Arvoisat kuulijat.	Árvvus adnon guldaleaddjit!
Olemme tärkeässä tilaisuudessa.	Mii leat dehálaš dilálašvuođas.
On tärkeää, että tällainen tilaisuus on järjestetty.	Lea mávssolaš, ahte dákkár dilálašvuohta lea lágiduvvon.
Yhteiskunnan on turvattava kaikilla eri aloilla että saamenkieliset oikeuspalvelut toteutuvat.	Servodat ferte dorvvastit buot surggiin, ahte sámegielalaš vuoigatvuohtabálvalusat olláhuvvet.
Nyt olemme suurien haasteiden edessä – Suomen oikeusjärjestelmän uudistus luo suuria kysymysmerkkejä saamenkielisten palvelujen ja koko Lapin asukkaiden oikeusturvan tulevaisuuteen.	Dál leat stuora hástalusaid ovddas – Suoma vuoigatvuohtavuogádaga ođastus ráhkada stuora gažaldatmearkkaid sámegielalaš bálvalusaid ja oba Sámi leana olbmuid vuoigatvuohtadorvvu boahtteáigái.
Saamenkielisiä palveluja saa nykyisellään oikeusjärjestelmän kautta käytännössä vain tulkkipalvelujen kautta.	Sámegielalaš bálvalusaid oažžu dálá áigge riektevuogádaga olis geavadis dušše dulkonbálvalusaid bakte.
Vuonna 2004 astui voimaan uusi saamen kielilaki, joka toi parannuksia saamelaisten kielellisiin oikeuksiin.	Jagi 2004 bođii vuoibmái ođđa sámi giellaláhka, mii buvttii buorádusaid sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaide.
Saamelaisten tuli voida tämän jälkeen mm. asioida saamen kielellä itseään tai omaa etuaan koskevassa asiassa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa.	Sápmelaččat galge sáhttit dán máŋŋel ee. doaimmahit áššiideaset sámegielain áššis, mii guoská iežas dehe iežas ovddu sámiid ruovttuguovllu suohkaniid ja stáhta eiseválddiid olis.
Suomen saamelaisten tietoisuus omasta kulttuuristaan ja siten myös kielestään on kasvanut huomattavasti vuoden 1995 jälkeen.	Suoma sápmelaččaid diđolašvuohta iežaset kultuvrras ja dakko bakte maid gielas lea buorránan sakka jagi 1995 maŋŋel.
Tällöin saamelaisten perusoikeudet turvattiin hallitusmuodossa ja saamelaisille alkuperäiskansana vahvistettiin oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa kuten myös oikeus niitä koskevaan itsehallintoon.	Dalle sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođat dorvvastuvvoje ráđđehushámis ja sápmelaččaide álgoálbmogin váfistuvvui vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii dego maid iešstivremii, mii daidda guoská.
Saamen kieli oli saanut jo aiemmin oman lainsäädäntönsä vuonna 1992 ja uudessa hallitusmuodossa tämä vahvistettiin selkeäsanaisesti.	Sámegiella lei juo ovdal ožžon iežas láhkaásaheami jagi 1992 ja ođđa ráđđehushámis dát váfistuvvui čielga sániiguin.
Kyseiset säännökset kirjattiin myös uudistettuun vuonna 2000 astuneeseen perustuslakiin.	Jearaldatvuloš njuolggadusat čállojuvvoje maid ođastuvvon ja jagi 2000 vuoibmái boahtán vuođđoláhkii.
Kuten sanottua saamelainen identiteetti on vahvistunut huomattavasti tämän jälkeen ja se käy ilmi mm. saamelaisten väestömäärän lisääntymisenä.	Dego lea daddjon, sámi identiteahtta lea nanosmuvvan sakka dán maŋŋel ja dat boahtá ovdan ee. sápmelaččaid meari lassáneamis.
Suomen saamelaisten määrä on lisääntynyt vuodesta 1995 vuoteen 2007 noin 2500 henkilöllä, saamelaisten kokonaismäärän ollessa nyt 9350 henkilöä.	Suoma sápmelaččaid mearri lea lassánan jagi 1995 rájes gitta jahkái 2007 sulaid beal goalmmát duhát olbmuin ja dál Suoma sápmelaččaid mearri lea 9350 olbmo.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, muualla Suomessa asuvien saamelaisten määrä on vuodesta 2003 vuoteen 2007 noussut miltei 40 % ja nyt se muodostaa jo runsaat 54 % saamelaisten määrästä Suomessa.	Daid sápmelaččaid, geat orrot Sámi ruovttuguovllu olggobealde, eará sajes Suomas, mearri lea loktanan jagi 2003 rájes 2007 rádjái measta 40 % ja dál dat lea juo badjelaš 54 % Suoma sápmelaččaid mearis.
Pohjoissaame on saamen kielistä puhujamäärältään suurin.	Davvisámegiella hubmojuvvo eanemus.
Pohjoissaamella on enemmistökielen asema Utsjoella, joka on myös ainoa kunta Suomessa, jossa saamelaiset ovat enemmistönä.	Davvisámegielas lea eanetlohkogiela sajádat Ohcejogas, mii lea maid áidna gielda Suomas, gos sápmelaččat leat eanetlohkun.
Suomen saamenkielisestä väestöstä noin 70 prosenttia puhuu pohjoissaamea.	Suoma sámegielalaš olbmuin sulaid 70 % hupmet davvisámegiela.
Pohjoissaamen tilanne on parempi kuin vähemmistösaamen kielillä, inarin- ja koltansaamella.	Davvisámegiela dilli lea buoret go unnilohkosámegielaid, anáraš- ja nuortalašgiela.
Kuitenkaan tilanne ei ole läheskään optimaalinen pohjoissaamenkaan osalta.	Dilli lea guhkkin eret buoris davvisámegielage buohta.
Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että valtion ja kuntien viranomaiset laativat yhdenvertaisuussuunnitelman ja työministeriön suositusten mukaan kuntien olisi tullut laatia suunnitelmat vuoden 2005 loppuun mennessä ja suunnitelmissa olisi kiinnitettävä erityistä huomioita saamelaisiin alkuperäiskansana saamelaisten kotiseutualueella.	Ovttaveardásašvuohtaláhka gáibida, ahte stáhta ja suohkaniid eiseválddit ráhkadit ovttaveardásašvuohtaplána ja bargoministeriija ávžžuhusaid mielde suohkanat livčče galgan ráhkadit plánaid jagi 2005 loahpa rádjái ja plánain galggalii giddet earenoamáš fuomášumi sápmelaččaide álgoálbmogin sámiid ruovttuguovllus.
tä yhdenvertaisuutta ja ehkäistä sekä välitöntä (ns. suora syrjintä) että välillistä (ns. epäsuoja syrjintä) syrjintää viranomaisen toiminnassa ja toimintaympäristössä.	Ovttaveardásašvuohtaplána dárkkuhussan lea ovddidit etnihkalaš ovttaveardásašvuođa ja eastadit njuolggo- ja gaskkalaš vealaheami eiseválddiid doaimmas ja bargobirrasis.
Suomen perustuslaissa on säädetty saamelaisten kielioikeuksista, yhdenvertaisuusvaatimuksesta ja syrjinnän kiellosta.	Suoma vuođđolágas lea ásahuvvon sápmelaččaid giellavuoigatvuođain, ovttaveardásašvuohtagáibádusas ja vealaheami gielddus.
Edelleen on perustus lain 22 §:ssä säädetty julkisen vallan velvollisuudesta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.	Dasa lassin vuođđolága 22 paragráfas lea ásahuvvon almmolaš válddi geatnegasvuođas dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid olláhuvvan.
Oikeusjärjestelmässä ja poliisiyksiköissä tulisi yhdenvertaisuussuunnittelun kautta taata, että palvelu on saamenkielistä ja saamelaiskulttuurin mukaista.	Vuoigatvuohtavuogádagas ja bolesovttadagain galggalii ovttaveardásašvuohtaplánema mielde dáhkiduvvot, ahte sápmelaččat ožžot sámegielalaš bálvalusa ja ahte bálvalus lea maid sámi kultuvrra mielde.
Saamen kielilain toteutuminen vaatii toimintakulttuurin muutosta saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa.	Sámi giellalága olláhuvvan gáibida doaibmakultuvrra rievdadusa sámiid ruovttuguovllu eaiseválddiid olis.
Nykyisiä toimintoja kartoittamalla, toimintavastuita selkiyttämällä ja aktiivinen ja osallistava tiedottaminen saamenkielisistä palveluista voivat parantaa huomattavasti saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saamen kielilain toteutumista.	Sámegielalaš bálvalusaid ordnen ja sámi giellalága olláhuvvan sáhttá buorránit sakka go dáláš doaimmat gártejuvvojit, bargoovddasvástádusat čielggasmahttojuvvojit ja go sámegielalaš bálvalusain dieđihuvvo aktiivvalaččat.
Saamen kielilain noudattaminen tulee nähdä viranomaisissa ensisijaisesti prosessina, eli ei riitä, jos laista on tiedotettu työyhteisölle tai saamen kielilain vaikutuksia toimialalle on pohdittu vain kerran.	Eiseválddit galget oaidnit sámi giellalága doahttaleami vuohččan proseassan, dehege dadjat nu ahte ii leat dárbahassii jos lágas lea dieđihuvvon bargoservošii okte dehe sámi giellalága váikkuhusat leat guorahallojuvvon dušše okte.
Viranomaisissa olisikin luontevaa yhdistää saamen kielilain toteutumisen seuranta ja palvelujen kartoitus lakisääteiseen yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan.	Eiseválddit dáfus livččiinai lunddolaš ovttastit sámi giellalága olláhuvvama čuovvuma ja bálvalusaid gártema láhkaásahan ovttaveardásašvuohtaplána ráhkadeapmái.
Saamen kielilain toteutuminen vaatii myös muutosta saamelaisten kielellisessä käyttäytymisessä.	Sámi giellalága olláhuvvan gáibida maid rievdadusa sápmelaččaid gielalaš meannudeamis.
Mikäli kehitys saamen kielen käytössä pysyy samanlaisena, on vaara, että kaikki saamen kielet jäävät kotikieliksi, ja saamen kieltä ei käytetä virallisessa asioinnissa lainkaan.	Jos gárggiideapmi sámegiela geavaheamis bissu seammalágánin, de lea várra, ahte buot sámegielat báhcet dušše ruovttuid giellan ja sámegiella ii geavahuvvo virggálaš áššiid galgamis obanassiige.
Nykytilanteessa saamenkielisten palvelujen vaatiminen tarkoittaa melkein poikkeuksetta erityisjärjestelyjä, palvelu viivästyy ja suomen kielen taitoinen saamelainen ei välttämättä pysty odottamaan saamenkielistä palvelua tai ei koe ilmapiirin olevan myönteinen saamenkielisten palvelujen vaatimiselle.	Dálá dilis sámegielalaš bálvalusaid gáibideapmi dárkkuha measta álohii sierraordnedemiid, ja dalle bálvalus ádjána ja sápmelaš gii máhttá suomagiela ii vealtakeahttá baste vuordit sámegielalaš bálvalusa dehe ii oainne miehtemielalaš vuoiŋŋa sámegielalaš bálvalusaid gáibideapmái.
Paras keino saamenkielisten palvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella on saamenkielisten palvelujen luontevaksi tekeminen.	Buoremus vuohki sámegielalaš bálvalusaid dorvvasteami várás sámiid ruovttuguovllus lea dahkat sámegielalaš bálvalusain lunddolačča.
Nykyisellä palvelurakenteella tämä ei ole vielä mahdollista, vaan se vaatii valtion ja kuntien viranomaisilta priorisointia ja palvelujen suunnitelmallista kehittämistä.	Dálás bálvalusráhkadagain dát ii leat vel vejolaš, muhto dat gáibida stáhta ja gielddaid eiseválddiin vuoruheami ja bálvalusaid plánaid miel gárgeheami.
Eri hallinnonalojen välillä tulee lisätä yhteistyötä, jotta saamelaisten kielelliset oikeudet voidaan turvata tasapuolisesti.	Sierra hálddahussurggiid gaskii galgá lasihit ovttasbarggu, vai sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot dássebealagit.
Yli puolet Suomen saamelaisista asuu nykyisin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Badjel bealli Suoma sápmelaččain orrot dálá áigge sámi ruovttuguovllu olggobealde.
Onkin kysyttävä, miten saamelaisten kielelliset palvelut ja oikeudet voidaan turvata saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Fertenai jearrat, mot sápmelaččaid gielalaš bálvalusat ja vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Suomen perustuslaki takaa saamelaisille perustuslaillisen oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin.	Suoma vuođđoláhka dáhkida sápmelaččaide vuođđolága bakte vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii.
Nykyinen järjestelmä, jossa saamen kielen opetuksen järjestäminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella jää saamelaisvanhempien aktiivisuuden varaan, vaarantaa saamelaisten perustuslaillisen oikeuden omaan kieleensä.	Dáláš vuogádat, mas sámegiela oahpahusa ordnen sámiid ruovttuguovllu olggobealde báhcá sámi váhnemiid viššalvuođa duohkái, bidjá vára vuollái sápmelaččaid vuođđolága addin vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii.
Suomen valtiolla on täten ensisijainen velvollisuus huolehtia saamenkielisten palvelujen turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Suoma stáhtas lea dákko bakte vuosttaš geatnegasvuohta atnit ávvira sámegielalaš bálvalusaid dorvvasteamis sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Saamen kielen opiskelussa tulee työyhteisössä kannustaa saamen kielen alkeita opiskelleita jatkamaan opiskelussa yhä pitemmälle, jotta he saavuttaisivat päivittäiseen asiakaspalveluun vaadittavan saamen kielen taidon.	Sámegiela oahppamis galgá bargoservošis movttiidahttit sámegiela álgooahpuid lohkama joatkit studeremis ain guhkkelii, vai sii basttále geavahit nu buori ja beaivválaš sámegiela mii áššehasbálvalusas dárbbahuvvo.
Työyhteisöjen tulisi nähdä tämä myös resurssikysymyksenä, eli mikäli alkeiden opiskelun jälkeen opintoja ei jatketa, alkeisopiskeluun käytetty aika ja resurssit menevät hukkaan, koska alkeiden opiskelu ei takaa riittävää asiakaspalveluun vaadittavaa kielitaitoa.	Bargoservošat galggale oaidnit dán maid resursagažaldahkan. Jos álgooahpuid maŋŋel eai oahpa lasi, de álgooahpuide biddjon áigi ja resurssat mannet duššáš, daningo álgooahput eai atte dárbbašlaš giellamáhtu bálvalit áššehasaid.
Kaikilla viranomaistahon eri toimialojen työntekijöille tulee taata saamanarvoiset mahdollisuudet opiskella saamen kieltä	Buot eiseválddiid sierra doaibmasurggiid bargiide galget dáhkiduvvot seammaárvosaš vejolašvuođat lohkat sámegiela.
Yleisessä kielilaissa ja saamen kielilaissa ei ole erillistä kantelumahdollisuutta lainrikkomuksien selvittämiseksi eikä sanktiojärjestelmää lainrikkomuksien ehkäisemiseksi.	Almmolaš giellalágas ja sámi giellalágas ii leat sierra guoddalanvejolašvuohta láhkarihkkumiid čielggadeami várás iige sankšuvdnavuogádat láhkarihkkumiid caggamii.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää kielen perusteella tapahtuvan syrjinnän ja laissa on tätä tarkoitusta varten erillinen kantelu- ja sanktiojärjestelmä.	Ovttaveardásašvuohtaláhka gieldá vealaheami giela vuođul ja lágas lea dán dárkkuhusa várás sierra guoddalan- ja sankšuvdnavuogádat.
Saamen kielilaki on luonteeltaan jo perustuslainkin johdosta tarkoitukseltaan saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria ylläpitävä.	Sámi giellaláhka lea luonddus dáfus juo vuođđoláganai geažil dakkár mii doalaha sámegiela ja sámi kultuvrra.
Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että saamen kielilain toteuttamiseksi olisi luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä, joka voisi toimia jo olemassa olevien oikeusjärjestelmien osana.	Rihkkumiid čielggadeami ja caggama dihte lea earenoamáš mávssolaš, ahte sámi giellalága olláhuhttima galggalii ráhkaduvvot čielga guoddalan- ja sankšuvdnavuogádat, mii sáhtálii doaibmat juo daid riektevuogádagaid oassin, mat juo leat leame.
Saamen kielilain toteutuminen edellyttää, että saamen kielilakia valvotaan kattavasti, mahdollisista rikkeistä ja puutteista voi kannella ja että kielilain rikkomuksille asetetaan rangaistukset.	Sámi giellalága olláhuvvan gáibida, ahte sámi giellaláhka gohcojuvvo gokčevaččat, vejolaš rihkkumiin ja váilivuođain sáhttá guoddalit ja ahte giellalága rihkkumiidda biddjojuvvojit ráŋggaštusat.
Saamen kielilain toimivuus edellyttää, että kielilain rikkomukset ehkäistään ennakolta riittävän tasoisella sanktiojärjestelmällä.	Sámi giellalága doaibman gáibida, ahte giellalága rihkkumat caggojuvvojit juo ovddalgihtii dárbahassii dássásaš sankšuvdnavuogádagain.
Saamen kielilakiselvityksessä on tullut esille, että syyttäjäpalveluita voi saada vain tulkin välityksellä.	Sámi giellaláhkačilgehusas lea boahtán ovdan, ahte sivaheaddjebálvalusaid sáhttá oažžut dušše dulkka bakte.
Valtakunnansyyttäjävirasto vastauksessaan saamen kielilakiselvitykseen ilmoitti, että saamen kielilaki ei sitä suoraan koske, vaikkakin tulkkaus tarvittaessa järjestetään.	Riikkasivaheaddjevirgedoaimmahat vástádusastis sámi giellaláhkačielggadeapmái ilmmuhii, ahte sámi giellaláhka ii guoskka dan njuolga, vaikko gal dulkon ordnejuvvonai dárbbu mielde.
Saamelaiskäräjien tilaaman oikeudellisen arvion mukaan valtakunnansyyttäjävirasto kuuluu niihin viranomaisiin, joihin sovelletaan yksiselitteisesti saamen kielilakia.	Sámedikki diŋgon vuoigatvuođalaš árvvoštallama mielde riikkasivaheaddjevirgedoaimmahat gullá daidda eiseválddiide, maidda sámi giellaláhka ovttačilggolaččat guoskaduvvo.
Lähtökohtaisesti saamenkielisten palvelujen saaminen ei ole hyvällä tolalla syyttäjäpalveluissa.	Sámegielalaš bálvalusaid oažžun ii leat buori dilis sivaheaddjebálvalusain.
Käräjäoikeusuudistus tuo omat haasteensa ja uhan saamenkielisten palvelujen tulevaisuudelle Lapin läänissä.	Diggeriekteođastus buktá iežas hástalusaid ja uhki sámegielalaš bálvalusaid boahtteáigái Sámi leanas.
Alkuperäisten ehdotusten mukaan saamelaisten kotiseutualue jakaantuisi kahden eri käräjäoikeuden alaisuuteen, Länsi- ja Itä-Lapin käräjäoikeuksiin, jakaen saamenkieliset palvelut kahden eri käräjäoikeuden alaisuuteen.	Álgoálgosaš evttohusaid mielde sámiid ruovttuguovlu juohkásivččii guovtti sierra diggerievtti vuollásažžan, Oarje- ja Nuorta-Sámi (Länsi- ja Itä-Lappi) diggerivttiide, ja juogálii ná sámegielalaš bálvalusaid guovtti sierra diggerievtti vuollásašvuhtii.
Oikeusministeriö on perustellut esitystä mm. sillä, että se vastaisi poliisiorganisaation hallinnollisia rajoja.	Vuoigatvuohtaministeriija lea ákkastallan evttohusa ee. dainna, ahte dat vástidivččii bolesorganisašuvnna hálddahuslaš rájiid.
Käräjäoikeuksia ei voi kuitenkaan verrata poliisiorganisaatioihin, tärkeämpää on muodostaa samanlaiset hallinnolliset alueet syyttäjä- ja käräjäoikeusverkostolle.	Diggerivttiid ii goitge sáhte veardidit bolesorganisašuvnnaide, mihá deháleabbo lea hábmet seammalágán hálddahuslaš guovlluid sivaheaddje- ja diggeriektefierpmádahkii.
Muita vaihtoehtoja ovat se, että Lapin käräjäoikeus säilyisi ja siihen liitettäisiin koko Kemijärven käräjäoikeus.	Eará molssaeaktun lea dat, ahte Lappi diggeriekti seaillulii ja dasa laktojuvvolii oba Giemajávrre diggeriekti.
Tätä vaihtoehtoa on ehdottanut Lapin käräjäoikeus.	Dán molssaeavttu lea evttohan Lappi diggeriekti.
Toinen vaihtoehto on se, että Lapin käräjäoikeus kokonaisuudessaan liitettäisiin Rovaniemen käräjäoikeuteen ja Sodankylässä olisi pysyvä sivukanslia.	Nubbi molssaeaktu lea dat, ahte Lappi dieggeriekti ollislaččat laktojuvvolii Roavenjárgga diggeriektái ja Soađegilis livččii bissovaš oalgekansliija.
Kolmas vaihtoehto on se, että muodostetaan kerralla koko Lapin kattava käräjäoikeus, eli Lapin, Kemijärven ja Kemi-Tornion käräjäoikeudet liitettäisiin Rovaniemen käräjäoikeuteen ja Sodankylään sekä Kemiin jäisi pysyvät sivukansliat.	Goalmmát molssaeaktu lea dat, ahte hábmejuvvo ovttatmano diggeriekti, mii gokčá oba Sámi leana, dehege Lappi, Giemajávrre ja Giepma-Durdnosa dieggerievttit laktojuvvole Roavenjárgga diggeriektái ja Soađegillái ja Gipmii bázále bissovaš oalgekansliijat.
Saamelaiskäräjien kannalta tärkeintä on, että koko saamelaisten kotiseutualue pysyy yhtenäisenä ja saman käräjäoikeuden alaisuudessa.	Sámedikki dáfus lea dehálaš, ahte oba sámi ruovttuguovlu bissu oktilažžan ja seamma diggerievtti vuollásažžan.
Saamenkieliset palvelut eivät saa missään tilanteessa heiketä entisestään käräjäoikeusuudistuksessa.	Sámegielalaš bálvalusat eai oaččo mange dilis hedjonit ovddežis diggeriekteođastusas.
Saamenkielisten palvelujen tulisi päinvastoin parantua, koska nykyistä saamenkielistä palvelutasoa ei voida pitää riittävänä.	Sámegielalaš bálvalusat galggale báicca buorránit, daningo dáláš sámegielalaš bálvalandási ii sáhte atnit dárbahassii buorrin.
Käräjäoikeudessa tulee perustaa saamenkielisen syyttäjän ja hallintosihteerin virat, jotta kansalaisten oikeusturva toteutuisi ja oikeudenkäynnit eivät viivästyisi saamen kielen käytön johdosta.	Diggeriektái galget vuođđuduvvot sámegielalaš sivaheaddji ja hálddahusčálli virggit, vai riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu olláhuvalii ja dikkit eai ádjánivčče sámegiela geavaheami dihte.
Käräjäoikeuden toimipaikat eivät myöskään saa siirtyä kauemmaksi kuin nykyisin, jotta kansalaisten oikeusturva ei vaarannu.	Diggerievtti doaibmabáikkit eai maid oaččo sirdásit dáláža guhkkelii, vai riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu ii biddjo várá vuollái.
Saamelaiskäräjien kanssa ei ole neuvoteltu käräjäoikeusuudistuksesta, mutta saamelaiskäräjät vaatii, että myös sitä kuullaan käräjäoikeusuudistuksessa.	Sámedikkiin ii leat ráđđádallojuvvon diggeriekteođastusas, muhto Sámediggi gáibida ahte dan galgá gullat dieggeriekteođastusa olis.
Saamelaisten kotiseutualueen syyttäjä- ja oikeusasiat vaativat erityisasiantuntemusta.	Sámi ruovttuguovllu sivaheaddje- ja vuoigatvuohtaáššit gáibidit sierraáššedovdamuša.
Käsiteltävät asiat voivat kuulua kansainvälisten sopimusten alaisiin, vaikeisiin asioihin ja myös poronhoitoasiat ovat vaativia.	Gieđahallanvuloš áššit sáhttet gullat riikkaidgaskasaš soahpamuša vuollásaš, váttes áššiide ja maiddái boazodoalloáššit gáibidit olu.
Käräjäoikeusuudistuksessa oikeusministeriön tavoitteena on ollut turvata kansalaisten oikeusturva ja samoin syyttäjien/tuomarien erikoistuminen tiettyyn oikeuden alaan.	Diggeriekteođastusas vuoigatvuohtaministeriija ulbmilin lea leamaš dorvvastit riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu ja seamma ládje sivaheddjiid/duopmáriid spesifiseren dihto vuoigatvuođa suorgái.
Eli uudistuksen kautta halutaan parantaa oikeudenkäynnin laatua ja samalla tuloksellisuutta.	Ođastusa mielde háliduvvo buoriduvvot riektegeavvama šládja ja seammas bohtosat.
Tavoite on erinomainen, mutta sen toteutuminen edellyttää sitä, että perustetaan saamelaisasioihin perehtyneen saamenkielientaitoisen syyttäjän virka ja mahdollistetaan tuomarien kouluttautuminen saamelaisalueen erityiskysymyksiin ja niiden ratkaisuihin.	Ulbmil lea earenoamáš buorre, muhto dan olláhuvvan gáibida dan, ahte vuođđuduvvo sámi áššiide vuojulduvvan ja sámegiel máhtolaš sivaheaddji virgi ja dahkkojuvvo vejolažžan duopmáriid skuvleheapmi sámi guovllu sierragážaldagaide ja daid čovdosiidda.
Näissä uudistuksissa, joita perustellaan tuottavuudella ja tehokkuudella puuttuu usein laajempi lainsäädännöllinen konteksti ja unohdetaan, että uudistukset eivät saa heikentää alueen asukkaiden asemaa.	Dáin ođastusain, mat ákkastallojuvvojit produktivideahtain ja beaktilvuođain váilu dávjá viiddit láhkaásahan konteaksta ja vajálduhttojuvvo, ahte ođastusat eai oaččo heajudit guovllu olbmuid sajádaga.
Voidaan myös kysyä, että takaako näin nopea käräjäuudistuksen käsittely sen, että asiaa on tutkittu riittävästi ja monipuolisesti ja mahdollistettu kaikkien intressiryhmien kuuleminen asian valmistelussa.	Sáhttá maid jearrat, ahte dáhkidago ná jođánis diggeođastusa gieđahallan dan, ahte ášši lea dutkojuvvon dárbahassii ja máŋggabeallásaččat ja dahkkon vejolažžan buot intreassaoassebeliid gullan ášši válmmaštallamis.
Nythän saamelaiskäräjiä ei ole asianvalmistelussa kuultu ja saamelaiskäräjälain mukaista neuvotteluvelvoitetta on rikottu saamelaisia koskevassa asiassa.	Dálhan sámedikki eai leat gullan ášše válmmaštallamis ja sámediggelága miel ráđđádallangeatnegasvuohta lea rihkkojuvvon áššis, mii guoská sápmelaččaid.
Saamenkieliset palvelut eivät ole oikeusjärjestelmässä vielä riittävällä tasolla.	Sámegielalaš bálvalusat eai leat vuoigatvuohtavuogádagas vel dárbahassii buori dásis.
Kotisivuja ja esitteitä on käännetty saamen kielille, mutta ei riittävässä laajuudessa.	Ruovttusiiddut ja dieđihangihppagat leat jorgaluvvon sámegielaide, muhto eai nu olu go livččii dárbu.
Yleisiä lomakepohjia, joita käytetään oikeusavussa ja oikeuksissa ei ole käännetty kattavasti saamen kielille, ja tämä hidastuttaa saamenkielistä asiakaspalvelua huomattavasti.	Dábálaš skovvevuođut, mat adnojuvvojit vuoigatvuohtaveahkis ja dikkiin eai leat jorgaluvvon sámegielaide nu olu go livččii dárbu, ja dáthan njoazida áššehasbálvalusa sakka.
Käännökset on hoidettava välittömästi.	Jorgalusat galget dahkkot dakkaviđe.
Saamelaiskäräjien lisäksi myös eduskunnan oikeusasiamies on edellyttänyt päätöksissään, että poliisihallinnossa tulee kääntää kaikki keskeiset lomakkeet saameksi.	Sámedikki lassin maid riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmoš lea gáibidan mearrádusainis, ahte boleshálddahusas galget jorgaluvvot sámegillii buot deháleamos skovit.
Saamenkieliset palvelut hoidetaan valtion viranomaisissa pääasiassa tulkkien kautta.	Sámegielalaš bálvalusat dikšojuvvojit stáhta eiseválddiid olis eanas dulkkaid bakte.
Saamen kieltä voi opiskella kattavasti Oulun yliopistossa, kursseja on tarjolla myös Helsingin yliopistossa, Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ja Lapin yliopistossa.	Sámegiela sáhttá lohkat gokčevaččat Oulu universiteahtas, gursset leat maid fállun Helssega universiteahtas, Roavenjárgga ámmátallaskuvllas ja Lappi universiteahtas.
Oikeusnotaari koulutukseen voi hakea saamenkielisten kiintiöllä.	Vuoigatvuohtanotára skuvlejupmái sáhttá ohcat sámegielalaččaid dihtomeriin.
Onkin tärkeää turvata jo koulutusvaiheessa saamenkieliset palvelut saamelaisten kotiseutualueella.	Leanai dehálaš dorvvastit juo skuvlenmuttus sámegielalaš bálvalusaid sámiid ruovttuguovllus.
Tämä koskee kokonaisvaltaisesti koko oikeusjärjestelmää, sekä poliiseja, asianajajia ja oikeusnotaareja.	Dát guoská oppalaččat oba vuoigatvuohtavuogádaga, sihke bolesiid, ášševuoddjiid ja vuoigatvuohtanotáraid.
Koulutukseen yhteydessä tulee tarjota mahdollisuutta ja kannustaa saamen kielen opiskeluun.	Skuvlema olis galgá fállat vájolašvuođa ja movttiidahttit sámegiela lohkamii.
Saamenkielisten palvelujen luontevaksi tekeminen edellyttää ennakoivaa järjestelmää, eli asiakkaan tullessa vaatimaan saamenkielisiä palveluja, ei oltaisi miettimässä mistä tulkki järjestyy ja mitä saamen kielilaki oikein edellyttää.	Sámegielalaš bálvalusaid lunddolažžan dahkan gáibida ovddalgihtii áváštalli vuogádaga, dehege go áššehaš boahtá gáibidit sámegielalaš bálvalusaid, eai álggaleage smiehttat gos dulkka gávdná ja maid sámi giellaláhka rievtti mielde gáibida.
Viranomaisiin tulee perustaa asiakasrekistereitä, joihin tietenkin pyydetään asiakkaan suostumus, joiden kautta ohjataan saamenkielinen tiedotus, järjestetään tulkki tai ohjataan henkilö saamen kielen taitoisen viranhaltijan luokse.	Eiseválddiid ollái galget báicca vuođđuduvvot áššehasregisttarat, maidda dieđusge bivdojuvvo áššehasa miehtan, maid bakte stivrejuvvo sámegielalaš diehtojuohkin, ordnejuvvo dulka dehe oahpistuvvo áššehas sámegiel máhtolaš virgeolbmo lusa.
Viranomaisten yleisissä tiedotuksissa ja virastotalojen opastuksissa tulee kertoa, ketkä työntekijät voivat palvella saameksi, jotta saamenkieliset osaavat hakeutua heidän luokseen.	Eiseválddiid almmolaš dieđáhusain ja virgedoaimmahagaid oahpástagain galgá muitaluvvot, geat bargiin máhttet bálvalit sámegillii, vai sámegielalaš olbmot máhttet mannat sin lusa.
Lapin käräjäoikeudessa työskentelee saamen kielilakiselvityksen perusteella kaksi pohjoissaamen alkeet hallitsevaa työntekijää.	Sámi giellaláhkačielggadeami dieđuid vuođul Lappi diggerievttis bargaba guokte davvisámegiela álgooahpuid máhtti bargi.
Alkeiden hallitseminen ei riitä riittävään asiakaspalveluun.	Álgooahpuid hálddašeapmi ii leat nohkka olu áššehasbálvalusa addimii.
Saamen kielen taito katsotaan vain harvoin erityiseksi ansioksi virantäytössä.	Sámegiela máhttu gehččojuvvo dušše hárve earenoamáš ánsun virgeválljemis.
Saamen kielilakiselvityksen mukaan ongelmallista on se, että Rovaniemen hovioikeudessa ja Lapin käräjäoikeudessa, jotka palvelevat ensimmäisenä saamelaisten kotiseutualueen asukkaita, saamen kielilain vaikutukset työyhteisön toimintaan tunnetaan huonosti.	Sámi giellaláhkačielggadeami mielde problemáhtalaččamus lea dat, ahte Roavenjárgga hoavvarievttis ja Lappi diggerievttis, mat bálvaleaba vuohččan sámi ruovttuguovllu olbmuid, sámi giellalága váikkuhusat bargoservoša barggus dovdojuvvojit hejot.
Lapin käräjäoikeuden osalta kaikki opasteet, kulkuohjeet ja taulut käännetään pohjoissaameksi.	Lappi diggerievttis buot oahpástagat, johtinrávvagat ja dávvalat jorgaluvvojit davvisámegillii.
Lisäksi käännetään muutamia ilmoituksia, kuulutuksia, pöytäkirjoja, lomakkeita ja päätöksiä pohjoissaameksi.	Dasa lassin jorgaluvvojit muhtin ilmmuhusat, gulahusat, beavdegirjjit, skovit ja mearrádusat davvisámegillii.
Muita dokumentteja ei käännetä pohjoissaameksi.	Eará dokumeanttat eai jorgaluvvo davvisámegillii.
Inarin- ja koltansaameksi käännetään kaikki opasteet, kulkuohjeet ja taulut sekä muutamia kuulutuksia, lomakkeita ja päätöksiä.	Anáraš- ja nuortalašgillii jorgaluvvojit buot oahpástagat, johtinrávvagat ja dávvalat sihke muhtin gulahusat, skovit ja mearrádusat.
Lisäksi inarinsaameksi käännetään muutamia ilmoituksia.	Dasa lassin anárašgillii jorgaluvvojit muhtin ilmmuhusat.
Tuomioistuimet täyttävät saamen kielilain edellytykset tyydyttävästi selvityksen mukaan.	Čielggadeami mielde duopmostuolut devdet sámi giellalága gáibádusaid duhtadahtti ládje.
Saamen kielilakiselvityksen mukaan kihlakuntien työntekijöiden saamen kielen taito on vähäinen.	Sámi giellaláhkačielggadeami mielde ovddeš gihlegottiid bargiid sámegiela máhttu lea unni.
Käsivarren kihlakunnassa yksikään työntekijä mukaan luettuna esimies ei hallitse saamea lainkaan.	Giehtaruohttasa gihligottis oktage bargi masa lea mielde lohkkon hoavda ii hálddaš sámegiela ollenge.
Inari-Utsjoen kihlakunnassa saamen kielen alkeet hallitsee kolme henkilöä.	Anár-Ohcejoga gihlegottis sámegiela álgooahpuid hálddašit golbma bargi.
Sodankylän kihlakunnassa yksi työntekijä osaa pohjoissaamea hyvin ja voi palvella pohjoissaameksi.	Soađegili gihlegottis okta bargi máhttá davvisámegiela bures ja sáhttá bálvalit davvisámegillii.
Kihlakuntien työntekijöistä 90 % ei osaa lainkaan saamea.	Gihlegottiid bargiin 90 % eai máhte sámegiela ollenge.
Laillisuusvalvontaa suorittavien kihlakuntien osalta voisi olettaa, että saamen kielilain velvollisuudet ja edellytykset tunnetaan hyvin.	Orolii lunddolaš navdit, ahte gihlegottit, mat gohcet lágalašvuođa, dovdet sámi giellalága geatnegasvuođaid ja gáibádusaid hui bures.
Kuitenkin vain 5 % vastaajista tuntee saamen kielilain vaikutukset erittäin hyvin, vaikutukset tuntee hyvin 38 % vastaajista.	Goitge dušše 5 % vástideddjiin dovdet sámi giellalága váikkuhusaid hui bures, váikkuhusaid dovdet bures 38 % vástideddjiin.
Saamen kielilain edellytykset tuntee huonosti 33 % ja lakia ei tunne lainkaan 24 % kihlakuntien työntekijöistä.	Sámi giellalága gáibádusaid dovdet hejot 33 % ja sámi giellalága eai dovdda ollenge 24 % gihlegottiid bargiin.
Saamen kielilakiselvityksessä kysyttiin myös kihlakuntien työntekijöiden suhtautumista saamen kielilakiin.	Sámi giellaláhkačielggadeamis jerrojuvvui maid maid gihlegottiid bargit jurddahit sámi giellalágas.
Puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti, noin 30 % mielestä saamen kielilailla ei ole merkitystä ja 8 % vastaajista suhtautuu saamen kielilakiin kielteisesti.	Bealli vástideddjiin jurddahit miehtemielalaččat, sulaid 30 % mielas sámi giellalágas ii leat mearkkašupmi ja 8 % vástideddjiin jurddahit negatiivvalaččat sámi giellalága ektui.
Kielteinen suhtautuminen saamen kielilakiin ei voi poliisitoimessa olla vain yhden työntekijän mielipide, vaan se heijastaa koko työyhteisön suhtautumista lakiin ja saamelaisten kielellisiin oikeuksiin.	Negatiivvalaš jurddaheapmi sámi giellaláhkii ii sáhte bolesdoaimmas leat dušše ovtta bargi oaivil, muhto dat speadjalastá oba bargoservoša jurddaheami giellaláhkii ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaide.
Jatkossa kihlakuntien esimiesten tulisi erityisesti kiinnittää huomiota poliisien ja kihlakuntien muiden työntekijöiden tietämyksen kasvattamiseen saamen kielilaista, saamelaisista ja saamelaiskulttuurista sekä huolehtia työyhteisöjen ilmapiirin ja asenteiden lainmukaisuudesta ja suvaitsevaisuuden kunnioittamisesta.	Boahttevuođas gihlegottiid dehege dás duohko vissa bolesbiriid hoavddat galggale giddet earenoamáš fuomášumi bolesiid ja eará bargiid dieđu buorideapmái sámi giellalágas, sápmelaččain ja sámi kultuvrras sihke atnit ávvira bargoservošiid vuoiŋŋa ja jurddahanvugiid lágalašvuođas ja utnolašvuođa gudnejahttimis.
On tärkeätä, että kansalaiset luottavat yleistä järjestystä valvovaan poliisilaitokseen.	Lea dehálaš, ahte olbmot luhttet almmolaš ortnega gohcci boleslágadussii.
Luottamus edellyttää, että myös saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat oikeudenmukaisesti erityisesti poliisin ja kansalaisten kohtaamistilanteissa.	Luohttámuš gáibida, ahte maiddái sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat olláhuvvet vuoiggalaččat earenoamážit bolesiid ja riikkavuložiid deaivvadandiliin.
On tärkeätä, että saamelaiset voivat käyttää omaa kieltään, jotta he pystyisivät ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja että väärinkäsitykset pystyttäisiin minimoimaan, jotka voivat syntyä kielellisten ymmärtämisvaikeuksien johdosta.	Lea dehálaš, ahte sápmelaččat besset geavahit iežaset giela, vai sii basttále dovddahit iežaset dárkket ja ahte boasttoipmárdusaid sáhtálii gáržžidit nu unnin go vejolaš diliin, mat sáhttet čuožžilit gielalaš gulahallanváttisvuođaid dihte.
Oikeuslaitoksen piirteisiin kuuluu tavalliselle kansalaiselle vieras muodollisuus päätöksenteossa ja kielenkäytössä.	Riektelágádusa iešvugiide gullá dábálaš olbmui vieris formálavuohta mearrádusdahkamis ja giellageavaheamis.
Lainkäytönvallan sanasto on useimmille vieras omalla äidinkielellä ja saamen kielen kannalta erityisesti, koska juridinen terminologia on vieras, eikä se ole täysin vakiintunut saamen kieleen.	Lágageavahanválddi sátnerádju lea eatnasiidda amas iežas eatnigillii ja earenoamážit sámegiela dáfus, daningo juridihkalaš terminologiija lea amas, iige dat leat ollásit stáđásnuvvan sámegillii.
Oikeusapu on erityisen tärkeä saamelaisille, koska yksityiset asianajotoimistot eivät kuulu saamen kielilain piiriin.	Riekteveahkki lea earenoamáš dehálaš sápmelaččaide, daningo priváhta ášševuoddjidoaimmahagat eai gula sámi giellalága ollái.
Saamelaisalueen viranomaisista oikeusavusta saa parhaiten ja ilman erityisjärjestelyjä saamenkielistä palvelua, mutta vain pohjoissaamen osalta.	Sámi guovllu eiseválddiid olis oažžu riekteveahkis buoremusat ja almmá sierraordnemiid haga sámegielalaš bálvalusa, muhto dušše fal davvisámegiela buohta.
Oikeusavussa kirjallisia dokumentteja ei juuri käännetä saamen kielille.	Riekteveahkis čálalaš dokumeanttat eai olus jorgaluvvo sámegillii.
Oikeusavun työssä olisi hyödyllistä käännättää virallisten asiakirjojen pohjia valmiiksi saamen kielille, kuten kauppakirjat tai testamentit.	Riekteveahki barggus livččii ávkkálaš jorgalahttit áššegirjjiid vuođuid sámegielaide, dego gávpegirjjit dehe testameattat.
Tämä edistäisi saamen kielen käyttöä.	Dát ovddidivččii sámegiela geavahusa.
Saamenkielisiä palveluja pidetään usein resurssikysymyksenä, vaikka asia ei ole niin.	Sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit dávja resursagažaldahkan, vaikko ášši ii leatge nu.
Kysymys on lain noudattamisesta, ei resursseista.	Gažaldat lea lága doahttaleamis, ii resurssain.
Kaikkein edullisimmin viranomaiset selviäisivät saamen kielilain aiheuttamista kustannuksista palkkaamalla saamenkielistä henkilöstöä, tekemällä yhteistyötä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa ja luomalla saamenkielellä palvelua haluaville ennakoiva palvelujärjestelmä.	Buot hálbbimusat eiseválddit beasale sámi giellalága dagahan goasttádusain nu ahte bálkáhivčče sámegielalaš olbmuid, nu ahte dagale ovttasbarggu suohkaniiguin ja eará eiseváldiiguin ja nu ahte ráhkadivčče olbmuide, geat háliidit sámegiel bálvalusaid ovddalgihtii diehtti bálvalanvuogádaga.
Enää ei voi perustella sitä, että saamenkielellä palvelun vaatiminen olisi yllätys ja poikkeus.	Šat ii sáhte ákkastallat dan, ahte sámegielain bálvalusa gáibideapmi livččii heahkastuvvan ja spiehkastatlaš ášši.
Viranomaisilla on saamen kielilain mukaa vastuu edistää saamen kielen käyttöä.	Eiseváldiin lea sámi giellalága mielde ovddasvástádus ovddidit sámegiela geavahusa.
Se on iso vastuu ja koskee kaikkia yhteiskunnan eri aloja.	Dat lea stuora ovddasvástádus ja guoská servodaga buot surggiid.
Saamen kielen käytön edistäminen on jäänyt pääasiassa käännöspalvelujen varaan.	Sámegiela bálvalusaid ovddideapmi lea báhcán eanas jorgalanbálvalusaid vehkii.
Yhteiskunnan eri muutokset ja palvelujen keskittäminen tuovat uusia uhkia saamenkielisten palvelujen toteutumiselle.	Servodaga sierra nuppástusat ja bálvalusaid čohkken buktet ođđa uhkiid sámegielalaš bálvalusaid olláhuvvamii.
Uhkana on, että käräjäpalveluiden lisäksi maistraattipalvelut siirtyisivät yhä kauemmas saamelaisten kotiseutualueelta.	Uhkkin lea, ahte diggebálvalusaid lassin maistráhtabálvalusat sirdásivčče ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus.
Palvelujen keskittäminen ja siirtäminen on epäreilua paitsi asiakkaiden, myös muuttotappiosta kärsiviä kuntia kohtaan.	Bálvalusaid čohkken ja sirdin lea eahpevuoiggalaš earret áššehasaid, muhto maid fárrendáhpagis gillájeddjiid suohkaniid guovdu.
Valtion tulisi paremminkin tukea muuttotappioalueita luomalla niihin työpaikkoja, ei poistaa niitä.	Stáhta galggalii buorebutge doarjut fárrendáhpaguovlluid nu ahte ráhkada daidda bargosajiid, ii jávkadit daid.
Valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista.	Stáhtahálddahusa produktivitehtaprográmma eastá sámiid ruovttuguovllus sámegielalaš bargiid bálkáheamis ja váttásnuhttá sámi giellalága olláhuvvama.
Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki.	Produktivitehtaprográmma galgá olláhuhttojuvvot nu ahte váldojuvvo vuhtii sámi giellaláhka.
Saamelaiskäräjän terveiset Suomen syyttäjälaitokselle ovat selkeät.	Sámedikki dearvvuođagat Suoma sivaheaddjelágádussii leat čielgasat.
Saamelaisten oikeusturvaa on kehitettävä ja saamenkielisten oikeudet eivät saa heikentyä.	Sápmelaččaid vuoigatvuohtadorvvu galgá ovddidit ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai oaččo hedjonit.
Nykyinen saamenkielisten palvelujen taso ei ole riittävän laajaa, ja uhkana on, että palvelutaso heikkenee entisestään.	Dáláš sámegielalaš bálvalusaid dássi ii leat dárbahassii viiddis, ja uhkkin lea, ahte bálvalandássi hedjona dálážisge.
Suomen oikeusjärjestelmän erityisenä vastuuna on noudattaa Suomen lainsäädäntöä kirjaimellisesti ja näyttää esimerkkiä muille viranomaisille oikeasta toimintatavasta.	Suoma riektevuogádaga earenoamáš ovddasvástádussan lea doahttalit Suoma lágaid bustávaid mielde ja čájehit ovdamearkka eará eiseváldiide rievttes doaibmavuogis.
Saamen kielilain noudattaminen on ollut puutteellista, ja parantamisen varaa olisi paljonkin.	Sámi giellalága doahttaleapmi lea leamaš váilevaš ja buoridanvárri livččii vel olunai.
Oikeuslaitoksen tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa saamen kielilakia eikä voi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka heikentäisivät saamen kielen asemaa lainvastaisesti.	Riektelágádus galgá buot doaimmastis doahttalit sámi giellalága, iige dat sáhte dahkat dakkár čovdosiid, mat heajudivčče sámegiela sajádaga lágaheamet.
Hallintouudistukset voivat olla juuri tällaisia muutoksia.	Hálddahusođastusat sáhttet leat jur dákkár nuppástusat.
Me saamelaiskäräjät vaadimme, että saamenkielisiä palveluja on kehitettävä.	Mii sámedikkis gáibidit, ahte sámegielalaš bálvalusat galget gárggiidahttojuvvot.
Asioita ei voi hoitaa vain tulkkien ja kääntäjien kautta, vaan saamen kielen käyttöä on edistettävä aidosti ja taattava saamelaisten oikeusturva.	Áššiid ii sáhte galgat dušše dulkkaid ja jorgaleddjiid bakte, muhto sámegiela geavahus galgá ovddiduvvot duođalaččat ja dáhkiduvvot sápmelaččaid riektedorvu.
Samalla tulee huolehtia myös siitä, että syyttäjillä ja tuomareilla on riittävä asiantuntemus.	Seammas galgá váldit vuhtii maid dan, ahte sivaheddjiin ja duopmáriin lea dárbbašlaš áššedovdamuš.
Virkamiesten ja käräjäoikeuksien siirtyessä yhä kauemmas saamelaisten kotiseutualueelta on myös vaarana, että heidän asiantuntemuksensa saamelaisalueen erityiskysymyksistä huononee ja tätä kautta myös päätökset huononevat.	Go virgeolbmot ja diggerievttit sirdásit ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus lea maid várra, ahte sin áššedovdamuš sámiguovllu sierragažaldagain hedjona ja dákko bakte maiddái mearrádusat hedjonit.
Saamelaiskäräjät myös edellyttää, että viranomaisten on edistettävä saamen kielen käyttöä ja tiedotettava saamen kielilaista ja sen velvoitteista asiakkaille ja työntekijöille aktiivisesti.	Sámediggi maid gáibida, ahte eiseválddit galget ovddidit sámegiela geavahusa ja galget dieđihit sámi giellalágas ja dan geatnegasvuođain áššehasaide ja bargiide aktiivvalaččat.
Hyvät kuulijat, valitettavasti minulla ei ollut puheessani kovin paljoa myönteistä sanottavaa.	Buorit guldaleaddjit, dađi bahábut mus ii leat leamaš ságastan beare olu miehtemielalaččaid dadjanládje.
Eli kehittämisen ja parantamisen varaa on paljon - siirrän pallon nyt teille, hyvät kuulijat.	Dat meine dalle dan ahte garggidan- ja buoridanvárri lea olu – guođán spáppa dál didjiide buorit guldaleaddjit.
Toivon, että sanamme muuttuvat pikaisesti teoiksi ja pystymme yhdessä parantamaan saamelaisten oikeusturvaa kokonaisvaltaisesti.	Mun sávan, ahte min sánit nuppástuvvet fargga dahkun ja bastit ovttas buoridit sápmelaččaid vuoigatvuohtadorvvu oppalaččat.
Kiitos mielenkiinnosta.	Giitu beroštumis.