Kunnioitetut presidentit Arvoisat saamelaiskäräjien jäsenet Hyvät naiset ja herrat Minulla on suuri kunnia edustaa Ruotsin saamelaiskäräjiä ja lausua muutaman sana Suomen saamelaiskäräjien avajaisissa täällä Utsjoella.	Presideanttat Sámedikki lahtut Nissonat ja dievddut Lea stuora gudni munnje ahte ovddastit ruoŧa Sámedikki ja dadjat moadde sáni dal go Sámediggi suomabealde rahpasa, dáppe Ohcejogas.
Suomen saamelaiskäräjät on ollut monella tavalla edelläkävijä kansan valitsemana elimenä vuodesta 1973 alkaen, jolloin saamelaisvaltuuskunta perustettiin ja myöhemmin, vuonna 1996 muututtuaan saamelaiskäräjiksi.	Sámediggi suomabealde lea máŋggaládje leamaš ovdavázzi álbmotválljejuvvon sámi orgánan 1973 rájis go Sámeparlameanta ásahuvvui ja maŋŋel, jagi 1996, šattai Sámediggi.
Suomen saamelaiset ovat vuodesta 1996 alkaen hyväksytty omaksi kansaksi Suomen perustuslaissa ja saamelaisille on taattu kulttuuriitsehallinto.	Sámit suomabealde leat 1996 rájis dohkkehuvvon álbmogin suoma vuođđolágas ja sámiide lea kultuvrralaš iešmearrideapmi dáhkiduvvon.
Ruotsissa emme ole vielä päässeet niin pitkälle.	Ruoŧabealde mii eat lea ollen nu guhkás.
Ruotsissa perustuslain muutos on tekeillä ja me saamelaiset toivomme, että Ruotsin valtiopäivät seuraa Suomen esimerkkiä ja hyväksyy saamelaisten aseman Ruotsin alkuperäiskänsana ja saamelaiset tulevat osaksi ruotsalaista kansanvaltaa.	Ođastuhttin ruoŧa vuođđolágas lea jođus ja sámiid bealde mii sávvat ahte ruoŧa riikkabeaivi čuovvula suoma riikkabeaivvi ovdamearkka ja mearrida sámiid statusa eamiálbmogin Ruoŧas ja ahte sámit šaddet oassin ruoŧa álbmotstivrras.
Saamelaisille ja pohjoismaisilla valtioille on suuri haaste kun YK:n yleiskokous on hyväksynyt alkuperäiskansojen julistuksen 13. syyskuuta 2007. Julistus on historiallinen edistysaskel ponnisteluissa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien hyväksymiseksi.	Sámiin ja davviriikkalaš stáhtain lea dál stuora hástalus go ON:a generálasearvegoddi lea dohkkehan eamiálbmotjulggaštusa 13 b. čakčamánus 2007. Julggaštus lea historjjálaš lávki rahčamušas go guoská eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuđolaš friddjavuođaid dohkkeheapmái.
Tiibetin tapahtumat todistavat että julkistus on tärkeä.	Dáhpahusat Tibetas duođaštit ahte julggaštus lea dehálaš.
Itsemääräämisoikeuden lisäksi julistuksen artiklat, jotka koskevat alkuperäiskansojen oikeuksia omistaa, käyttää ja hallita maita, alueita ja luonnonvaroja, ovat kaikkein tärkeinpiä saamelaisten näkökulmasta katsottaessa.	Earret vuoigatvuohta iešmearrideapmái julggaštusas leat artihkkalat go guoská eamiálbmogiid riekti oamastit, geavahit ja hálddašit eatnama, territoriaid ja luonddunávccaid gait dehalepmosat go geahččá sámi oaidninčiegas.
Julistuksen mukaan Suomi, Norja, Venäjä ja Ruotsi eivät voi enää pitää saamelasiten perinteisesti käyttämiä maita valtion tai jonkun kolmannen osapuolen omaisuutena.	Julggaštus cealká ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat sáhte oaivvildit eatnamiid maid sámit árbevirolaččat geavahit stáhta dehe soapmasa eará opmodahkan.
Julistus velvoittaa valtioita hyväksymään, että saamelaiset omistava perinteiset maa-alueet ja luonnonresurssit.	Julggaštus geatnegahttá stáhtaid ahte dohkkehit ahte sámit leat oamasteaddjit árbevirolaš eatnanguovlluin ja luonddunávccain.
Tämä tarkoikkaa esimerkiksi sitä, että saamelaisten maata ei voi käyttää teolliseen tai muuhun tarkoitukseen ellei saamelasia ole informoitu asiassa ja he eivät ole antaneet riippumatonta myöntymystä etukäteen ja että he eivät voi saada voittoa tällaisesta resurssien hyödyntämisestä.	Dát mearkkaša ovdamearkka dihte ahte sámi eatnama ii sáhte geavahit industriálalaš dehe eará ulbmiliidda jus sámit eai leat ožžon diehtojuohkima ovdal ja addán sorjjasmeahttun mieđiheami ovdagihtii ja ahte eai ieža sáhte vuoitit maidege dakkáraš návccaid ávkkástallamis.
Tällaiset kysymykset ovat olleet hyvin ajankohtaisia täällä Suomen puolella viime aikoina.	Dakkár gažaldagat leat leamaš hui áigeguovdilat dáppe suomabealde maŋemus áiggi.
YK:n alkuperäiskansojen julistus menee paljon pidemmälle kuin ILO-sopimus n:o 169 ja ehdotus pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi.	ON:a eamiálbmotjulggaštus manná mihá guhkileabbu go ILO-konvenšuvnna nr 169 ja evttohuvvon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
Me olemme Ruotsin puolella panneet merkille, että Suomen hallitukselle pohjoismainen saamelaissopimus aiheuttaa ongelmia, josta olemme huolissamme.	Mii leat ruoŧabealde noteren ahte suoma ráđđehusas lea vuosteháhku davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ja dat buktá veaháš suru.
Ruotsin saamelaiskäräjät onnittelee Suomen saamelaiskäräjiä sen johdosta, että se pian saa muuttaa uuteen parlamenttirakennukseen Inarissa. Me Ruotsissa emme ole vielä niin pitkällä.	Ruoŧabeal Sámediggi addá maid lihkosávaldagaid suomabeal Sámediggái ahte dii fargga beassat sirdit sisa ođđa parlameantaráhkadussii Anáris – ruoŧabealde mii eat lea ollen nu guhkás.
Lopuksi toivotamme Suomen saamelaiskäräjille, hallitukselle ja eduskunnalle onnea ja rohkkeutta edistettäessä saamen kansan laillisia etuja Suomen tasavallassa.	Loahpalaččat mii sávvat suomabeal Sámediggái, ráđđehussii ja riikkabeaivái buot lihku ja roahkkátvuođa bargguin ahte ovddidit sámi álbmoga lágalaš beroštumi Suoma republiihkas.
Kiitos!	Giitu