/HRC/18/XX/Add.	/HRC/18/XX/Add.
Y	Y
Tarkistamaton  ennakkoversio Jakelu: Yleinen	Dárkkiskeahtes  ovdaveršuvdna Juohkin: Almmolaš
Alkuperäinen kieli: englanti	12.1.2011 Álgogiella: eaŋgalsgiella
Ihmisoikeusneuvosto	Olmmošvuoigatvuođaidráđđi
Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten oikeuksien sekä taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien, mukaan lukien oikeus kehitykseen, edistäminen ja suojeleminen	Gávccinuppelogát čoahkkin Áššelisttu čuokkis 3 Buot olmmošvuoigatvuođaid, siviilavuoigatvuođaid, politihkalaš vuoigatvuođaid ja maid ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, mielde maid vuoigatvuohta ovdánupmái, ovddideapmi ja suodjaleapmi
Erityisraportoijan raportti alkuperäiskansojen ihmisoikeustilanteesta ja perusvapauksien toteutumisesta, James Anaya	Spesiálaraporterejeaddji raporta álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dilis ja vuođđofriddjavuođaid ollašuvvamis, James Anaya
Lisäys	Lasáhus
Saamelaisväestön tilanne Saamenmaalla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa •	Sámi álbmoga dilli Sámi guovlluin Norggas, Ruoŧas ja Suomas •
Tiivistelmä	Čoahkkáigeassu
Raportissa tarkastellaan Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisväestön ihmisoikeustilannetta.	Dán raporttas guorahallojuvvo Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámi álbmoga olmmošvuoigatvuođaid dilli.
4.2010 järjestämän konferenssin yhteydessä esitettyihin tietoihin. Konferenssiin osallistui edustajia Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjiltä, virkamiehiä kustakin maasta sekä saamelaisten kansalaisjärjestöjen edustajia.	Raporta vuođđuduvvá eanaš osiin spesiálaraporterejeaddjái ovdanbuktojuvvon dieđuide konfereanssas, man lágidii Sámi parlamentáralaš ráđđi Roavvenjárggas, Suomas cuoŋománu 14.-16. beivviid 2010. Konferensii ledje čoahkkanan ovddasteaddjit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin oktan ráđđehusaid virgeolbmuiguin ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjiiguin.
Erityisraportoija on tyytyväinen siihen, että yleisesti ottaen Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kiinnitetään muihin maihin verrattuna runsaasti huomiota alkuperäiskansojen ongelmiin.	Spesiálaraporterejeaddji lea duđavaš go buot buohkanassii Norggas, Ruoŧas ja Suomas doalahuvvo alladását fuomášupmi álgoálbmotáššiide eará riikkaid ektui.
Pohjoismaiden saamelaisväestöä koskevat aloitteet toimivat monessa suhteessa tärkeinä esimerkkeinä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta.	Máŋggaláhkai orru leamen nu, ahte Davviriikkaid álgagat Sámi álbmoga ektui šaddet dehálaš ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid nannemis.
Näihin aloitteisiin kuuluu pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelua koskeva rajat ylittävä yhteistyöhanke.	Dáid álgagiidda gullá rájáidrasttildeaddji rahčamuš gárvet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna.
Erityisraportoija toteaa, että tältä osin on jo saavutettu merkittävää edistystä, ja pitää tervetulleena Pohjoismaiden ja saamelaiskäräjien sitoutumista neuvottelujen jatkamiseen vuoden 2011 aikana, jotta yleissopimus saadaan hyväksyttyä.	Spesiálaraporterejeaddji váldá vára dan juo ollašuvvan dehálaš barggus dán várás ja son lea duđavaš go Davviriikkaid stáhtat ja sámedikkit geatnegahttet ođđasit álggahit šiehtadallamiid jagi 2011 áigge konvenšuvnna dohkkeheami várás.
Paljon on kuitenkin vielä tehtävä sen varmistamiseksi, että saamelaisväestö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja asettaa yhteisiä tavoitteita useamman kuin yhden valtion alueella asuvana kansana.	Lihkká, ollu berre
• Tiivistelmä on toimitettu YK:n kaikilla virallisilla kielillä.	• Čoahkkáigeassu lea doaimmahuvvon ON buot virggálaš gielaide.
Tiivistelmän liitteenä oleva raportti on (alun perin)	Raporta, mii lea čoahkkáigeasu čuovusin, lea
toimitettu vain alkukielellä.	(álgoálggus) doaimmahuvvon dušše álgogillii.
Lisäksi Pohjoismaiden tulisi jatkaa nykyisiä ponnistelujaan saamelaisväestön oikeuksien edistämiseksi kussakin asuinmaassa.	Dasa lassin Davviriikkat galggašedje ain joatkit dálá rahčamušaid ovddidit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid iešguđege ássanstáhtas.
Erityisraportoija kiinnittää raportissaan huomiota etenkin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumiseen kansallisella tasolla varsinkin saamelaiskäräjien kautta, saamelaisten oikeuteen omiin maa-alueisiinsa ja luonnonvaroihinsa sekä pyrkimyksiin elvyttää saamelaiskieliä ja järjestää saamelaislapsille ja -nuorisolle kulttuurin erityispiirteet huomioon ottavaa koulutusta.	Raporttastis spesiálaraporterejeaddji gidde earenoamáš fuomášumi Sámi iešmearrideami ollašuvvamii nášuvnnalaš dásis earenoamážit sámedikkiid bokte, sápmelaččaid vuoigatvuođaide iežaset eatnamiidda ja luondduvalljodagaide ja maid rahčamušaide ealáskahttit sámegielaid ja lágidit kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahusa sámemánáide ja -nuoraide.
Erityisraportoija antaa käsillä olevassa raportissa joukon sovellettaviin kansainvälisiin normeihin perustuvia suosituksia, joiden tarkoituksena on tukea nykyisiä ponnisteluja saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi.	Dán raporttas spesiálaraporterejeaddji addá máŋggaid ávžžuhusaid, mat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš norpmaide, ja maid ulbmilin lea doarjut dálá rahčamušaid Sámi álbmoga vuoigatvuođaid dorvvasteami ja ovddideami várás.
2	2
Sisällys	Sisdoallu
.4  II.	I. Láidehus.
.4  III.	4  II. Sámi álbmot.
.5  A. Yleissaamelaiset instituutiot ja hankkeet.......................................................................................	4  III. Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat. 5  A. Oktasaš sámeinstitušuvnnat ja -fitnut.
.5  B. Norja..............................................................................................................................................	5  B. Norga.
.6  C. Ruotsi............................................................................................................................................	6  C. Ruoŧŧa.
.8  D. Suomi............................................................................................................................................	8  D. Suopma.
.9  IV.	9  IV. Fuolat.
.10  A. Itsemääräämisoikeus...................................................................................................................	10  A. Iešmearridanvuoigatvuohta.
.10  B. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin.	10  B. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide.
.................................................................14  C. Kielten säilyttäminen...................................................................................................................	14  C. Gielaid seailluheapmi.
.19  D. Kulttuurin erityispiirteet huomioon ottava koulutus....................................................................	19  D. Kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahus.
.20  V. Johtopäätökset ja suositukset...........................................................................................................	20  V. Bohtosat ja ávžžuhusat.
.21  A. Yleiset juridiset ja poliittiset rakenteet........................................................................................	21  A. Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat.
.21  B. Itsemääräämisoikeus....................................................................................................................	21  B. Iešmearridanvuoigatvuohta.
.22  C. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin.	21  C. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide.
.................................................................22  D. Kieli ja koulutus..........................................................................................................................	22  D. Giella ja oahpahus.
.24	23
3	3
I. Johdanto	I. Láidehus
1. Tässä raportissa tarkastellaan Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten ihmisoikeustilannetta.	1. Dán raporttas guorahallojuvvo Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid dilli.
Raportissa on myös annettu joukko kansainvälisiin normeihin perustuvia suosituksia.	Raporttas leat addojuvvon máŋggat ávžžuhusat, mat vuođđuduvvet álbmotrievttálaš norpmaide.
Raportti perustuu suurelta osin erityisraportoijalle saamelaisen parlamentaarisen neuvoston Rovaniemellä 14.	Raporta vuođđuduvvá eanaš osiin spesiálaraporterejeaddjái ovdanbuktojuvvon dieđuide konfereanssas, man lágidii Sámi parlamentáralaš ráđđi Roavvenjárggas, Suomas cuoŋománu 14.-16. beivviid 2010 ja maiddái spesiálaraporterejeaddjái doaimmahuvvon čállosiidda ja sorjákeahtes dutkamuššii.
Konferenssiin osallistui Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien edustajia, kunkin maan viranomaisten edustajia sekä saamelaisten kansalaisjärjestöjen edustajia Pohjoismaista ja Venäjän federaatiosta.	Konferensii ledje čoahkkanan Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiid ovddasteaddjit, ráđđehusaid virgeolbmot ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjit Davviriikkain ja Ruošša federašuvnnas.
Vaikka Venäjän federaation saamelaisia osallistui huhtikuussa 2010 järjestettyyn konferenssiin tarkkailijoina, tässä raportissa keskitytään ainoastaan Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisväestön tilannetta koskeviin tärkeimpiin ongelmiin ja huolenaiheisiin.	Vaikke Ruošša federašuvnna beale sápmelaččat oassálaste cuoŋománus 2010 lágiduvvon konferensii dárkujeaddjin, dát raporta gieđahallá dušše Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámi álbmoga dili ja deháleamos váttisvuođaid ja fuolaid.
2. Erityisraportoija haluaa esittää kiitoksensa Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisedustajille sekä hallituksille näiden avoimesta suhtautumisesta tähän ainutlaatuiseen vuoropuheluun sekä korvaamattomasta avusta konferenssin järjestämisessä.	2. Spesiálaraporterejeaddji háliida giitit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámi ovddasteaddjiid ja ráđđehusaid dáid rabasvuođas dákkár áidnalunddot gulahallamii ja maid divrras veahkis konfereanssa lágideamis.
Pohjoismaiden ja saamelaisten edustajien osallistuminen huhtikuussa 2010 järjestettyyn konferenssiin on hyvä esimerkki toimivasta tavasta tarkastella eri valtioiden rajojen jakaman alkuperäiskansan tilannetta.	Davviriikkaid ja Sámi ovddasteaddjiid oassálastin cuoŋománus lágiduvvon konferensii lea buorre ovdamearka doaibmi vuogis guorahallat stáhtaid rájáin juhkkojuvvon álgoálbmoga dili.
Erityisraportoija painottaa tässä suhteessa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen artiklaa 36, jonka mukaan ”alkuperäiskansoilla, erityisesti kansainvälisten rajojen jakamilla kansoilla, on oikeus ylläpitää ja kehittää rajat ylittäviä yhteyksiä, suhteita ja yhteistyötä, mukaan lukien hengellinen, sivistyksellinen, poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen toiminta”.	Spesiálaraporterejeaddji deattuha dán oktavuođas ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa artihkkala 36, mii cealká: ”álgoálbmogiin, erenoamážit sis geaid riikkaidgaskasaš riikkaráját juhket máŋgga oassái, lea vuoigatvuohta bisuhit ja ovddidit oktavuođaid, gaskavuođaid ja ovttasbarggu iežaset lahtuiguin ja eará olbmuiguin rájiid rastá, daidda gullet maiddái vuoiŋŋalaš, kultuvrralaš, politihkalaš ja sosiála ulbmilis dahkkon doaimmat.”
II. Saamelaiset	II. Sámi álbmot
3. Saamelaisten perinteistä asuinaluetta on Saamenmaa (Sápmi), joka käsittää Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat sekä Kuolan niemimaan Venäjällä.	3. Sámi álbmoga árbevirolaš ássanguovlu lea Sápmi, masa gullet Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviguovllut ja maid Guoládatnjárga Ruoššas.
Näiden neljän valtion välisistä virallisista rajoista huolimatta saamelaiset ovat yksi kansa, jota yhdistävät kulttuuriset ja kielelliset siteet sekä yhteinen identiteetti.	Sápmelaččat leat okta álbmot dán njealji riikka gaskasaš virggálaš rájáin fuolakeahttá, guđe ovttastahttet kultuvrralaš ja gielalaš čatnasat ja maiddái oktasaš identitehta.
Saamelaiskielet ja -kulttuurit ovat peräisin nykyisiä valtioita huomattavasti vanhemmalta ajalta, ja Pohjoismaiden ja Venäjän saamelaisalueilla on nykyisin yhdeksän eri kieliryhmää.	Sápmelaččain leat riikkaid boarraseamos gielat ja kultuvrrat, mat leat oalle olu boarrasut áiggis, go dálá stáhtat, ja Davviriikkaid ja Ruošša sámeguovlluin leat ovcci sierra giellajoavkku.
4. Saamelaisia on arviolta 70 000–100 000, josta noin 40 000–60 000 asuu Norjassa, noin 15 000–20 000 Ruotsissa, noin 9 000 Suomessa ja noin 2 000 Venäjällä.	4. Sápmelaččat leat sullii 70 000–100 000, geain sullii 40 000–60 000 ásset Norggas, sullii 15 000–20 000 Ruoŧas, sullii 9000 Suomas ja sullii 2 000 Ruoššas.
Saamelaiset ovat määrällisesti vähemmistönä suurimmassa osassa Saamenmaata lukuun ottamatta Finnmarkin lääniä Norjassa ja Utsjoen kuntaa Suomessa.	Sámi álbmot lea loguset bealis unnitlohkun eanaš osiin Sámis baicce Finnmárkku fylkkas Norggas ja Ohcejoga gielddas Suomas.
5. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus, keräily ja ansapyynti, ja pohjoisten alueiden syvällinen tuntemus on siirtynyt saamelaisilla sukupolvelta toiselle.	5. Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat leat meahcce- ja guollebivdu, čoaggin ja gárdun, ja davviguovlluid vuđolaš dovdan lea sirdásan buolvvas bulvii.
Erityisesti porotalouden merkitys on saamelaisille keskeinen.	Earenoamážit boazodoalus lea guovddáš mearkkašupmi sápmelaččaide.
Monet saamelaisyhteisöt ovat aikojen saatossa harjoittaneet puolittain paimentolaista elämää eli ajaneet poroja ylängöiltä rannikkoalueille ja takaisin vuodenaikojen mukaan.	Máŋggat sámeservošat leat doalahan historjjálaččat beallenomádalaš boazodoalu dahjege bargan bohccuiguin áiggiid mielde nu, ahte sii leat johtán bohccuiguin duoddariid ja mearragátti gaskka jagiáigodagaid mielde.
Toiset ryhmät ovat harjoittaneet poronhoitoa metsäalueilla, erityisesti tietyillä Västerbottenin (Länsipohjan) ja Norrbottenin (Pohjoispohjan) läänien alueilla Ruotsissa sekä Pohjois- ja Keski-Suomessa.	Muhtun joavkkut barge 4 bohccuiguin vuovdeguovlluin, earenoamážit dihto osiin Västerbottena ja Norrbottena leanain Ruoŧas ja maid Davvi- ja Gaska-Suomas.
Meri- tai 4 rannikkosaamelaisiksi kutsutut saamelaisyhteisöt asettuivat puolestaan nykyisin Norjalle kuuluville rannikkoalueille.	Mearra- dahje riddosápmelažžan gohčoduvvon sámeservošat ásaiduvve bealistis dálá Norgga riddoguovlluide.
Poronhoidon ohella elanto saatiin usein myös metsästyksestä, kalastuksesta ja maanviljelystä.	Sápmelaččaide lei dábálaš, ahte sii ožžo ealáhusa bohccuid lassin maiddái meahcce- ja guollebivddus ja eanadoalus.
6. Saamelaisyhteisö oli aiemmin järjestäytynyt siidan ympärille.	6. Árbevirolaš Sámi servodat lei ovdalis áiggiid huksejuvvon siidda birra.
Siida oli paikallisorganisaatio, jolla on tärkeä rooli maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen jakamisessa.	Siida lei báikkálaš orgána, mas lei dehálaš rolla eatnamiid, čáziid ja luondduvalljodagaid juohkimis.
Siidan jäsenillä oli kullakin yksilölliset oikeudet luonnonvaroihin, mutta jäsenet auttoivat toisiaan poronhoidossa, metsästyksessä ja kalastuksessa.	Siidda guđege lahtus ledje priváhta vuoigatvuođat luondduvalljodagaide, goittotge lahtut veahkehedje nubbi nuppi boazodoalus, meahcásteamis ja guollebivddus.
Saamelaiset kehittivät näiden rakenteiden pohjalta pitkälle kehittyneet järjestelmät maa-alueiden jakamiseksi, perintöoikeuksista huolehtimiseksi ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi siidan jäsenten välillä.	Sápmelaččat gárggiidedje dáid ráhkadusaid vuođul guhkás ovdánan vuogádagaid eatnamiid juohkima várás, árbejuogu várás ja siidda lahtuid riidduid soabademiid várás.
Vaikka historiallinen kehitys on heikentänyt saamelaisten perinteisiä yhteistoimintamalleja, siida-järjestelmä on edelleen merkittävä osa saamelaisyhteiskuntaa.	Vaikke historjjálaš gárggiideapmi lea geahnohuhttán sápmelaččaid árbevirolaš ovttasbargomálliid, siidavuogádat lea ain mearkkašahtti oassi Sámi servodagas.
7. Saamenmaata nykyisin jakavat valtioiden rajat on vedetty yli 100 vuoden aikana osapuilleen 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin.	7. Dálá áigge Sámi juohkki stáhtaráját lea gessojuvvon badjel 100 jagi áigge sullii 1700logu beallemuttus gitta 1800-logu beallemuddui.
Uudisasutuksen voimistuminen Pohjoismaissa muutti ajan mittaan väestön valtasuhteita pohjoisilla alueilla, ja saamelaiset jäivät kotimaassaan vähemmistöksi.	Ođasássiin laskan Davviriikkaid davviguovlluin nuppástuhtii gulul álbmoga váldegaskavuođaid, ja sápmelaččat báhce ruovttueatnamisttiset unnitlohkun.
Valtioiden rajat jakoivat kielelliset ja kulttuuriset yhteisöt osiin ja haittasivat poronhoitoa.	Stáhtaid ráját juhke gielalaš ja kultuvrralaš servošiid osiide ja hehttejedje boazodoalu.
1800-luvulla ja aina toiseen maailmansotaan asti Pohjoismaiden hallitukset ajoivat pääasiassa politiikkaa, jonka tavoitteena oli sulauttaa saamelaiset pääväestöön.	1800-logus ja ain nuppi máilmmisoađi rádjai Davviriikkaid ráđđehusain lei eanaš dakkár politihkka, man ulbmilin lei suddadit sápmelaččaid váldoálbmogii.
8. Pohjoismaiden saamelaisväestö on tänä päivänä säästynyt monilta sosioekonomisilta ongelmilta, jotka yleisesti koettelevat eri puolilla maailmaa eläviä alkuperäiskansoja, esimerkkeinä vakavat terveysongelmat, äärimmäinen köyhyys tai nälänhätä.	8. Dálá áigge Sámi álbmot Davviriikkain lea seastašuvvan máŋggain sosioekonomalaš váttisvuođain, mat dábálaččat čuhcet máilmmi sierra guovlluin ássi álgoálbmogiidda, ovdamearkka dihte lossa dearvvasvuođaváttisvuođain, vearrámus geafivuođas dahje nealggiheađis.
Norja, Ruotsi ja Suomi kuuluvat maailman vauraimpiin ja kehittyneimpiin maihin, ja ne sijoittuvat jatkuvasti kärkipäähän inhimillisen kehityksen indikaattoreissa.	Norga, Ruoŧŧa ja Suopma gullet máilmmi riggámus ja buoremusat gárggiidan riikkaide, ja dat leat álot njunuš sajiin olmmošlaš ovdáneami indeavssain.
Pohjoismailla on siten hyvät lähtökohdat puuttua vielä jäljellä oleviin saamelaisia koskeviin ongelmiin sekä toimia esimerkkinä alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisessä.	Davviriikkain leat buorit vejolašvuođat čoavdit sápmelaččaid váttisvuođaid, mat leat ain báhcán, ja doaibmat ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideamis.
III. Yleiset lainsäädännölliset ja poliittiset rakenteet	III. Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat
A. Yleissaamelaiset instituutiot ja hankkeet	A. Oktasaš sámeinstitušuvnnat ja -fitnut
9. Ensimmäinen yhteissaamelainen instituutio, Saamelaisneuvosto, perustettiin vuonna 1956 eri maissa toimivien kansallisten saamelaisorganisaatioiden yhteistyöelimeksi.	9. Vuosttas sámiid oktasaš institušuvdna, Sámiráđđi, vuođđuduvvui jagi 1956 sierra riikkaid nášuvnnalaš sámeservviid ovttasbargoorgánan.
Ennen saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien perustamista Saamelaisneuvosto oli Pohjoismaissa asuvien saamelaisten pääasiallinen yhteinen edustuselin.	Ovdal Sámi parlameantta ja –dikkiid vuođđudeami Sámiráđđi lei Davviriikkain ássi sápmelaččaid rájáidrasttildeaddji guovddáš oktasaš ovddastanorgána.
Nykyisin Saamelaisneuvosto on hallituksesta riippumaton organisaatio, joka edistää saamelaisten ihmisoikeuksia valtioiden rajoista riippumatta yhteistyössä saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa.	Dán áigge Sámiráđđi lea ráđđehusain sorjjasmeahttun organisašuvdna, mii ovddida sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid riikkarájáin beroškeahttá ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámi parlamentáralaš ráđiin.
10. Vuonna 2000 perustettu saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjistä, joita käsitellään seuraavissa osissa.	10. Jagi 2000 vuođđuduvvon Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) čohkiida Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin, maid birra lea eambbo sáhka čuovvovaš osiin.
Myös Venäjän saamelaisilla on pysyvä edustus neuvostossa.	Maiddái Ruošša sápmelaččain lea bissovaš ovddasteapmi SPR:s.
SPN käsittelee saamelaisia koskevia, valtioiden	Dasa lea addojuvvon doaibmaváldi gieđahallat
Vuonna 2009 Norja sijoittui ensimmäiseksi, Ruotsi seitsemänneksi ja Suomi kahdenneksitoista YK:n	Jagi 2009 Norga lei vuosttas, Ruoŧŧa čihččet ja Suopma guoktenuppelogát ON ovddidanprográmma olmmošlaš
kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä.	ovdáneami indeavssas.
5 rajat ylittäviä kysymyksiä – painopistealueina saamen kieli, koulutus, tutkimus ja taloudellinen kehitys – ja edustaa saamelaisia kansainvälisellä tasolla, kuten YK:ssa.	5 Sámi álbmogii guoski, riikkarájáid rasttildeaddji gažaldagaid – deaddosuorgin leat sámegiella, oahpahus, dutkamuš ja ekonomalaš ovdáneapmi – ja ovddasta sápmelaččaid riikkaidgaskasaš dásis, nugo Ovttastuvvan Našuvnnain.
11. Saamelaisväestön merkittävin viimeaikainen rajat ylittävä hanke on saamelaissopimuksen valmisteleminen yhteistyössä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden kanssa.	11. Sámi álbmoga deháleamos riikkarájáid rasttildeaddji fidnu gieskat lea sámekonvenšuvnna gárven ovttasráđiid Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtaid ráđđehusaiguin.
Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen yritys luoda erityisesti alkuperäiskansoja koskeva alueellinen sopimus.	Gažaldagas lea máilmmiviidosaččat vuosttas geahččaleapmi hábmet earenoamážit álgoálbmogiidda guoski guovlludási konvenšuvnna.
Vuonna 1986 käynnistyneiden keskustelujen jälkeen Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät sekä valtiot perustivat vuonna 2001 asiantuntijaryhmän valmistelemaan pohjoismaista saamelaissopimusta.	Jagi 1986 álggahuvvon ságastallamiid maŋŋá Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkit ja maid stáhtat vuođđudedje jagi 2001 áššedovdijoavkku gárvet davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
Asiantuntijaryhmässä oli kustakin maasta sekä valtiovallan että saamelaiskäräjien nimittämä edustaja, yhteensä kuusi jäsentä.	Áššedovdijoavkkus lei guđege riikkas sihke stáhtaid ja sámedikkiid nammadan ovddasteaddji, oktiibuot guhtta lahtu.
12. Vuonna 2005 asiantuntijaryhmä sai valmiiksi sopimusluonnoksen, joka esiteltiin saamelaiskäräjille sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen hallituksille vielä samana vuonna.	12. Jagi 2005 áššedovdijoavku oaččui konvenšuvdnahápmosa ovttamielalaččat gárvvisin, mii dasto ovdanbuktojuvvui sámedikkiide ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusaide velá seamma jagi.
Sopimusluonnoksen 51 artiklaa on jaettu useisiin kappaleisiin. Mukana on säännöksiä saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, yhdenvertaisuudesta ja hallinnosta – myös saamelaiskäräjien ja julkisen vallan suhteesta, saamelaisten kielestä ja kulttuurista, saamenkielisestä opetuksesta, saamelaisten oikeudesta maa-alueisiin ja vesistöihin sekä elinkeinojen harjoittamisesta.	Konvenšuvdnahápmosa 51 artihkkala leat juhkkojuvvon máŋggaid loguide, maidda gullet njuolggadusat sápmelaččaid iešmearrideamis, ovttaveardásašvuođas ja hálddahusas – maiddái sámedikkiid ja almmolaš válddi gaskavuođain, sápmelaččaid gielain ja kultuvrras, sámegielat oahpahusas, sápmelaččaid vuoigatvuođas eatnamiidda ja čáziide ja maid ealáhusain.
Sopimusluonnos sisältää myös useita sen täytäntöönpanoon liittyviä säännöksiä.	Konvenšuvdnahámus sisttisdoallá maiddái máŋggaid dan ollašuhttimii guoski njuolggadusaid.
13. Erityisraportoija kiittää saamelaisia sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioita näiden tähänastisesta merkittävästä työstä tämän tärkeän välineen kehittämiseksi.	13. Spesiálaraporterejeaddji giitá sápmelaččaid ja maid Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusaid dássáš mearkkašahtti barggus dán dehálaš gaskaoami ovddideamis.
Erityisraportoija odottaa innokkaasti pääsevänsä valvomaan saamelaissopimuksen käyttöönottoon tähtääviä neuvotteluja, joiden on tarkoitus alkaa vuonna 2011 ja jotka on määrä saattaa päätökseen viiden vuoden kuluessa, kuten tämän raportin osassa IV(A)(1) on lähemmin selostettu.	Spesiálaraporterejeaddji vuordá beassat bearráigeahččat sámekonvenšuvnna ráđđádallamiid konvenšuvnna atnuiváldimis, ja mat álggahuvvojit jagi 2011 ja maid ulbmilin leat soabadit viđa jagi siste, nugo dán raportta oasis IV(A)(1) lea dárkileappot čilgejuvvon.
B. Norja	B. Norga
14. Norjan saamelaispolitiikka perustuu pääasiassa perustuslain artiklaan 110a sekä saamelaiskäräjiä (Sámediggi) ja muita saamelaisten lakiasioita koskevan lain (saamelaislaki) säädöksiin.	14. Norgga sámepolitihkka váldovuođđun leat vuođđolága 110a paragráfa ja lága ”Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra” (sámeláhka) njuolggadusat.
Norjan perustuslakiin vuonna 1988 tehdyssä muutoksessa viranomaisia vaaditaan nimenomaisesti suojelemaan saamelaisia ja heidän kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.	Norgga vuođđoláhkii jagi 1988 dahkkojuvvon nuppástusas gáibiduvvo eiseválddiin, ahte sii namalassii suodjalit sámiid ja sin kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid.
Muutoksen mukaan ”valtion viranomaisten vastuulla on luoda olosuhteet, joissa saamelaisväestö voi ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elämäntapaansa”.	Nuppástusas daddjo, ahte ” lea stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta láhčit diliid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima”.
Norjan valtio on lisäksi tunnustanut saamelaisväestöön kohdistuneen syrjinnän ja ankaran norjalaistamispolitiikan ja pyytänyt anteeksi tapaa, jolla saamelaisia on menneisyydessä kohdeltu.	Dasa lassin Norgga stáhta lea dovddastan Sámi álbmogii čuohcan olggušteami ja garra dáruiduhttinpolitihka ja atnon ándagassii dan vuogi, mainna sápmelaččaiguin lea láhttejuvvon vássán áiggis.
15. Saamelaislaki on Norjan saamelaisasioita koskeva ensimmäinen nykyaikainen säädöskokoelma, joka laadittiin turvaamaan Norjan saamelaisille mahdollisuus suojella ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elämäntapaansa.	15. Sámeláhka lea Norgga sámeáššiin vuosttas dáláš láhka, mii ásahuvvui dorvvastit Norgga sápmelaččaide vejolašvuođa suodjalit ja gárggiidit gielaideaset, kultuvrraideaset ja eallinvuogiset.
Norjassa perustettiin saamelaislain nojalla saamelaiskäräjät eli Sámediggi, joka toimii saamelaisten vaaleilla valittuna poliittisena edustuselimenä sekä suorittaa sille lain mukaan kuuluvia tai asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa sovittuja hallinnollisia tehtäviä erilaisissa saamelaisväestöön liittyvissä	Norggas vuođđuduvvui sámelága vuođul sámediggi, mas leat guokte ulbmila: doaibmat sápmelaččaid válggain válljejuvvon politihkaš ovddastanorgánan ja doaimmahit dasa lágain mearriduvvon dahje áššáigullevaš nášuvnnalaš eiseválddiiguin sohppojuvvon hálddahuslaš bargguid sierralágan Sámi álbmogii guoski surggiin.
Saamelaiskäräjillä on 39 edustajaa, jotka valitaan seitsemästä saamelaisesta vaalipiiristä.	Sámedikkis leat 39 áirasa, geat válljejuvvojit čieža sierra válgabiires. 110(a) paragráfa.
16. Vuonna 2005 Norjan saamelaiskäräjät ja valtio pääsivät sopimukseen kuulemismenettelyistä, joita sopimuksen mukaan ”järjestetään asioissa, jotka voivat suoraan vaikuttaa saamelaisten etuihin” ja jotka edellyttävät, että Norjan valtion viranomaiset ”antavat täydelliset tiedot olennaisista seikoista, jotka saattavat suoraan vaikuttaa saamelaisiin, sekä tällaisten asioiden käsittelyn eri vaiheissa huomioon otettavista seikoista”.	6 16. Jagi 2005 Norgga beale sámediggi ja stáhta šiehtadalle ráđđádallamiid meannudanvugiin (konsultašuvnnaid prosedyrain), mat soahpamuša mielde ”lágiduvvojit áššiin, mat njuolga sáhttet váikkuhit sápmelaččaid beroštumiide” ja mat gáibidit, ahte Norgga stáhta eiseválddit ”addet ollislaš dieđuid áigeguovdilis áššiin, mat soitet váikkuhit sápmelaččaide njuolga, ja maiddái relevánta áššiid birra áššemeannudeami buot dásiin”.
Sopimuksessa hahmotellaan kuulemisvaatimukset, jotka ovat yleisesti ottaen Kansainvälisen työjärjestön Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 (ILO:n sopimus 169) kuulemisvaatimusten mukaisia, ja sen mukaan kuulemismenettelyä jatketaan niin kauan kuin saamelaiskäräjät ja Norjan valtion viranomaiset katsovat, että sopimukseen on mahdollista päästä.	Soahpamušas mearriduvvojit ráđđádallangáibádusat, mat čuvvot oppalaččat Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna konvenšuvnna nr 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain (ILO konvenšuvdna 169) mearrádusaid, ja dan mielde ráđđádallamat jotkojuvvojit dassážii go sámediggi ja Norgga stáhta eiseválddit oaivvildit, ahte soahpamuša lea vejolaš dahkat.
17. Erityisraportoijan mielestä sopimus on hyvä esimerkki toimivasta tavasta toteuttaa valtioiden alkuperäiskansojen kuulemista koskeva velvoite.	17. Spesiálaraporterejeaddji mielas soahpamuš lea buorre ovdamearka doaibmi vuogis ollašuhttit stáhtaid álgoálbmogiiguin ráđđádallangeatnegasvuođa.
Sopimus toimii myös tärkeänä esimerkkinä muille Pohjoismaille ja muille valtioille eri puolilla maailmaa.	Soahpamuš doaibmá maiddái dehálaš ovdamearkan eará Davviriikkaide ja eará stáhtaide miehtá máilmmi.
Joitakin erityisesti tähän menettelyyn ja yleisesti kuulemiseen liittyviä seikkoja on käsitelty jäljempänä kohdassa IV(A)(2).	Muhtun earenoamážit dán meannudanvugiide guoski ja almmolaččat ráđđádallamiidda guoski áššit leat gieđahallon maŋŋelis čuoggás IV(A)(2).
18. Vielä viime aikoihin asti Norjan maa-alueiden ja luonnonvarojen hallinnasta vastasi maan keskushallinto yhteistyössä kuntien kanssa, eikä Norjan laki tunnustanut saamelaisille kuuluvia erityisoikeuksia, ei myöskään kollektiivisia oikeuksia, maa-alueisiin ja luonnonvaroihin.	18. Vel gieskat Norgga eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddašeamis vástidii stáhta guovddášhálddahus ovttasráđiid gielddaiguin, eaige Norgga lágat dovddastan sápmelaččaid sierravuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, maidda gullet maiddái kollektiivvalaš vuoigatvuođat.
Norjassa säädettiin vuonna 2005 Finnmark-laki vastauksena saamelaisten monta vuotta kestäneeseen taisteluun ja osittain myös vastauksena Alta-Kautokeino-vesireitin kehittämiseen liittyvään kiistaan 1970-luvulla.	Norggas addojuvvui jagi 2005 Finnmárkkuláhka vástádussan sápmelaččaid máŋggaid jagiid bistán dáistaleapmái ja muhtumassii maiddái vástádussan riidui, mii laktásii Álaheaju-Guovdageainnu -eanu gárggiideapmái 1970-logus.
Tärkeää on se, että Finnmark-laki valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Norjan suurkäräjien ja saamelaiskäräjien kesken.	Dehálaš lea, ahte Finnmárkkuláhka válmmaštallamis Norgga stuorradiggi ja sámediggi barge lávga ovttas.
Finnmark-laki on silti joiltakin osin edelleen kiistanalainen saamelaisten keskuudessa, kuten jäljempänä kohdassa IV(A)(3) todetaan.	Goittotge Finnmárkkuláhka lea ain muhtun osiin riidduvuloš sápmelaččaid gaskavuođas, nugo maŋŋelis čuoggás IV(A)(3) gávnnahuvvo.
19. Vuoden 1978 poronhoitolakia uudistettiin vuonna 2007. Uuden lain mukaan saamelaisilla on yksinoikeus poronhoitoon laidunalueilla, mutta oikeuden käyttämisen edellytyksenä on, että porot omistava yksityishenkilö on sidoksissa poronomistajaperheeseen.	19. Jagi 1978 boazodoalloláhka ođasmahttojuvvui jagi 2007. Ođasmahtton lágas celkojuvvo, ahte sápmelaččain lea oktovuoigatvuohta boazodollui guohtoneatnamiin, muhto vuoigatvuođa geavaheami eaktun lea, ahte bohccuid priváhta sápmelaš eaiggádis lea čatnasupmi boazoeaiggátbearrašii.
Poronhoito-oikeus on nautintaoikeus, joka on voimassa tietyillä maa-alueilla niiden omistussuhteista riippumatta.	Vuoigatvuohta boazodollui lea geavahanvuoigatvuohta, mii lea fámus dihto eanaguovlluin das fuolakeahttá gii daid eaiggáduššá.
On syytä huomata, että vuonna 2007 lakiin tehdyillä uudistuksilla haluttiin nostaa siida tärkeäksi poronhoidon hallintatyökaluksi, jotta Norjan laki vastaisi paremmin saamelaisten perinteisiä maa-alueiden hallinnan käytäntöjä.	Lea dehálaš fuomášit, ahte jagi 2007 láhkaođasmahttimis váldojuvvui atnui siida mávssolaš boazodoalu hálddašanreaidun vai Norgga láhka čuovvu buorebut sápmelaččaid árbevirolaš eatnamiid hálddašeami.
Saamelaisten poronhoitoalue on noin 40 prosenttia koko Norjan pinta-alasta, ja se tarjoaa laidunmaan yli 200 000 porolle.	Sámi boazodoalloguovlu lea sullii 40 proseantta oppa Norgga eanaviidodagas, ja das leat guohtuneatnamat badjel 200 000 bohccui.
Poronhoitoon osallistuu Norjassa noin 2 800 saamelaista.	Bohccuiguin barget Norggas sullii 2 800 sápmelačča.
Norjan valtion edustajien ja saamelaiskäräjien väliset kuulemismenettelyt, allekirjoitettu 11.5.	Norgga stáhta ovddasteaddjiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallamiid meannudanvuogit, vuolláičállojuvvon
2005, kohta 2, saatavilla Internetissä osoitteessa http://www.regjeringen.no/en/dep/fad/Selected-topics/Samipolicy/midtspalte/PROCEDURES-FOR-CONSULTATIONS-BETWEEN-STA.html?id=450743.	11.5.2005, čuokkis 2, viežžamis Interneahtas čujuhusas http://www.regjeringen.no/en/dep/fad/Selectedtopics/Sami-policy/midtspalte/PROCEDURES-FOR-CONSULTATIONS-BETWEEN-STA.html?id=450743.
Ibid., 3 § Tiettyjen saamelaisyhteisöjen oikeutta tulla kuuluksi niitä suoraan koskevissa asioissa ei ole kuitenkaan	Ibid., 3 § Dihto sámeservošiid vuoigatvuohta ráđđádallamiidda ii goittotge gula soahpamuššii dakkár áššiin, mat sáhttet
käsitelty kuulemissopimuksessa.	váikkuhit sidjiide njuolga.
Laki 17.6. 2005 nro 85 Finnmarkin läänin maa-alueiden ja luonnonvarojen juridisista suhteista ja hallinnasta	Láhka geassemánu 17. beaivve 2005 nr 85 riektediliid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra
(Finnmark-laki).	Finnmárkku fylkkas (Finnmárkkuláhka).
7 20. Norja oli ensimmäinen maa, joka ratifioi ILO:n sopimuksen nro 169 ja äänesti alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen hyväksymisen puolesta vuonna 2007. Sen lisäksi Norja on sisällyttänyt kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen omaan lainsäädäntöönsä.	7 20. Norga lei vuosttas riika, mii ratifierii ILO konvenšuvnna nr 169 ja jienastii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa bealis jagi 2007. Dasa lassin Norga lea čáhkadan nášuvnnalaš láhkan riikkaidgaskasaš konvenšuvnna siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođain ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnna ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain.
Jos nämä lait ja Norjan muu lainsäädäntö ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan yleissopimusten säännöksiä.	Juos dát láhka ja Norgga eará lágat leat ruossalassii, heivehuvvojit konvenšuvnnaid njuolggadusat.
Norja on myös pannut täytäntöön kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen (1995) sekä alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (1992).	Norga lea maiddái oassebeallin Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnnas nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleami várás (1995) ja Eurohpa vuođđogirjjis guovlo- dahje unnitloguid gielaid váras (1992).
C. Ruotsi	C. Ruoŧŧa
21. Ruotsin perustuslakia on muutettu äskettäin siten, että saamelaiset on 1.1. 2011 lähtien eksplisiittisesti tunnustettu omaksi kansakseen erotukseksi Ruotsin muista vähemmistöryhmistä.	21. Ruoŧa vuođđoláhka lea gieskat nuppástuhtton nu, ahte sápmelaččat leat 1.1.2011 rájes eksplisihtalaččat dovddastuvvon iežas álbmogin erohussan Ruoŧa eará veahádatjoavkkuin.
Saamelaiset olivat jo vuosien ajan toivoneet perustuslain mukaista tunnustamista kansaksi vähemmistön sijasta.	Sápmelaččat ledje juo máŋggaid jagiid sávvan vuođđolágas álbmogin dovddasteami veahádahkan dovddasteami sadjái.
22. Ruotsin hallitus on viime vuosina valmistellut lakiesitystä, jossa puututtaisiin saamelaisväestöä koskeviin kysymyksiin.	22. Maŋimuš jagiid Ruoŧa ráđđehus lea figgan gárvet láhkaevttohusa Sámi álbmogii guoski gažaldagain.
Lakiluonnosta on kuitenkin arvosteltu siitä, ettei siinä puututa tärkeimpiin saamelaisia koskeviin ongelmiin, erityisesti maa-alueiden ja luonnonvarojen käyttöä ja omistussuhteita koskeviin kysymyksiin, sekä siitä, ettei lakiesitystä laadittaessa ole kuultu saamelaisia.	Láhkahámus lea goittotge cuigojuvvon dan geažil, ahte dasa eai leat váldon mielde deháleamos sápmelaččaide guoski váttisvuođat, earenoamážit vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, ja maiddái danin, ahte láhkahápmosa gárvema oktavuođas sápmelaččaiguin ii leat ráđđádallojuvvon.
Ruotsin saamelaiskäräjät ja saamelaisten edustajat ovatkin torjuneet lakiesityksen.	Dan dihte Ruoŧa beale sámediggi ja sápmelaččaid ovddasteaddjit eai dohkkehan láhkaevttohusa.
Huhtikuussa 2010 järjestetyssä konferenssissa Ruotsin valtion edustajat kertoivat erityisraportoijalle, että saamelaiskäräjien ja muiden tahojen kannan vuoksi hallitus on päättänyt olla viemättä lakiesitystä eteenpäin, kunnes hallitus on keskustellut saamelaisten kanssa lakiesityksen sisällöstä.	Cuoŋománus lágiduvvon konfereanssas Ruoŧa stáhta ovddasteaddjit muitaledje spesiálaraporterejeaddjái, ahte sámedikki ja earáid oaiviliid geažil ráđđehus lea mearridan, ahte dat ii doalvvo láhkaevttohusa ovddosguvlui ovdalgo ráđđehus lea ságastallagoahtán sápmelaččaiguin láhkaevttohusa sisdoalus.
23. Saamelaiskäräjiä koskeva laki vuodelta 1993 määritteli Ruotsin saamelaiskäräjien pääasialliseksi tehtäväksi ”saamelaiskulttuuria koskevien asioiden valvonnan Ruotsissa”.	23. Láhka sámedikkis jagis 1993 meroštalai Ruoŧa beale sámedikki váldodoaibman ”bearráigeahččat áššiid, mat gusket sámi kultuvrii Ruoŧas”.
Ruotsin saamelaiskäräjät toimii sekä valtion laitoksena että vaaleilla valittavana edustuselimenä.	Ruoŧa beale sámediggi doaibmá sihke stáhta eiseváldin ja álbmotválljen orgánan.
Ruotsin saamelaiskäräjien perusluonteeseen ja siten saamelaisten itsemääräämisoikeuden edistämiseen liittyviä ongelmia käsitellään jäljempänä kohdassa (IV)(A)(2).	Váttisvuođat, mat laktásit Ruoŧa beale sámedikki vuođđoiešvuođaide ja daninassii Sámi iešmearridanvuoigatvuođa ovddideapmái, gieđahallojuvvojit maŋŋelis čuoggás (IV)(A)(2).
Saamelaiskäräjien täysistuntoon kuuluu 31 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi.	Sámedikki dievasčoahkkimii gullet 31 áirasa, geat válljejuvvojit njealji jahkái hávális.
24. Ruotsin saamelaiskäräjien tehtäviä ovat valtionavustusten jakaminen saamelaisjärjestöjen ja saamelaisten kulttuuriohjelmien tarpeisiin sekä muihin tarpeisiin, saamelaiskoulujen hallituksen valinta, saamen kielen aseman edistäminen, yhdyskuntasuunnitteluun – mukaan lukien poronhoito sekä maa-alueiden ja vesistöjen käyttö – osallistuminen sekä saamelaisten oloista tiedottaminen.	24. Ruoŧa beale sámedikki doaibman leat stáhtadoarjagiid juolludeapmi sámeservviide ja sápmelaččaid kulturprográmmaide ja maid eará doaimmaide, sámeskuvllaid stivrra nammadeapmi, sámegiela sajádaga ovddideapmi, servodatplánemii - masa gullet boazodoallu ja maid eatnamiid ja čáziid geavaheapmi – oassálastin ja diehtojuohkin sápmelaččaid diliin.
Vuonna 2007 monet poronhoitoon	Jagi 2007 boazodoalu máŋggat vástusuorggit sirdojuvvojedje Eanadoallodoaimmahagas sámediggái.
Ihmisoikeuslaki (Menneskerettsloven), 2 § (1999).	Olmmošvuoigatvuođaidláhka (Menneskerettsloven), 2 § (1999).
Ibid., 3 §.	Ibid., 3 §.
Ds. 2009:40 Laki saamelaiskäräjistä (Sametingslag) (1992:1433).	Ds. 2009:40 Sámediggeláhka (Sametingslag) (1992:1433).
Ibid., 1 luvun 1 §.	Ibid., 1 logu 1 §.
Ibid., 2 luvun 2 §.	Ibid., 2 logu 2 §.
Ibid., 2 luvun 1 §.	Ibid., 2 logu 1 §.
8 liittyvistä vastuista siirrettiin Ruotsin maatalousministeriöstä saamelaiskäräjille.	8 bissovaš fuolas ”dan ráddjejuvvon vuogis, man mielde sámediggi oažžu oassálastit mearridanproseassaide, mat gusket sápmelaččaid eatnamiidda ja árbevirolaš ealáhusaide”.
25. Ruotsin poronhoitolakiin vuodelta 1971 on kirjattu saamelaisten oikeus käyttää maaalueita ja vesistöjä omaksi ja porokarjan hyväksi tietyillä laissa määritetyillä maantieteellisillä alueilla.	25. Ruoŧa boazodoallolágas jagis 1971 lea celkojuvvon sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit eatnamiid ja čáziid alcceseaset ja sin bohccuide dihto lágas meroštallojuvvon geográfalaš guovlluin.
Ruotsissa porotalouden harjoittaminen on saamelaisten yksinoikeus, jonka edellytyksenä on kuuluminen saamelaiskylään (sameby) ja porotalouden harjoittaminen pääasiallisena elinkeinona.	Ruoŧas bohccuiguin bargan lea sápmelaččaid oktovuoigatvuohta, man eaktun lea čearu (sameby) miellahttovuohta ja bargan bohccuiguin váldoealáhussan.
Ruotsissa noin 3 000 saamelaista saa perinteisesti elantonsa poronhoidosta.	Ruoŧas leat sullii 3 000 sápmelačča, geat barget árbevirolaš boazodoaluin ealáhussan.
Porojen määrä on noin 250 000, ja poronhoitoalue on noin 40 % Ruotsin pintaalasta, joskin saatujen tietojen mukaan alue ei aivan kokonaan sovellu laidunmaaksi.	Bohccuid lohku lea sullii 250 000, ja boazodoalloguovlu lea sullii 40 % Ruoŧa viidodagas, vaikko doaimmahuvvon dieđuid mielde áibbas oppa guovlu ii heive guohtuneanan.
26. Ruotsi on pannut täytäntöön YK:n tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja äänestänyt alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen hyväksymisen puolesta vuonna 2007. Ruotsi on myös ratifioinut kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen sekä alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan.	26. Ruoŧŧa lea oassebeallin ON deháleamos olmmošvuoigatvuođaidkonvenšuvnnain ja jienastan álgoálbmogiid vuoigatvuođaide guoski julggaštusa dohkkeheami bealis jagi 2007. Ruoŧŧa lea maiddái ratifieren Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnna nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleami várás ja Eurohpa vuođđogirjji guovlo- dahje unnitloguid gielaid váras.
Ruotsi ei ole kuitenkaan ratifioinut ILO:n sopimusta nro 169.	Ruoŧŧa ii leat goittotge ratifieren ILO konvenšuvnna nr 169.
D. Suomi	D. Suopma
27. Suomen perustuslaissa säädetään saamelaisten asemasta alkuperäiskansana sekä saamelaisten oikeudesta kulttuuri-itsehallintoon omalla kotiseutualueellaan sanamuodolla ”Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto”.	27. Suoma vuođđolágas ásahuvvo sápmelaččaid sajádagas álgoálbmogin ja maid sápmelaččaid vuoigatvuođas kulturiešstivremii ruovttuguovllusteaset sátnehámiin ”Sápmelaččain lea sámiid ruovttuguovllus gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen”.
Laissa saamelaiskäräjistä vuodelta 1995 saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan ”Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta”.	Sámediggelágas jagis 1995 meroštallojuvvo sámiid ruovttuguovlu: ”Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid viidodagat ja maid Soađegili gieldda Sámi bálgosa viidodat”.
Se korvasi vuosina 1972–1995 toimineen saamelaisvaltuuskunnan, joka oli ensimmäinen vaaleilla valittu saamelaiselin Pohjoismaissa.	Sámediggelágain lea vuođđuduvvon sámediggi, mii buhttii jagiid 1972–1995 doaibman Sámi parlameantta, mii lei vuosttas válggain válljejuvvon sámeorgána Davviriikkain.
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla.	Sámedikki 21 áirasa ja njeallje várreáirasa válljejuvvojit sápmelaččaid gaskavuođas juohke njealját jagi lágiduvvon válggain.
28. Saamelaiskäräjiä koskevan lain mukaisesti ”turvataan saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto”.	28. Sámediggelágas ”dorvvastuvvo sápmelaččaide álgoálbmogin iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen”.
Lain mukaan saamelaiskäräjien tehtävänä on ”hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat”.	Lágas celko, ahte sámedikki bargun lea ”dikšut sápmelaččaid iežaset gillii ja kultuvrii ja sin sajádahkii álgoálbmogin guoski áššiid”.
Saamelaiskäräjät voi tehtäviinsä kuuluvissa asioissa tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja.	Sámediggi sáhttá bargguidasas gulli áššiin dahkat eiseválddiide álgagiid ja evttohusaid ja maid addit cealkámušaid sámiid ruovttuguovllus.
Lisäksi laissa vahvistetaan, että viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa ”kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana”, mukaan lukien valtion maiden, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta koskevat asiat.	Dasa lassin lágas nannejuvvo, ahte eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin ”buot viidát váikkuheaddji ja mearkkašahtti doaimmaid birra, mat sáhttet njuolga ja earenoamáš vugiin váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin”, dasa gullet maid ee. áššit, mat gusket stáhta eatnamiid, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái, láigoheapmái ja luohpadeapmái.
Vaikka laki	Vaikke sámediggelágas leatge nana lágalaš dáhkádusat sápmelaččaid sajádagas, geavatlaččat Suoma beale sámedikkis lea ráddjejuvvon mearridanváldi, nugo maŋŋelis čuoggás IV(A)(2) buktojuvvo ovdan.
CCPR/C/SWE/CO/6, kappale 20 (7.5.	CCPR/C/SWE/CO/6, bihttá 20 (7.5.2009).
Poronhoitolaki (Rennäringslag) (1971:437) 17 § 121 § 4 § (974/1995) Ibid.	Boazodoalloláhka (Rennäringslag) (1971:437) 17 § 121 § 4 § (974/1995) Ibid.
29. Suomen nykyiseen lainsäädäntöön ei ole kirjattu eikä siinä anneta saamelaisille mitään erityisiä maaoikeuksia eikä yksinoikeuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueilla.	9 29. Dálá Suoma lágat eai dovddas eaige atte mangelágan earenoamáš eanavuoigatvuođaid sápmelaččaide eaige dovddas oktovuoigatvuođa Sámi álbmogii bargat árbevirolaš ealáhusaiguin juo sámiid ruovttuguovllus dahje dan olggobealde.
Lisäksi toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, poronhoitoa ei ole Suomessa rajattu saamelaisten elinkeinoksi, vaan sitä saavat harjoittaa kaikki poronhoitoalueella asuvat EU:n kansalaiset.	Dasa lassin Suomas boazodoallu ii leat ráddjejuvvon sápmelaččaid ealáhussan, nugo Norggas ja Ruoŧas, baicce dainna ožžot bargat buohkat Eurohpa uniovnnas ássi olbmot, geat orrot boazodoalloguovllus.
Suomen hallitus on omien sanojensa mukaan pyrkinyt moneen otteeseen ratkaisemaan saamelaisten maaoikeuksiin liittyvät ongelmat lainsäädännön keinoin, mutta ongelmia on tuottanut saamelaisten sekä muun samoilla alueilla asuvan ja samoja elinkeinoja harjoittavan väestön etujen tasapainottaminen.	Suoma ráđđehus cealká, ahte dat lea figgan máŋgii čoavdit sápmelaččaid eanavuoigatvuođaide laktáseaddji váttisvuođaid lágaid bokte, muhto váttisvuođaid lea buktán figgamuš dásset sápmelaččaid ja eará seamma guovllus ássi ja seamma ealáhusaiguin bargi olbmuid beroštumiid.
30. Vuoden 1990 poronhoitolain mukaan valtion viranomaisten on kuitenkin valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä suunnitellessaan neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.	30. Jagi 1990 boazodoallolágas celkojuvvo, ahte stáhta eiseváldi galgá ráđđádallat áššáigullevaš bálgosiid ovddasteaddjiiguin goittotge dalle go pláne stáhta eatnamiidda guoski doaimmat, mat váikkuhit mearkkašahtti vugiin boazodollui.
Lisäksi viimeaikaiset hallituksen esitykset kaivoslain ja vesilain uudistamiseksi toisivat saamelaiskulttuurille jonkin verran suojaa, mukaan lukien vaatimukset siitä, että vaikutukset saamelaiskulttuuriin tulisi ottaa huomioon hankkeita arvioitaessa ennen kaivoslupien myöntämistä.	Dasa lassin easkkáš ráđđehusa árvalusat ruvkelága ja čáhcelága ođasmahttimis buvttašedje sámi kultuvrii muhtun muddui suoji, dasa gullet maid gáibádusat das, ahte ovdal ruvkelobiid mieđiheami galggašii guorahallat fitnu váikkuhusaid sámi kultuvrii ja váldit daid vuhtii lohpemieđiheamis.
31. Suomi on Norjan ja Ruotsin tapaan ratifioinut kaikki merkittävät YK:n ihmisoikeussopimukset sekä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan.	31. Nugo Norga ja Ruoŧŧage, de maiddái Suopma lea ratifieren buot mearkkašahtti ON olmmošvuoigatvuođaidkonvenšuvnnaid ja maid Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnna nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleamis ja Eurohpa vuođđogirjji guovlo- dahje unnitloguid gielain.
Suomi on myös äänestänyt alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen hyväksymisen puolesta, mutta Suomi ei ole ratifioinut ILO:n sopimusta nro 169, vaikka YK:n sopimuselimet ovat sitä suositelleet ja sitä on suositeltu myös YK:n yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review).	Suopma lea maid jienastan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa beales, muhto Suopma ii leat ratifieren ILO konvenšuvnna nr 169, vaikke ON konvenšuvdnaorgánat leat ávžžuhan dahkat dan ja dat ávžžuhuvvui maiddái ON máilmmiviidosaš mearreáigeguorahallamis (Universal Periodic Review).
IV. Huolenaiheet	IV. Fuolat
A. Itsemääräämisoikeus	A. Iešmearridanvuoigatvuohta
32. Vaikka saamelaisväestöä koskevat Pohjoismaiden lait ja politiikka ovat suhteellisen edistyneitä, saamelaisten itsemääräämisoikeuden täydelliselle toteutumiselle on edelleen esteitä sekä rajat ylittävillä että kansallisilla tasoilla.	32. Vaikke Sámi álbmogii guoski Davviriikkaid lágat ja politihkka leat viehka bures ovdánan, sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa dievaslaš ollašuvvamii leat goittotge hehttehusat sihke rájáidrasttildeaddji ja nášuvnnalaš dásis.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen 3 artiklassa todetaan seuraavasti: ”Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus.	ON álgoálbmotjulggaštusa 3 artihkkalis nannejuvvo, ahte ”Álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan.	Dán vuoigatvuođa vuođul sii mearridit friddja iežaset politihkalaš sajádaga ja ovddidit friddja iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš gárggiideami.
” Tämä julistuksen artikla heijastaa Norjan, Ruotsin ja Suomen ratifioiman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen yhteistä 1 artiklaa.	” Dát julggaštusa artihkal speadjalastá Davviriikkaid ráđđehusaid dohkkehan riikkaidgaskasaš siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna ja maid riikkaidgaskasaš ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna, main guktuin dát lea oktasaš 1 artihkal.
1. Rajat ylittävä saamelaisten itsemääräämisoikeus	1. Iešmearridanvuoigatvuohta
33. Heti aluksi on syytä todeta, että saamelaisten edustajien mukaan saamelaisväestön tavoite suhteiden turvaamisesta eri maiden alueilla asuviin saamelaisiin ja saamelaisväestön itsemääräämisoikeuden yleisestä edistämisestä ei tarkoita sitä, että saamelaiset haluaisivat perustaa oman valtion.	33. Vuosttažettiin lea sudja dadjat, ahte sámi ovddasteaddjiid mielas sin ulbmilat sierra stáhtain ássi sápmelaččaid oktavuođaid dorvvasteamis ja Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa oppalaš gárggiideamis ii mearkkaš dan, ahte sápmelaččat háliidit vuođđudit iežaset stáhta.
Tällainen lähestymistapa itsemääräämisoikeuden harjoittamiseen on yhdenmukainen YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen kanssa, jonka yleisestä rakenteesta ja erityisesti 46 artiklasta käy selvästi ilmi, että alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden tulee toteutua valtioiden alueellisen eheyden tai poliittisen yhtenäisyyden puitteissa.	10 ovttalágan ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusain, man oppalaš ráhkadusas ja earenoamážit 46 artihkkalis boahtá čielgasit ovdan, ahte álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta berre ollašuvvat stáhtaid viidodagaid čavddisvuođa dahje politihkalaš oktilašvuođa olis.
34. Maailmassa on tähän asti vain vähän esimerkkejä erityisistä virallisista järjestelyistä, jotka edistäisivät tietyn alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta useiden valtioiden rajojen yli.	34. Máilmmis leat dán rádjai dušše uhcán ovdamearkkat earenoamáš, virggálaš ortnegiin, mat ovddidit dihto álgoálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa rájáidrasttildeaddji vugiin.
Siirtyminen kohti tällaisia järjestelyjä on kuitenkin osa jo usean vuosikymmenen ajan jatkunutta kehitystä, joka haastaa olettamuksen siitä, että vain valtioiden rajat voivat toimia poliittisen järjestäytymisen ja vallan merkkeinä.	Sirdašuvvan dakkár ortnegiid guvlui leat goittotge oassi juo máŋggaid logiid jagiid joatkašuvvan ovdáneamis, mii hástá navdosa das, ahte dušše stáhtaráját sáhttet doaibmat politihkalaš ortniiduvvama ja válddi dovdomearkan.
Kuten edellä on esitetty, saamelaiset ovat pyrkineet merkittävästi edistämään kollektiivista itsemääräämisoikeuttaan kehittämällä rajat ylittäviä instituutioita ja hankkeita, ja he ovat tässä suhteessa saavuttaneetkin huomattavia edistysaskelia, mutta esteitä on yhä jäljellä.	Nugo ovdalis lea bukton ovdan, Sámi álbmot lea rahčan mearkkašahtti vugiin ovddidit kollektiivvalaš iešmearridanvuoigatvuođaset nu, ahte sii leat gárggiidan rájáidrasttildeaddji institušuvnnaid ja fitnuid, ja sii leat dán olis juksan ulbmiliiddiset dehálaš vugiin, muhto hehttehusat leat ain.
35. Erityisraportoijan käsityksen mukaan luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi muodostaa pääasialliset puitteet, joissa määritellään saamelaisväestön yhteiset tavoitteet, ja se on merkittävä osatekijä pyrkimyksissä edistää saamelaisten itsemääräämisoikeutta yhtenä kansana (sopimusluonnoksen selkeä puute tässä suhteessa on se, ettei se koske Venäjän federaation alueella asuvia saamelaisia).	35. Spesiálaraporterejeaddji áddejumi mielde davviriikkalaš sámekonvenšuvdnahámus láhčá váldorámaid, mainna meroštallojuvvojit Sámi álbmoga oktasaš ulbmilat, ja dat lea mearkkašahtti oassi rahčamušain ovddidit Sámi iešmearrideami álbmogin (konvenšuvdnahápmosa čielga váili dán olis lea dat, ahte dat ii gusto Ruošša federašuvnnas ássi sápmelaččaide).
Erityisraportoija ymmärtää hankaluudet, jotka liittyvät luonteeltaan näin uudentyyppisen asiakirjan valmisteluun.	Spesiálaraporterejeaddji ádde váttisvuođaid, mat laktásit iešvuođaidis bealis dánlágan ođđa áššebáhpára gárvemii.
Asiakirjaa on luonnehdittu eräänlaiseksi Pohjoismaiden ja saamelaisten väliseksi ”nykyaikaiseksi sopimukseksi” (vaikka saamelaisten ei odotetakaan olevan virallisena sopijapuolena Pohjoismaiden ohella).	Lea daddjojuvvon, ahte áššebábir lea muhtunlágan Davviriikkaid ja Sámi álbmoga gaskasaš ”ođđaáigásaš soahpamuš” (vaikke Sámi álbmot ii leatge virggálaš oassebeallin konvenšuvnnas nugo Davviriikkat leat).
Erityisraportoija jakaa silti useiden YK:n sopimuselinten ilmaiseman huolen pohjoismaisen saamelaissopimuksen käyttöönoton viivästymisestä.	Spesiálaraporterejeaddji geardduha máŋggaid ON konvenšuvdnaorgánaid fuola davviriikkalaš sámekonvenšuvnna atnuiváldima maŋŋoneamis.
36. Vuosia kestäneen kiistelyn jälkeen Norjan, Suomen ja Ruotsin valtioiden edustajat sekä maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat sopivat marraskuussa 2010 pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelumallista.	36. Jagiid joatkašuvvan nákku maŋŋá Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtaid ovddasteaddjit ja maid sámedikkiid ságadoallit šiehtadalle skábmamánus 2010 davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ráđđádallanmálles.
Sovitun mallin mukaisesti neuvottelut käydään kolmen valtuuskunnan välillä.	Sohppojuvvon málle mielde ráđđádallamat dollojuvvojit golmma sáttagotti gaskkas.
Kuhunkin valtuuskuntaan voidaan nimittää enintään kuusi jäsentä, ja niiden on koostuttava kyseisten valtioiden ja saamelaiskäräjien edustajista.	Iešguđege sáttagoddái sáhttet nammaduvvot eanemustá guhtta lahtu, ja dasa galget gullat áššáigullevaš stáhtaid ja sámedikkiid ovddasteaddjit.
Neuvottelujen on määrä alkaa vuonna 2011, ja ne on tarkoitus saattaa päätökseen viiden vuoden kuluessa.	Ráđđádallamat álggahuvvojit jagi 2011, ja ulbmilin lea geargat ráđđádallamiin viđa jagi áigge.
2. Saamelaisten itsehallinto kansallisella tasolla: saamelaiskäräjät	2. Sámiid iešstivrejupmi nášuvnnalaš dásis: sámedikkit
37. Saamelaiskäräjät on tärkein saamelaisten itsemääräämisoikeutta toteuttava elin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.	37. Sámedikkit leat deháleamos sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhtti orgánat Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Ne voivat myös toimia malleina muiden alkuperäiskansojen itsehallinnolle ja päätöksentekoon osallistumiselle, kun vastaavanlaisia instituutioita kehitetään eri puolilla maailmaa.	Dat sáhttet doaibmat dehálaš mállen eará álgoálbmogiid iešstivremii ja mearrádusdahkamii oassálastimii, go vástideaddji institušuvnnat gárggiiduvvojit miehtá máilmmi.
11 itsehallintovaltaa tulee edelleen kehittää ja niiden mahdollisuutta osallistua sekä aidosti vaikuttaa saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon Pohjoismaissa tulee edelleen lujittaa.	Dás fuolakeahttá lea ain dárbu lasihit sámedikkiid sorjjasmeahttunvuođa ja iešstivrenválddi ja lasihit maiddái dikkiid vejolašvuođaid oassálastit ja váikkuhit albmaláhkai Sámi álbmogii guoski mearrádusdahkamii Davviriikkain.
38. Saamelaiskäräjät ovat ilmaisseet erityisraportoijalle huolensa siitä, missä määrin ne voivat aidosti osallistua ja vaikuttaa saamelaisväestöä koskeviin päätöksiin.	38. Sámedikkit leat muitalan spesiálaraporterejeaddjái fuolaideaset das, man muddui dat sáhttet albmaláhkai oassálastit ja váikkuhit Sámi álbmogii guoski mearrádusaide.
Saamelaiskäräjät katsotaan yleensä elimeksi, jonka kautta saamelaiset voivat tuoda näkemyksensä julki viranomaisille, mutta ne eivät mitenkään takaa aitoa vaikuttamismahdollisuutta tai päätäntävaltaa.	Sámedikkit adnojuvvojit dábálaččat orgánan, man bokte sápmelaččat sáhtte buktit oaiviliiddiset albmosii eiseválddiide, muhto dat eai dáhkit moge albma váikkuhanvejolašvuođa dahje mearridanválddi.
Erityisesti Suomessa saamelaiskäräjien lakisääteiset valtuudet rajoittuvat saamelaisten kieltä, kulttuuria ja alkuperäiskansan asemaa koskeviin asioihin.	11 Earenoamážit Suoma beale sámedikki lágain ásahuvvon doaibmaváldi rádjašuvvá áššiide, mat gustojit sámegillii, kultuvrii ja álgoálbmotsajádahkii.
Näilläkin alueilla saamelaiskäräjien vaikutusvalta on rajallinen;	Dáinge doaibmasurggiin sámedikki váikkuhanváldi lea ráddjejuvvon;
esimerkiksi kielisuunnittelusta vastaa kotimaisten kielten tutkimuskeskus, ja näitäkin tehtäviä ollaan siirtämässä yliopistoille.	ovdamearkka dihte giellaplánemis ovddasvástádus lea Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis ja dáidge bargguid leat sirdimen universitehtaide.
Lisäksi saamelaiskäräjillä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole yleensä erityistä päätäntävaltaa maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa.	Dasa lassin moatti spiehkastaga haga sámedikkiin ii leat dábálaččat sierra mearridanváldi eatnamiidda, čázádagaide ja luondduvalljodagaide guoski áššiin.
39. Selkeiden kuulemisprosessien käyttöönotto on jossakin määrin helpottanut saamelaiskäräjien osallistumista saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon. Kuten edellä kappaleessa 16 todetaan, Norjan valtio on allekirjoittanut Norjan saamelaiskäräjien (Sámediggi) kanssa kuulemista koskevan sopimuksen.	39. Čielga ráđđádallanproseassaid atnuiváldin lea muhtumassii álkidan sámedikki oassálastima Sámi álbmogii guoski mearrádusdahkamii, nugo ovdalis bihtás 16 gávnnahuvvo, Norgga stáhta lea vuolláičállán Norgga beale sámedikkiin ráđđádallansoahpamuša.
Norjan saamelaiskäräjien mukaan vaikka ”kuulemismenettelyt ovat lisänneet saamelaiskäräjien vaikutusvaltaa saamelaisväestöä koskevassa poliittisessa päätöksenteossa, kokemukset kuulemissopimuksesta ovat olleet vaihtelevia.	Sámediggi cealká, ahte vaikke ”ráđđádallamiid meannudanvuogit leat lasihan sámedikki váikkuhanválddi ráđđehusa sámepolitihkalaš mearrádusdahkamis, vásáhusat ráđđádallansoahpamuš atnimis leat molsašuddan.
Saamelaisten perinteiseen elämäntapaan ja elinkeinojen kehittämiseen liittyy edelleen haasteita”.	Sápmelaččaid árbevirolaš eallinvuohkái ja ealáhusaid gárggiideapmái laktásit ain hástalusat.
Lisäksi Norjan saamelaiskäräjien edustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että viranomaiset ovat toisinaan tehneet päätöksensä jo ennen varsinaista kuulemista.	Dasa lassin sámedikki ovddasteaddjit leat almmuhan fuolaset das, ahte ráđđehus lea muhtumin mearridan ášši juo ovdal albma ráđđádallamiid.
Erityisraportoijan näkemys on kuitenkin se, että asianmukaisesti toteutettuna kuulemismenettely on tärkeä työkalu saamelaisten oikeuksien kehittämisessä sekä saamelaisväestön ja Norjan valtion välisten suhteiden parantamisessa.	Spesiálaraporterejeaddji oaidnu lea goittotge dat, ahte go ráđđádallanmeannudeapmi čađahuvvo áššálaččat, de dat lea dehálaš reaidu sápmelaččaid vuoigatvuođaid gárggiideamis ja maid Sámi álbmoga ja Norgga stáhta oktavuođaid buorideamis.
40. Toisin kuin Norjalla, Ruotsin ja Suomen valtioilla ei ole omien saamelaiskäräjiensä kanssa sopimusta, jossa määriteltäisiin, miten ja missä olosuhteissa kuuleminen tulisi järjestää.	40. Nugo lea Norggas, de Ruoŧa ja Suoma stáhtain eai leat soahpamušat iežaset sámedikkiin, main mearriduvvošii, mo ja makkár diliin ráđđádallamiid galgá lágidit.
Suomen eduskunta on sovellettavan lainsäädännön mukaan velvollinen neuvottelemaan Suomen saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevista asioista, joskin Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat kertoneet erityisraportoijalle, että useimpiin edustajien valtiolle tekemiin esityksiin ja antamiin lausuntoihin ei ole saatu vastausta Suomen valtiolta edes asioissa, joiden yleisesti tunnustetaan kuuluvan saamelaiskäräjien asiantuntemuksen piiriin.	Suoma riikkabeivviin lea dálá lágaid mielde geatnegasvuohta ráđđádallat Suoma beale sámedikkiin sápmelaččaide guoski áššiin, vaikko sámedikki ovddasteaddjit leatge muitalan spesiálaraporterejeaddjái, ahte eanaš sin dahkan evttohusaide ja cealkámušaide ii leat boahtán vástádus Suoma stáhtas oppa dakkár áššiin, mat almmolaččat dovddastuvvojit gullat sámedikki áššedovdamuša vuollái.
Ruotsissa kuulemismenettely on sisällytetty saamelaisväestöä koskevaan lakiesitykseen (ks. kappale 22), jotta saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuutta lainsäädäntöprosesseissa ja muilla alueilla voitaisiin vahvistaa, mutta kuten edellä todettiin, lakiesitys on edelleen käsittelyssä.	Ruoŧas ráđđádallanmeannudeapmi gullá Sámi álbmogii guoski láhkaevttohussii (g. bihttá 22) vai sámedikkiid váikkuhanváldi láhkaásahanproseassain ja eará surggiin nanusmuvvá, muhto nugo ovdalis gávnnahuvvui, láhkaevttohus lea ain gieđahallama vuolde.
Tällaiset yhteisesti sovitut järjestelmät olisivat tärkeitä ja ne voisivat osittain lievittää saamelaisväestön huolta siitä, ettei se pääse riittävästi osallistumaan päätöksentekoon.	Dákkár oktasaččat sohppojuvvon vuogádagat livčče dehálaččat ja dat sáhtášedje muhtumassii geahppudit sápmelaččaid fuola das, ahte sii ii beasa doarvái oassálastit mearrádusdahkamii.
Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (48/1976, 591/1996)	Das fuolakeahttá Davviriikkat galggašedje lágidit šiehtadallamiid sámedikkiiguin ja singuin ovttasráđiid guorahallat dakkár vástusurggiid meroštallamiid, maid                                                                                                                       Láhka ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (48/1976, 591/1996).
Esimerkiksi Norjassa saamelaiskäräjät voi vuonna 2008 säädetyn rakennus- ja maankäyttölain nojalla esittää	Ovdamearkka dihte Norggas jagi 2008 addojuvvon plána- ja huksenlága vuođul Sámediggi sáhttá vuostálastit
virallisia vastalauseita saamelaisten kulttuuri- ja talouselämän kannalta merkittävien asioiden suunnittelussa.	sápmelaččaid kultur- ja ekonomalaš eallima dáfos mearkkašahtti áššiid plánema virggálaččat.
Yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (Universal Periodic Review) työryhmän raportti, Norja,	Máilmmiviidosaš mearreáigeguorahallama (Universal Periodic Review) bargojoavkku raporta, Norga,
A/HRC/13/5, kappale 24 (2010).	A/HRC/13/5, bihttá 24 (2010).
Siitä huolimatta Pohjoismaiden tulisi saamelaiskäräjiä kuulemalla ja niiden kanssa yhteisymmärryksessä harkita sellaisten vastuualueiden määrittämistä, joilla saamelaiskäräjien itsenäistä päätösvaltaa voisi kasvattaa tai joilla saamelaiskäräjillä voisi olla yksinomainen päätösvalta, erityisesti saamelaisväestön kannalta tärkeissä asioissa.	12 bokte sámedikkiid iehčanas doaibmaválddi sáhtášii lasihit dahje main dušše sámedikkiin okto livččii doaibmaváldi, earenoamážit Sámi álbmogii dehálaš áššiin.
Tämän ohella tulisi yhä vahvemmin tunnustaa paikallisten saamelaisinstituutioiden, kuten siidojen, perinteinen päätösvalta.	Dán oktavuođas galgá ain čielgaseappot dovddastit báikkálaš sámeinstitušuvnnaid, nugo siiddaid, árbevirolaš mearridanválddi.
42. Tapa, jolla Ruotsin saamelaiskäräjien tehtävät ja valtuudet on määritelty Ruotsin saamelaiskäräjälaissa, on erityisen huolestuttava.	42. Vuohki, mainna Ruoŧa beale sámedikki barggut ja doaibmaváldi lea meroštallojuvvon Ruoŧa sámediggelágas, lea earenoamáš fuollan.
Saamelaiskäräjien perustamisvaiheessa Ruotsin valtio oli sillä kannalla, että saamelaiskäräjien ei ollut tarkoitus olla saamelaisten itsehallintoelin.	Sámedikki vuođđudanmuttus Ruoŧa stáhta oaivilin lei, ahte sámediggi ii galgan leat sápmelaččaid iešstivrenorgána.
Valtion mukaan vuoden 1992 saamelaiskäräjälaissa ”(kansanedustuslaitosta tarkoittavan) ting-termin (Sameting) käytöstä huolimatta kyseessä ei ole itsehallintoelin, joka voisi toimia valtiopäivien tai kunnanvaltuuston asemesta tai näiden kanssa kilpailevana elimenä”.	Stáhta celkkii, ahte jagi 1992 sámediggelágas ”(álbmotválljen orgána mearkkašeaddji) ting-tearpma (Sameting) geavaheamis fuolakeahttá gažaldagas ii leat iešmearridanorgána, mii sáhttá doaibmat Ruoŧa riikkabeivviid (Riksdag) dahje gielddaráđđehusa sajis dahje daiguin gilvaleaddji orgánan.
Vaikka Ruotsin valtio on tämän jälkeen tunnustanut saamelaiskäräjät elimeksi, jonka kautta saamelaiset voivat käyttää itsehallinto-oikeuttaan, saamelaiskäräjät toimii edelleen sekä kansan vaaleilla valitsemana elimenä että valtiohallinnon virastona.	” Vaikke Ruoŧa stáhta lea dan maŋŋá dovddastan sámedikki orgánan, man bokte Sámi álbmot sáhttá geavahit iešstivrenvuoigatvuođa, de sámediggi ain doaibmá sihke álbmotválljen orgánan ja stáhtahálddahusa eiseváldin.
Ruotsin saamelaiskäräjien edustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että valtionhallinnon viraston asemassa saamelaiskäräjät joutuvat panemaan täytäntöön Ruotsin valtiopäivien ja valtion laitosten poliittisia päätöksiä ja muita päätöksiä, jotka ovat toisinaan ristiriidassa vaaleilla valittujen saamelaiskäräjien jäsenien ilmaisemien saamelaisväestöä koskevien poliittisten tavoitteiden kanssa.	Ruoŧa beale sámedikki ovddasteaddjit celke fuolaset das, ahte stáhtahálddahusa eiseváldin sámediggi gártá ollašuhttit Ruoŧa riikkabeivviid ja stáhta lágádusaid politihkalaš mearrádusaid ja eará mearrádusaid, mat leat muhtumin ruossalassii válggain válljejuvvon sámedikki áirasiid Sámi álbmogii guoski politihkalaš ulbmiliiguin.
43. Myös valtion talousarviosta johtuvien rajoitteiden on katsottu supistavan saamelaiskäräjien mahdollisuuksia hoitaa saamelaisia koskevia asioita sekä toimia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kanavina.	43. Maiddái máinnašuvvui, ahte stáhtabušeahta ráddjehusat geahpedit sámedikkiid vejolašvuođaid dikšut sámeáššiid ja doaibmat sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa gaskkusteaddjin.
Niin Norjan, Ruotsin kuin Suomenkin saamelaiskäräjät toivat erityisraportoijalle julki erityisesti sen, että niillä on liian vähän resursseja käytettävissään kokonaan itse määrittämiinsä ja kehittämiinsä hankkeisiin sekä aloitteisiin.	Buot sámedikkit bukte ovdan spesiálaraporterejeaddjái earenoamážit dan, ahte dain leat menddo unnán resurssat geavahanláhkai daidda doaimmaide ja álgagiidda, maid dat leat ieža meroštallan ja gárggiidan.
Ruotsin saamelaiskäräjille määrärahoja myönnetään pääasiassa saamelaiskäräjille valtion virastona kuuluvien tehtävien hoitamiseen, mutta itsenäisen vaaleilla valitun elimen tehtävien hoitamiseen ne saavat niukasti rahoitusta.	Ruoŧa beale sámediggái mearreruđat juolluduvvojit eanaš sámediggái stáhta eiseváldin gulli bargguid dikšumii, muhto iehčanas válggain válljejuvvon orgána bargguid dikšumii sii ožžot vánet ruhtadeami.
Norjan saamelaiskäräjien edustajat ovat tuoneet julki, että niiden päätösvaltaa on toisinaan rajoittanut se, että keskushallinto on korvamerkinnyt julkisia varoja tiettyihin tarkoituksiin.	Norgga beale sámedikki ovddasteaddjit leat buktán albmosii dan, ahte dikki mearridanválddi lea muhtumin ráddjen dat, ahte guovddášhálddahus lea mearridan almmolaš ruhtadeami dihto doibmii.
Norjan valtio on kuitenkin eri kannalla;	Norgga stáhtas lea goittotge earálágan oaivil;
sen mukaan uudet projektit ja rahoitusta koskevat aloitteet ovat usein tulleet itse saamelaiskäräjiltä, ja saamelaiskäräjillä on ollut merkittävässä määrin vapaus priorisoida niille myönnettyjen varojen käyttö uudelleen.	dat cealká, ahte ođđa fitnut ja ruhtadanálgagat bohtet dávjá ieš sámedikkis, ja sámedikkis lea mearkkašahtti friddjavuohta prioriteret dasa juolluduvvon ruhtadeami ođđasit.
Norjan saamelaiskäräjät on myös ilmaisseet huolensa siitä, että kappaleissa 16 ja 39 edellä käsitelty kuulemismenettely ei päde valtion talousarvion tekemiseen.	Norgga beale sámediggi lea maiddái buktán ovdan fuolas das, ahte bihtáin 16 ja 39 máinnašuvvon ráđđádallanmeannudeamis ii gieđahallojuvvo stáhtabušeahta gárven.
3. Norjan Finnmark-laki	3. Norgga Finnmárkkuláhka
44. Norjassa vuonna 2005 säädetty Finnmarkin lääniä koskeva erityislaki eli Ruijan maalaki, joka Norjassa tunnetaan nimellä Finnmarksloven, sisältää kohtia, jotka suojelevat merkittävästi saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksien edistämistä paikallisella tasolla.	44. Norggas jagi 2005 ásahuvvon Finnmárkkuláhka sisttisdoallá njuolggadusaid, maiguin suodjaluvvo dehálaš vugiin Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa ja luondduvalljodagaid hálddašanvuoigatvuođaid gárggiideapmi báikkálaš dásis.
Laki on siten tärkeä esimerkki muille Pohjoismaille.	Nuba láhka leage mávssolaš ovdamearka eará Davviriikkaide.
Lakiin on kirjattu, että saamelaisilla ja muilla on Finnmarkin maa-alueiden ja vesistöjen pitkään jatkuneen käytön perusteella oikeudet kyseisiin maihin ja luonnonvaroihin.	Lágas lea celkojuvvon, ahte sápmelaččain ja earrásiin leat Finnmárkkus dološ áiggi ráje geavaheami bokte vuoigatvuođat Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide.
Lain mukaan 95 % Finnmarkin maista (suunnilleen Tanskan kokoinen alue) siirrettiin valtiolta paikalliseen omistukseen, ja maanomistajaksi tuli Finnmarkseiendommen-niminen hallintoelin.	Lága mielde 98 % Finnmárkku viidodagas (sullii Danmárkku sturrosaš viidodat) sirdojuvvui stáhtas báikkálaš oamastussii, ja eanaeaiggádin vuođđuduvvui Finnmárkkuopmodat.
Vaikka Finnmark-laki onkin merkittävä askel kohti saamelaisten itsemääräämisoikeuden sekä maaalueiden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksien edistämistä, jotkut saamelaisten edustajat ovat olleet sitä mieltä, ettei laki täysin suojaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta sekä maa-alueiden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksia pääasiassa syistä, jotka liittyvät Finnmarkseiendommenin hallituksen kokoonpanoon.	Vaikke láhka leage mearkkašahtti lávki sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja maid eatnamiid ja čáziid hálddašanvuoigatvuođa gárggiideamis, muhtun sámi ovddasteaddjit leat oaivvildan, ahte láhka ii dorvvas ollásit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja vuoigatvuođa eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, eanaš daid sivaid geažil, mat laktásit Láhkaárvalus 1992/93:32.
Hallituksen jäsenien nimittäminen on Finnmarkin maakuntakäräjien ja Norjan saamelaiskäräjien vastuulla.	13 Finnmárkkuopmodaga stivrra čoakkádussii. Finnmárkku fylkkadiggi ja sámediggi nammadit stivralahtuid.
On kuitenkin syytä huomata, että Finnmark-laki on alueen saamelaisten ja muun väestön erilaisten intressien yhteensovittamiseksi laadittu kompromissiteksti, jonka saamelaiskäräjät on hyväksynyt.	Berre fuomášit, ahte Finnmárkkuláhka lea guovllu sápmelaččaid ja earrásiid beroštumiid oktiiheiveheami várás hábmejuvvon soabadallančoavddus, man sámediggi lea dohkkehan.
Se, missä määrin laki aidosti edistää saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta luonnonvaroihin, selviää lain täytäntöönpanon myötä.	Dat, mo láhka duođas gárggiida sámi iešmearridanvuoigatvuođa ja vuoigatvuođa luondduvalljodagaide, čielgá dađistaga go láhka ollašuhttojuvvo.
45. Erityisraportoija on pannut myös merkille jatkuvat huolenilmaukset siitä, että Finnmark-laki ei puutu riittävästi Norjan itäsaamelaisten erityisen suojattomaan asemaan.	45. Sierraraporterejeaddji lea maiddái gidden fuomášumi dávjá ovdanboahtán fuolaide das, ahte Finnmárkkulágas Norgga beale nuortasámiid (nuortalaččaid) vuoigatvuođat eai leat váldojuvvon doarvái bures vuhtii vaikke sis lea earenoamážit rašes sajádat.
Norjan itäsaamelaiset ovat pieni ryhmä, jonka oma kieli ja kulttuuriset ominaispiirteet ovat uhanalaisia.	Norgga beale nuortasámit leat smávva joavku, guđe iežas giella ja kultuvrralaš iešvuođat leat áitojuvvon.
Tähän liittyen rotusyrjinnän poistamista valvova komitea suositteli, että Norja ryhtyy erityisiin ja konkreettisiin lisätoimiin turvatakseen tiettyjen erittäin uhanalaisten alkuperäisryhmien – eli itäsaamelaisten – asianmukaisen kehittämisen ja suojelemisen.	Dán áššái laktása maiddái dat, ahte nállevealahankomitea ávžžuhii Norgga vuolggahit earenoamáš geavatlaš lassidoaimmaid vai dihto oalle áitatvuloš álgoálbmotjoavkkuid – dahjege nuortasámiid – vuoigatvuođat dorvvastuvvojit já gárggiiduvvojit áššálaččat.
Erityisraportoija huomauttaa Norjan ilmaisseen, että ”toimenpiteitä suunniteltaessa neuvotellaan tiiviisti saamelaiskäräjien ja itäsaamelaisten edustajien kanssa” ja että Finnmarkin maakäräjien tulee valtuuksiensa nojalla ottaa huomioon Finnmarkin kaikkien asukkaiden, myös itäsaamelaisten, oikeudet maa-alueisiin ja luonnonvaroihin.	Spesiálaraporterejeaddji fuomášahttá, ahte Norga lea čujuhan, ahte ”go doaibmabijut plánejuvvojit, de stáhta ráđđádallá lávga sámedikkiin ja nuortasámiid ovddasteaddjiiguin” ja ahte Finnmárkkukomišuvnna doaibmaváldi sisttisdoallá buot finnmárkulaččaid eanavuoigatvuođaid ja luondduvalljodagaid čielggadeami, maiddái nuortasámiid.
B. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin	B. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide
1. Maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien tunnustaminen	1. Eatnamiidda ja luondduvalljodagaide guoski vuoigatvuođaid dovddasteapmi
46. Pohjoismaiden saamelaisten historialle on ollut tunnusomaista saamelaisten hallitsemien maa-alueiden – varsinkin porojen laidunmaiden – ja luonnonvarojen jatkuva väheneminen.	46. Davviriikkaid sápmelaččaid historjái lea leamaš mihtilmas sápmelaččaid hálddašan eatnamiid – eandalii bohccuid guohtuneatnamiid – ja luondduvalljodagaid bistevaš vátnun.
Pohjoismaiden toiminta on aiemmin perustunut näkemykseen, jonka mukaan maa-alueiden ja luonnonvarojen omistusoikeus ei voi perustua saamelaisille ominaiseen paimentolaistyyppiseen maankäyttöön, johon kuuluu laajojen, ilmaston ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta vuosittain vaihtuvien laidunalueiden hyödyntäminen.	Ovdalaš áiggiid Davviriikkaid doaimmat vuođđuduvve dakkár oidnui, ahte eatnamiid ja luondduvalljodagaid oamastanvuoigatvuohta ii sáhte vuođđuduvvat sápmelaččaide mihtilmas nomádalaš eanageavaheapmái, masa gullá viiddes, dálkkádaga ja birasváikkuhusaid geažil jahkásaččat molsašuvvi guohtuneatnamiid ávkkástallan.
14 47. Pohjoismaat ovat ajan myötä kehittäneet tiettyjä mekanismeja saamelaisväestön maanomistuksen ja poronhoidon turvaamiseksi, ja nykyään merkittäviä maa-alueita käytetään jatkuvasti poronhoitoon.	47. Davviriikkat leat áiggiid mielde gárggiidan dihto vuogádagaid Sámi álbmoga eanaoamasteami ja boazodoalu dorvvasteami várás, ja dálá áigge viiddes oasit eatnamiin geavahuvvojit bissovaččat boazodoalus.
Eri Pohjoismaissa sovellettavan poronhoitoa koskevan lainsäädännön mukaan saamelaisilla on tiettyjä oikeuksia tämän elinkeinon edellyttämiin maa-alueisiin ja luonnonvaroihin, mutta kuten edellä todettiin, Suomessa porotaloutta ei ole erikseen rajattu saamelaisille.	Buot golmma Davviriikka boazodoallolágain leat Sámi álbmogii addojuvvon dihto eatnamiid ja luondduvalljodagaid geavahanvuoigatvuođat boazodoalu várás, muhto nugo ovdalis máinnašuvvui, de Suomas boazodoallu ii leat sierra ráddjejuvvon dušše sápmelaččaide.
Lisäksi vaikka saamelaisten nautintaoikeus maa-alueisiin on laissa tunnustettu, nämä oikeudet saavat käytännössä usein väistyä muiden intressien tieltä.	Vaikke sápmelaččaid eanageavahanvuoigatvuođat leat lágain dovddastuvvon, dát vuoigatvuođat atnu gártá dávjá čáhkket saji earáid beroštumiid geažil.
Norjan, Ruotsin ja Suomen lainsäädännössä tosin todetaan, että saamelaisten maankäytön voidaan periaatteessa katsoa johtavan maanomistusoikeuden syntymiseen, mutta näiden oikeuksien toteuttaminen käytännössä on osoittanut saamelaisille hankalaksi.	Norgga, Ruoŧa ja Suoma lágat dovddastit prinsihpas, ahte sápmelaččaid eanageavaheapmi boađusin sáhttá leat eanaoamastanvuoigatvuohta, muhto Sámi álbmogii lea leamaš geavatlaččat váttis ollašuhttit dáid vuoigatvuođaid.
48. Norjassa säädetty Finnmark-laki tarjoaa mahdollisesti edellytyksiä saamelaisten maaalueita ja luonnonvaroja koskevien oikeuksien yksilöimiseksi ja turvaamiseksi Finnmarkin läänissä.	48. Norggas addojuvvon Finnmárkkuláhka fállá buori vuođu ja vuogádaga čielggadit ja dorvvastit beaktilit sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide Finnmárkku fylkkas.
Lailla perustettiin Finnmarkin komissio, jolla on valtuudet selvittää aiemmin tunnustamatta jääneet oikeudet maa-alueisiin ja luonnonvaroihin.	14 dovdákeahttá báhcán vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide.
Komission on määrä selvitysten jälkeen antaa mietintönsä seuraavista asioista: ”a) ketkä komission käsityksen mukaan omistavat maan;	Komišuvdna galgá addit čielggadusaid maŋŋá smiehttamuša čuovvovaš áššiin: ”gii komišuvnna áddejumi mielde lea eatnama eaiggát;
b) mitä käyttöoikeuksia on komission käsityksen mukaan syntynyt ja c) seikat, joihin komissio näkemyksensä perustaa”.	b) makkár geavahanvuoigatvuođat komišuvnna áddejumi mielde leat ja c) maid áššediliide komišuvdna vuođđuda konklušuvnnaidis”.
Lailla perustettiin myös muuhun kuin viljelysmaahan liittyviä asioita käsittelevä Finnmarkin maaoikeus, joka on Finnmarkin komission johtopäätöksiin liittyvien kiistojen kuulemiseen tarkoitettu erityistuomioistuin.	Finnmárkkulágain ásahuvvui maiddái Finnmárkku meahcceduopmostuollu, man doaibmaváldin leat gieđahallat eará go gilvineatnamiidda guoski áššiid, ja mii lea oaivvilduvvon čoavdit Finnmárkku komišuvnna mearrádusaid dagahan soahpameahttunvuođaid.
49. Koska Finnmark-lain edellyttämä maaoikeuksien selvitystyö on edelleen kesken, nyt käyttöön otetun menettelytavan tarkoituksenmukaisuutta ei voida vielä arvioida.	49. Daningo Finnmárkkulága eaktudan eanavuoigatvuođaid čielggadeapmi lea ain gaskan, dál atnui váldon meannudanvuogi vuogálašvuođa ii sáhte velá árvvoštallat.
Silti Finnmarklaki on kiistatta tärkeä edistysaskel ja voi osoittautua hyväksi käytännöksi alkuperäiskansojen maaoikeuksien turvaamisessa.	Dattetge Finnmárkkuláhka lea čielgasit dehálaš ovdáneapmi ja sáhttá čájehuvvot buorrin geavadin álgoálbmogiid eanavuoigatvuođaid dorvvasteamis.
Vaikka yksittäisten saamelaisten ja saamelaisryhmien omistus- ja käyttöoikeus on tietyissä yhteyksissä todettu ja tunnustettu Norjan oikeuslaitoksessa, Finnmarkin läänin ulkopuolella ei kuitenkaan ole käytössä mitään erityisiä mekanismeja saamelaisväestön maa-alueita ja luonnonvaroja koskevien oikeuksien yksilöimiseksi, mikä on yhä korjaamista vaativa epäkohta.	Vaikke ovttaskas sápmelaččaid ja sámejoavkkuid oamastan- ja geavahanvuoigatvuohta dihto oktavuođain lea čielggaduvvon ja dovddastuvvon Norgga riektelágádusas, Finnmárkku fylkka olggobealde eai leat goittotge anus makkárge earenoamáš vuogádagat čielggadit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid eatnamiidda luondduvalljodagaide, ja dat lea váilivuohta, man galgá divvut.
50. Erityisraportoijalle on ilmaistu erityinen huoli maanomistusoikeuksista Ruotsissa.	50. Spesiálaraporterejeaddjái lea buktojuvvon ovdan earenoamáš fuolla eanavuoigatvuođaid dilis Ruoŧa bealde.
Maan korkein oikeus on todennut, että periaatteessa omistusoikeus voi perustua saamelaisille tyypilliseen perinteiseen maankäyttöön ja asutukseen.	Riikka alimus riekti lea cealkán, ahte prinsihpas oamastanvuoigatvuohta sáhttá vuođđuduvvat sápmelaččaid árbevirolaš eanageavaheapmái ja ássamii.
Silti porojen laidunalueita ei ole Ruotsissa virallisesti rajattu.	Dattetge bohccuid guohtunguovllut eai leat Ruoŧas virggálaččat ráddjejuvvon.
Maan hallitus on kuitenkin perustanut erityisen rajatyöryhmän, jonka tehtävänä on määrittää saamelaisten perinteisesti käyttämät maa-alueet.	Lea dehálaš, ahte riikka ráđđehus lea vuođđudan earenoamáš rádjabargojoavkku, man bargun lea meroštallat Sámi álbmoga árbevirolaččat geavahan eatnamiid.
Työryhmä antoi mietintönsä vuonna 2006. Hallitus ei ole kuitenkin ryhtynyt käytännön toimiin työryhmän suositusten toteuttamiseksi.	Bargojoavku geigii smiehttamušas jagi 2006. Ráđđehus ii leat goittotge vuolggahan geavatlaš doaimmaid vai bargojoavkku ávžžuhusat ollašuhttojuvvojit.
Samassa yhteydessä YK:n rotusyrjintäkomitea (CERD) ilmaisi ”huolensa saamelaisten oikeuksiin liittyvien kysymysten käsittelyssä saavutetusta vähäisestä edistyksestä” ja kehotti Ruotsia ”ryhtymään tehokkaisiin toimiin, jotta saamelaisten oikeuksiin liittyvät selvitykset johtavat konkreettisiin toimiin ja samalla lainsäädännön uudistamiseen.”	Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea (CERD) celkkii ”fuolas Sámi álbmoga vuoigatvuođaáššiid gieđahallama vátna bohtosiin” ja ávžžuhii Ruoŧa ”vuolggahit beaktilis doaimmaid vai sápmelaččaid vuoigatvuođaid čielggadusat mielddisbuktet čielga doaimmaid ja seammás lágaid ođasmahttimiid.”
Finnmark-laki, 5 ja 29 § Ibid., 33 §.	Finnmárkkuláhka, 5 ja 29 § Ibid., 33 §.
Ibid., 36 §.	Ibid., 36 §.
Taxed Lapp Mountain -juttu Rajatyöryhmän raportti, SOU: 2006:14 CERD/SWE/18, kappale 19;	Vearroduottar-ášši Rádjabargojoavkku raporta, SOU: 2006:14 CERD/SWE/18, bihttá 19;
ks. myös CCPR/C/SWE/CO/6, kappale 20 (2. huhtikuuta 2009)	g. maiddái CCPR/C/SWE/CO/6, bihttá 20 (cuoŋománu 2. beaivve 2009)
15 51. Saamelaisten mahdollisuuksia turvata oikeutensa maahan ja luonnonvaroihin vaikeuttaa edelleen se, että todistustaakka Ruotsin tuomioistuimissa on maanomistusoikeuksiaan peräävällä saamelaisväestöllä.	15 oassebeliin lea dehálaš diehtu iežaset hálddus. ” Garra duođaštusnoađđegáibádusat dagahit divrras lágastemiid, ja Ruoŧa beale sápmelaččain lea hárve doarvái várit lágastit eanavuoigatvuođaideaset bealis.
Ruotsin oikeusapujärjestelmä ei tue saamelaisia näissä pyrkimyksissä, mistä YK:n komiteat ovat myös ilmaisseet huolensa.	Ruoŧa riekteveahkkevuogádat ii doarjjo ruđalaččat sápmelaččaid dáin figgamušain, mas maiddái ON soahpamušorgánat leat cealkán fuolaset.
52. Suomessa 90 prosenttia saamelaisten kotiseutualueeksi määritetystä maa-alueesta on juridisesti valtion maata.	52. Suomas 90 proseantta sámiid ruovttuguovlun meroštallojuvvon eanaviidodagas lea juridihkalaččat stáhta eana.
Saamelaisten maanomistusoikeuksien selvittämiseksi Suomen valtio teetti vuosina 2003–2006 tutkimuksen maankäytöstä Ylä-Lapin alueella.	Sámi álbmoga eanavuoigatvuođaid čielggadeami geažil Suoma stáhta barggahii jagiid 2003–2006 dutkamuša eanageavaheamis Davvi-Lappi guovllus.
Samassa yhteydessä YK:n rotusyrjintäkomitea suositteli, että Suomi ”ryhtyy tehokkaisiin toimiin Ylä-Lapin maanomistusoikeuksia koskevan tutkimuksen tulosten soveltamiseksi käytäntöön ja säätämään asiaa koskevia uusia lakeja yhteisymmärryksessä kohteina olevien yhteisöjen kanssa”.	Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea ávžžuhii, ahte Suopma ”vuolggaha beaktilis doaibmabijuid vai Davvi-Lappi eanavuoigatvuođaid dutkanbohtosat heivehuvvojit geavadii, ee. Stáhta ásaha áššái guoski ođđa lágaid ovttasráđiid servošiiguin, maidda lágat gustojit.
Suomen valtion ja saamelaiskäräjien välillä on käyty neuvotteluja yhteisten lähtökohtien määrittämiseksi maanomistusoikeutta koskevissa kysymyksissä.	Suoma stáhta ja sámediggi leat ráđđádallan gávdnat oktasaš vuođu eanavuoigatvuođaide guoski gažaldagain.
Saamelaisten perinteisesti käyttämien ja asuttamien maa-alueiden juridinen asema on Suomessa kuitenkin edelleen ratkaisematta.	Sámiid árbevirolaččat ássan eatnamiid juridihkalaš sajádat lea goittotge ain čoavddekeahttá Suomas.
2. Oikeus merten luonnonvaroihin	2. Mearravalljodatvuoigatvuođat
53. Kysymys saamelaisten oikeudesta rannikkovesillä tapahtuvaan kalastukseen koskee ensisijaisesti Norjaa.	53. Gažaldat sápmelaččaid vuoigatvuođas riddoguolásteapmái guoská lagamustá Norgga.
Selvitysten mukaan saamelaisten Norjan pohjoisrannikolla harjoittama kalastus on viime vuosina merkittävästi vaikeutunut kalavesien huonon hoidon seurauksena.	Guorahallamat čujuhit, ahte sámiid davvirittuid guolásteapmi lea maŋimuš jagiid mearkkašahtti vugiin váttásmuvvan guollečáziid fuones hálddašeami geažil.
Syynä tähän kehitykseen ovat olleet muut kuin saamelaiset sekä ympäristötekijät.	Sivvan dakkár gárggiideapmái leat leamaš earát go sápmelaččat ja birasdahkkit.
Lisäksi kalastuksen kasvava teollistuminen Norjassa parin viime vuosikymmenen aikana on heikentänyt merten luonnonvarojen paikallista valvontaa ja käyttöä.	Dasa lassin guolásteami nuppástuvvan industriijan guovttelot jagi áigge Norggas lea geahpedan mearravalljodagaid báikkálaš bearráigeahču ja geavaheami.
Edelleen epäkohtana on, että kalastusta koskevista määräyksistä päätetään valtakunnallisesti ilman paikallista edustusta ottamatta huomioon merten luonnonvaroja koskevaa tavanmukaista päätöksentekomenettelyä tai niiden hoitoa koskevaa paikallista tietämystä.	Lassiváttisvuođa dagaha dat, ahte guolástannjuolggadusain mearriduvvo nášuvnnalaččat báikkálaš ovddastusa haga, iige váldojuvvo vuhtii mearravalljodagaid árbevirolaš mearrádusdahkan iige báikkálaš diehtu valljodagaid hálddašeamis.
54. Norjan Finnmark-laissa ei säädetä merten luonnonvaroista.	54. Norgga Finnmárkkulágas eai leat mearrádusat mearravalljodagain.
Norjan suurkäräjien pysyvän lakivaliokunnan Finnmark-lakia koskevassa lausunnossa todetaan, että kalastus on keskeinen osa saamelaiskulttuuria, ja suurkäräjät antoi päätöksen, jossa hallitusta kehotettiin tekemään selvitys Finnmarkin rannikon kalastusoikeuksista.	Norgga stuorradikki bissovaš justislávdegotti cealkámušas daddjo, ahte guolásteapmi lea guovddáš oassi sámi kultuvrras, ja stuorradiggi dagai mearrádusa, mas ráđđehus ávžžuhuvvui čielggadit Finnmárkku rittu guolástanvuoigatvuođaid.
Saamelaiskäräjien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen muodostettiin uusi elin, rannikkokalastuskomitea. Se suositteli, että	Vuođđuduvvui ođđa orgána, riddoguolástanlávdegoddi, dan maŋŋá go Sámedikkiin ráđđádallojuvvui.
CCPR/C/SWE/CO/6, kappale 21 (2. huhtikuuta 2009).	CCPR/C/SWE/CO/6, bihttá 21 (cuoŋománu 2. beaivve 2009).
Ibid.;	Ibid.;
CERD/SWE/18, kappale 20. CERD/C/FIN/CO/19, kappale 14 (13. maaliskuuta 2009).	CERD/SWE/18, bihttá 20. CERD/C/FIN/CO/19, bihtá 14 (njukčamánu 13. beaivve 2009).
16 ”vahvistetaan periaate, jonka mukaan vuonojen ympärillä ja Finnmarkin rannikolla asuvilla on oikeus harjoittaa merikalastusta Finnmarkin edustalla historiallisen käytön ja alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä koskevan kansainvälisen lain nojalla.	16
3. Saamelaisten maa-alueisiin ja elinkeinoihin edelleen kohdistuvat uhat	3. Sápmelaččaid eatnamiidda ja ealáhusaide ain čuohcci áitagat
55. Merkittävän uhan saamelaisten elämäntavalle, erityisesti poronhoidolle, muodostaa kilpaileva maankäyttö, johon valtiot itse usein myötävaikuttavat edistämällä luonnonvarojen hyödyntämistä ja muita kehityshankkeita.	55. Gilvaleaddji eanageavaheapmi áitá mearkkašahtti vugiin Sámi eallinvuogi, earenoamážit boazodoalu, ja dan stáhtat dávjá iežage ovddidit ávkkástallamiin luondduvalljodagaid ja ovddidemiin eará gárggiidanfitnuid.
Ne uhkaavat supistaa laidunalueita kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.	Dat áitet geahpedit guohtuneatnamiid buot golmma Davviriikkas.
Rakennusten, teiden ja sähkövoimapatojen rakentaminen, kaivostoiminta, metsäprojektit ja matkailuhankkeet ovat jo nyt tuhonneet ja pirstoneet laidunmaita, ja niillä on ollut haitallinen vaikutus porojen liikkumiseen ja siten niiden lisääntymiseen ja selviytymiseen.	Visttiid, geainnuid ja čáhcefápmorusttegiid huksen, ruvkedoaimmat, vuovdefitnut ja turismadoaimmat leat juo dál duššadan ja cuvkon guohtuneatnamiid, ja dat leat hehtten sakka bohccuid johtima ja dakko bokte bohccuid ahtanuššama ja ceavzima.
55. Pohjoismaissa eräät luonnonvarojen hyödyntämistä koskevat lait edellyttävät – vaihtelevissa määrin – saamelaisväestön ja sen elinkeinojen tai maa-alueiden erityistä huomioon ottamista.	55. Davviriikkaid muhtun lágat luondduvalljodagaid ávkkástallamis eaktudit – molsašuddi vugiin – Sámi álbmoga ja dan ealáhusaid dahje eatnamiid earenoamáš vuhtiiváldima.
Lainsäädäntö ja harjoitettu politiikka ei Pohjoismaissa kuitenkaan riittävästi turvaa saamelaisväestön oikeuksia ja elinkeinoja luonnonvarojen hyödyntämisen ja kehittämistoimien osalta, eivätkä ne luo saamelaisille ja saamelaiskäräjille riittäviä edellytyksiä osallistua kehittämisprosesseihin.	Dábálaččat iešguđege davviriikkaid lágat ja politihkka luondduvalljodagaid ávkkástallamiin ja gárggiidandoaimmain eai goittotge dorvvas doarvái bures Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja ealáhusaid, eaige dat láže diliid vai Sámi álbmot ja sámedikkit sáhttet oassálastit doarvái gárggiidandoaimmaide.
Luonnonvarojen hyödyntämisestä ja muista kehityshankkeista johtuvasta laidunmaiden menetyksestä ei useinkaan suoriteta mitään korvausta, vaikka Norjan poronhoitolaki edellyttää, että poronhoitoalueen käyttöoikeuden menetys on korvattava poronomistajille.	Luondduvalljodagain ávkkástallamis ja eará gárggiidandoaimmain čuovvu guohtuneatnamiid massimis dávjá ii máksojuvvo buhtadus, vaikke Norga boazodoalloláhka gáibida, ahte guohtuneatnamiid geavahanvuoigatvuođa massin buhttejuvvo boazoeaiggádiidda.
Lisäksi saamelaisväestölle tarjotaan harvoin mahdollisuutta päästä osalliseksi hyödyistä etenkään kaivos-, ja öljy- ja kaasuhankkeiden yhteydessä.	Dasa lassin, hárve fállojuvvo vejolašvuohta beassat juohkit doaimmain šaddan ávkki, eandalii ruvke-, oljo- ja gássadoaimmaid oktavuođas.
56. Norjassa pohjoisen öljy- ja kaasukenttien hyödyntäminen on varteenotettava uhka poronhoidolle.	56. Norggas davviguovllu oljo- ja gássagittiid ávkkástallan lea mearkkašahtti áitta boazodollui.
Norjan vuoden 2009 kaivannaislaki edellyttää, että saamelaisten kulttuurielämää suojellaan ja että Finnmarkin läänissä saamelaiskäräjiä ja maanomistajia kuullaan toimilupien myöntämisen yhteydessä.	Norgga jagi 2009 minerálaláhka eaktuda, ahte sámi kultureallin suodjaluvvo ja maid Finnmárkku fylkkas doaibmalobiid mieđiheami oktavuođas sámedikkis ja eanaeaiggádis lea vejolašvuohta buktit oainnuset ovdan.
Norjan saamelaiskäräjät on tästä huolimatta ilmaissut huolensa siitä, että laki ei takaa saamelaiskäräjien riittävää kuulemista Finnmarkin lääniä koskevien toimilupahakemusten käsittelyssä eikä edellytä minkäänlaista kuulemista silloin, kun punnitaan hakemuksia, jotka vaikuttavat läänin ulkopuolella sijaitseviin perinteisiin maa-alueisin.	Das fuolakeahttá sámediggi lea buktán ovdan fuolas das, ahte láhka ii dorvvas doarvái buriid ráđđádallanvejolašvuođaid sámediggái Finnmárkku doaibmalohpemeannudeamis iige eaktut mangelágan ráđđádallamiid dalle, go árvvoštallojuvvojit ohcamušat, mat váikkuhit fylkka olggobeale árbevirolaš eatnamiidda.
57. Ruotsissa kaivos- ja tuulivoimalahankkeet aiheuttavat saamelaisille kasvavia paineita heidän perinteisillä maa-alueillaan.	57. Ruoŧas ruvke- ja bieggamillofitnut dagahit sápmelaččaide ain stuorru deattu sin árbevirolaš eatnamiin.
Nykyisessä kaivoslaissa ei ole määräyksiä saamelaisväestön kannalta merkittävien erityisoikeuksien huomioonottamisesta, eikä nykyinen kaivospolitiikka näytä riittävästi turvaavan saamelaisten etuja ja oikeuksia kaivostoiminnan vaikutusalueelle	Dálá ruvkelágas eai leat njuolggadusat Sámi álbmoga dáfos mearkkašahtti sierravuoigatvuoigatvuođaid vuhtiiváldimis, iige dálá ruvkepolitihkka oro doarvái dorvvasteamen sámi beroštumiid ja vuoigatvuođaid ruvkeguovlluin. Spesiálaraporterejeaddji lea earenoamážit čuvvon Girona gávpoga dili.
NOU 2008:5 (18. helmikuuta 2008).	Ruoŧŧa lea vástidan, ahte guokte čearu gávpoga lahkosis - Gábna ja Leavas – leat oassálastán plánema gárggiidanprosessii ee.
Esim. Norjan metsänhoitolain 1 luvun 2 §:ssä todetaan, että lakia ”ei saa soveltaa tavalla, joka loukkaa	Omd. Norgga vuovdelága 1 logu 2 §:s celkojuvvo, ahte “lága ii oaččo heivehit vugiin, mii rihkku sámi
saamelaisten poronomistajien oikeutta polttopuuhun ja polttoaineeseen.	boazoeaiggádiid vuoigatvuođa boaldenmuoraide ja boaldámuššii.
” Ruotsin metsänhoitolaki edellyttää, että ”metsänhoitotoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on toivottavaa, että asianomaiselle saamelaiskylälle annetaan vuosittain käyttöön riittävän suuri ja yhtenäinen laidunalue sekä runsaasti kasvillisuutta alueilla, joita käytetään porojen tarhaus-, vaellus- ja lepopaikkoina.	” Ruoŧa vuovdeláhka eaktuda, ahte “vuovdedoaimmaid plánedettiin ja ollašuhtedettiin lea sávahahtti, ahte áššáigullevaš čerrui addojuvvo jahkásaččat atnui doarvái stuorra ja oktilaš guohtuneana ja valjit šattolašvuohta guovlluin, mat adnojuvvojit bohccuid rátkin-, johtin- ja orustanbáikin.
” Suomen metsälain 12 §:n 1 momentissa todetaan, että valtioneuvoston on kuultava saamelaiskäräjiä antaessaan määräyksiä metsän hoitamisesta.	” Suoma vuovdelága 12 §:a 1 momeanttas celkojuvvo, ahte stáhtaráđđi galgá gullat sámedikki, go addá mearrádusaid vuvddiid dikšumis.
17 jäävien maitten osalta. Erityisraportoija on erityisesti seurannut Kiirunan kaupungin tilannetta.	17 čielggadeapmái mo nuppástusat váikkuhit boazodollui ja analiisii kumulatiivvalaš váikkuhusain boazodollui.
Ruotsi katsoo siten täyttäneensä sekä maan lain että alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen vaatimukset.	Ruoŧŧa oaivvilda, ahte dat lea deavdán sihke stáhta lágaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa gáibádusaid.
58. Suomessa saamelaisväestö on jo vuosia kantanut huolta hakkuiden vaikutuksesta porotalouteen.	58. Suomas sápmelaččat lea juo jagiid guoddán fuola vuovdečuohppamiid váikkuhusain boazodollui.
Metsähallituksen mukaan hakkuumäärät poronhoitoalueella ovat poronomistajien kanssa tehtyjen sopimusten jälkeen merkittävästi supistuneet.	Suoma stáhtahálddahusa vuovdefitnodat Meahciráđđehus muitala, ahte muorranjeaidimiid mearit boazodoalloguovllus leat uhccon mearkkašahtti vugiin dan maŋŋá, go boazoeaiggádiin leat dahkkojuvvon soahpamušat áššis.
Sopimuksia metsänkäytöstä Metsähallituksen ja paliskuntien kesken on tehty myös vuonna 2010. Silti hakkuut uhkaavat edelleen saamelaisten harjoittaman porotalouden kannalta tärkeitä alueita varsinkin, kun otetaan huomioon saamelaisten maa-alueiden ja luonnonvarojen käytön oikeudellisesti turvaton asema.	Maiddái jagi 2010 Meahciráđđehus ja bálgosat vuolláičálle soahpamušaid. Dattetge vuovdečuohppamat áitet ain sápmelaččaid dehálaš boazodoalloguovlluid eandalii, go váldojuvvo vuhtii sápmelaččaid dorvvuhis sajádat eatnamiid ja luondduvalljodagaid geavaheami ektui.
59. Lisäksi ilmastonmuutoksella – sen selvästi globaalista luonteesta huolimatta – on ollut erityisen haitallinen vaikutus saamelaisten tapaisiin kansoihin, joiden elinkeino on riippuvainen arktisen alueen ilmasto-oloista.	59. Dasa lassin dálkkádatrievdamis – dan čielgasit máilmmiviidosaš iešvuođas fuolakeahttá – lea leamaš earenoamáš vahátlaš váikkuhus sápmelaččaid lágan álbmogiidda, geaid ealáhus
Lämpötilojen noustessa talvisin ilmaston lämpenemisen seurauksena sulava lumi kastelee porojen ravintonaan käyttämän jäkälän ja jäädyttää sen pakkasella, jolloin jäkälä jää kovan jääkuoren sisään, mikä hankaloittaa porojen ravinnonsaantia ja ruoansulatusta.	sorjasa arktalaš guovllu dálkkádagain. Go njázuda dálvit, de dálkkádatrievdama boađusin suddi muohta njuoskada bohccuid jeahkáliid, dasto galbmá ja šaddá eatnamii garra jiekŋageardi, man sisa jeagil báhcá, mii fas váttásmuhttá bohccuid guohtuma ja biebmosuddadeami.
Lisäksi kesälaitumet saattavat muuttua avoimesta maasta pensastoksi, jolloin poronomistajat joutuvat siirtämään laumansa kuiville alueille.	Dasa lassin geasseguohtuneatnamat sáhttet šaddat suovkan, dalle boazoeaiggádat gártet sirdit ealuideaset goikeeatnamiidda.
Siksi on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimiin, joilla voidaan vähentää porotalouden haavoittuvuutta ja suojata tätä elinkeinoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, ja harjoitettava tätä tukevaa tutkimusta.	Boazodoalu raššivuođa geahpedeami ja dan dálkkádatrievdama váikkuhusain suddjema geažil galgá vuolggahit beaktilis doaimmaid ja galgá vuolggahit dutkamušaid vai dilli buorrána.
60. On myös huolehdittava siitä, että globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät toimet eivät itsessään uhkaa saamelaisten elinkeinoja.	60. Galgá maiddái fuolahit das, ahte máilmmiviidosaš dálkkádatrievdama doarjundoaimmat eai áitte sápmelaččaid ealáhusaid.
Esimerkiksi kestävää energiantuotantoa koskevat vaatimukset saattavat johtaa tuulivoimarakentamisen voimakkaaseen kasvuun Tromssan ja Finnmarkin rannikoilla, mikä puolestaan uhkaa vakavasti porojen poikimisalueita.	Ovdamearkka dihte suvdinnávccalaš energiijabuvttadangáibádusat sáhttet dagahit, ahte bieggamilluid huksen laská sakka Romssa ja Finnmárkku riddoguovlluin, mii bealistis áitá vearrát bohccuid guottetguovlluid.
Ruotsissa 35 % tuulivoimaloiden kaavailluista sijoituspaikoista sijaitsee poronhoidon ydinalueilla, ja suunnitteilla on lisäksi yli 2 000 porojen laidunmaille rakennettavaa tuulivoimalaa.	Ruoŧas 35 % bieggamilluid plánejuvvon sajuštanbáikkiin leat boazodoalu váimmusguovlluin, dasa lassin leat plánejuvvon vel badjel 2 000 bieggamillu bohccuid guohtuneatnamiidda.
Ruotsin hallitus on myöntänyt luvan mahdollisesti maailman suurimalle maalle rakennettavalle tuulivoimapuistolle, joka on määrä pystyttää Piteån kuntaan – samalle alueelle, jossa Östra Kikkejaurin saamelaiskylän talvilaitumet sijaitsevat.	Ruoŧa ráđđehus lea mieđihan lobi bieggamilloviidodahkii, mas sáhttá boahtit vejolaččat máilmmi stuorámus eatnan alde ja mii ceggejuvvo Biŧoma gildii – seamma guvlui, go Östra Kikkejaur –čearu dálveguohtuneatnamat leat.
61. Petoeläimet – pääasiassa sudet, ahmat, ilvekset, karhut ja kotkat – aiheuttavat poronhoitoalueilla monin paikoin jopa kaivannaisteollisuutta suuremman uhan poronhoidolle.	61. Boraspiret – eanaš gumppet, geatkkit, albasat, guovžžat ja goaskimat – dagahit boazodoalloguovlluin máŋggain sajiin juoba stuorát áitaga boazodollui go ruvkeindustriija.
Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto on laskenut, että Ruotsissa joutuu vuosittain petojen uhriksi ainakin 60 000 yhteensä 260 000 yksilön porokannasta.	Ruoŧa eanadoallouniversitehta lea rehkenastán, ahte Ruoŧas boraspiret goddet sullii 60 000 bohcco 260 000 oppalaš mearis.
Petojen aiheuttamien porokuolemien määrä on joillakin alueilla saavuttanut tason, jolla laumat eivät kykene tuottamaan riittävästi jälkeläisiä, mikä voi johtaa koko lauman romahtamiseen muutamassa	Boraspiriid dagahan boazojámuid mearri lea muhtun guovlluin juksan dakkár dási, ahte miesit eai šatta doarvái ja dalle oppa eallu sáhttá nohkat moatti jagis.
A/HRC/15.37, liite 1, kappale 384.	A/HRC/15.37, čuovus 1, bihttá 384.
18 vuodessa.	18
C. Kielten säilyttäminen	C. Gielaid seailluheapmi
62. Saamelaiskielillä on saamelaisidentiteetin ja saamelaisuuden säilymisen kannalta keskeinen merkitys, joten nämä kielet ovat kaikkien Pohjoismaiden saamelaisväestön kannalta elintärkeitä.	62. Sámegielain lea sámeidentitehta ja sápmelašvuođa seailuma dáfos mávssolaš mearkkašupmi, nu ahte dát gielat leat buot Davviriikkaid Sámi álbmoga dáfos vealtameahttumat.
Saamelaiskielten laaja kirjo kutistuu kuitenkin jatkuvasti.	Sámegielaid valljodat vátnu olles áigge.
Erityisraportoijan tietoon saatettiin toisen maailmansodan tuhoisat vaikutukset saamelaisten opetukseen ja kieleen.	Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvui man garra váikkuhusat nuppi máilmmisoađis ledje sápmelaččaid oahpahussii ja gillii.
Niiden seurauksena saamelaiset jäivät useiksi vuosiksi ilman koulunkäyntiä millään kielellä, mikä vaikutti haitallisesti lukutaidon oppimiseen ja kykyyn siirtää kielitaitoa tuleville sukupolville.	Soahti dagahii dan, ahte sápmelaččat báhce oahpu haga mange gillii máŋggaid jagiide, mii fas hehttii lohkama oahppama ja návcca sirdit giela boahtte buolvvaide.
Saamelaiskielten katoamiseen vaikuttavat myös tämänhetkiset olosuhteet, kuten se seikka, että saamea ei useimmilla alueilla puhuta lainkaan kodin ulkopuolella, ja se, että saamea puhuvat ovat levittäytyneet maantieteellisesti laajalle alueelle.	Sámegielaid duššamii váikkuha maiddái dálá dilli, nugo dat, ahte máŋgga báikkis sámegiela eai hála olláge ruovttu olggobealde, ja dat, ahte sámegielhállit ásset bieđgguid viiddes guovlluin.
Erityisesti Suomessa puhutut inarinsaame ja koltansaame sekä Ruotsissa ja Norjassa puhutut eteläsaame ja luulajansaame ovat hävinneet lähes kokonaan, ja Suomessa puhutun pohjoissaamen olemassaolo on uhattuna.	Earenomážit Suoma beale anárašgiella ja nuortalašgiella Ruoŧa ja Norgga beale lullisámegiella ja julevsámegiella leat jávkan measta ollásit, ja Suoma bealege davvisámegiella lea áitojuvvon.
63. Norjassa saamelaisten oikeus säilyttää oma kielensä ja kehittää sitä eri yhteyksissä on kirjattu perustuslakiin ja lukuisiin yksittäisiin lakeihin, kuten vuoden 1987 saamelaislakiin.	63. Norggas Sámi álbmoga vuoigatvuohta seailluhit gielaset ja ovddidit dan sierra diliin lea čállojuvvon vuođđoláhkii ja máŋggaid sierra lágaide, nugo jagi 1987 sámeláhkii.
Norjassa tehdään myös työtä mm. saamelaiskäräjien välityksellä saamelaiskielten elvyttämiseksi Saamenmaalla, ja hallitus laatii parhaillaan laajaa toimintasuunnitelmaa saamelaiskielten aseman vahvistamiseksi.	Norggas leat olu doaimmat ee. sámedikki giellaealáskahttindoaimmat Sámis ja ráđđehus lea ovddideamen viiddes ”Sámegielaid doaibmaplána” vai ollašuhttit ulbmila.
On rohkaisevaa, että kiinnostus osallistua kielen elvytysohjelmiin on saamelaiskäräjien mukaan lisääntynyt, vaikkakaan rahoitusta ei ole tarpeeksi kaikkien halukkaiden mukaan ottamiseksi.	Lea movttiidahtti, ahte beroštupmi oassálastit gielaid ealáskahttinprográmmaide lea sámedikki mielde lassánan, vaikke ruhtadeapmi ii leat leamaš doarvái váldit buot berošteaddjiid fárrui.
Norjan kovaotteinen sulauttamispolitiikka kielsi saamelaiskielten käyttämisen ja joikaamisen vuosikymmenten ajaksi, ja sen yhä tuntuvien vaikutusten korjaamiseksi tarvitaan edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta lisäponnistuksia saamelaiskielten käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi.	Norgga garra dáruiduhttinpolitihkka gilddii sámegielaid geavaheami ja juoigama logiid jagiide, ja dan ain oinnolaš váikkuhusaid divvumii dárbbašuvvojit ovdalis máinnašuvvon doaimmain fuolakeahttá lassirahčamušaid sámegielaid geavaheami álkidahttima ja gárggiideami várás.
64. Ruotsissa ei ole Norjan ja Suomen tavoin erikseen lainsäädäntöä saamen kielen aseman turvaamisesta.	64. Norggas ja Suomas leat sierra lágat sámegiela sajádaga dorvvasteamis, muhto Ruoŧas dat váilot.
Kansallisista vähemmistökielistä vastikään annetussa laissa saamen kielelle kuitenkin taataan erityisasema muiden vähemmistökieliksi luokiteltujen kielten joukossa tietyillä nimetyillä ”hallintoalueilla”.	Gieskat addojuvvui láhka nášuvnnalaš veahádatgielain, mas sámegillii goittotge dorvvastuvvo sierrasajádat eará veahádatgiellan meroštallojuvvon gielaid joavkkus dihto lágas máinnašuvvon ”hálddašanguovlluin”.
Seitsemästätoista kunnasta koostuvan Saamen hallintoalueen asukkailla on kansallisista vähemmistökielistä annetun lain mukaan oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisten kanssa asioidessaan sekä oikeus osittain tai kokonaan saamen kielellä järjestettävään esiopetukseen ja vanhustenhoitoon.	Nášuvnnalaš veahádatgiellalágas mearriduvvo, ahte Sámi hálddašanguovllu ássi ovttaskas olbmuin, masa gullet 17 gieldda, lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela eiseválddiiguin áššiid divššodettiin ja vuoigatvuohta muhtumassii dahje ollásit sámegielat ovdaoahpahussii ja boarrásiiddikšumii.
Kunnilla on kuitenkin vaikeuksia velvoitteidensa täyttämisessä saamea taitavan henkilöstön puutteen ja saamelaiskulttuuriin kohdistuvan yleisen kielteisen asenteen vuoksi.	Gielddain leat goittotge váttisvuođat ollašuhttit geatnegasvuođaideaset, daningo sámegielat bargoveagas lea vátnivuohta ja leat raporterejuvvon almmolaš guottut sámi kultuvrra ektui.
Saamelaisten mahdollisuus käyttää äidinkieltään viranomaisten kanssa asioidessaan on näiden kuntien ulkopuolella turvattu vain joissakin suurimmissa valtion elimissä.	Dáid gielddaid olggobeale sápmelaččaid vejolašvuohta geavahit sámegiela lea dorvvastuvvon muhtun stuorámus stáhtaorgánain, muhto muđui dat sorjasa sámegielat bargoveaga oažžumis.
65. Suomen perustuslaissa taataan saamelaisille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.	65. Suoma vuođđolágas dorvvastuvvo sápmelaččaide vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.
Vuoden 2008 Saamen kielilaissa puolestaan tunnustetaan saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa erityisesti Enontekiön, 19 Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien eli saamelaisten ydinalueiden toimielimissä.	Jagi 2008 sámi giellalágas fas dovddastuvvo Sámi álbmoga vuoigatvuohta geavahit iežas giela duopmostuoluin ja eará eiseválddiin earenoamážit Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddain dahjege sámiid ruovttuguovllu doaibmaorgánain.
Tämä oikeudellisen aseman turvaaminen ei kuitenkaan ole käytännössä toteutunut johtuen pääasiassa kuntien ja valtion viranomaisten puutteellisesta saamen kielen taidosta.	Goittotge geavatlaččat dát lágalaš sajádaga dorvvasteapmi ii leat ollašuvvan, daningo eanaš gielddaid ja stáhta eiseválddiin váilu sámegieldáidu.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta saamen kielellä luonnehditaan sattumanvaraiseksi jopa saamelaisten ydinalueella.	Sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid oažžun sámegillii daddjo leat soaittáhagas juoba sámiid ruovttuguovllus.
Joitakin kielen elvyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä on tähän mennessä toteutettu, menestyksekkäimpänä niistä Inarissa alle kouluikäisille kieli- ja kulttuurikylpyä tarjoavat kielipesäohjelmat, joiden rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut jatkamaan vuonna 2011. Merkittävää on, että valtioneuvoston vuonna 2009 eduskunnalle antamassa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa koskevassa selonteossa todetaan, että valtioneuvosto valmistelee kattavan saamen kielen elvyttämisohjelman, jonka painopistealueina ovat varhaiskasvatus, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuri ja media sekä elinkeinopolitiikka.	19 maid ruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriija lea čatnasan joatkit jagi 2011. Lea dehálaš, ahte ráđđehusa raporttas riikkabeivviide Suoma olmmošvuoigatvuođapolitihka birra, ráđđehus gárve viiddes sámegiela ealáskahttinprográmma, man deaddosuorgin leat smávvamánáidpedagogihkka, oahpahus, sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, kultuvra sihke media ja ealáhuspolitihkka.
D. Kulttuurin erityispiirteet huomioon ottava koulutus	D. Kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahus
66. Koulutuksella on olennainen merkitys saamelaisten historian, kulttuurin, perimätiedon ja kielen ylläpitämisessä ja elvyttämisessä.	66. Oahpahusas lea guovddáš mearkkašupmi sámiid historjjá, kultuvrra, árbedieđu ja giela seailluheamis ja doalaheamis ja ealáskahttimis.
Kaikille Pohjoismaille on yhteistä, että saamelaisopiskelijat voivat suorittaa opintonsa saamen kielellä nimetyillä saamelaisalueilla, jotka on laissa määritetty.	Buot Davviriikkain lea ovttalágan dilli, namalassii ahte sámemánát- ja nuorat sáhttet vázzit skuvlla sámegillii dihto sámeguovlluin, mat leat lágain meroštallojuvvon.
Kuitenkin noin 50 % saamelaisista ja 70 % alle 10-vuotiaista lapsista asuu näiden alueiden ulkopuolella.	Goittotge sullii 50 % sápmelaččain ja 70 % vuollái 10-jahkásaš sámemánáin orrot dáid guovlluid olggobealde.
67. Kattavan saamelaisen koulutuspolitiikan kehittäminen on näistä kolmesta maasta viety pisimmälle Norjassa.	67. Ollislaš sámi oahpahuspolitihka gárggiideapmi lea ovdánan guhkimussii dán golmma Davviriikkas Norggas.
Koululaissa taataan kaikille saamenkielisille oppilaille oikeus saada asuinpaikastaan riippumatta opetusta äidinkielellään osana oppivelvollisuuttaan.	Oahpahuslágas dorvvastuvvo juohke sámegielat oahppái vuoigatvuohta ássanbáikkis fuolakeahttá oažžut oahpahusa eatnigillii oassin oahppogeatnegasvuođas.
Saamelaisalueen ulkopuolella opiskelijoilla on oikeus opiskella saamen kieltä, jos vähintään kymmenen oppilasta kyseisen kunnan alueella vaatii tällaista opetusta ja mahdollisuutta etäopetukseen, jos saamentaitoista opettajaa ei ole käytettävissä.	Sámi hálddašanguovllu olggobeale oahppiin lea vuoigatvuohta lohkat sámegiela, juos unnimustá gieldda logi oahppi gáibidit dákkár oahpahusa ja sis lea vejolašvuohta gáiddusoahpahussii, juos sámegielat oahpaheaddji váilu.
Vaikka yhä useammat koulut järjestävät saamenkielistä opetusta, jatkuvana puutteena on muun muassa pula saamenopettajista, vaikka Norjan saamelaiskäräjät totesikin saavuttaneensa tässä suhteessa hyviä tuloksia ”unelmatyöhankkeellaan”, jossa myönnetään apurahoja saamelaiskielten opettajiksi opiskeleville.	Vaikke ain eanet skuvllain lágidit sámegielat oahpahusa, lea bissovaš vátnivuohta ee. sámi oahpaheaddjiin, vaikke Norgga beale sámediggi leage gávnnahan, ahte dat lea ožžon buriid bohtosiid “niehkobargu” –fitnus, man bokte juolluduvvojit veahkkeruđat sámegielat oahpaheaistudeanttaide.
Muita ongelmia ovat erityisesti luulajan- ja eteläsaamenkielisen opetusmateriaalin ja välineiden puuttuminen sekä Norjan saamelaiskäräjille koulutuksellisten tehtäviensä täyttämiseksi myönnettyjen taloudellisten resurssien riittämättömyys.	Eará váttisvuohtan leat oahppomateriála váilun earenoamážit julev- ja lullisámegielas ja maid Norgga beale sámedikki váilevaš ruhtadeapmi oahpahusdoaimmaid ollašuhttima várás.
68. Ruotsissa saamenkielinen opetus on lähinnä varmistettu 1990-luvulla perustetuilla, Ruotsin valtion ylläpitämillä saamelaiskouluilla, joita hallinnoi erityinen saamelaiskäräjien nimittämä saamelaiskoulujen hallintoelin ja jotka sijaitsevat saamelaisten perinteisillä poronhoitoalueilla.	68. Ruoŧas sámegielat oahpahus lea lagamustá sihkkarastojuvvon 1990-logus vuođđuduvvon sámeskuvllaid bokte, maid jođiha Ruoŧa beale sámedikki nammadan Sámi skuvlastivra, ja mat leat sápmelaččaid árbevirolaš boazodoalloguovlluin.
Saamelaiskoulujen ulkopuolella oppilaat voivat saada opetusta äidinkielellään, mutta vain, mikäli sopiva opettaja on saatavilla.	Sámeskuvllaid olggobeale oahppit sáhttet oažžut eatnigielat oahpahusa, muhto dušše dalle, juos heivvolaš oahpaheaddji gávdno.
Koska opettajista on suuri pula, tämän ohjelman piirissä on vuosittain vain noin 200 oppilasta.	Daningo oahpaheaddjit leat oalle vánet oažžumis, dán prográmmii gullet jahkásaččat dušše sullii 200 oahppi.
Kunta voi lisäksi tarjota opetustoimensa puitteissa ”integroitua saamenkielistä opetusta” tekemällä tarvittavat järjestelyt saamelaiskoulujen hallintoelimen kanssa.	Dasa lassin gielda sáhttá fállat oahpahusdoaimmas olis ”integrerejuvvon sámegielat oahpahusa”, juos gielda dahká dárbbašlaš ordnemiid Sámi skuvlastivrrain.
Saamelaiskulttuurin opetusta tarjotaan tämän ohjelman puitteissa osana pakollista opetussuunnitelmaa.	Sámekultuvrra oahpahus fállojuvvo dán prográmma olis oassin bákkolaš oahppoplána.
Saamelaiskoulujen hallintoelimellä ei tiettävästi kuitenkaan ole riittävästi varoja ohjelman tarjoamiseen kaikille sitä vaatineille	Raporttain muitaluvvo, ahte Sámi skuvlastivrras eai leat doarvái várit fállat dán prográmma buohkaide, geat dan háliidit.
Lisäksi kyseiset kolme ohjelmaa tavoittavat yhä yhteensä vain noin 10–20 % oppivelvollisuusikäisistä saamelaislapsista.	Dasa lassin dát golbma prográmma jukset dušše sullii 10–20 % oahppiin, geat leat oahppogeatnegas agis.
69. Suomessa saamenkielisen opetuksen järjestäminen saamelaisten kotiseutualueella on taattu lailla. Lisäksi kotiseutualueen kunnille myönnetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla ylimääräisiä valtionavustuksia saamenkielisen opetuksen järjestämiseen.	69. Suomas sámegielat oahpahusa lágideapmi sámiid ruovttuguovllus lea dorvvastuvvon lágain nu, ahte ruovttuguovllu gielddaide juolluduvvo badjelmearálaš stáhtadoarjagat sámegielat oahpahusa lágideami várás oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lága vuođul.
Mikään laki tai käytäntö ei kuitenkaan takaa saamenkielisen opetuksen saatavuutta saamelaisten ydinalueen ulkopuolella, jossa suurin osa saamelaisoppilaista asuu, vaikka saamelaiskäräjät on jo vuosien ajan esittänyt, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain kyseiset määräykset ulotetaan koskemaan koko maata.	Goittotge mihkkege lágaid dahje politihkaid ii dorvvas sámegielat oahpahusa oažžuma sámiid ruovttuguovllu olggobealde, gos stuorámus oassi sámeoahppiin ássá, vaikke sámediggi lea juo jagiid evttohan, ahte oahpahus- ja kulturdoaimmas addojuvvon lága njuolggadusat olahuvvojit gokčat oppa riikka.
Saamelaisasutuksen hajanaisuus ja pula saamenopettajista ovat saamen kielen ja kulttuurin opetuksen kannalta ongelma. Lisäksi on pulaa etenkin koltan- ja inarinsaamen oppimateriaaleista.	Sápmelaččaid ássama bieđggusvuohta ja sámeoahpaheaddjiid vátnivuohta leat sámegiela ja kultuvrra oahpahusa dáfos váttisvuohtan, ja maiddái oahppomateriálat váilot, earenoamážit nuortalaš- ja anárašgielain.
Etäopetuksen helpottamiseksi on tehty joitakin toimenpiteitä, mutta näissä ohjelmissa on törmätty ongelmiin, jotka pääasiassa johtuvat rahoituksen vähäisyydestä.	Gáiddusoahpahusa álkidahttima geažil leat 20 ollašuhttojuvvon muhtun doaibmabijut, muhto dain leat váttisvuođat, maid ruhtadeami vátnivuohtagis lea dagahan.
70. Saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisen kannalta on tärkeää myös lisätä yleistä tietoisuutta saamelaiskansoista.	70. Sámegielaid ja kultuvrra ealáskahttima dáfos lea dehálaš maiddái lasihit almmolaš diđolašvuođa Sámi álbmogis.
Raporttien mukaan nykyisessä peruskoulun opetussuunnitelmassa ei oteta riittävästi huomioon Pohjoismaiden väestön monimuotoisuutta ja oppivelvollisuuskoulun oppikirjoissa on tukeuduttu stereotypioihin saamelaiskulttuuria kuvattaessa.	Raporttaid mielde dálá vuođđoskuvlla oahppoplánain ii váldojuvvo doarvái vuhtii Davviriikkaid veahkadagaid máŋggabealatvuođa ja daid skuvllaid oahppagirjjiin, mat gullet oahppogeatnegasvuođa ollái, lea geavahuvvon stereotiippat govvidit sámi kultuvrra.
Erityisraportoijalle kerrottiin myös, että yliopistollisen opettajakoulutuksen opetusohjelmiin ei sisälly riittävästi saamelaisten historiaan ja kulttuuriin liittyvää ohjausta.	Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvui maiddái dat, ahte universitehtaid oahpaheaiskuvlema oahppoplánain ii leat doarvái sámi historjái ja kultuvrii laktáseaddji bagadallan.
Erityisraportoija on lisäksi kuullut useaan otteeseen median hyvin stereotyyppisestä saamelaiskuvasta, joka on omiaan heikentämään saamelaisten julkista kuvaa ja johtaa myös yleiseen yhteiskunnallisen mielenkiinnon puutteeseen saamelaisuutta kohtaan.	Dasa lassin sierraraporterejeaddji lea gullan máŋgii, ahte mediain lea oalle stereotiippalaš govva sápmelaččain, mii bealistis fuonida sápmelaččaid almmolaš gova ja doalvu maiddái dasa, ahte almmolaš servodatlaš beroštupmi váilu sápmelašvuođa ektui.
V. Johtopäätökset ja suositukset	V. Bohtosat ja ávžžuhusat
A. Yleiset juridiset ja poliittiset rakenteet	A. Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat
71. Yleisesti ottaen Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kiinnitetään muihin maihin verrattuna suhteellisen paljon huomiota alkuperäiskansojen ongelmiin.	71. Oppalaččat Norggas, Ruoŧas ja Suomas giddejuvvo eanet fuomášupmi álgoálbmogiid váttisvuođaide go eará riikkain.
Pohjoismaiden saamelaisväestöä koskevat suunnitelmat ja ohjelmat toimivat monessa suhteessa hyvinä esimerkkeinä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta.	Máŋgii Davviriikkaid Sámi álbmogii guoski plánat ja prográmmat doibmet buorrin ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteamis.
Paljon on tästä huolimatta kuitenkin vielä tekemättä sen varmistamiseksi, että saamelaisväestö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja asettaa yhteisiä tavoitteita useamman kuin yhden valtion alueena asuvana kansana sekä nauttia kussakin asuinvaltiossaan täysimääräisesti niistä oikeuksista, jotka alkuperäiskansoille on nykyisissä kansainvälisissä sopimuksissa taattu.	Ollu lea goittotge dás fuolakeahttá dagakeahttá dan dorvvasteamis, ahte Sámi álbmot sáhttá ollašuhttit iešmearrideamis ja ovddidit oktasaš ulbmiliiddiset eambbo go ovtta riikka viidodagas orru álbmogin ja maid návddašit iešguđege ássanriikkas ollásit daid vuoigatvuođain, mat leat dorvvastuvvon dálá olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain álgoálbmogiidda.
72. Erityisraportoija kiittää Norjaa siitä, että se ratifioi ensimmäisenä valtiona ILO:n itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169. Erityisraportoija kehottaa Suomea loppuunsaattamaan kyseisen sopimuksen ratifioimiseksi tarvittavat toimenpiteet ja Ruotsia harkitsemaan ratifioimista saamelaisia kuultuaan.	72. Spesiálaraporterejeaddji giitá Norgga das, ahte dat ratifierii vuosttas stáhtan riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna konvenšuvnna nr 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha Suoma gerget ILO-soahpamuša ratifierema gáibidan doaimmaid ja Ruoŧa árvvoštallat ratifierema ovttasráđiid sápmelaččaiguin.
B. Itsemääräämisoikeus	B. Iešmearridanvuoigatvuohta
73. Vaikka saamelaisalueet ja -kansat ovat historian saatossa jakautuneet neljän valtion alueelle, saamelaiset ovat tehneet merkittäviä ponnistuksia pitääkseen yllä ja vahvistaakseen valtioiden rajat ylittäviä keskinäisiä siteitään ja edistääkseen intressejään yhtenä kansana.	73. Vaikke Sámi guovllut ja álbmot leat historjjá olis juohkásan njealji riikka viidodahkii, sápmelaččat lea rahčan sakka doalahit ja nannet riikkaid rájáidrasttildeaddji oktavuođaid ja gárggiidit beroštumiideaset oktan álbmogin.
Saamelaisten etujen ajamiseksi koko Saamenmaan alueella on perustettu lukuisia yleissaamelaisia instituutioita, joilla on tärkeä rooli valtioiden rajat ylittävän saamelaispolitiikan kehittämisessä.	Leat vuođđuduvvon máŋga rájáidrasttildeaddji institušuvnna Sámi álbmoga beroštumiid gohcima várás miehtá Sámi guovllu, main lea dehálaš rolla dakkár sámi politihka gárggiideamis, mii ollá dobbelii go ovtta stáhta viidodahkii.
Erityisraportoija panee tyytyväisenä merkille, että Pohjoismaiden hallitukset eivät yleensä ole estäneet rajat ylittävien saamelaissuhteiden solmimista ja ovat aika ajoin jopa helpottaneet sitä.	Spesiálaraporterejeaddji lea duđavaš, go Davviriikkaid ráđđehusat eai leat dábálaččat hehtten rájáidrasttildeaddji sámi oktavuođaid ja leat muhtumin juoba álkidan daid.
74. Erityisraportoija panee merkille pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisessä saavutetun merkittävän edistyksen.	74. Spesiálaraporterejeaddji gidde fuomášumi, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheamis lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti gárggiideapmi.
Hän pitää tervetulleena Pohjoismaiden ja saamelaiskäräjien sitoutumista jatkaa vuoden 2011 aikana neuvotteluja sopimuksen hyväksymiseksi.	Son atná buresboahtin Davviriikkaid ja sámedikkiid čatnaseami joatkit jagi 2011 áigge ráđđádallamiid konvenšuvnna dohkkeheami várás.
Erityisraportoija pyytää valtioita varmistamaan, että näiden neuvottelujen puitteet mahdollistavat saamelaiskäräjien osallistumisen niihin yhdenvertaisina osapuolina.	Spesiálaraporterejeaddji bivdá 21 stáhtaid nannet, ahte dáid ráđđádallaneavttut láhččojuvvojit nu, ahte sámedikkit besset ráđđádallat ovttaveardásaš oassebeallin.
75. Erityisraportoija suorittelee, että Pohjoismaat jatkavat ja tehostavat ponnistelujaan saamelaiskansojen itsemääräämisoikeuden sekä aiempaa aidompien vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiseksi heitä koskevan päätöksenteon osalta.	75. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat jotket ja beavttálmahttet rahčamušaideaset Sámi álbmoga iešmearrideami ollašuhttimis ja maid láhčet duođalut váikkuhanvejolašvuođaid go ovdalis sidjiide guoski mearrádusdahkamis.
Tämä tavoite voidaan jossain määrin saavuttaa aiempaa tehokkaammilla kuulemismenettelyillä, joilla varmistetaan, että saamelaisiin välittömästi vaikuttavia päätöksiä ei tehdä ilman heidän vapaaehtoista ja tietoon perustuvaa etukäteissuostumustaan.	Dán ulbmila sáhttit juksat muhtumassii beaktileappot ráđđádallanmeannudanvugiiguin go ovdalis, maiguin dorvvastuvvo, ahte sápmelaččaide njuolga váikkuheaddji mearrádusat eai dahkkojuvvo sin eaktodáhtolaš, ovddalgihtii addojuvvon ja vuđolaš dieđuide vuođđuduvvi miehtama haga.
Lisäksi valtioiden tulisi harkita yhdessä saamelaiskäräjien kanssa määrättyjen alueiden rajaamista siten, että saamelaiskäräjät toimisivat niiden puitteissa ensisijaisena tai yksinomaisena päätöksentekijöinä etenkin saamelaisia koskevissa kysymyksissä, myös saamelaisten maaalueisiin, kieliin, perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuureihin liittyvissä asioissa.	Dasa lassin stáhtat galggašedje árvvoštallat ovttasráđiid sámedikkiiguin meroštallat dihto surggiid rájáid nu, ahte sámedikkit doaimmašedje dáid olis juo áidna dahje váldomearrádusdahkkin earenoamážit Sámi álbmogii guoski áššiin, maiddái sámi eana-, giella-, árbevirolaš ealáhusas- ja kulturáššiin.
76. Erityisraportoija suorittelee, että Pohjoismaat ja erityisesti Ruotsi tekisivät tarvittavat uudistukset, joilla varmistetaan saamelaiskäräjien – saamelaiskansojen ylimpänä edustuselimenä – aiempaa suurempi itsenäisyys suhteessa valtion laitoksiin ja viranomaisiin.	76. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja earenoamážit Ruoŧŧa ođasmahtášii sámedikki nu, ahte dorvvastuvvo dan – Sámi álbmoga bajimus ovddastusorgánan – stuorát iehčanasvuohta go ovdalis stáhta lágádusaid ja eiseválddiid ektui.
Erityisesti Ruotsin tulisi tarkistaa Ruotsin saamelaiskäräjien lakisääteistä asemaa ja tehtäviä suhteessa Ruotsin valtionhallinnon rakenteisiin tavoitteena saamelaiskäräjien itsenäisen päätöksentekovallan kasvattaminen.	Earenoamážit Ruoŧŧa galggašii dárkkistit Ruoŧa beale sámedikki lágain mearriduvvon sajádaga ja bargguid Ruoŧa stáhtahálddahusa doaimmaid ektui ulbmilin nannet sámedikki iehčanas mearridanválddi.
77. Pohjoismaiden tulisi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin ne voivat tehokkaasti toteuttaa itsehallinnollisia tehtäviään.	77. Davviriikkat galggašedje lágidit sámedikkiide doarvái ruhtadeami, mainna dat sáhttet beaktilit ollašuhttit iešstivrendoaimmaideaset.
Erityisesti olisi järjestettävä aiempaa enemmän rahoitusta saamelaiskäräjien itsenäisesti yksilöimille, kehittämille ja toteuttamille hakkeille ja aloitteille.	Earenoamážit galgá ruhtadit eambbo go ovdalis fitnuid ja álgagiid, maid sámedikkit ieža leat evttohan, gárggiidan ja maid sii ieža ollašuhttet.
Valtioiden tulisi kehittää sopivat menettelytavat yhteydenpitoon saamelaiskäräjien kanssa tämän tavoitteen toteuttamiseksi.	Sámedikkiid várás stáhtat galggašedje gárggiidit heivvolaš šiehtadallanmeannudanvugiid dán ulbmila ollašuhttima geažil.
C. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin	C. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide
78. Mahdollisuudella turvata oikeus omaan maahan ja sen luonnonvaroihin on keskeinen merkitys yhtä lailla saamelaisten kuin maapallon muidenkin	78. Vuoigatvuođaid dorvvasteamis eatnamiidda ja dan luondduvalljodagaide lea guovddáš mearkkašupmi nu sápmelaččaid go earáge álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuhtii.
Tämä mahdollisuus on edellytyksenä sille, että saamelaiset voivat jatkaa olemassaoloaan erillisenä kansana.	Dát lea eaktun dasa, ahte sápmelaččat sáhttet ain bissut sierra álbmogin.
79. Erityisraportoija tunnustaa Pohjoismaiden valtioiden viime vuosikymmenten aikana tekemät ponnistelut, joilla on pyritty parantamaan saamelaisten oikeuksia omiin maa-alueisiinsa ja luonnonvaroihinsa.	79. Spesiálaraporterejeaddji dovddasta Davviriikkaid rahčamušaid maŋimuš logiid jagiid, maid ulbmilin lea leamaš buoridit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid iežaset eatnamiidda ja luondduvalljodagaide.
Näitä ponnisteluja tulisi edelleen tehostaa, jotta saamelaisten taloudelliselle, sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle voidaan taata kestävä pohja.	Dáid rahčamušaid galggašii ain beavttálmahttit sakka, vai Sámi álbmoga ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneapmái sáhttá dorvvastit bissovaš vuođu.
80. Erityisraportoija suosittelee, että Norja vie päätökseen prosessin, jolla selvitetään ja turvataan saamelaisten oikeudet maa-alueisiinsa ja luonnonvaroihinsa Finnmarkin läänin alueella sekä sen ulkopuolella.	80. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Norga loahpaha proseassa, mainna čielggaduvvojit ja dorvvastuvvojit sápmelaččaid vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduvalljodagaide Finnmárkku fylkkas ja dan olggobealde.
Lisäksi raportoija suosittelee, että Norja käy tarkasti läpi rannikkokalastuskomitean havainnot ja ryhtyy tehokkaisiin toimiin rannikkosaamelaisten kalastusoikeuksien turvaamiseksi.	Dasa lassin son ávžžuha, ahte Norga gieđahallá dárkilit riddoguolástankomitea bohtosiid ja vuolggaha beaktilis doaimmaid riddosápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteami várás.
81. Erityisraportoija suosittelee, että Ruotsi tehostaa ponnistelujaan saamelaisille perinteisesti kuuluvan alueen rajaamiseksi.	81. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Ruoŧŧa beavttálmahttá rahčamušaidis Sámi álbmoga árbevirolaš guovlluid ráddjemis.
Lisäksi raportoija kehottaa Ruotsia hyväksymään lainsäädännön, jolla lievennetään nykyistä ankaraa todistustaakkaa saamelaisten perinteisten maanomistusoikeuksien toteennäyttämiseksi tuomioistuinkäsittelyssä ja myönnetään saamelaisosapuolille oikeusapua tällaisissa käsittelyissä.	22 Ruoŧa dohkkehit lágaid, maiguin láivuduvvo dálá garra duođaštusnoađđi sámiid árbevirolaš eanavuoigatvuođaid duohtančájeheamis duopmostuoluin ja mieđihuvvo sámi oassebeliide riekteveahkki dákkár gieđahallamiin.
82. Ruotsin tulisi Ruotsin saamelaiskäräjien ja saamelaisväestön kanssa neuvotellen tehostaa ponnistelujaan lainsäädännön kehittämiseksi siten, että voidaan puuttua saamelaisväestöä koskeviin epäkohtiin, kuten maa-alueiden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksiin liittyviin ongelmiin.	82. Ruoŧŧa galggašii ráđđádallat Ruoŧa beale sámedikkiin ja Sámi álbmogiin ja dán láhkai beavttálmahttit rahčamušaidis lágaid gárggiidit nu, ahte buoriduvvojit Sámi álbmoga dilit, nugo vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide.
83. Suomen tulisi tehostaa toimiaan saamelaisten maa-alueita ja luonnonvaroja koskevien oikeuksien selvittämiseksi ja turvaamiseksi juridisessa mielessä.	83. Suopma galggašii beavttálmahttit rahčamušaidis čielggadit ja dorvvastit lágaiguin sápmelaččaid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide.
Suomen tulisi erityisesti varmistaa saamelaisten harjoittaman poronhoidon erityisaseman turvaaminen ottaen huomioon kyseisen elinkeinon keskeinen merkitys saamelaisten kulttuurille ja perinnölle.	Suopma galggašii earenoamážit dáhkidit sierra suoji sámi boazodollui ja váldit vuhtii ealáhusa guovddáš mearkkašumi Sámi álbmoga kultuvrii ja árbevieruide.
84. Luonnonvarojen hyödyntämisen saamelaisalueilla mahdollistavien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten mekanismien tulisi olla soveltuvien kansainvälisten normien mukaisia, myös silloin, kun ne koskevat näiden toimien vaikutusten kohteena olevien alkuperäisyhteisöjen asianmukaista kuulemista sekä vapaaehtoista ja tietoon perustuvaa etukäteissuostumusta, vaikutusten lieventämiseksi tarvittavia toimia, korvauksia ja hyötyjen jakamista.	84. Rievttálaš ja hálddahuslaš vuogádagat, maiguin luondduvalljodagat ávkkástallojit sámeguovlluin, galggašedje čuovvut álbmotrievtti norpmaid, mat leat ee. ráđđádallamat doaimmaid čuozáhahkan leahkki álgoálbmogiiguin ja sin eaktodáhtolaš, ovddalgihtii addojuvvon ja vuđolaš dieđuide vuođđuduvvi miehtan sihke váikkuhusaid láivudeami várás vuolggahuvvon doaimmat ja ávkkiid juogadeapmi.
85. Pohjoismaiden tulisi saamelaiskäräjien kanssa neuvotellen koordinoida toimenpiteitä, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia saamelaisiin.	85. Davviriikkat galggašedje ovttasráđiid sámedikkiiguin koordineret doaibmabijuid, maid ulbmilin lea figgat eastadit dálkkádatrievdama vahátlaš váikkuhusaid Sámi álbmogii.
Samalla tulisi varmistaa, että uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi tehtävillä toimenpiteillä, kuten tuulipuistojen rakentamisella, ei itsessään ole haitallista vaikutusta saamelaisten elinkeinoihin.	Seammás galggašii sihkkarastit, ahte ođasmuvvi energiijagálduin, nugo bieggamilluid huksemiin, ii leat vahátlaš váikkuhus sámi ealáhusaide.
23 86. Pohjoismaiden tulee pyrkiä pitämään poronhoitoalueiden petoeläinpopulaatiot paliskuntien sietämillä tasoilla, ja petoeläinten aiheuttamat vahingot tulee korvata poronhoitajille täysimääräisesti.	86. Davviriikkat galget figgat doallat boazodoalloguovlluid boraspiriid meriid dakkár dásiin, man bálgosat ja čearut sáhttet dohkkehit, ja boraspiriid dagahan vahágat galget buhttejuvvot boazoeaiggádiidda ollásit.
D. Kieli ja koulutus	D. Giella ja oahpahus
87. Erityisraportoija suosittelee, että Pohjoismaat ja saamelaiskäräjät tehostavat yhteisiä ponnistelujaan saamelaiskielten elvyttämiseksi ja vahvistavat saamelaiskielten ja - kulttuurin koulutusohjelmia.	87. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja sámedikkit beavttálmahttet oktasaš rahčamušaid sámegielaid ealáskahttima várás ja nannejit sámegielaid ja sámi kultuvrra oahpahanprográmmaid.
Valtioiden tulee välittömästi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa yhteisesti sovitut toimenpiteet.	Stáhtat galggašedje dalánaga lágidit sámedikkiide doarvái ruhtadeami vai dat sáhttet ollašuhttit dáid oktasaččat sohppojuvvon doaibmabijuid.
Valtioiden tulisi myös lisätä saamentaitoisten opettajien saatavuutta ja lukumäärää.	Stáhtat galggašedje maid lasihit sámegielat oahpaheaddjiid gelbbolašvuođa ja meari.
Lisäksi valtioiden tulisi pyrkiä vahvistamaan saamelaiskielten käyttöä tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten kanssa asioitaessa ja parantaa edelleen julkisten palvelujen saatavuutta saamelaiskielillä.	Dasa lassin stáhtat galggašedje figgat nannet sámegielaid geavaheami duopmostuoluin ja eará eiseválddiin ja buoridit ain almmolaš bálvalusaid oažžuma sierra sámegielaide.
88. Valtioiden ja saamelaiskäräjien tulisi yhteistoimin kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi saamelaiskansoista mediassa ja suuren yleisön keskuudessa.	88. Stáhtat ja sámedikkit galggašedje ovttasráđiid gárggiidit ja ollašuhttit doaimmaid vai almmolaš diđolašvuohta Sámi álbmogis lassána mediain ja váldoálbmogiid gaskavuođas.
Tällaista tietoisuuden lisäämistä tulisi edistää muun muassa perus- ja keskiasteen koulujen sekä yliopistojen opetusohjelmissa.	Dákkár diđolašvuođa lassáneami galgá ovddidit ee. vuođđo- ja gaskadási skuvllaid ja universitehtaid oahppoplánain.
24	23