuvvo gitta duoddariidda miehtá jagi, oktage ii beassan báhtarussii risttalaš oahpuin.
Kirkko antoi elämänohjeita ja saarnasi oikeasti tiestä, kehottaen luopumaan saamelaiskulttuurin perinteistä.	Girku attii eallinrávvagiid ja sárdnidii rievttes luottas, ávžžuhettiin luohpat sámi kultuvrra árbevieruin.
Sanan voima oli valtava.	Sáni vuoibmi lei hirbmat stuoris.
Synnillistämällä saamelaiskulttuurin ja saamelaisen elämänmuodon kristillinen yhteisö, Laestadius ja hänen seuraajansa mukaan lukien, eivät ajatelleet tekojen tuhoisia seurauksia tuleville saamelaissukupolville.	Dagadettiin suttolažžan sámi kultuvrra ja sámi eallinvuogi risttalaš searvvuš, Laestadius ja su maŋisčuovvut daid mielde, eai jurddahan daguideaset vahátlaš čuovvumušaid boahttevaš sámi buolvvaide.
Laestadiolaisen oppien mukaan kaikkien tuli päästä Kristuksen armon osallisiksi ja pappien ja saarnaajien silmissä vain suomalainen ja skandinaavinen tapa palvoa jumalaa oli oikea.	Lestádiniálaš máhttáhusaid mielde buohkat galge beassat Kristusa árpmu oasálažžan ja báhpaid ja sártnideddjiid čalmmiid mielde suopmelaš ja skandinávalaš vierru bálvalit ipmila lei riekta.
Nykyinen kirkko on toki aivan toisenlainen kuin uudisastutuksen aikainen käännytystyötä tekevä kirkko.	Dáláš girku lea almmatge áibbas nuppálágán go ođđaássama áigásaš girku, mii moriidahtii álbmoga.
Maailmakin on muuttunut ja saamelaiskulttuuri on sopeutunut yhteiskunnallisiin muutoksiin.	Máilbminai lea earáhuvvan ja sámi kultuvra lea vuogáiduvvan servodatlaš rievdadusaide.
Kirkossa kuulee nykyisin saamen kieltä, ja joskus jopa joikumusiikkia ja kirkolta saa saamenkielisiä palveluja.	Girkus gullá dálá áigge sámegiela, ja muhtimin juobe juoigama ja girkus oažžu sámegielalaš bálvalusaid.
Vuorovuosin järjestetään saamelaiset kirkkopäivät eri maissa.	Vuorrojagiid lágiduvvojit sámi girkobeaivvit sierra riikkain.
Menneen vääryydet tulee kuitenkin selvittää jo kirkon moraalisen uskottavuuden vuoksi.	Mannanáiggi vearrivuođat galget goitge čielggaduvvot juo girku morála jáhkehahttivuođa dihte.
Anteeksi pyytäminen ja anteeksianto ovat tärkeää osaa kristillistä perinnettä.	Ándagassii átnun ja ándagassiiaddojupmi gullaba risttalaš árbevieru dehálaš oassin.
Näillä sanoin tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen tähän seminaariin ja Lars Leevi Laestadiuksen juhlavuoden avajaistilaisuuteen.	Dáiguin sániiguin buvttán sámedikki dearvvahusa dán seminárii ja Lars Levi Laestadiusa ávvojagi rahpandilálašvuhtii.