Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.	SámitSuomas Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot (eamiálbmot).
Itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu.	Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge.
Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.	Álgoálbmot, mii ieš galgá atnit iežas álgoálbmogin, lea vuoigatvuođalaš dilistis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.
Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan.	Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995. Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid.
Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki.	Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka.
Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.	Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde.
Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät.	Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, sámediggi.
Kolttasaamelaisten kyläkokous edustaa lisäksi kolttalain mukaan heitä koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta.	Dasa lassin nuortalaččaid siidačoahkkin (Siidsååbbar) ovddasta nuortalašlága mielde sin nuortalašguovllus, mii lea oassi sámeguovllus.
Suomessa on noin 8 700 saamelaista.	Suomas leat sulaid 9 000 sápmelačča.
Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia.	Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid.
Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.	Oppalohkái sámit árvaluvvojit leat buot riikkain badjel 75 000. Eanemus sámit leat Norggas.
Elinkeinot	Ealáhusat
saamelaisten kotiseutualue on mää	SÁMIID RUOVTTUGUOVLU lea meroštallo
ritelty laissa.	juvvon lágas.
Siihen kuu luvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.	Dasa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegilis Sámi bálgosa guovlu.
Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.	Boazodoallu, guolásteapmi ja smávvaeanadoallu nugo maiddái luonddubuktagiid čoaggin ja duddjon gullet sámiid árbevirolaš ealáhusaide.
Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella.	Dán áigge árbevirolaš ealáhusat ovttastuvvojit maiddái lotnolasealáhussan ee. turismmain ja eará bálvalusealáhusaiguin.
Luontaiselinkeinojen osuus liikevaihdolla ja työvoimaosuudella mitattuna ei ole kovin suuri, mutta niiden kulttuurinen merkitys on tärkeä.	Luondduealáhusaid oassi vuovdimiin ja bargofámuin mihtidettiin ii leat dal nu stuoris, muhto daid kultuvrralaš mearkkašupmi lea deaŧalaš.
Ne eivät ole pelkkiä elinkeinoja tai ammatteja, vaan osa omaleimaista elämäntapaa.	Dat eai leat dušše ealáhusat dahje ámmáhat muhto vuođđu olles earenoamáš eallinvuohkái.
Osa saamelaisista saa toimeentulonsa yhä perinteisistä elinkeinoista, mutta huomattava osa saamelaisista työskentelee uudenaikaisissa ammateissa.	Oassi sámiin eallá ain árbevirolaš ealáhusain, muh to mearkkašahtti oassi sámiin bargá maiddái ođđa áigásaš ámmáhiin.
Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa ja sen pääperusteena on saamen kieli.	Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelágas ja dan váldovuođđun lea sámegiella.
Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.	Lága mielde sápmelaš lea olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan dainna eavttuin, ahte son ieš dahje goittotge okta su váhnemiin dahje ádjáin ja áhkuin lea oahppan sámegiela vuosttas giellan.
Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten.	Sámit leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásse DavviSkan dinávias dalán jiekŋaáiggi maŋŋá sulaid 10 000 jagi dassái.
Etninen saamelaisuus kehittyi, kun saamen kieli syntyi suomalais-saamelaisen kieliyhteyden hajotessa noin 2000 eKr. Syynä oli elinkeinojen erilaistumisesta johtuva kulttuurin muutos.	Etnihkalaš sápmelašvuohta šaddagođii dalle go sápmelašsuopmelaš giellaoktavuohta boatkanii sulaid 2000 oKr. Sivvan lei kultuvrra nuppástuvvan, mii dáhpáhuvai ealáhusaid sierraneami geažil.
Saamelaisten asuinalue ja levinneisyys olivat laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle.	Sámiid ássanguovlu lei viidáseamos muttus sulaid áigerehkenastima álggu rájes 1000logu rádjai.
Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle.	Sápmelaččat orro gitta Ládogas Jiekŋaábi rádjái ja GaskaSkandinávias Vilgesmeara rádjai.
Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta.	Earret máttaoarje ja máttarittu govččai sápmelaš ássan olles dálá Suoma.
Suomalaisten uudisasukkaiden paineessa saamelainen asutus sulautui pääväestöön eteläisessä Suomessa.	Suopmelaš ođđaássiid deattu vuolde sámi ássan suttai váldoálbmogii LulliSuomas.
Saamelaiset ovat olleet pääasiassa pyyntiväestöä, jonka elämänmuoto perustui monitalouteen.	Sámit leat leamaš váldoáššis bivdoálbmot, mii lea viežžan birgejumis máŋggain sierra gálduin.
Saamelaiset elivät siitä, minkä luonto vuosittain kasvatti heidän hyödynnettäväkseen eri vuodenaikoina.	Sámit elle das mii luonddus jahká saččat šattai ja maid sii sáhtte atnit ávkin guđege jagiáigge.
Peuran ja turkiseläinten pyynti sekä kalastus olivat tuottoisia elinkeinoja, joiden tuotteilla käytiin kauppaa aina Keski-Eurooppaan saakka.	Gottiid ja náhkkeealliid bivdu ja guolásteapmi ledje gánnáhahtti ealáhusat, maid buktagiiguin olbmot gávppašedje gitta GaskaEurohpá rádjai.
Monitaloudessa vuotuiskiertoon kuuluivat myös linnustus, marjastus ja keräily.	Maiddái jahkásaš loddebivdu, murjen ja čoaggin gulle dákkár ealáhusvuohkái.
Pienimuotoista poronhoitoa on saatettu harjoittaa jo vuosituhansia.	Smávit boazodoaluin leat soaitán bargat jo duháhiid jagiid.
Saamelainen yhteiskunta oli hyvin organisoitunut: perusyksikkö oli perheistä tai suvuista koostuva siida, lapinkylä, jolla oli oma alueensa.	Sámi servodat lei bures ortniiduvvan: das lei vuođđun bearrašiid ja sogaid oktasaš siida, masa gulle dihto eatnamat.
Siidojen muodostama verkosto kattoi koko PohjoisFennoskandian.	Siiddaid fierpmádat govččai oppa DavviSkandinávia.
Museovirasto	Museovirasto
Rajoin piRstottu kansa	RÁJÁIGUIN BIĐGEJUVVON ÁLBMOT
Saamelaisyhteisö joutui erityisesti 1500-luvulta lähtien ulkoisten mullistusten kouriin.	Sámi servodat šattai earenoamážit 1500logu rájes stuorra, olggobealde boahtti nuppástusaid sisa.
Pohjoismaat alkoivat hallinnoida saamenmaata osana omia alueitaan, uudisasutuksen ja yhteiskunnallisen haltuunoton avulla.	Davviriikkat hálddašišgohte sámieatnama iežaset guovllu oassin ođđaássamiin ja servodatlaš hálduiváldimiin.
Saamelainen yhteiskuntamuoto korvattiin pohjoismaisella hallintojärjestelmällä.	Sámi servodatmálle buhttejuvvui davviriikkalaš hálddahusortnegiin.
Saamelaisalueet jaettiin vähitellen myös rajajärjestelyin nykyaikaisten valtioiden rajoja määriteltäessä.	Sámeguovllut juhkkojuvvojedje dađi mielde maiddái rájáiguin, go dálá stáhtaid ráját meroštallojuvvojedje.
Uudisasutuksen voimistuessa 1800-luvulla valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön.	Go ođđaássan lassánii fámolaččat 1800logus, de stáhtat álggahedje diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.
Saamelaisten yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin heikkeni.	Sámiid oktavuohta iežaset gillii ja kultuvrii hedjonii.
saamelainen yhteistyö alkaa	SÁMIID OVTTASBARGU ÁLGÁ
Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet.	Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, ja dalle riegádedje vuosttas searvvit ja aviissat.
Valtaväestöjen otteen vahvistuessa ja omien elinolojen kaventuessa ymmärrettiin kansallisen yhteistyön merkitys.	Go váldoálbmoga deaddu dađisdaga garai ja iežas eallindilit gáržo, de áddejuvvui álbmotlaš ovttasbarggu mearkkašupmi.
Se johti vuonna 1917 ensimmäiseen etelä- ja pohjoissaamelaisten yhteiseen saamelaiskokoukseen Norjan Trondheimissa.	Dát doalvvui dasa, ahte jagi 1917 dollojuvvui lulli ja davvisámiid oktasaš čoahkkin Norggas Troanddimis.
Yhteistyö tiivistyi sotien jälkeen jolloin Ruotsin Jokkmokissa pidettiin 1953 ensimmäinen kolmen valtion saamelaisten konferenssi.	Ovttasbargu šattai lávggabun sođiid maŋŋá go Ruoŧas Johkamohkis dollojuvvui 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánsa.
Se korosti saamelaisten oikeuksia luonnonvaroihin ja kieleen ja päätti yhteissaamelaisen Saamelaisneuvoston perustamisesta.	Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii vuođđudit oktasaš Sámiráđi.
Saamelaiskulttuurin varsinainen ”renessanssi” alkoi 1960-luvun lopulla.	Sámekultuvrra ”renesánsa” álggii albma láhkai 1960logu loahpas.
Se merkitsi saamelaispolitiikan, omakielisten tiedotusvälineiden, kirjallisuuden, teatterin, koulutuksen ja tutkimuksen nousua ja monien omista lähtökohdista rakennettujen instituutioiden alkua.	Dat mearkkašii sámepolitihka, iežasgielat media, girjjálašvuođa, teáhtera, skuvlema ja dutkamuša badjáneami ja máŋggaid sámi kultuvrra vuođul huksejuvvon institušuvnnaid álggu.
saamelaisneuvosto Sámiráđđi on	SÁMIRÁĐĐI lea Norgga, Ruoŧa, Suoma
Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten järjestöjen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1956. Sen tarkoituksena on valvoa saamelaisten etuja kansana ja lujittaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta valtakuntien rajojen yli.	ja Ruošša sámeservviid ovttasbargoorgána, mii vuođđuduvvui jagi 1956. Dan dárkkuhussan lea gozihit sámiid ovdduid álbmogin ja nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid badjel.
Neuvoston ylin kokous, saamelaiskonferenssi, kokoontuu joka neljäs vuosi.	Ráđi alimus čoahkkin, sámekonferánsa, čoahkkana juohke njealját jagi.
saamelaiskäRäjät Sámediggi on	SÁMEDIGGI lea sámiid iešmearridan
saamelaisten itsehallintoelin.	orgána.
Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua itsehallintoa omaa kulttuuria ja kieltä koskevissa asioissa.	Dan deaŧaleamos bargun lea plánet ja ollašuhttit Suoma vuođđolágas sámiide álgoálbmogin dorvvastuvvon iešráđđema iežas kultuvrii ja gillii guoskevaš áššiin.
Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin ja se edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita.	Sámediggi lea Suoma sámiid alimus politihkalaš orgána ja dat ovddasta sámiid sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja dikšu áššiid, mat gusket sámiid gillii, kultuvrii ja dillái álgoálbmogin.
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta vaaleilla joka neljäs vuosi.	Sámedikki 21 lahtu ja njeallje várrelahtu válljejuvvojit sámiid gaskkas válggaiguin juohke njealját jagi.
Suomessa saamelaisparlamentti aloitti toimintansa Saamelaisvaltuuskuntana vuonna 1973. Sen työtä jatkoi Saamelaiskäräjät vuodesta 1996. Norja sai Saamelaiskäräjät vuonna 1989 ja Ruotsi 1993.	Suomas sámiid parlamentáralaš bargu álggahuvvui jagi 1973. Dan ollašuhtii Sámi parlameanta. Barggu jotkkii sámediggi jagi 1996 rájes.
saamelainen paRlamentaaRinen neuvosto Sámi parlamentáralaš ráđđi	Norga oaččui sámedikki jagi 1989 ja Ruoŧŧa 1993. SÁMI PARLAMENTÁRALAŠ RÁĐĐI
on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen yhteistyöelin, jossa on 21 jäsentä.	lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovttasbargoorgána, mas leat 21 lahtu.
Se aloitti toimintansa vuonna 2000.	Dat álggahii doaimmas jagi 2000.
Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja viro) lähimpiä etäsukukieliä.	Sámegielat leat Eurohpa álgogielat ja nuortamearasuopmelaš gielaid (dego suoma ja esttegiela) lagamus gáidan fuolkegielat.
Niitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.	Dat hállojuvvojit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.	Suomas hállojuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.
Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin.	Giellajoavkkuin stuorámus lea davvisámegiella.
Sitä puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.	Dan hállet árvvu mielde sulaid 20 000 olbmo Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000.	Suomas davvisámegiela hállit leat árvvu mielde sulaid 2000.
Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä.	Anárašgiella hállojuvvo dušše Suomas, nuortalašgiella maiddái Ruoššas.
Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta.	Suomas goappáge giela hállet sullii 300 olbmo, eanáš Anára gielddas, mii lea Suoma áidna njealjegielat gielda.
Sen virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä.	Dan virggálaš gielaide gullet suomagiela lassin golbma sámegiela.
Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet alkuperäisen kielensä.	Máŋggat sámit leat váldogiela deattu vuolde manahan álgoálgosaš gielaset.
1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut saamenkielen tietoiseen varjeluun ja monenlaisiin kielen elvytystoimenpiteisiin.	1960logus álgán etnihkalaš morráneami boađusin leat álggahuvvon sámegiela diđolaš gáhttenbarggut ja máŋggalágan giela ealáskahttindoaimmat.
Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992 saamelaisten kielilain myötä.	Sámegiella oaččui virggálaš sajádaga jagi 1992 sámiid giellalága mielde.
Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2004.	Sáme giellaláhka ođasmahttojuvvui jagi 2004.
Martti Rikkonen	Martti Rikkonen
Utsjoki	Utsjoki
saamen kielen opetusta on annettu peruskoulun alkuvuosista lähtien.	Sámegiela oahpahus lea addojuvvon vuođđoskuvlla álgojagiid rájes.
Saamenkielinen opetus sai alkunsa Utsjoella ja Inarissa 1970-luvun puolivälissä.	Sámegielat oahpahus álggahuvvui Ohcejogas ja Anáris 1970logu beallemuttus.
Saamelaisalueella asuvien saamenkielisten oppilaiden tulee lain mukaan saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä.	Sámeguovllus ássi sámegielat oahppit galget lága mielde oažžut váldooasi vuođđo oahpa husas teaset sámegillii.
Saame voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen oppiaine tai valinnaisen vieraan kielen oppiaine.	Sámegiella sáhttá lea oahpahusgiellan, eatnigiela oahppaávnnasin dahje vieris giela válljenávnnasin.
Kaikki saamelaisalueen peruskoulut ja lukiot antavat opetusta saamen kielessä.	Buot sámeguovllu vuođđoskuvllat ja logahagat addet oahpahusa sámegielas.
Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005 alkaen.	Studeantadutkosa davvisáme ja anárašgiela iskosa lea sáhttán čađahit 1990logu rájes, nuortalašgiela jagi 2005 rájes.
Saamelaisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvamassa.	Sámeguovllu olggobealde sámegiella oahpahuv vo dál dušše unnán, muhto oahppiid mearri lea stuorrumin.
Osa opetuksessa annetaan virtuaaliopetuksena.	Oassi oahpahusas addojuvvo virtuálaoahpahussan.
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpa husguovddáš on Suomessa ainoa ammatillinen oppilaitos, joka antaa opetusta myös saameksi.	Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi pláne ja ruhtada sámegielat oahppamateriálaid. Sámi oahpa hus guovddáš lea Suomas áidna ámmátlaš oahppalágádus, mii addá oahpahusa maiddái sámegillii.
Sen tehtävänä on palvella saamelaisaluetta ja sen elinkeinoelämää.	Dan bargun lea bálvalit sámeguovllu ja dan ealáhuseallima.
Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä.	Suomas sámegiela sáhttá lohkat golmma universitehtas: Oulu, Helssega ja Lappi universitehtas Roavvenjárggas.
Oulun yliopiston Giellagas -instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutkimuksen kehittäjänä.	Oulu universitehta Giellagasinstituhtas lea riikkaviidosaš vástu sámegiela, kultuvrra ja dutkamuša ovddideames.
Inari Enontekiö	Inari Enontekiö
Sodankylä	Sodankylä
1. eteläsaame 2. uumajansaame 3. piitimensaame 4. luulajansaame 5. pohjoissaame	1. lullisámegiella 2. ubmisámegiella 3. biŧonsámegiella 4. juvlevsámgiella 5. davvisámegiella
6. inarinsaame 7. koltansaame 8. akkalansaame 9. kildininsaame 10. turjansaame	6. anárašgiella 7. nuortalašgiella 8. áhkkilsámegiella 9. gielddasámegiella 10. darjjesámegiella
Asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä.	Sámiin lea vuoigatvuohta geavahit sáme giela, go sii dikšot áššiideaset sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gielddaid virgedoaimmahagain, fitnodagain ja doaibmabáikkiin.
Viranomaisen on huolehdittava oikeuksien toteutumisesta käytännössä.	Sámegiela geavaheami ii dárbbaš sierra gáibidit, muhto eiseválddit galget ieža fuolahit vuoigatvuođaid ollašuvvamis geavadis.
Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saame ja suomi ovat lähes samanarvoisessa asemassa.	Ohcejogas, mii lea áidna gielda Suomas, gos sámit leat eanetlohkun, sáme ja suomagiella leat measta seammaárvosaš gielat.
Yhteispohjoismainen saamenkäsityön tuotemerkki suojaa aitoa saamelaista käsityötä.	Oktasaš davviriikkalaš duodjemearka suddje eakti sámeduoji.
Merkin juridinen haltija on Saamelaisneuvosto ja sitä hallinnoivat eri maiden saamelaiskäsityöjärjestöt, Suomessa Sámi Duodji ry.	Mearkka juridihkalaš hálddašeaddji lea Sámiráđđi ja dan hálddašit guđege riikka sámi duodjesearvvit, Suomas Sámi Duodji ry.
Saamelaistaiteen perusta on perinteisessä elämäntavassa ja kansanperinteessä.	Sámi dáidaga vuođđu lea árbevirolaš eallindábiin ja álbmotárbbis.
Kauniita ja koristeltuja esineitä ei tehty taiteen vuoksi, vaan kauneus ja käytännöllisyys kuuluivat aina yhteen.	Čáppa ja hervejuvvon diŋggat eai dahkkon dáidaga dihtii, muhto čábbodat ja geavatlašvuohta gulle álo oktii.
saamelaiskäsityö – DuoDji on muo	DUODJI lea hápmašuvvan johtti ja luonddu
vautunut liikkuvan ja luontoa säästeliäästi käyttävän elä mäntavan mukaan.	seas te vaččat geavaheaddji eallinvuogi mielde.
Esteettisyys on perinteisessä käsityössä palvellut käytäntöä.	Es teh ta lašvuohta lea árbevirolaš duojis bálvalan gea vat lašvuođa.
Saamenkäsityöksi kutsutaan käsin tehtyjä käyttöesineitä, kuten vaatteet, työvälineet, pyyntivälineet ja koristeet.	Sámeduodjin gohčoduvvojit gieđaiguin dahk kon atnudiŋggat dego biktasat, bargoneavvut, biv do biergasat ja čiŋat.
Esineiden mallit, värit ja koristelutyypit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aiemmin lähes jokaisen oli osattava tehdä.	Gálvvuid mállet, ivnnit ja čiŋa han vuo git vuođđuduv vet boares atnudiŋggaide, maid ovdal meas ta juohkehaš galg gai máhttit duddjot.
Perinteisiä käsityömateriaaleja ovat sarvi, luu, puu, tina, nahka ja kangas.	Árbevirolaš duodje ávdnasat leat čoarvi, dákti, muorra, datni, náhkki ja gođadiŋga.
saamelainen kuvataiDe on tehnyt pit	SÁMI GOVVADÁIDDA lea vádjolan guhkes
kän matkan tuhansien vuosien takaisista kalliopiirroksista ja kansantaiteesta, jolloin saamelainen maailmankuva voitiin ikuistaa noitarummun poronnahkaiseen päälliseen.	mátkki duháhiid jagiid čađa báktegovain ja álbmot dáidagis, goas sámiid máilmmigova sáhtii vurket meavrresgári sisteolggožii.
Nykypäivän taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen.	Dálá dáiddárat heivehit iežaset vuolggasajiid ja oarjemáilmmi lágádusain gazzojuvvon oahpuid oktii.
Tuotannossa näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus.	Buktagiin oidno árbevieruid ja ođđa fuomášumiid vuorrováikkuhus.
Käsityö on yhä tärkeä saamelainen kulttuuritekijä ja elinkeino.	Duodji gullá ain deaŧalaš oassin sámi kultuvrii ja lea maiddái ealáhus.
Viime vuosikymmeninä se on lähentynyt taidekäsityötä.	Maŋimuš logiid jagiid áig ge dat lea lahkanan dáiddaduoji.
Tuotteet ovat ainutlaatuisia sekä valmistustavaltaan että muotoilultaan.	Buktagat leat áidnáláhkásaččat sihke duddjonvuogi ja hámi dáfus.
saamenpuku on saamelaisten kansal lisista	SÁMEGÁKTI lea sámiid álbmotlaš dovdomeark
tunnuksista näkyvin.	kain oinnoleamos.
Siitä on tullut tärkeä identiteetin symboli, joka kantaa mukanaan saamelaisten historiaa.	Das lea šaddan deaŧalaš identitehta symbola, mii čatnasa nannosit sámiid historjái.
Puvun koristelut ja kokonaisuus kertovat mistä päin saamenmaata ihminen on kotoisin – tarkkasilmäiselle jopa siviilisäädyn ja suvun.	Gávtti ja eará gárvvuid herven muitalit, man guovllus olmmoš lea eret – duoji dovdiide vel dan ge, leago olmmoš náitalan ja man sohkii son gullá.
Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Tenon, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku.	Suomas leat anus vihtta váldomálle sámegávttis: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohču ja nuortalaččaid bivttas.
Saamen puku on alkuperältään kansanpuku, eikä sen käyttö ole missään historian vaiheessa katkennut.	Sámegákti lea vuosttažettiin álbmotbivttas iige dan geavaheapmi leat goasge boatkanan.
Ajan saatossa puku on muuttumassa arkipuvusta juhlapuvuksi.	Bivttas orru nuppástuvvamin árgabiktasis feastagárvun.
Norjassa ja Ruotsissa saamenpukua käyttävät vain saamelaiset.	Norggas ja Ruoŧas sámebiktasiid geavahit dušše sámit.
Suomessa myös valtaväestö on käyttänyt pukuja tai niiden jäljitelmiä mm. matkailurekvisiittana, mikä on hämärtänyt puvun sidettä saamelaiseen identiteettiin.	Suomas maiddái váldoálbmot lea geavahan gávttiid ja daid sulastahtti biktasiid ee. turismarekvisihttan, ja dan geažil gákti ii leat šat nu čielga sápmelašvuođa dovdomearka go ovdal.
Gollegákti, Outi Pieski 2006.	Gollegákti, Outi Pieski 2006.
saamelaisen musiikin tunnetuin muoto on pohjoissaa	SÁMI MUSIhKAS dovdat buoremusat davvisápmelaš luođi.
Sen tunnusomaisia piirteitä ovat mm. erityinen äänenkäyttö, rikas rytmiikka, improvisointi, säestyksettömyys, täytesanojen käyttö sekä joiun kiinteä suhde muuhun kulttuuriin.	Dan mihtilmas sárgosiidda gullet ee. earenoamáš jietnageavaheapmi, rikkis rytmihkka, improviseren, čuojaldahttima váilun, deavd dasániid geavaheapmi ja luođi lagaš oktavuohta eará kultuv rii.
Joiut voi karkeasti jakaa henkilöjoikuihin ja muihin joikuihin.	Luđiid sáhttá roavvásit juohkit persovdnaluđiide ja eará luđiide.
Henkilöjoiussa pyritään kuvaamaan tietyn ihmisen ominaisuuksia erityisesti melodian ja esittämisen avulla.	Persovdnaluđiin govvejuvvojit dihto olbmo iešvuođat earen oamážit melodiija ja ovdadeami vugiiguin.
Sanat eivät ole yhtä oleellisia.	Sánit eai leat seamma deaŧalaččat.
Joikuja tehdään myös paikoista ja eläimistä, mutta nykyään myös vaikkapa mönkijästä tai moottorikelkasta.	Luođit biddjojuvvojit maiddái báikkiide ja ealliide, muhto dán áigge sáhttit juoigat vaikko njealjejuvllaga dahje mohtorgielkká.
Muita perinteisiä Suomen saamelaisten musiikkilajeja ovat inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leu´dd, joista kumpikin on vaarassa hävitä.	Suoma sámiid eará musihkkasuorggit leat anáraš livđe ja nuortalaččaid leu´dd, main goabbáge lea váras jávkat.
Saamelaisten käyttämistä instrumenteista noitarumpu, goavddis, oli tärkeä noidan rituaalivaruste.	Sámiid geavahan instrumeanttain lei meavrresgárri, goavddis, noaid di deaŧalaš rituálaneavvu.
Sen ohella tunnetaan 3–5-sormi fádnobiipa, joka tehtiin väinön putken (Angelica archangelica) versosta.	Dan lassin dovdat velá 3 fádnobiippa, mii dahkkui olbmoborranrási d. boskka (Angelica archangelica) nađas.
Myös helistimiä tiedetään käytetyn.	Maiddái skilanat leat geavahuvvon.
reikäinen pilli,	5ráiggat njurggona,
1960-luvulla saamenkielinen musiikki alkoi seurata ajan trendejä.	1960logus sámegielat musihkka čuovvolišgođii áiggi trendaid.
Tänä päivänä saameksi tehdään rockia, poppia, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, virsiä ja rap-musiikkia.	Otná beaivve sámegillii dahkko rock, pop, etno, hevi, tekno, rap ja dánsamusihkka nugo maiddái mánáidlávlagat ja sálmmat.
Saamelaisista vain koltilta tunnetaan tanssiperinne.	Sámiin dušše nuortalaččain dovdat DÁNSUNÁRBEVIERU.
Jos sitä muilla on ollut, esimerkiksi karhunpeijaisriitteihin liittyvänä, se on kristinuskon myötä hävinnyt.	Jos dat earáin leažžá leamaš, ovdamearkka dihtii guovžžagoddindoaluid oktavuođas, de kristtalašvuohta lea dan jávkadan.
Koltat ovat tanssineet Venäjän kautta tullutta katrillia.	Nuortalaččat leat dánson Ruošša bokte boahtán katrilla.
Tänään perinnettä ylläpitävät Sevettijärven ja Nellimin tanssiryhmät.	Odne dien árbevieru jotket Čeavetjávrri ja Njellima dánsunjoavkkut.
Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma ijahis iDja järjestetään Inarissa toukokuun viimeisellä viikolla.	Álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus IJAhIS IDJA ordnejuvvo Anáris miessemánu maŋimuš vahkus.
Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali skÁBmaGovat (Kaamoksen kuvia) on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi.	Jahkásaččat ođđajagimánus Anáris ordnejuvvon álgoálbmogiid filbmafestivála SKÁBMA GOVAT lea sámi filbmamáilmmi guovddáš forum.
kiRjallisuus	GIRJJÁLAŠVUOhTA
Saamelaisten tärkein tiedonvälittäjä on saamelaisradio, Sámi Radio.	Sámiid deaŧaleamos dieđihangaskaoapmi lea Sámi Radio.
Yleisradio aloitti säännölliset saamenkieliset radiolähetykset Suomessa lokakuussa 1947. Tiedonvälityksen lisäksi radiolla on tärkeä kulttuuritehtävä.	Yleisradio álggahii jeavddalaš sámegielat radiosáddagiid Suomas golggotmánus 1947. Diehtojuohkima lassin radios leamaš deaŧalaš kulturdoaibma.
Sen välityksellä leviävät mm. monet moderniin yhteiskuntaan ja elämään liittyvät uudet sanat ja ilmaisut.	Dan bokte šaddet dovddusin ee. máŋggat ođđaáiggi servodahkii ja eallimii gullevaš sánit ja dajaldagat.
Saamenkieliset tv-uutiset, Ođđasat, alkoivat vuoden 2002 alussa.	Sámegielat tvođđasat álge jagi 2002 álggus.
Saamenkieliset lastenoh Yle Sámi Radion, Norjan NRK Sámi Radion ja Ruotsin SVT Sápmin kanssa. jelmat alkoivat näkyä Suomessa syksyllä 2007. Television lisäksi ohjelmat ovat nähtävissä internetin kautta ja ne tuotetaan yhteistyönä Suomen	Sámegielat mánáidprográmmat oidnogohte Suomas čakčat 2007. Televišuvnna lassin prográmmaid sáhttá oaidnit internehta bokte ja dat buvttaduvvojit ovttasbarggus Suoma Yle Sámi Radioin, Norgga NRK Sámi Radioin ja Ruoŧa SVT Sámiin.
Sápmelaš oli Suomen ensimmäinen saamen (Anarâškielâ Servi) on julkaissut Anarâš -lehteä vuodesta 1987. Suomeen leviäkielinen aikakausilehti.	Sápmelaš lei Suoma vuosttas sámegielat áigečála. Dat almmustuvai jagiid 1935– 2002. Anárašgiela searvi (Anarâškielâ Servi) lea almmustahttán Anarâš bláđi jagi 1987 rájes.
Inarinsaamenkielen yhdistys vät myös Norjassa ilmestyvät pohjoissaamenkieliset lehdet.	Supmii diŋgojuvvojit maiddái Norgga beale davvisámegielat aviissat.
Ensimmäiset saamenkieliset julkaisut olivat Ruotsissa vuonna 1619 painetut kaksi uskonnollista kirjasta.	Vuosttas girjjit sámegillii almmustahttojuvvojedje Ruoŧas jagi 1619. Dat ledje guokte oskku guoski girjjáža.
Ensimmäiset saamelaisten kirjoittamat kaunokirjalliset teokset ilmestyivät 1910-luvulla.	Vuosttas sámiid čállin čáppagirjjálašvuođabarggut almmustuvve 1910logus.
Läpimurto koettiin 1970-luvun alussa, jolloin teoksia alkoi ilmestyä runsaammin.	Albma láhkai girjjálašvuohta eallái 1970logu álggus, goas almmustuvvagohte eanet girjjit.
Kirjailijat, joilta koulu oli riistänyt sekä äidinkielen että identiteetin ja kulttuurin, alkoivat purkaa kollektiivisia kokemuksiaan.	Girječállit, geain skuvla lei rivven eatnigiela, identitehta ja kultuvrra, gieđahallagohte kollektiivalaš vásáhusaideaset.
Samalla he kehittivät äidinkielistä ilmaisuaan.	Seammás sii ovdánahtte iežaset eatnigiela olggosbuktindáiddu.
Kirsti Palton esikoisromaani Voijaa minun poroni (Guhtoset dearvan min bohccot) oli Fin Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) voitti Pohjoismaiden neuvoslandia-ehdokkaana vuonna 1986. Nils-Aslak Valkeapään runoeepos ton kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991.	Kirsti Paltto vuosttas romána Guhtoset dearvan min bohccot lei Finlandia Beaivi, áhčážan (1988) vuittii Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi evttohassan Suomas jagi 1986. Áillohačča, NilsAslak Valkeapää diktaepos bálkkašumi jagi 1991.
saamelaisen elokuvan aika alkoi	SÁMI fILMMA áigi álggii jagi 1987, goas
vuonna 1987, jolloin Nils Gaup ohjasi elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš).	Nils Gaup bagadalai filmma Ofelaš.
Elokuva oli Oscarehdokkaana.	Filbma lei Oscarevttohassan.
Saamelaiselokuvan ”uusi aalto” 2000-luvun alussa on nostanut esiin uuden ohjaajapolven.	Sámi filmma ”ođđa bárru” 2000logu álggus lea buktán sámi máilbmái ođđa bagadallibuolvva.
Nousua on vauhdittanut elokuva-alan lisääntynyt koulutus pohjoisessa.	Dán ovdanboahtima lea veahkehan filbmasuorggi lassánan skuvlejupmi davvin.
Harri Nurminen saamen suvun laulu Sámi soga lávlla on saamelaisten virallinen	Harri Nurminen SÁMI SOGA LÁVLLA lea sámiid virggálaš álbmotlávlla.
Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.	Sámi soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.
saamen lippu Sámi leavga on saamelaisen tai	SÁMI LEAVGGA lea plánen sápmelaš dáiddár
teilija Astrid Båhlin suunnittelema.	Astrid Båhl.
Sen aihe tulee noitarummusta ja eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Páiven párneh (Auringon pojat), jossa Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi.	Dan fáddá boahtá meavrresgáris ja lullisápmelaš Anders Fjellnera divttas Páiven párneh (Beaivvi bártnit), mas Fjellner govve sámiid beaivvi nieidan ja bárdnin.
Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta.	Leavgga rukses gierdu govve beaivváža ja alit mánu.
Lippu ja Saamen suvun laulu hyväksyttiin Saamelaisten 13. konferenssissa Åressa 1986. Kansallislaulun melodia hyväksyttiin Saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä 1992.	Leavga ja Sámi soga lávlla dohkkehuvvojedje Sámiid 13. konferánssas Åres jagi 1986. Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992.
Saamelaisten liputuspäiviä on yksitoista, joista tärkein on Saamen kansal lispäivä Sámi álbmotbeaivi, 6. helmikuuta. Sillä muistetaan ensimmäistä pohjois- ja eteläsaamelaisten kokousta Trondheimissa, Norjassa.	Sámiin leat oktanuppelohkái leavgabeaivvi, main deaŧaleamos lea SÁMI ÁLBMOTBEAIVI, guovvamánu 6. Dáinna beivviin muittuhuvvo vuosttas davvi ja lullisámiid oktasaš čoahkkimis Troanddimis, Norggas.
Saamen lippua voi käyttää epävirallisesti myös erilaisissa juhlatilaisuuksissa.	Sámi leavgga sáhttá geavahit eahpevirggálaččat iešguđetlágan ávvudilálašvuođain.
Saamelaiskäräjät – Sametinget – The Sámi Parliament FI-99870 Inari | www.samediggi.fi	Saamelaiskäräjät – Sametinget – The Sámi Parliament FI99870 Inari | www.samediggi.fi
Saamelaiskäräjien julkaisuja 2008. Kalevaprint 2008. Graafinen suunnittelu Studio Borga.	Sámedikki almmustahttimat 2008. Kalevaprint 2008. Gráfalaš plánen Studio Borga.
Etukannen kuvat Harri Nurminen, Martti Rikkonen.	Ovdasiiddu govat Harri Nurminen, Martti Rikkonen.