Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtaja Suomen saamelaiskäräjät	Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Suoma sámediggi Sámi parlamentáralaš ráđi ságadoalli
Kunnioitettu Bolivian monikansallisen valtion presidentti Evo Morales, hyvät arvovieraat ja saamelaiset!	Gudnejahtton Bolivia máŋgganášuvnnalaš stáhta presideanta Evo Morales, buorit árvoguossit ja sápmelaččat!
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Suomen saamelaiskäräjien puolesta toivotan Teidät, kunnioitettu presidentti, tervetulleeksi saamenmaahan.	Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi beales sávan Dutnje, gudnejahtton presideanta, buresboahtima Sápmái.
Arvoisa presidentti, olette inspiraation lähde ja esimerkki kaikille alkuperäiskansoille.	Árvvus adnon presideanta, Don leat inspirašuvnna gáldu ja ovdamearka buot álgoálbmogiidda.
Alkuperäiskansat, jotka joutuvat taistelemaan ympäri maailmaa kulttuurinsa, kielensä ja elinkeinojensa puolesta tarvitsevat teidänlaisia esimerkkejä, uskoa siihen, että myös alkuperäiskansat voivat määrätä omasta kohtalostaan ja johtaa omaa maataan.	Álgoálbmogat, geat šaddet dáistalit miehtá máilmmi kultuvrraset, gielaset ja ealáhusaideaset beales dárbbahit Du lágán ovdagovaid, jáhku das, ahte maiddái álgoálbmogat sáhttet mearridit iežaset vuorbbis ja jođihit iežaset riikka.
Bolivian alkuperäiskansapolitiikasta on muodostunut kansainvälinen esimerkki.	Bolivia álgoálbmotpolitihkas lea šaddan riikkaidgaskasaš ovdamearka.
Toivomme kaikkien maailman alkuperäiskansoja asuttavien valtioiden seuraavan teidän esimerkkiänne ja ottavan YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista osaksi lainsäädäntöään.	Sávvat buot máilmmi riikkaid, main orrot álgoálbmogat, čuovvut Du ovdamearkka ja váldit Ovttastuvvan Nášuvnnaid julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođain lágaideaset oassin.
Kansainvälinen alkuperäiskansayhteisö on pelännyt että alkuperäiskansajulistus jää surulliseksi muistoksi alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumattomuudesta.	Álgoálbmogat riikkaidgaskasaš dásis leat ballan ahte álgoálbmotjulggaštus báhcá morašlaš muitun das, ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat eai leat ollašuvvan.
Bolivian valtion päätös on kannustin kaikille valtioille ja kertoo siitä, että julistuksen periaatteet ja tavoitteet on toteutettavissa ja kaikilla alkuperäiskansoilla, jotka taistelevat omien oikeuksiensa puolesta, on toivoa.	Bolivia stáhta mearrádus lea movttiidahttin buot riikkaide ja muitala das, ahte julggaštusa prinsihpat ja ulbmilat leat ollašuhttimis ja buot álgoálbmogiin, geat dáistalit iežaset vuoigatvuođaid beales, lea doaivu.
Alkuperäiskansat ja heidän kulttuurinsa ovat hyvin tärkeitä maailman kulttuurien monimuotoisuuden kirjossa.	Álgoálbmogat ja sin kultuvrrat leat hui dehálaččat máilmmi kultuvrraid máŋggalágánvuođa girjjatvuođas.
Saamen kansalle ja heidän kulttuurilleen on ollut elintärkeää pystyä elämään luonnon kanssa sopusoinnussa eikä olla sen hallitsija ja herra.	Sámi álbmogii ja min kultuvrii lea leamaš eallindehálaš bastit eallit luondduin soabalaččat iige leat dan hálddašeaddji ja hearrá.
Kunnioittava suhde luontoon on kaikkia alkuperäiskansoja yhdistävä perinne, jota meidän on vaalittava.	Luonddu gudnejahttin lea oktasaš árbevierru, mii ovttastahttá buot álgoálbmogiid. Dan mii galgat eahccit.
Alkuperäiskansat ovat maailmanyhteisön moraalinen selkäranka, me pidämme kulttuuriperinnöstä ja luonnosta huolta kestävällä tavalla.	Álgoálbmogat leat máilmmi servošiid morálalaš čielgedákti, mii atnit ávvira kulturárbevierus ja luonddus suvdilis vuogi mielde.
Globalisoituvassa maailmassa alkuperäiskansojen yhteistyö ja kansainväliset alkuperäiskansoja suojelevat sopimukset ovat yhä tärkeämpiä.	Globála máilmmis álgoálbmogiid ovttasbargu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat suodjalit álgoálbmogiid, leat ain deháleappot.
Alkuperäiskansat eivät joudu taistelemaan omien oikeuksien puolesta valtioiden sisällä, mutta myös kansainvälisiä yrityksiä vastaan.	Álgoálbmogat eai šatta doarrut dušše iežaset vuoigatvuođaid beales riikkaideaset siste, muhto maid riikkaidgaskasaš fitnodagaid vuostá.
Surukseni joudun toteamaan, että myös suomalaiset ylikansalliset yritykset uhkaavat joidenkin alkuperäiskansojen toimeentuloa, kulttuuria ja ympäristöä metsänhakkuu- ja bioenergiatuotannollaan.	Šattan morašlažžan dadjat, ahte maiddái suopmelaš rastánášuvnnalaš fitnodagat vuovdečuollan- ja bioenergiijabuvttadusaineaset uhkidit muhtin álgoálbmogiid birgenlági, kultuvrra ja birrasa.
Myös valtioiden, joiden alueella toimivat yritykset polkevat alkuperäiskansojen oikeuksia muualla maailmassa tulee kantaa vastuu ja estää ylikansallisten yritysten lyhytnäköinen voitontavoittelu.	Maiddái dat riikkat, maid hálddašan viidodagain rastánášuvnnalaš fitnodagat dulbmet álgoálbmogiid rivttiid sierra máilmmi guovlluin, galget guoddit ovddásvástádusa ja eastit dáid fitnodagaid bisttehis vuoittuid háhpohallama.
Alkuperäiskansat tarvitsevat kansainvälisiä sopimuksia suojelemaan niitä myös ylikansallisten yritysten lyhytnäköiseltä voitontavoittelulta alkuperäiskansojen oikeuksien kustannuksella.	Álgoálbmogat dárbbahit riikkaidgaskasaš soahpamušaid suodjalit maiddái rastáfitnodagaid bisttehis vuoittuid oččodeami nu ahte álgoálbmogiid rievttit eai duolmmahala.
Arvoisa presidentti Morales, olemme hyvin iloisia siitä johtajuudesta, jonka olette ottaneet ilmastonmuutoksen torjunnassa ja alkuperäiskansojen näkemysten huomioimisessa ilmastonmuutosta koskevassa päätöksenteossa.	Árvvus adnon presideanta Morales, mii leat hui ilus dan njunušvuođas, man Don leat váldán dálkkádatrievdama duostumis ja álgoálbmogiid oainnuid vuhtii váldimis mearrádusaid dahkamis, mat gusket dálkkátrievdama.
Saamelaiset näkevät ilmastonmuutoksen olevan suurimpia uhkia koko kulttuurimme tulevaisuudelle, ja samoin näkevät lukuisat alkuperäiskansat ympäri maailmaa.	Sápmelaččat oidnet dálkkádatrievdama oktan stuorimus uhkkin oba min kultuvrra boahtteáigái, ja seamma ládje oidnet eatnatlohkosaš álgoálbmogat miehtá máilmmi.
Alkuperäiskansojen tarpeet sivuutettiin Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa mutta toivon, että Teidän toimintanne johdolla Meksikon ilmastoneuvotteluissa huomioidaan myös alkuperäiskansojen tarpeet.	Álgoálbmogiid dárbbut hilgojuvvoje Københavnna dálkkádatráđđádallamiin, muhto sávan, ahte Du barggu láidestemiin Mexico dálkkádatráđđádallamiin váldojuvvojit vuhtii maiddái álgoálbmogiid dárbbut.
Voin ilokseni ilmoittaa, että saamelainen parlamentaarinen neuvosto, joka on saamelaisten yhteistyöelin, on hyväksynyt ensimmäisen ilmastopoliittisen strategiansa tänä vuonna.	Illun sáhtán ilmmuhit, ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi, mii lea njealji riikka sápmelaččaid ovttasbargoorgána, lea dohkkehan vuosttaš dálkkádatpolitihkalaš strategiijas dán jagi.
Aiomme laajentaa kuluvana vuonna ilmastopoliittista strategiaa ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi, jossa keskitytään ilmastonmuutoksien kielteisten vaikutusten ehkäisyyn saamelaiskulttuurille.	Áigut viiddidit dán jagi mielde dálkkádatpolitihkalaš strategiija dálkkádatpolitihkalaš prográmman, mas vuojulduvvat dálkkádatnuppástusaid biehtadahkes váikkuhusaid caggamii sámi kultuvrii.
Ilmastonmuutoksen estäminen ja haittojen vähentäminen on alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanon lisäksi tärkeimpiä asioita joihin kansainvälisessä alkuperäiskansapolitiikassa tulee keskittyä ja meidän alkuperäiskansojen tulee tiivistää entisestään yhteistyötä asiassa.	Dálkkádatrievdama caggan ja áruid geahpideapmi lea álgoálbmotjulggaštusa lassin mávssolaččamus áššiide gullevaš, maidda riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkas galgá vuodjut ja mii álgoábmogat galgat čavget ovdalaččasge ovttasbargomet áššis.
Arvoisa presidentti Morales, lopuksi haluan kiittää teitä kun haluatte tavata saamelaisia pohjoismaiden vierailunne yhteydessä.	Gudnejahtton presideanta Morales, loahpas hálidan giitit Du go hálidat deaivat sápmelaččaid iežat Davviriikkaid galledeami olis.
Toivon, että vierailunne on positiivinen esimerkki myös Pohjoismaiden valtioille ja he saisivat Teiltä kannustusta ottaa YK:n alkuperäiskansajulistus osaksi kansallista lainsäädäntöään ja kiinnittämään huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin alkuperäiskansoille omassa politiikassaan.	Sávan, ahte Du galledeapmi lea positiivvalaš ovdamearka maid Davvirriikkaid stáhtaide ja dat oaččule Dus ođđa movtta váldit ON:a álgoálbmotjulggaštusa nášuvnnalaš lágaid oassin ja ahte dat giddele iežaset politihkas fuomášumi dasa, mat leat dálkkádatrievdama váikkuhusat álgoálbmogiidda.