Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat saamelaisparlamentaarikot!	Buorre ságajođiheaddji, buorit sámeparlamentarihkárat!
Olen saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto.	Lean sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto.
Olen ollut pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomen neuvotteluvaltuuskunnan jäsen vuodesta 2012 lähtien.	Leamašan davviriikkalaš sámesoahpamuša Suoma ráđđádallansáttagotti lahttu jagi 2012 rájes.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ovat kestäneet jo yli kolme vuotta, työ alkoi keväällä 2011. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2016 kevääseen mennessä.	Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat bistán jo badjel golbma jagi, bargu álggii giđđat 2011. Ráđđádallamiid lea dárkkuhus oažžut lohppii jagi 2016 giđa rádjai.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että saamelaiset neuvottelevat yhtenä kansana neuvotteluissa ja saamelaisten yhteiset kannat sovitaan SPN:ssä.	SPR lea dahkan prinsihppamearrádusa das, ahte sámit ráđđádallet oktan álbmogin ráđđádallamiin ja sámiid oktasaš oainnuid birra sohppojuvvo SPR:s.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa käsiteltäviä asioita on käsitelty SPN:n hallituksessa ja asiasta on pidetty viime vuonna myös seminaari Tromsassa.	Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiid áššit leat gieđahallon SPR:a stivrras ja áššis lea dollon diibmá maiddái seminára Tromssas.
Saamelaiskäräjien yhteinen näkemys on, että saamelaissopimuksen pitäisi noudattaa mahdollisimman tarkasti vuonna 2005 luovutettua luonnosta.	Sámedikki oktasaš oaidnun lea, ahte sámesoahpamuš galggašii čuovvut nu dárkilit go vejolaš jagi 2005 luohpaduvvon hápmosa.
Muutoksia tulisi sopimukseen tehdä lähinnä kansainvälisen oikeuden kehittymisestä johtuen.	Nuppástusaid soahpamuššii galggašii bargat lagamustá riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneami dihtii.
Eri saamelaiskäräjillä on erilaiset kokoonpanot neuvotteluissa ja myös erilaiset asemat.	Sierra sámedikkiin leat iešguđetlágan čoahkkáibijut ráđđádallamiin ja maiddái sierralágan sajádagat.
Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat saamelaiskäräjien politiikkoja.	Suoma sámedikki ovddasteaddjit leat sámedikki politihkkarat.
Edustajia on vaihdettu saamelaiskäräjävaalien perusteella, jotta kaikki edustajat olisivat saamelaiskäräjien jäseniä.	Ovddasteaddjit leat nuppástuvvan sámediggeválggaid vuođul, danin vuoi buot ovddasteaddjit livčče sámedikki lahtut.
Ruotsissa edustajat ovat politiikkoja mutta Norjassa saamelaiskäräjien virkamiehiä.	Ruoŧas ovddasteaddjit leat politihkkarat muhto Norggas sámedikki virgeolbmot.
Suomen saamelaiskäräjät neuvotteli aikoinaan asemansa tasa-arvoiseksi ja edustajilla on puheoikeus valtuuskunnan kokouksissa ja oikeus jättää eriävä näkemyksensä pöytäkirjoihin.	Suoma sámediggi ráđđádalai ovdalis iežas sajádaga dásseárvosažžan ja ovddasteaddjiin lea hállanvuoigatvuohta sáttagotti čoahkkimiin ja vuoigatvuohta guođđit sierra oainnu beavdegirjjiide.
Suomen saamelaiskäräjät on myös sopinut valtion kanssa siitä, että sopimusta ei ratifioida ilman saamelaiskäräjien hyväksyntää.	Suoma sámediggi lea maiddái soahpan stáhtain das, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo almmá sámedikki dohkkeheami haga.
Saamelaiskäräjät saa myös erillistukea valtiolta jatkoneuvotteluja varten asiantuntija-apua varten.	Sámediggi oažžu maiddái sierranasdoarjaga stáhtas joatkkaráđđádallamiid várás áššedovdiveahki várás.
Suomen saamelaiskäräjillä on 3 edustajaa, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä kaksi.	Suoma sámedikkis lea 3 ovddasteaddji, Ruoŧa ja Norgga sámedikkis guokte.
Ennen varsinaisia jatkoneuvotteluja kussakin valtiossa pidetään valmistelevat neuvottelut.	Ovdal aitosaš joatkkaráđđádallamiid guđege riikkas dollojit válmmaštalli ráđđádallamat.
Suomessa valmisteleviin neuvotteluihin osallistuu saamelaiskäräjien ja ministeriöiden edustajien muodostama työryhmä sekä laaja ryhmä eri sidosryhmien edustajia.	Suomas válmmaštalli ráđđádallamiidda oassálastá sámedikki ja ministeriijaid ovddasteaddjiin čohkiidan bargojoavku sihke viiddis joavkku sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjit.
Kaikissa maissa valtioilla on kolme edustajaa.	Buot riikkain stáhtain leat golbma ovddasteaddji.
Valtiot toimivat vuorovuosin vetovastuussa ja järjestävät sihteeripalvelut.	Stáhtat doibmet vuorrojagiin jođiheaddjin ja ordnejit čállibálvalusaid.
Norjan saamelaiskäräjien edustajilla ei ole puheoikeutta ellei valtion edustaja sitä suo.	Norgga sámedikki ovddasteaddjiin ii leat hállanvuoigatvuohta juos ii stáhta ovddasteaddji dan mieđit.
Lähtökohdat neuvotteluille eivät ole hyvät, mikäli eri saamelaiskäräjille ei ole annettu tasaarvoista asemaa valtiollisten neuvottelijoiden kanssa.	Vuolggasajit ráđđádallamiidda eai leat buorit, juos sierra sámedikkiide ii leat addon dásseárvosaš sajádat stáhta ráđđádalliiguin.
Suomen saamelaiskäräjät neuvotteli asemastaan pitkään Suomen oikeusministeriön kanssa ja sai siitä myös kritiikkiä aikoinaan osakseen jatkoneuvottelujen aloittamisen viivyttämisestä.	Suoma sámediggi ráđđádalai sajádagas guhká Suoma vuoigatvuohtaministeriijain ja oaččui dalle maiddái kritihka joatkkaráđđádallamiid álggaheami ájiheamis.
Suomen saamelaiskäräjät katsoi kuitenkin tärkeäksi, että sillä on tasa-arvoinen ja aito vaikuttamismahdollisuus jatkoneuvotteluissa.	Suoma sámediggi geahčai goittotge dehálažžan, ahte das lea dásseárvosaš ja eakti váikkuhanvejolašvuohta joatkkaráđđádallamiin.
Muunlainen menettely olisi ollut sopimuksen hengen vastaista.	Earálágan meannudeapmi livčče lean soahpamuša vuoiŋŋa vuostásaš.
Tämä on osoittautunut hyväksi strategiaksi.	Dát lea dasto gávnnahuvvon buorre strategiijan.
Myös saamelaiskäräjillä on erilaiset asemat.	Maiddái sámedikkiin leat iešguđetlágan sajádagat.
Ruotsin saamelaiskäräjillä on viranomaisasema ja joiltakin osin se on Ruotsin valtion alainen.	Ruoŧa sámedikkis lea virgeoapmahašsajádat ja muhtin osiin dat lea Ruoŧa stáhta vuollásaš.
Ruotsin saamelaiset ovat myös mainittu kansana Ruotsin perustuslaissa.	Ruoŧa sámit leat maiddái namuhuvvon álbmogin Ruoŧa vuođđolágas.
Suomen ja Norjan perustuslaeissa saamelaisilla ovat alkuperäiskansa-asema.	Suoma ja Norgga vuođđolágain sámiin lea eamiálbmotsajádat.
Norjan valtio on ratifioinut ILO 169-sopimuksen mikä on tuonut Norjan saamelaiskäräjille lisää resursseja ja tehtäviä.	Norgga stáhta lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša mii lea buktán Norgga sámediggái lasi resurssaid ja bargguid.
Norjan valtiolla ja saamelaiskäräjillä on sopimus konsultaatiomenettelystä saamelaisia koskevien asioiden käsittelyssä.	Norgga stáhtas ja sámedikkis lea konsulterensoahpamuš sámiid guoski áššiid gieđahallamis.
Saamelaiskäräjien rahoitus ja lainsäädännöllinen asema ovat erilaisia eri valtioissa kuten myös juridinen perinne.	Sámedikkiid ruhtadeapmi ja láhkaásahuslaš sajádat leat sierráláganat sierra stáhtain nugo maiddái juridihkalaš duogáš.
Oman erityiskysymyksen aiheuttaa myös se, että Suomi ja Ruotsi ovat EU-maita.	Iežas sierragažaldaga dagaha maiddái dat, ahte Suopma ja Ruoŧŧa leat EUriikkat.
Sopimuksen tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä.	Soahpamuša ulbmilin lea harmoniseret sámiid guoski láhkaásaheami.
Harmonisointi voi osoittautua vaikeaksi erilaisen lainsäädännöllisen ja hallinnollisen perinteen johdosta.	Harmoniseren sáhttá šaddat váttisin iešguđetlágan láhkaásahuslaš ja hálddahuslaš árbevieru dihtii.
Tärkeää olisi, että saamelaiskäräjien lainsäädännöllinen asema olisi mahdollisimman yhteneväinen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston asema vahvistettaisiin lainsäädännössä, jotta voisimme toimia tehokkaasti saamen kansan puolesta.	Dehalaš livčče, ahte sámedikkiid láhkaásahuslaš sajádat livčče nu ovttalágan go vejolaš ja SPR:a sajádat nannejuvvošii láhkaásaheamis, vuoi sáhtášeimmet doaibmat beaktilit sámeálbmoga beales.
Huomionarvoista on että EU:n perussopimuksen eli nk. Lissabonin sopimuksen mukaan Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioilla on kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden.	Fuopmášan veara lea ahte EU:a vuođđosoahpamuša dahjege ng. Lissabon soahpamuša mielde Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtain leat sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuođul gávdnovaš geatnegasvuođat ja čatnašumit sámiid ektui.
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen ja katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla.	Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmái ja ovddideapmái ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, nugo boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin.
Sen estämättä, mitä EY:n perustamis-sopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla.	Dan easttekeahttá, mii EO:a vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide lea vejolaš mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin.
Sopimuksessa tätä oikeutta voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi.	Soahpamušas dán vuoigatvuođa lea vejolaš viiddidit guoskat sámiid earáge oktovuoigatvuođaide árbevirolaš sámeealáhusaide olis daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ovat edenneet hitaasti.	Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat ovdánan hihtásit.
Ensimmäisen vuoden ajan luettiin yhdessä sopimusluonnosta läpi.	Vuosttas jagi áigge lohkkojuvvui ovttas čađa soahpamušhámus.
Toisena vuotena on alettu muotoilla sopimuksen artikloja.	Nuppi jagi lea álggahuvvon soahpamuša artiklaid hábmen.
Mistään artiklasta ei ole vielä sovittu, vaan valtiot ovat jättäneet varaumia ja muutosehdotuksia.	Ovttage artiklas ii leat vel sohppojuvvon, muhto riikkat leat guođđán eavttuid ja nuppástusevttohusaid.
Neuvotteluissa ei ole vielä käsitelty kunnolla maa- ja vesioikeuksia, oikeutta luonnonvaroihin eikä saamelaisten itsemääräämisoikeuksia koskevia artikloja.	Ráđđádallamiin eai leat vel gieđahallon albmaláhkai eana- ja čahcevuoigatvuođat, vuoigatvuohta luondduriggodagaide eaige sámiid iešmearridanvuoigatvuođaid guoski artiklat.
Neuvottelut etenevät niin hitaasti, että pelkoa on, etteivät ne valmistu vuoden 2016 kevääseen mennessä, jolloin 5 vuoden neuvotteluaika täyttyy.	Ráđđádallamat ovdánit nu hihtásit, ahte ballu lea, ahte dat eai válmmaštuva jagi 2016 giđa rádjai, goas 5 jagi ráđđádallanáigi nohká.
Neuvottelujen hitautta on tuskastellut myös Suomen valtio.	Ráđđádallamiid njoahcivuođa lea šállošan maiddái Suoma stáhta.
Suurin sopimuksen jarruttaja on tällä hetkellä Norjan valtio.	Soahpamuša stuorámus ájiheaddji lea dál Norgga stáhta.
Tämä on herättänyt suurta ihmetystä niin valtioiden edustajissa kuin saamelaiskäräjilläkin.	Dát lea bohciidahttán stuorra imaštallama nu stáhtaid ovddasteaddjiin go sámedikkisge.
Norjan valtio on ollut pitkään edelläkävijä alkuperäiskansa-asioissa ja se on ratifioinut Ilo 169-sopimuksen.	Norgga stáhta leamašan guhká ovdamearkan eamiálbmotáššiin ja dat lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša.
Täten neuvottelujen hidastaminen tuntuu hyvin erikoiselta ja ennen kaikkea huolestuttavalta.	Nappo ráđđádallamiid goahcan orru oalle erenomáš ja eandalitge fuolastuhtti.
Hidastelu neuvotteluissa on hyvin erikoista ja valitettavaa myös siksi, että pohjoismaisen saamelaissopimus koko keskeisten kansainvälisten sopimusten - kuten Ilo 169-sopimuksen, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen, Euroopan neuvoston sopimusten sekä biodiversiteettisopimuksen velvoitteita.	Ájáhallan ráđđádallamiin lea hui erenomáš ja váidalahtti maiddái danin, go davviriikkalaš sámesoahpamuš čohkke guovddáš riikkaidgaskasaš soahpamušaid - nugo ILO 169-soahpamuša, siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamusa, Eurohpa ráđi soahpamušaid sihke biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođaid.
Lisäksi sopimus pitää sisällään samoja piirteitä kuin YK:n alkuperäiskansajulistus, jonka kaikki pohjoismaat ovat allekirjoittaneet ilman varaumia.	Lassin soahpamuš doallá sisttis seammá iešvugiid go ON:id eamiálbmotjulggaštus, man buot davviriikkat leat vuolláičállán almmá eavttuid.
Tällä hetkellä tilanne neuvotteluissa on sellainen, että saamelaisen parlamentaarisen neuvoston linjauksena on, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen tulee noudattaa mahdollisen pitkälti asiantuntijatyöryhmän vuonna 2005 esittämää luonnosta.	Dál dilli ráđđádallamiin lea dakkár, ahte SPR:a linjján lea, ahte davviriikkalaš sámesoahpamuš galgá čuovvut nu dárkilit go vejolaš áššedovdijoavkku jagi 2005 evttohan hápmosa.
Tämä luonnos on valtioiden toimesta käytännössä hylätty ja kaikki artiklat halutaan kirjoittaa uudelleen.	Dát hámus lea stáhtaid doaimmas geavadis hilgojuvvon ja buot artiklat háliiduvvojit čállot ođđasit.
Saamelaisten kannalta tilanne on hyvin turhauttava.	Sámiid dáfus dilli lea oalle duššástuhtti.
Työ etenee myös niin hitaasti, että on hyvin epätodennäköistä, että sopimus saadaan aikaan annetun aikamäärän puitteissa ellei ihmeitä tapahdu erityisesti Norjan valtion politiikassa.	Bargu ovdána maiddái nu hihtásit, ahte lea hui eahpesihkkar, ahte soahpamuš ožžojuvvo áigái addon áigemeari olis juos eai ipmašat dáhpáhuva erenomážit Norgga stáhta politihkas.
Suomessa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja on luovuttanut esityksensä oikeusministeriölle.	Suomas sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavku lea ožžon barggu gárvvisin ja lea luohpadan evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai.
Työryhmän esitys on ollut lausunnolla ja saanut saamelaiskäräjien tuen muutamin pienin tarkennusehdotuksin.	Bargojoavkku evttohus leamašan gulaskuddamiin ja ožžon sámedikki doarjaga muhtin smávva dárkkálmahttinevttohusaiguin.
Työryhmä ei ole voinut huomioida pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteita työssään, koska, kuten aiemmin totesin - yhdestäkään artiklasta ei olla päästy yksimielisyyteen.	Bargojoavku ii leat sáhttán vuhtiiváldit davviriikkalaš sámesoahpamuša geatnegasvuođaid barggustis, dan sivas maid ovdalis namuhin - ovttage artiklas ii leat gávdnon ovttamielalašvuohta.
Saamelaiskäräjälaki on tarkoitus saada hyväksytyksi ja voimaan ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja vuonna 2015 vaaleja koskevien esitysten osalta.	Sámediggelága lea dárkkuhus oažžut dohkkehuvvot ja fápmui ovdal čuovvovaš sámediggeválggaid jagi 2015 válggaid guoski evttohusaid oasil.
Muuten laki astuisi voimaan uuden saamelaiskäräjien aloittaessa toimintansa vuonna 2016. Onkin realistista, että Suomi ei ryhdy muuttamaan heti saamelaiskäräjälain uudistamisen jälkeen saamelaiskäräjälakia pohjoismaisen saamelaissopimuksen johdosta.	Muđui láhka boađášii fápmui ođđa sámedikki álggahettiin doaimma jagi 2016. Leage realisttalaš, ahte Suopma ii álgge rievdadit dalán sámediggelága ođasmahttima maŋŋá sámediggelága davviriikkalaš sámesoahpamuša dihtii.
Joiltakin osin sopimusluonnos joutunee mukautumaan Suomen tilanteeseen.	Muhtin osiin soahpamušhápmosa vejolaččat ferte heivehit Suoma dillái.
Yksi tällainen on varmasti saamelaismääritelmä,.	Okta dakkár lea sihkkarit sápmelašmeroštallan.
Saamelaismääritelmähän poikkeaa nyt eri maissa.	Sápmelašmeroštallan spiehkkasa dál sierra riikkain.
Suomessa saamelaiskäräjien tukema esitys uudistettavaan saamelaiskäräjälakiin saamelaismääritelmäksi on seuraavanlainen: Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään;	1) ahte son ieš dahje goittotge okta su vánhemiin dahje ádjáin/áhkuin lea sohkaservošis oahppan sámegiela vuosttas giellan;
tai 2) että hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen;	dahje 2) ahte son lea oahppan sohkaservošis sámekultuvrra ja doalahan oktavuođa dasa;
tai 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu tämän lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.	dahje 3) ahte goittotge okta su vánhemiin lea merkejuvvon dahje livčče sáhttán dán lága mielde su merket jietnavuoigadahtton olmmožin sámi parlameantta dahje sámedikki válggain.
Tilanne on sellainen, että jokaisen saamelaiskäräjien tulisi käydä keskenään arvo- ja tavoitekeskustelua siitä, mistä asioista halutaan päättää pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa ja mistä kansallisesti.	Dilli lea dakkár, ahte juohke sámediggi galggašii ságastallat gaskaneaset árvvuin ja ulbmiliin das, makkár áššiin háliidit mearridit davviriikkalaš sámesoahpamušas ja main sisriikkalaččat.
Tämän jälkeen on välttämätöntä käydä neuvottelua saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa, jotta voidaan löytää saamelaisten yhteiset tavoitteet.	Das maŋŋá lea vealtameahttun ráđđádallat SPR:s, vuoi lea vejolaš gávdnat sámiid oktasaš ulbmiliid.
On muistettava, että sopimus ei saa heikentää nykyisin voimassa olevia oikeuksia ja että sopimuksen tavoite - luoda edellytykset sille, että saamelaiskulttuuri voi kehittyä siten, että valtioiden rajat häiritsevät saamen kansaa mahdollisimman vähän, voi toteutua.	Ferte muitit, ahte soahpamuš ii oaččo heajudit dál fámus leahkki vuoigatvuođaid ja ahte soahpamuša ulbmil - láhčit eavttuid dasa, ahte sámekultuvra sáhttá ovdánit nu, ahte stáhtaid ráját hehttejit sámeálbmoga nu uhcán go vejolaš, sáhttá ollašuvvat.
Valitettavasti katsaukseni saamelaissopimuksen neuvottelutilanteeseen ei ole lupauksia herättävä.	Lea váidalahtti ahte mu geahčalmas sámesoahpamuša ráđđádallandilis ii bohciidahte olus lohpádusaid.
Valtiot eivät tunnu haluavan antaa saamelaisille lisää oikeuksia.	Stáhtat eai oro háliideamen addit sámiide lasi vuoigatvuođaid.
Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että saamelaiset toimivat yhdessä tehokkaasti omien oikeuksiensa puolesta.	Dákkár dilis lea dehalaš, ahte sámit doibmet ovttas beaktilit iežaset vuoigatvuođaid beales.
Erityisesti odotamme Norjan saamelaiskäräjiltä näkemyksiä ja esityksiä siitä, miten Norjan valtio saadaan sitoutettua sopimuksen jatkoneuvotteluihin.	Erenomážit vuordit Norgga sámedikkis oainnuid ja evttohusaid das, mo Norgga stáhta lea vejolaš fidnet searvat soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda.
Suomen saamelaiskäräjät ja varmasti kaikki saamelaisparlamentaarikot tukevat Norjan saamelaiskäräjiä tässä pyrkimyksessä.	Suoma sámediggi ja sihkkarit buot sámeparlamentarihkárat dorjot Norgga sámedikki dán figgamušas.
Saamelaista parlamentaarista neuvostoa tarvitaan entistä enemmän ja toivon, että saamme neuvottelujen suunnan käännettyä.	SPR dárbbašuvvo ain eanet ja sávan, ahte oažžut ráđđádallamiid linjjá jorgalit.
Siksi onkin hyvin tärkeää, että parlamentaarikkojen konferenssi antaa hyvin vahvan julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta valtioille ja saamelaiskäräjille.	Danin leage hui dehalaš, ahte parlamentarihkáriid konfereansa addá hui nana julggaštusa davviriikkalaš sámesoahpamušas stáhtaide ja sámedikkiide.
On myös selvää, että koska valtioita edustavat virkamiehet, heillä ei ole välttämättä edes riittävästi mandaattia päättää asioista ja toisaalta, virkamiehet ovat aina varovaisia ja valtion puolella.	Lea maiddái čielggas, ahte go stáhtaid ovddastit virgeolbmot, sis ii leat vealttakeahttá oppa doarvái mandáhta mearridit áššiin ja nuppe dáfus, virgeolbmot leat álot várrugasat ja stáhta bealde.
Neuvottelujen onnistumiseksi saamelaiskäräjien on neuvoteltava aktiivisesti poliittisten johtajien kanssa ja vaadittava poliitikkoja antamaan virkamiehilleen poliittista ohjausta.	Ráđđádallamiid lihkostuvvama dihtii sámediggi galgá ráđđádallat aktiivvalaččat politihkalaš njunnosiiguin ja gáibidit politihkáriid addit virgeolbmuide politihkalaš jođiheami.
Eli, meidän on tehostettava toimintaamme ja otettava uusia keinoja käyttöön.	Nuppiid sániiguin, mii galgat beavttálmahttit doaimma ja váldit ođđa vugiid geavahussii.
Nykyinen toimintamalli mahdollistaa valtioiden hidastelun.	Dálá doaibmamálle dahká vejolažžan stáhtaid ájáhallama.
Meillä on erinomaiset perusteet tukenamme - siis kansainväliset sopimukset ja ihmisoikeuselinten suositukset.	Mis leat erenomáš vuođustusat doarjjan - nappo riikkaidgaskasaš soahpamušat ja olmmošvuoigatvuohtaorgánaid ávžžuhusat.
Käyttäkäämme niitä ja saamen kansalta saamaamme mandaattia tukenamme.	Berret geavahit daid ja sámeálbmogis ožžojuvvon mandáhta doarjjan.
Vaikka nyt puhunkin pohjoismaisen saamelaissopimuksen tilanteesta emme voi unohtaa sukulaisiamme ja ystäviämme Venäjällä.	Vaikke dál hállatge davviriikkalaš sámesoahpamuša dilis eat sáhte vajálduhttit fulkkiid ja ustibiid Ruoššas.
Pohjoismainen saamelaissopimus on tärkeä, mutta jopa sitä tärkeämpää on tukea Venäjän saamelaisia heidän puolustaessaan ja ajaessaan omia oikeuksiaan.	Davviriikkalaš sámesoahpamuš lea dehalaš, muhto joba dan dehalut lea doarjut Ruošša sámiid sin bealuštettiin ja ovddidettiin iežaset vuoigatvuođaid.
Meidän on pidettävä kansallisesti ja kansainvälisesti esillä Venäjän alkuperäiskansojen oikeudet ja vaadittava erityisesti pohjoismaita tukemaan Venäjän saamelaisten aseman parantamista ja Venäjän saamelaisten saamelaiskäräjien aseman tunnustamista Venäjän lainsäädännössä.	Mii galgat doallat sisriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat ovdan Ruošša eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja gáibidit erenomážit davviriikkaid doarjut Ruošša sámiid sajádaga buorideami ja Ruošša sámiid sámedikki sajádaga dovddasteami Ruošša láhkaásaheamis.
Kiitos mielenkiinnosta!	Giitu beroštumis!