22.09. 2008	22.09.2008
Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!	Árvvus adnon ministtar, buorit semináraoasseváldit!
Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä.	Seminára fáddá: giella ja árbediehtu lea lunddolaš oktiibidju.
Kyseessä on oikeastaan saman asi an kaksi puolta – kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme sukupolvelta toiselle ja kieli ilmentää sanoineen ja käsitteineen jo itsessään perinteistä tietoutta.	Jearaldat lea rievtti mielde seamma ášši guovtti bealis – gielain sirdit árbedieđuideamet buolvvas nubbái ja giella čájeha sániidisguin ja doahpagiiddisguin juo iešalddes árbevirolaš dieđu ja máhtu.
Kielestä ei voi puhua vain kommunikaatiovälineenä, vaan se on kulttuurin tärkeimpiä piirteitä.	Gielas ii sáhte hupmat dušše gulahallangaskaoapmin, muhto dat gullá kultuvrra mávssolaččamus iešvugiide.
Klassinen esimerkki kielen ja kulttuurin yhteydestä on saamelaiskulttuurissa elinkeinoihin liittyvä terminologia.	Klassihkalaš ovdamearka giela ja kultuvrra gaskavuođas lea sámi kultuvrras terminologiija, mii gullá ealáhusaide.
Poronhoitoon liittyvää sanastoa on pohjoissaamessa jopa 2500 - 3000, kun mukaan otetaan myös elinkeinon harjoittamiseen liittyvän sää-, lumi- ja maastoterminologian.	Boazodoallosánit leat sámegielas juobe bealgoalmmát duháhis golmma duháhii, go mielde váldojuvvojit maid ealáhusain bargamis dehálaš dálke-, muohta-, ja duovddasánit.
Kyseinen terminologia ei ole vain sanalistoja merkityksineen, vaan ne pitävät sisällään elinkeinon harjoittamiseen liittyvän oleellisen tiedon, ne ovat oma luokittelujärjestelmä ja suuri osa ammattitaidosta liittyy terminologian hallitsemiseen.	Máinnašuvvon terminologiija ii govčča dušše sátnelogahallamiid mearkkašumiidisguin, muhto dat doallá sisttis ealáhusain bargama mávssolaš dieđu, dat lea iežas klassifiserenvuogádat ja stuora oassi ámmátmáhtus gullá terminologiija hálddašeapmái iešguđetlágán diliin.
Saamen kieli ilmentää omalta osaltaan erinomaisesti saamelaisten ympäristösuhdetta ja luonnonkäytön muotoja.	Sámegiella ilmmuha oasistis hui bures sápmelaččaid birasgaskavuođa ja luonddugeavahusa hámiid.
Kielessämme välittyy luonnon tuntemisen tärkeys, lumi- ja maastosanojen suuri määrä ja tarkka luokittelujärjestelmä ovat tämän osoituksena.	Gielasteamet vuhtto luonddu dovdama dehálašvuohta, muohta- ja duovddasániid stuora mearri ja dárkkes klassifiserenvuogádat leaba dán čujuhussan.
Kielemme ilmentää paitsi kulttuuriamme, myös luontoa ja yhteyttämme siihen.	Giellamet čájeha earret kultuvrramet, muhto maiddái luonddu ja min oktavuođa dasa.
Kielen termit ja käsitteet kertovat meille myös edellisten sukupolvien kulttuurista ja perinteistä, jotka välittyvät tuleville sukupolville kielikuvien ja termien kautta.	Giela dearpmat ja doahpagat muitalit midjiide maid min ovddit buolvvaid kultuvrras ja árbevieruin, mat sirdásit boahtte buolvvaide giellagovaid ja dearpmaid bakte.
Kielen ja perinteen välinen yhteys säilyy vain kieltä käyttämällä ja ylläpitämällä perinteitä.	Giela ja árbevieruid gaskavuohta seailu dušše nu ahte geavahit giela ja doalahit árbevieruideamet.
Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset välittyvät myös kieleen, näin kieli muuttuu.	Servodaga ja kultuvrra nuppástusat sirdásit maid gillii, ná giella rievdá.
Kulttuurin ja elinkeinojen kehittyessä on tärkeä pystyä säilyttämään yhteys myös menneisiin sukupolviin ja heidän perinteisiinsä ja sopeuttaa perinteet osaksi nykypäivää.	Go kultuvrrat ja ealáhusat gárganit, lea dehálaš bastit seailluhit oktavuođa maid ovddit buolvvaide ja sin árbevieruide ja heivehit árbevieruid dálá áigge oassin.
Perinteiset tavat, leikit, musiikki ja elinkeinot luovat saamelaista kulttuuria ja perinteitä säilyttäen ja tukien kieltä ja sen kehitystä.	Árbevirolaš vierut, stohkosat, luođit ja ealáhusat ráhkadit sámi kultuvrra ja árbevieruid nu ahte dat seailluhit ja dorjot giela ja dan ovdáneami.
Kielen ja kulttuurin välinen suhde luo pohjaa ihmisten ymmärrykselle ja tavalle hahmottaa maailmaa.	Giela ja kultuvrra gaskavuohta ráhkada vuođu olbmuid ipmárdussii ja vuohkái hábmet máilmmi.
Ymmärrys perustuu sekä kieleen että kulttuuriin.	Ipmárdus vuodduduvvá sihke gillii ja kultuvrii.
Uskomukset, tavat, arvot, suulliset ja aineelliset kulttuurituotteet siirtyvät sukupolvelta toiselle muodostaen yhteisön perinteen ja kulttuurin.	Oskkumušat, vierut, árvvut, njálmmálaš ja materiála kulturbuktagat sirdásit buolvvas nubbái ja dáinna lágiin ráhkadit servoša árbevieru ja kultuvrra.
Usein perinne ymmärretään muuttumattomaksi, autenttiseksi alkuideaaliksi, johon ei pidä koskea.	Dávjá árbevierru ipmirduvvo rievdameahttun autenttalaš álgoideálan, man ii galgga duohtadit.
Perinne- ja kulttuuriprosesseille on kuitenkin ominaista muuttuvuus.	Árbevierro- ja kulturprosessaide lea goitge mihtilmas, ahte dat rivdet.
Jokainen sukupolvi jättää jollakin tavalla jälkensä noihin perinteisiin, muodostaen eri sukupolvien välisen perinteiden ketjun.	Juohke buolva guođđá juoga ládje luottaidis duoidda árbevieruide ja dáinna lágiin ráhkada buolvvadagaid gaskii árbevieruid viđjji.
Perinteiden, kulttuurin ja kielen suhteen tutkiminen on tärkeää ja luo osaltaan jatkuvuutta.	Árbevieruid, kultuvrra ja giela gaskavuođa dutkan lea dehálaš ja dat ráhkada iežas ládje jotkkolašvuođa.
Saamelaiskulttuurin osalta on tärkeää, että meidän kulttuuriperintöämme tutkitaan ja löydetään keinoja miten voimme parhaiten turvata saamen kielen ja kulttuurin siirtymisen sukupolvelta toiselle muuttuvasta yhteiskunnasta huolimatta.	Sámi kultuvrra dáfus lea mávssolaš, ahte min kulturárbevierrumet dutkojuvvo ja gávdnojit vuogit mot sáhttit buoremusat dorvvastit sámegiela ja kultuvrra sirdáseami buolvvas nubbái rievddadalli servodagas fuolakeahttá.
Ilmastonmuutos tulee omalta osaltaan tuomaan vaikutuksia saamelaiseen ympäristöön, kieleemme ja perinteisiimme.	Dálkkádatrievdadus boahtá iežas oasis buktit váikkuhusaid min sámi birrasii, gillii ja árbevieruide.
Muuttavassa maailmassa tarvitsemme yhä enemmän omaa, saamelaista tutkimusta.	Nuppástuvvi máilmmis dárbbahit ein eanet iežamet, sápmelaččaid dutkamuša.
Meidän on kartoitettava ja tutkittava kieleemme liittyvää tietoutta – kieltä ei voi tutkia kokonaisvaltaisesti vain sanalistojen avulla.	Mii galgat gártet ja dutkat iežamet gillii gullevaš dieđuid ja máhtuid – giela ii sáhte dutkat ollislaččat dušše sátnelisttuiguin.
Tarvitsemme tutkimusta kielemme kontekstista ja omista perinteistämme.	Dárbbahit dutkamuša giellamet konteavsttas ja iežamet árbevieruin.
Tarvitsemme myös kansainvälisen saamelaisalueen yhteistyötä ja saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta kansallisrajoista huolimatta.	Dárbbahit maid riikkaidgaskasaš sámiguovllu ovttasbarggu ja sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu riikkarájiin fuolakeahttá.
Ehdotettu saamelaisyliopistohanke vastaa näihin haasteisiin ja sen edistäminen on kaikkien saamelaisten etu.	Evttohuvvon sámi universiteahtta-fidnu dávista dáidda hástalusaide ja dan ovddideapmi lea buot sápmelaččaid ovdamunni.
Saamelaisista lähtökohdista toteutettavaa korkeakoulutus ja laadukas, monialainen tutkimus, jota voi harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella tasa-arvoisesti asuinmaastaan huolimatta, on mitä tärkeintä saamelaiskulttuurin ja – kielen jatkuvuuden turvaamiseksi.	Allaskuvlen, mii olláhuhttojuvvo sápmelaš vuolggasajiin ja alladásat, máŋggasuorggát dutkamuš, man sáhttá bargat sámi ruovttuguovllus dásseárvosaččat orrunriikkas fuolakeahttá, lea dađi deháleabbo sámi kultuvrra ja –giela jotkkolašvuođa dorvvasteami várás.
Tutkijoiden parissa on viime vuosina noussut kiinnostus luoda omaa alkuperäiskansatutkimusteoriaa.	Dutkiid joavkkus lea maŋimus jagiid badjánan beroštupmi ráhkadit iežas álgoálbmotdutkanteoriija.
Erilaisia näkemyksiä ja ideoita on esitetty vuosien mukaan teknologisesta ekologisesta tiedosta, alkuperäiskansojen ympäristötietämyksestä.	Sierralágán oainnut ja jurdagat leat ovdanbuktojuvvon jagiid mielde teknologalaš ekologalaš dieđus, álgoálbmogiid birasdieđus.
Tällaisia esimerkkejä on useita.	Dákkár ovdamearkkat leat oalle olunai.
Pyrkimys on sinänsä hyvä – yritetään tutkia alkuperäiskansoja heidän omista lähtökohdistaan.	Viggamuš lea iešalddes buorre – álgoálbmogat ja sin kultuvrrat geahččaluvvojit dutkojuvvot sin iežaset vuolggasajiid guvllos.
Mutta ongelmana tällaisissa käsityksissä alkuperäiskansojen tiedon rakentumisesta on näkemys siitä, että kaikkia maailman alkuperäiskansoja yhdistää heidän asemansa alkuperäiskansana ja että alkuperäiskansat ovat kokonaisuus, joita voidaan käsitellä yhtenäisenä liittäen kaikki alkuperäiskansat viidestä maanosasta yhden teorian alla huolimatta näiden erilaisista asuinympäristöistä, elinkeinomalleista ja kulttuurista.	Muhto čuolbman dákkár álgoálbmogiid dieđu šaddama ipmárdusain lea oaidnu das, ahte buot máilmmi álgoálbmogat ovttastahttá sin sajádat algoálbmogin ja ahte álgoálbmogat lea ollisvuohta, mii sáhttá gieđahallojuvvot oktiilažžan nu ahte seamma teoriija vuollái biddjojit oktii álgoálbmogat máilmmi viđa eatnanoasis beroškeahttá sin sierralágán orrunduovdagiin, ealáhusmálliin ja kultuvrras.
Näkemys myös siitä, että alkuperäiskansoja voi tutkia yhden teorian kautta tekee väistämättä tutkimuksen poliittiseksi ja eriyttää tutkimuskentän kauas muusta tutkimusmaailmasta.	Oaidnu maid das, ahte álgoálbmogat sáhttet dutkojuvvot ovtta teoriija bakte, dahká dutkamuša politihkalažžan ja sirre dutkangietti guhkás eret eará dutkanmáilmmis.
Uusia teorioita tulee luoda ja niiden toimivuutta tulee testata, mutta on muistettava että alkuperäiskansakulttuurin ja yhteiskunnan tutkiminen on monitieteistä.	Ođđa teoriijat galget ráhkaduvvot ja daid anolašvuođa galgá destet, muhto ferte muitit ahte álgoálbmotkultuvrra ja servodaga dutkan lea máŋggadieđalaš.
Monitieteisyyttä ja poikkitieteellisyyttä tulee lisätä, erityisesti tarvitsemme ilmastonmuutoksen johdosta luonnon- ja kulttuuritieteilijöiden yhteistyötä, jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksista voidaan muodostaa kokonaiskuva.	Máŋgga- ja doaresdieđálašvuohta galgá lasihuvvot, earenoamážit dárbbahit dálkkádatrievdama geažil luonddu- ja kulturdieđaolbmuid ovttasbarggu, vai dálkkádatrievdama váikkuhusain sáhttá ráhkaduvvot oppalašgovva.
Seminaarin nimi, arktinen seminaari, liittää seminaarin aihepiirin osaksi ilmastonmuutosta ja alkuperäiskansojen yhteistyötä arktisella alueella.	Seminára namma, árktalaš seminára, laktá seminára fáttá dálkkádatrievdama oassin ja álgoálbmogiid ovttasbarggu oassin árktalaš guovlluin.
Ilmastonmuutoksen sanotaan uhkaavan nostaa lämpötilaa arktisella alueella ja lisäävän erityisesti lumisadetta.	Dálkkádatrievdama dadjet uhkidit loktet liekkasvuohtadili árktalaš guovlluin ja lasihit eandalii muohttima.
Nämä ovat tutkijoiden arvioita, emme vielä tiedä miten ja millä tavoin ilmastonmuutos tulee todella vaikuttamaan saamelaisten kotiseutualueeseen.	Dát leat dutkiid árvvoštallamat, eat vel dieđe mot ja mainna lágiin dálkkádatrievdan boahtá duođas váikkuhit min Sámieatnamii.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa juuri arktisen alueen yhteistyö on aktivoitunut, mutta lisää tietoa ja toimenpiteitä miten ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä ja miten siihen voi sopeutua, tarvitaan.	Dálkkádatrievdama duostumis jur árktalaš guovllu ovttasbargu lea virkkosnuvvan, muhto dárbbahuvvojit lasi dieđut ja doaibmabijut mot dálkkádatrievdan sáhttá caggojuvvot ja mot dása sáhttá vuogáiduvvat.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan saamelaiselinkeinoihin merkittävästi, erityisesti poronhoidon uskotaan olevan vaikeuksissa lumisten talvien lisääntyessä.	Dálkkádatrievdan šaddá váikkuhit sámi ealáhusaide mearkkašahtti ládje, earenoamážit boazodoalu jáhkket šaddat váttisvuođaid sisa go muohtadálvvit lassánit.
Poronhoidolle tämä voi tarkoittaa sitä, että saamelaisten on muutettava ilmaston vaikutuksesta poronhoitomallejaan.	Boazodoalu dáfus dát sáhttá dárkkuhit dan, ahte boazosápmelaččat soitet šaddat rievdadit dálkkádaga váikkuhusas boazobargomálliideaset.
Luonnon antama ravinto ei ehkä enää riitä, ja ruokkimiseen joudutaan etsimään muita ratkaisuja.	Luonddu addin biebmu ii soaitte šat leat nohkka ja biebmamii šaddá ohcat eará čovdosiid.
Meidän tulisikin pystyä etsimään keinoja jo tässä vaiheessa miten voimme minimoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja meidän tulisi etsiä keinoja, joiden kautta voimme auttaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja ja kulttuuria sopeutumaan ilmastonmuutokseen kulttuurin ydintä kadottamatta.	Mii galggaleimmet bastit ohcat vugiid juo dán muttos mot sáhttit dahkat nu unnin go vejolaš dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja mii galggaleimmet ohcat vugiid, maid bakte sáhttit veahkehit árbevirolaš sámi ealáhusaid ja kultuvrra vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii nu ahte kultuvrra váimmus ii jávkka.
Saamelaisporonhoidon osalta sopeutuminen ilmastonmuutokseen ei voi tapahtua enää perinteisin tavoin.	Sámi boazodoallu ii sáhte vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii šat dološ vugiid mielde.
Ennen uusiin tilanteisiin sopeuduttiin vaihtamalla laidunalueita, mutta nykyisin tämä ei ole enää mahdollista.	Dolin iige nu dolinge ođđa diliide sáhtii vuogáiduvvat nu ahte guohtoneatnamat molsojuvvoje ollásit, muhto dálá áigge dat ii leat šat vejolaš.
Kilpailevat maankäyttömuodot ja valtioiden rajat estävät tehokkaasti poronhoitajia etsimästä uusia, parempia laidunalueita uusissa ilmasto-olosuhteissa.	Gilvaleaddji eanangeavahanvuogit ja stáhtaid rájit cagget beaktilit boazodolli ohcat ođđa, buoret guohtoneatnamiid ođđa dálkkádatdiliin.
Koska lumisuuden oletetaan lisääntyvän, saamen kielen tarkalle lumisanastolle ja niiden luokittelujärjestelmälle tulee suurta käyttöä ja terminologian kautta luokiteltu lumiolosuhde tulee olemaan tutkijoille hyödyksi.	Go muohtamearri navdojuvvo lassánit, de sámegiela dárkkes muohtasátnerádjui ja muohttaga klassifiserenvuogádahkii šaddá stuora atnu ja terminologiija mielde luohkáide juhkkojuvvon muohtadilli šaddá leat dutkiide ávkin.
Saamen kielen terminologian avulla pystymme selvittämään tarkasti eri lumiolot.	Sámegiela terminologiija mielde bastit čilget dárkket sierra muohtadiliid.
Tutkijoille, kuten meillekin, kielemme on aarreaitta, ja kielemme avulla pystymme havainnoimaan ja ehkä myös sopeutumaankin ilmastonmuutokseen paremmin.	Dutkiide, dego midjiidenai, giellamet lea árdnaáiti, ja gielamet mielde bastit áiccadit ja soaitit maid vuogáiduvvatge dálkkádatrievdamii buorebut.
Saamen kielten tilanne on uhkaava – kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia.	Sámegielaid dilli lea fuolastuhtti – buot Suomas hubmon sámegielat leat uhkivuloš gielat.
Ei voi puhua vain kielen uhanalaisuudesta, koska kielen kadotessa katoaa myös suurin osa kulttuuria.	Ii sáhte hupmat dušše giela uhkivulošvuođas, daningo giela jávkama mielde jávká maid kultuvrras eanas oassi.
Erityisen hälyttävä tilanne on koltansaamen osalta, jossa ei ole kuin muutamia nuoria kielen puhujia.	Hui fuolastuhtti dilli lea nuortalašgiela buohta, mas ii leat go muhtin hárve nuorra eatnigiellan hubmi.
Inarinsaamen asemaa on saatu nostettua aktiivisen järjestötyön toimesta ja nyt samanlaisia resursseja tulisi suunnata myös koltansaamen tukemiseen.	Anárašgiela sajádat lea buorránan aktiivvalaš searvebarggu geažil ja dál seammalágán resurssat galggale siktejuvvot maid nuortalašgiela doarjumii.
Kielenelvytys- ja opetustoimissa tulee pystyä luomaan luonteva yhteys kielenkäyttötilanteeseen, siihen kulttuuriin, jossa kieli elää ja toimii ja ennen kaikkea on tuettava kielen ja kulttuurin kasvua ja perinteisiin tutustumista.	Giellaealáskahttin- ja oahpahanbargguin galgá bastit ráhkaduvvot lunddolaš oktavuohta giellageavahandillái, dan kultuvrii, gos giella eallá ja doaibmá – ja earenoamážit galgá duvdojuvvot giela ja kultuvrra buorráneapmi ja árbevieruide oahpásnuvvan.
Mielestäni tämä kulttuurin ja kielen yhteys on yksi tärkeimmistä asioista, joihin tulee kiinnittää huomioita erityisesti opetuksessa ja kielenelvytystoimissa.	Mu mielas dát kultuvrra ja giela oktavuohta lea okta mávssolaččamus áššiin, masa galgá giddejuvvot fuomášupmi earenoamážit oahpahusas ja giellaealáskahttinbarggus.
Tämänpäiväisen ja huomisen seminaarin aihe on täten mitä tärkein.	Otnáš ja ihttáš seminára fáddá lea daninassii dađi deháleabbo.
Erityisen haasteellinen tilanne kielen ja kulttuurin yhteyden säilyttämisessä ja elvyttämisessä on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa koulutusta ja opetusta saamen kielellä on vaikea saada, ja yhteys kulttuuriin ja saamelaisalueen luontoon jää etäisemmäksi.	Hui stuora hástalus giela ja kultuvrra oktavuođa seailumis ja ealáskahttimis lea sámi ruovttuguovllu olggobealde, gos skuvlema ja oahpahusa lea váttis oažžut ja oktavuohta kultuvrii ja sámieatnama lundui báhcá gáidoseabbon.
Saamen kielen asemaa suojataan Suomessa perustuslaissa ja erityisesti saamen kielilailla, joka takaa oikeuden saamen kielen käyttöön saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa.	Sámegiela sajádat suddjejuvvo Suomas vuođđolágain ja eandalit sámi giellalágain, mii dáhkida vuoigatvuođa sámegiela geavahussii sámi ruovttuguovllu eiseválddiid olis.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielisten palvelujen saaminen ei ole juuri mahdollista.	Sámi ruovttuguovllu olggobealde bálvalusaid oažžun ii leat jur vejolaš.
Kansainvälisistä sopimuksista biodiversiteettisopimus, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1994, liittää oleellisella tavalla kielen ja kulttuurin osaksi luonnon monimuotoisuutta.	Riikkaidgaskasaš soahpamušain biodiversiteahttasoahpamuš, man Suopma lea ratifiseren jagi 1994, laktá mávssolaš vugiin giela ja kultuvrra luonddu máŋggahápmásašvuođa oassin.
Biodiversiteettisopimuksen merkittävin artikla alkuperäiskansoille on 8 (j), joka käsittelee alkuperäiskansan ja paikallisyhteisöjen tietämystä biologisen monimuotoisuuden kannalta ja valtioiden velvollisuutta suojella kyseisten kansojen biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä tietoja, taitoja ja	Biodiversiteahttasoahpamuša mávssolaččamus artihkal álgoálbmogiidda lea 8 (j), mii gieđahallá álgoálbmoga ja báikkalašservošiid dieđu biologalaš máŋggahápmásašvuođa dáfus ja stáhtaid geatnegasvuođa suodjalit máinnašuvvon álbmogiid biologalaš máŋggahápmásašvuođa dieđuid, máhtuid ja innovašuvnnaid.
8 (j) artikla sisältö kuuluu seuraavasti: ”Sopimuspuolen tulee mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisen yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin, ja edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen suostumuksella ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöistä saadun hyödyn tasapuolista jakoa.”	8 (j) artihkkala sisdoallu čuodjá sulaid ná, dát dieđusge lea eahpevirggálaš jorgalus: “Soahpamušoassebealli galgá vejolašvuođaid mielde ja heivvolaš osiid mielde álbmotlaš láhkaásaheamis mielde gudnejahttit, suodjalit ja bajásdoallat álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid dakkár dieđuid, hutkosiid ja geavada, mii gullá biologalaš máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis gárganeami dáfus mearkkašahtti árbevirolaš eallinhámiide, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami máinnašuvvon servošiid miehtama ja váikkuheami mielde sihke roahkasmahttit dieđuin, hutkosiin ja geavadiin ožžojun ávkki dássebealálaš juohkima.”
8 (j)-artikla on saamelaisten kannalta poliittisesti mielenkiintoisin biodiversiteettisopimuksen artikloista, koska se käsittelee alkuperäiskansan oikeuksia.	8 (j)-artihkal lea sápmelaččaid dáfus politihkalaččat beroštahttimus biodiversiteahttasoahpamuša artihkkaliin, daningo dat gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
On sinänsä historiallisesti merkittävää että biodiversiteettisopimukseen on saatu asianmukaisella tavalla maininta alkuperäiskansan suhteesta biodiversiteettiin ja sen säilyttämiseen.	Lea iešalddes historjjálaččat mearkkašahtti, ahte biodiversiteahttasoahpamuššii lea ožžojuvvon áššáigullevaš vugiin máinnašupmi álgoálbmogiid gaskavuođas biodiversitehttii ja dan seailumii.
Kyseinen artikla on mitä luontevin, koska se näkee alkuperäiskansat merkittävänä osana maailman monimuotoisuutta ja alkuperäiskansojen tietojen ja taitojen olevan merkittäviä biodiversiteetin kannalta.	Máinnašuvvon artihkal lea hui anolaš ja mađi luonddolaččat, daningo dat oaidná álgoálbmogiid máilmmi máŋggahápmásašvuođa mearkkašahtti oassin ja oaidná álgoálbmogiid dieđuid ja máhtuid leat mávssolaččat biodiversiteahta dáfus.
Saamelaisten kannalta 8 (j)-artikla tarjoaa mahdollisuuksia ja keinoja tuoda paremmalla tasolla kielen, kulttuurin ja ympäristön suhdetta esille ja pohtia keinoja miten näitä asioita voidaan edistää.	Sápmelaččaid dáfus 8 (j)-artihkal fállá vejolašvuođaid ja vugiid buktit buoret dásis giela, kultuvrra ja birrasa gaskavuođa ovdan ja suokkardit vugiid mot dát áššit sáhtte ovddiduvvot.
Suomessa kunta- ja maakuntatasolla ei ole ehkä riittävässä määrin tutustuttu biodiversiteettisopimukseen ja esimerkiksi kaavoituksessa ei huomioida alkuperäiskansan oikeuksia riittävällä tavalla.	Suoma suohkan- ja eanangoddedásis eai soaitte leat dárbahassii bures oahpásnuvvan biodiversiteahttasoahpamuššii ja ovdamearkkadihte lávvaráhkadeamis eai váldojuvvo vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat nu olu go lea dárbbatlaš.
Hyvät seminaarivieraat,	Buorit semináraguossit,
seminaarin kolmas teema on yhdenvertaisuus.	Seminára goalmmát fáddá lea ovttaveardásašvuohta.
Yhdenvertaisuus on ajankohtainen aihe.	Ovttaveardásašvuohta lea áigeguovdilis fáddá.
Suomessa ollaan parhaillaan uudistamassa yhdenvertaisuuslakia, ja saamelaiskäräjien toiveena on että lainsäädännön uudistuksen myötä myös saamelaisten ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeudet huomioidaan paremmin.	Suomas leat bárisin ođasnuhttime ovttaveardásašvuohtalága, ja sámedikki sávaldahkan lea ahte láhkaásaheami ođastusa mielde maid daid sápmelaččaid, geat orrot sámi ruovttuguovllu olggobealde, vuoigatvuođat váldojuvvojit buorebut vuhtii.
Yhdenvertaisuuslaki nykyisellään kieltää syrjinnän ja mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun heikoimmassa tai vähemmistöasemassa oleville ryhmille.	Dálá ovttaveardásašvuohtaláhka gieldá vealaheami ja dahká vejolažžan positiiva sierrameannudeami joavkkuide, mat lea heajut dehe veahádatsajádagas.
Yhdenvertaisuus on meille saamelaisille tärkeä asia, ja omalta osaltamme meidän tulee pohtia asiaa usein.	Ovttaveardásašvuohta lea midjiide sápmelaččaide dehálaš ášši, ja iežamet oasis mii galgát guorahallat ášši dávjá.
Suomessa on kolme saamelaiskulttuuria, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kulttuurit.	Suomas leat golbma sámi kultuvrra, davvi-, anáraš- ja nuortalašsámi kultuvrrat.
Kaikkien kulttuurien edistäminen tulee olla tasa-arvoisessa asemassa ja yhdenvertaisuuden on toteuduttava saamelaiskulttuurin sisälläkin.	Buot kultuvrraid ovddideapmi galgá leat dásseárvosaš sajádagas ja ovttaveardásašvuohta galgá olláhuvvat sámi kultuvrra sistenai.
Yhdenvertaisuus saamelaisten osalta tarkoittaa sitä, että meidän on oltava solidaarisia toisiamme kohtaan.	Ovttaveardásašvuohta sámiid dáfus dárkkuha dan, ahte mii galgat leat solidáralaččat guhtet guimmiideamet guovdu.
Vaikka saamelaisten oikeudet ovat edistyneet, tilanne ei ole vielä riittävän hyvällä tasolla.	Vaikko sápmelaččaid vuoigatvuođat leat ovdánan, dilli ii heađisge leat vel dárbahassii buori dásis.
Meitä saamelaisia kohtaan kohdistuu useita paineita, ja kulttuuriamme on pyritty yhdenmukaistamaan valtakulttuuriin ja kielemme ja kulttuurimme ei ole ollut aina hyväksyttyä.	Min sápmelaččaid guovdu čuhcet máŋggalágán deaddagat ja min kultuvrra leat geahččalan dahkat ovttalágánin váldokultuvrrain, iige giellamet ja kultuvramet leat álohii dohkkehuvvon.
Tällaisessa tilanteessa meidän saamelaisten tulee tukea toistemme pyrkimyksiä ja kohdella toisiamme yhdenvertaisesti – myös tarvittaessa positiiviseen erityiskohteluun turvautuen.	Dákkár dilis mii sápmelaččat galgat doarjut guhtet guimmiideamet viggamušaid ja meannudit guhtet guimmideametguin ovttaveardásaččat – dárbbu mielde positiivvalaš sierrameannudeapmái dorvvastemiin.
Meidän saamelaisten on oltava omalta osaltamme yhdenvertaisuuden edistäjiä.	Mii sápmelaččat galgat iežamet buohta čájehit ahte mii leat ovttaveardásašvuođa ovddideaddjit.
Saamelaiskäräjät on omalta osaltaan alkanut laatia yhdenvertaisuussuunnitelmaa saamelaiskäräjille, ja pyrimme kaiken aikaa saaman saamen kielet tasa-arvoiseen asemaan saamelaiskäräjillä.	Sámediggi lea maid darvánan dán hástalussii ja lea ráhkadišgoahtán ovttaveardásašvuohtaplána sámediggái ja dieđusge geažos áigge viggat oažžut sámegielaid ja kultuvrraid dásseárvosaš sajádahkii sámedikki doaimmas.
Seminaarin ohjelman perusteella nämä kaksi seminaaripäivää tulevat olemaan mielenkiintoisia.	Seminára prográmma vuođul dát guokte seminárabeaivvi bohtet leat miellagiddevaččat.
Odotan mielenkiinnolla seminaarin antia ja toivon, että tämä ei jää vain yhteen seminaariin, vaan että keskustelua ja työtä jatketaan kielen, perinteiden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhä tiiviimmin.	Vuorddán beroštumiin seminára addámuša ja sávan, ahte dát ii báze dušše ovtta seminárii, muhto ahte ságastallan ja bargu joatkahuvvá giela, árbevieruid ja ovttaveardásašvuođa ovddideami várás ein áŋgireappot.
Seminaarit ovat tärkeitä keskustelunherättäjiä, ja toivon että keskustelujen annista saamme aikaan uusia käytänteitä, kenties julkaisunkin ja projekteja.	Seminárat leat dehálaš ságastallama boktaleaddjit ja sávan ahte ságastallamiid addámuššan leat ođđa geavadat, juobe publikašuvdna ja prošeavttat.
Näillä sanoin avaan seminaarin ja tuon siihen saamelaiskäräjien tervehdyksen.	Dáiguin sániiguin raban seminára ja buvttán dasa sámedikki dearvvuođagaid.