kn_puhe_saamelaiset_kirkossa.pdf.xml

Kunnioitettu piispa Samuel Salmi, arkkipiispa Kari Mäkinen, hyvät saamelaiset ja kirkkoväki !	Árvvus adnon bismá Samuel Salmi, gudnejahtton erkebismá Kari Mäkinen, buorit sápmelaččat ja girkoveahka !
Lämpimästi tervetuloa uuteen saamelaiskulttuurikeskukseen Sajokseen.	Liekkus buresboahtin ođđa sámi kulturguovddáš Sajosii.
Tuon mielelläni saamelaiskäräjien tervehdyksen seminaariin.	Buvttán mielalis sámedikki dearvvahusa seminárii.
Seminaarin teema, saamelaiset kirkossa on hyvin ajankohtainen ja toivon, että seminaarin keskusteluissa ja esityksissä tulee konkreettisia esityksiä miten saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurinmukaisia palveluja evankelis-luterilaisessa kirkossa voidaan kehittää.	Seminára fáddá, sápmelaččat girkus lea hui áigeguovdil ja sávan, ahte seminára ságastallamiin ja evttohusain bohtet konkrehtalaš evttohusat mot sámegielalaš ja sámi kultuvrra miel bálvalusat evangelalaš-luteralaš girkus sáhttet gárgehuvvot.
Haluan kuitenkin muistuttaa, että saamelaisten kirkko on myös ortodoksinen kirkko, ei vain evankelis-luterilainen kirkko.	Hálidan goitge muittuhit, ahte sápmelaččaid girku lea maid ortodoksaid girku, ii dušše evangelalaš-luteralaš girku.
On hyvä, että evankelis-luterilainen kirkko käy keskustelua kirkon yhteiskunnallisesta roolista ja suhteesta saamelaiskulttuuriin julkisesti ja avoimesti myös saameksi ja suomeksi.	Lea buorre, ahte evangelalaš-luteralaš girku čađaha ságastallama girku servodatlaš rollas ja gaskavuođas sámi kultuvrii almmolaččat ja rahpasit maiddái sáme- ja suomagillii.
On mukava puhua omaa äidinkieltään kirkon seminaarissa.	Lea suohtas hupmat iežas eatnigillii girku semináras.
Erityisen iloinen olen siinä, että evankelis-luterilaisen kirkon järjestämän seminaarin yhteydessä kuullaan modernia ja perinteistä saamelaismusiikkia sekä ennen kaikkea joikua, mitä ei hyväksytty evankelis-luterilaisissa kirkoissa vielä 1900-luvun alussa.	Earenoamáš ilus lean das, ahte evangelalaš-luteralaš girku ordnen seminára olis gullat modearnna ja árbevirolaš sámi musihka ja eandalii luođi, mii ii dohkkehuvvon evangelalaš-luteralaš girkuin vel 1900-logu álggus.
Evankelis-luterilainen kirkko on kasvanut ja moniarvoistunut, mistä olen hyvin iloinen.	Evangelalaš-luteralaš girku lea šaddan rávisahkái ja šaddan máŋggaárvosažžan, mas lean hui movttet.
Evankelis-luterilaisella kirkolla on vahva rooli niin suomalaisessa yhteiskunnassa valtionkirkkona mutta myös saamelaisyhteisössä.	Evangelalaš-luteralaš girkus lea nanu rolla nu suopmelaš servodaga stáhtagirkun muhto maiddái sámi servošis.
Saamelaisilla on oma edustajansa kirkolliskokouksessa.	Sápmelaččain lea iežas ovddasteaddji girkolaš čoakkámis.
Suuri osa saamelaisista kuuluu kirkkoon.	Eanas sápmelaččain gullet girkui.
Evankelis-luterilaisella kirkolla on ennen kaikkea uskonnollinen tehtävä mutta myös laajempi rooli yhteiskunnallisena keskustelijana, kasvattajana, mielipidevaikuttajana, työnantajana ja palvelujen tuottajana.	Evangelalaš-luteralaš girkus lea earenoamážit oskkolaš bargu muhto maid viidát rolla servodatlaš ságastallin, šaddadeaddjin, oaivilváikkuheaddjin, bargoaddin ja bálvalusaid buvttadeaddjin.
Evankelis-luterilaisella kirkolla on moniulotteinen rooli saamelaisten historiassa.	Evangelalaš-luteralaš girkus lea máŋggaolat rolla sámi historjjás.
Kirkon parissa onkin pohdittu anteeksi pyytämistä saamelaisilta menneisyyden teoista kuten myös piispa Samuel Salmi toi esille omassa tervehdyksessään ja mainitsi sen olevan kuin ilmakupla.	Girku olis leanai guorahallojuvvon galggaliigo dat átnut ándagassii sápmelaččain mannanáiggi daguin dego bismá Samuel Salmi maid buvttii ovdan iežas sáhkavuorus ja namuhii dan dego áibmobulljarassan.
Anteeksi pyytäminen on toki kirkon oma asia.	Ándagassii átnun lea diehttelas girku iežas ášši.
Saamelaiskäräjien näkökulmasta toivon, että jos kirkko aikoo pyytää anteeksi saamelaisilta, kirkon tulee yksilöidä mistä se pyytää anteeksi ja miksi ja mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi.	Sámedikki geahččanguovllus sávan, ahte jos girku áigu átnut ándagassii sápmelaččain, de girku galgá spesifiseret mas dat átnu ándagassii ja manin ja maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás.
Myöhemmin saamelaiset voisivat arvioida olivatko anteeksipyyntö ja sen seuraamukset riittäviä ja missä olisi vielä parannettavaa.	Maŋŋelaš sápmelaččat sáhtále guorahallat ledjego ándagassii átnun ja dan čuovvumušat dárbahassii ja mas livččii vel buoridanmunni.
Evankelisluterilaisen kirkon asema valtionkirkkona tuo vastuuta ja toivonkin, että kirkko voisi olla edelläkävijänä myös valtioon nähden saamelaisten oikeuksien edistäjänä.	Evangelalaš-luteralaš girku sajádat stáhtagirkun buktá ovddasvástádusa ja sávannai, ahte girku sáhtálii leat ovddasmanni maid stáhta ektui sámiid vuoigatvuođaid ovddideaddjin.
Kirkolla on vahva rooli opettajana ja kasvattajana kerhotoiminnan ja rippikoulutoiminnan kautta.	Girku lea gievra oahpaheaddjin ja šaddadeaddjin dehege bajásgeassin riekkesdoaimma ja rihppaskuvladoaimma bakte.
Kirkko omalta osaltaan on tukena kirkkoon kuuluvien lasten ja nuorten maailmankuvan ja identiteetin rakentumisessa.	Girku lea iežas oasi mielde doarjjan ráhkadeame daidda mánáide ja nuoraide, geat gullet girkui, máilmmigova ja identiteahta.
Onkin tärkeää, että niin kerho- kuin rippikoulutoiminnassa tuotaisiin esille kirkon omaa historiallista perintöä ja sen vaikutuksia, suvaitsevaisuutta ja myös huomioitaisiin saamelaiset alkuperäiskansana.	Leanai dehálaš, ahte riekkes- ja rihppaskuvladoaimmas buktojuvvole ovdan girku iežas historjjálaš árbevierru ja dan váikkuhusat, suovvalašvuohta ja earenoamážit sápmelaččaid geahččanguovllus sápmelaččat galggale váldojuvvot vuhtii álgoálbmogin.
Saamelaiskulttuurin, kielten ja saamelaisten yhteiskunnallinen asema on parantunut viime vuosikymmeninä.	Sámi kultuvrra, sámegielaid ja sápmelaččaid servodatlaš dilli lea buorránan mannan logijagiid.
Saamelaisten lainsäädännöllinen asema on kohtalainen, mutta saamelaiset kohtaavat yhä edelleen syrjintää.	Sápmelaččaid lágas mearriduvvon sajádat lea oalle duhtadahtti, muhto sápmelaččat muosáhit velnai vealaheami.
Saamelaisvastainen kirjoittelu niin internetissä kuin lehtien palstoilla on valitettavan yleistä.	Sápmelaččaid vuostásaš čálašeapmi interneahtas go aviissaid bálstáinnai lea dađi bahábut hui dábálaš.
Saamelaiset joutuvat kamppailemaan syrjintää vastaan.	Sápmelaččat šaddet doarrut vealaheami vuostá.
Tämän lisäksi globalisaatio ja ilmastonmuutos uhkaavat koko saamelaiskulttuurin tulevaisuutta ja saamelaiset joutuvat syrjinnän lisäksi kamppailemaan oman kielen, kulttuurin, perinteisten elinkeinojen ja koko kulttuurin säilyttämiseksi.	Dasa lassin globalisašuvdna ja dálkkádatrievdan uhkideaba oba sámi kultuvrra boahtteáiggi ja sápmelaččat šaddet fággádallat vealaheami lassin iežaset giela, árbevirolaš ealáhusaid ja oba kultuvrra seailluheami beales.
Varsinkin saamelaislasten ja – nuorten saamelaisidentiteetin rakentumiselle syrjivä ja rasistinen kirjoittelu on vahingollista.	Earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid sámi identiteahta šaddamis vealaheaddji ja rasisttalaš čálašeapmi lea vahátlaš.
Uskon, että evankelis-luterilainen kirkko voisi toimia yhä vahvemmin edelläkävijänä ja myös kasvattavassa roolissa suvaitsevaisuuden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.	Mun jáhkán, ahte evangelalaš-luteralaš girku sáhttá bargat velnai garraseappot bálggesčuollin ja maid šaddadeaddji rollas suovvalašvuođa ovddideami várás suopmelaš servodagas.
Kirkolla on mahdollisuus toimia yhteiskunnan moraalisena selkärankana ja aktiivisena yhteiskuntapoliittisena keskustelijana.	Girkus lea vejolašvuohta doaibmat morála čielgedáktin ja aktiivvalaš servodatpolitihkalaš ságastallin.
Olen hyvin iloinen siitä, että piispa Samuel Salmi on nostanut kirkon roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tuonut myös saamelaiskulttuurin teemoja esille puheissaan yhä enemmän esille täällä Lapissa.	Lean hui ilus das, ahte bismá Samuel Salmi lea lokten girku rolla servodatlaš váikkuheaddjin ja buktán maid sámi kultuvrra fáttáid ovdan ain eanet dáppe Sámis.
Toivon tämän jatkuvan yhä edelleen ja vielä voimistuvankin.	Sávan dán joatkahuvvat dás ovddos ja nu ahte dat šaddá velnai vuoimmálaččabun.
Oman ja suuren haasteen myös evankelis-luterilaiselle kirkolle tuo saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta.	Iežas stuora hástalusa maiddái evangelalaš-luteralaš girkui buktá sápmelaččaid eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus.
Kirkon saamelaistyön sihteeri toimiikin jo saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, hän tekee tärkeätä ja loistavaa työtä.	Girku sámi barggu čálli barganái juo sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ii das gal, son bargá dehálaš ja hui buori barggu.
Kirkko onkin jo järjestänyt saamenkielisen jumalanpalveluksen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja ensi viikolla saamme kuulla saamen kieltä valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestettävässä juhlajumalanpalveluksessa.	Girku leanai juo ordnen sámegiel ipmilbálvalusa sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja boahtte vahku beassat gullat sámegiela ávvudanipmilbálvalusas, mii lágiduvvo riikkabeivviid rahpamiid olis.
Toivon, että kirkko tukisi omalta osaltaan saamelaisnuorten ja lasten yhteyttä saamelaiskulttuuriin omassa kerho- ja rippikoulutoiminnassaan järjestäen esimerkiksi yhteisiä rippileirejä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja kotiseutualueella asuville saamelaislapsille ja - nuorille.	Sávan, ahte girku doarjjulii iežas osiin sámi mánáid ja nuoraid oktavuođa sámi kultuvrii iežas riekkes- ja rihppaskuvlabarggus nu ahte lágidivččii omd. oktasaš rihppaleairraid sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja ruovttuguovllus orru sámi mánáide ja nuoraide.
Niin saameksi kuin suomeksi.	Sihke same- ja suomagillii.
Annan nyt saamelaiskäräjien tervehdysosassa puheenvuoron saamelaiskäräjien toiselle varapuheenjohtajalle Erkki Lumisalmelle.	Attán dál sámedikki dearvvahusoasis sáhkavuoru sámedikki nuppi várreságadoalli Erkki Lumisalmii.
Odotan mielenkiinnolla seminaarin keskusteluja ja ennen kaikkea niitä toimia, mitä seminaarista seuraa.	Vuorddán stuora beroštumiin ságastallamiid ja earenoamážit daid doaimmaid, mat semináras čuvvot..