SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 – 2015	SÁMEDIKKI DOAIBMAPROGRÁMMA JA EKONOMIIJAPLÁNA 2012 – 2015
Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.	Dohkkehuvvon sámedikki čoahkkimis 20.6.2012.
SISÄLLYS	SISDOALLU
1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT	1. ALMMOLAŠ VUOLGGASAJIT
2. Saamelaiskäräjäkauden haasteet ja mahdollisuudet	2. Sámediggebaji hástalusat ja vejolašvuođat
3. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet	3. Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat
3.2.	3.3. Sektormieldásaš dárkilis ulbmilat 3.3.1 Sámi ealáhuspolitihkka 3.3.2. Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi 3.3.3 Sámemánáid ja -nuoraid sajádaga ovddideapmi 3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideapmi 3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi 3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi 3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi
1 Saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen 3.2.	4. DOAIBMAPROGRÁMMA EKONOMIIJAOASSI 2013 - 2015 1. ALMMOLAŠ VUOLGGASAJIT
2 Saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen 3.2.	1.1. Sámedikki doaibmaprográmma ja ekonomiijaplána 2012-15 ráhkadus
5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen 3.2.	Sámiid sajádat, riikkaidgaskasaš soahpamušat ja árvvut
6 Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen 3.2.	Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat Sámediggebaji 2012-15 váldoulbmilat
7 Saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen	Sektormieldásaš dárkilis ulbmilatOktasaš dárkilis ulbmilat
1 Saamelainen elinkeinopolitiikka 3.3.	Sámedikki ekonomiijaplána 2012-15 1.2. Sámiid sajádat
2. Saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen 3.3. 3 Saamelaislasten ja -nuorten aseman kehittäminen 3.3.	Sámit leat eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, ealáhusat, eallinvuohki ja identitehta.
4 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen 3.3. 5 Saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen 3.3.	Sámiid lohkumearri lea maŋimuš njealje jage áigge lassánan sullii 569:in, lasáhus lea dáhpáhuvvan namalassii sámeguovllu olggobealde.
6 Saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen 3.3. 7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen	Sámiid ruovttuguovllus, mii sisdoallá Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid ja maiddái Soađegili gielddas leahkki Lappi bálgosa, ásset 3.459 sápmelačča.
4. TOIMINTAOHJELMAN TALOUSOSIO 2013 - 2015	Guovlu lea viidodaga dáfus 35.000 km².
Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin 11.000 asukkaasta.	Sámit leat ruovttuguovllus goalmmátoasi vehádahkan guovllu sullii 11.000 ássis.
Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä.	Dušše Ohcejoga gielddas sámit leat eanetlohkun.
Suomen saamelaisista jo noin 65 % (6.460) asuu saamelaisalueen ulkopuolella, heistä 653 ulkomailla.	Suoma sámiin jo sullii 65 % (6.460) ássá sámeguovllu olggobealde, sis 653 olgoriikkain.
Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten.	Áidna sámeeanetlogu gielda Ohcejohka lea manahan sápmelaččaid eanemusat earáid ektui.
Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on nyt noin 60 % kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli yli 70 %.	Doppe sámiid ossodat gieldda oppalašálbmogis lea dál sullii 60 % go dat vel jahkeduháha molsašumis lei badjel 70 %.
Kuva 1 Saamelaisten lukumäärä vuoden 2011 vaaleissa	Govva 1 Sámiid lohkumearri jagi 2011 válggain Okt.
Yli 45-vuotiaista saamelaisista 64 % asuu saamelaisalueella ja alle 45-vuotiaista 67 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella.	Badjel 45-jahkásaš sápmelaččain 64 % ássá sámeguovllus ja vuollái 45-jahkásaččain 67 % ássá sámeguovllu olggobealde.
Alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75- vuotiaista 85 % asuu saamelaisalueella.	Vuollái logi jahkásaš mánáin badjel 70 % ássá sámeguovllu olggobealde ja vástideaddjiláhkai badjel 75- jahkásaččain 85 % ássá sámeguovllus.
Näin ollen reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.	Nappo ráhpadis eanetlohku mánáin, nuorain ja rávesolbmuin, geat leat báres bargoagis, ássá sámeguovllu olggobealde.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.	Suomas hállet golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
Saamea puhuu alle puolet saamelaisista.	Sámegiela hállá vuollái bealli sámiin.
Pohjoissaamea puhuu 70–80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista.	Davvisámegiela hállá 70–80 % sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15 % sámegielat sámiin.
Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä.	Sámegielain dárkkuhuvvojit sámi giellalága mielde Suomas hállon buot sámegielat.
Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja niitä koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella.	Vuođđoláhka sihkkarastá sámiide Suoma áidna eamiálbmogin vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrai ja dan guoskevaš iešráđđemii sámeguovllus.
Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinnekulttuuri-ilmaukset sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily ja metsästys.	Sámekultuvrai lohkkojit gullat sámegiella, kulturárbi, sámeduodji ja maiddái árbevirolaš sámeealáhusat nugo boazodoallu, guolásteapmi, čoaggin ja meahcásteapmi.
1.3. Saamelaisia koskevat keskeiset kansainväliset sopimukset ja muut kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet	1.3. Sámiid guoski mearkkašahtti riikkaidgaskasaš soahpamušat ja eará riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođat
Suomi on ratifioinut useita alkuperäiskansojen oikeuksia tukevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus), biodiversiteettisopimuksen, kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (vähemmistöpuiteyleissopimus), lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (lapsen oikeuksien sopimus), Euroopan Neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan kulttuuriilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen (kulttuuriilmauksien suojelusopimus) ja Eurooppalaiseen maisemayleissopimuksen (maisemayleissopimus), mutta saamelaisten kulttuurin, perinteisten elinkeinojen ja saamen kielen asema ei ole siltikään riittävän turvattu.	Suopma lea ratifieren máŋggaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid doarju riikkaidgaskasaš soahpamušaid, nugo siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (KP-sopimus), ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša (TSS-sopimus), biodiversitehtasoahpamuša, álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski rápmaoktasašsoahpamuša (vähemmistöpuiteyleissopimus), máná vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (lapsen oikeuksien sopimus), Eurohpa Ráđi guovllu ja vehádatgielaid guoski eurohpalaš vuođđogirjji kulturalbmanemiid máŋggabealatvuođa gáhttemis ja ovddideamis dahkkon Unesco oktasašsoahpamuša (kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus) ja Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamuša (maisemayleissopimus), muhto sámiid kultuvrra, árbevirolaš ealáhusaid ja sámegiela sajádat ii leat dattege doarvái sihkkaraston.
YK:n yleiskokous on hyväksynyt vuonna 2007 yleiskokouksessaan alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen.	ON:id oktasaščoahkkin lea dohkkehan jagi 2007 oktasaščoahkkimis eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa.
Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut julistuksen toimeenpanoon.	Suopma lea vuolláičállán julggaštusa ja čatnasan julggaštusa ollašuhttimii.
Julistus on ennen kaikkea Suomea moraalisesti velvoittava.	Julggaštus geatnegahttá Suoma lagamustá morálalaččat.
Julistus edellyttää, että valtiot ja alkuperäiskansat omien instituutioidensa kautta tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat vilpittömin mielin saadakseen alkuperäiskansojen ennakkosuostumuksen sellaisissa hallinnollisissa ja lainsäädännöllisissä asioissa, jotka vaikuttavat alkuperäiskansoihin.	Julggaštus eaktuda, ahte stáhtat ja eamiálbmogat iežaset ásahusaid bokte barget ovttasbarggu ja ráđđádallet vuiges mielain oažžun dihte eamiálbmogiid ovdamiehtama dakkár hálddahuslaš ja láhkaásahuslaš áššiin, mat váikkuhit eamiálbmogiidda.
Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden.	Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa.
Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen oikeuden tavoitella sellaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka vastaa alkuperäiskansojen omia näkemyksiään.	Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid vuoigatvuođa oččodit dakkár ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami, mii vástida eamiálbmogiid iežaset oainnuid.
Saamelainen itsemääräämisoikeus KP-sopimus, 1 artikla 1. Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus.	Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta KP-soahpamuš, 1 artikla 1. Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigtavuohta.
Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.	Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš jurddašeamis ja ollašuhttet friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid ovddideami.
2. Kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia.	2. Álbmogat sáhttet friddja geavahit luondduriggodagaid ja -váriid iežaset dárkkuhusaide, juos dat ii vahágahte oktasaš ovddu prinsihpai vuođđudeaddji riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa geatnegasvuođaid.
Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää sen omia elinehtoja.	Mange dáhpáhusas ii álbmogis oaččo rivvet sin iežaset eallineavttuid.
3. Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti.	3. Buot dán oktasašsoahpamuša soahpamušriikkat, fárrui lohkamiin daid stáhtaid, mat vástidit dakkár guovlluid ja fuolahushálddahusguovlluid hálddahusas, main ii leat iešmearridanvuoigatvuohta, galget ovddidit iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima ja gudnejahttit dán vuoigatvuođa Ovttastuvvan Nášuvnnaid vuođđogirjji mearrádusaid mielde.
Alkuperäiskansajulistus	Eamiálbmotjulggaštus
Artikla 3: Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus.	Artikla 3: Eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta.
Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan.	Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš sajádagas ja ovddidit friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid.
Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu tyydyttävällä tavalla.	Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuva duhtadahttiláhkai.
Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perinteisen saamelaiselinkeinojen, saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen, maan- ja veden tai maankäytön ohjauksessa ja hallinnossa.	Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuvá árbevirolaš sámeealáhusaid, sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid, eana- ja čáhce- dahje eanageavaheami stivremis ja hálddahusas.
toteudu, koska saamelaisten levä YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija James Anayan raportti suosituksineen luovutettiin YK:n ihmisoikeusneuvostolle 13.1.	toteudu, koska saamelaisten Sámiid sajádaga eamiálbmogin Ruoŧas, Norggas ja Suomas giehtadalli ON:id eamiálbmogiid sierraraporterejeaddji James Anaya raporta ávžžuhusaiguin luohpaduvvui ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđđái 13.1.2011.
Raportissaan Anaya kiinnitti huomiota mm. saamelaisten itsehallinnon kehittämistarpeisiin ja suositteli Suomea ratifioimaan ILO 169-sopimuksen.	Raporttas Anaya giddii fuopmášumi ee. sámiid iešráđđema ovddidandárbbuide ja ávžžuhii Suoma ratifieret ILO 169-soahpamuša.
Alkuperäiskansaraportoija kehotti Suomea parantamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta, siirtämään tehtäviä saamelaiskäräjille asioissa, jotka koskevat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kulttuuria, kieltä ja maaoikeuksia.	Eamiálbmotraporterejeaddji ávžžuhii Suoma buoridit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa, sirdit bargguid sámediggái áššiin, mat gusket sámiid árbevirolaš ealáhusaid, kultuvrra, giela ja eanavuoigatvuođaid.
Suomen valtion tulisi turvata saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia ja tehostamaan toimia saame kielten elvyttämiseksi.	Suoma stáhta galggašii sihkkarastit sámediggái doarvái resurssaid doaibmat ja beavttálmahttit doaimmaid sámegielaid ealáskahttima várás.
Suomi on sitoutunut raportin suositusten toimeenpanoon.	Suopma lea čatnasan raportta ávžžuhusaid ollašuhttimii.
Kolmas saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi vuonna 2011 vaati julistuksessaan mm. saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamista, riittäviä resursseja saamelaiskäräjille ja saamen kielen, kulttuurin ja elinkeinojen tukemiseen, oikeutta maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä kiirehti Ilo-sopimuksen ratifiointia.	Goalmmát sámeparlamentarihkáriid konfereansa jagi 2011 gáibidii julggaštusas ee. sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima, doarvái resurssaid sámediggái ja sámegiela, kultuvrra ja ealáhusaid doarjumii, vuoigatvuođa eatnamii, čáhcái ja luondduváriide ja maiddái hoahpuhii ILO-soahpamuša ratifierema.
Euroopan Unionin komissio on 20.11. 2008 hyväksynyt tiedonannon Euroopan unioni ja arktinen alue.	Eurohpa Uniovnna komissio lea 20.11.2008 dohkkehan dieđuaddima Eurohpa uniovdna ja árktalaš guovlu.
Tiedonannossa Euroopan Unioni sitoutuu jatkuvaan dialogiin arktisten alkuperäiskansojen kanssa.	Dieđuaddimis Eurohpa Uniovdna čatnasa jotkkolaš dialogai árktalaš eamiálbmogiiguin.
Tiedonannossa todetaan myös, että EU:n tulisi pohtia miten alkuperäiskansojen osallisuus järjestetään osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.	Dieđuaddimis gávnnahuvvo maiddái, ahte EU galggašii guorahallat mo eamiálbmogiid osolašvuohta lágiduvvo EU davvi dimenšuvnna politihka oassin.
Euroopan parlamentti teki 20.1. 2011 päätöksen EU:n kestävästä politiikasta pohjoisessa.	Eurohpa parlameanta dagai 20.1.2011 mearrádusa EU suvdilis politihkas davvin.
Parlamentti vetoaa Suomeen ja Ruotsiin, jotta ne ratifioisivat ILO 169-sopimuksen.	Parlameanta doarjala Supmii ja Ruŧŧii, vuoi dat ratifierešedje ILO 169-soahpamuša.
Parlamentti myös vaati, että alkuperäiskansojen on osallistuttava kiinteämmin politiikkojen suunnitteluun.	Parlameanta maiddái gáibidii, ahte eamiálbmogat galget oassálastit lávgagut politihkariid plánemii.
Alkuperäiskansakulttuurien ja -kielien turvaaminen edellyttää erityistoimenpiteitä.	Eamiálbmotkultuvrraid ja -gielaid sihkkarastin eaktuda sierradoaibmabijuid.
Suomen Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla.	Suoma Eurohpa uniovnna searvanáššebáhpára oassin lea sámiid guoskevaš beavdegirji nr 3, mainna soahpamušoassebealit dovddastit, ahte Suomas ja Ruoŧas leat álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa mielde geatnegasvuođat ja čatnasumit sámiid hárrái sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheami ja ovddideami várás sihke oaivvildit, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat gitta luondduealáhusain nugo boazodoalus sámiid árbevirolaš eatnamiin.
Liittymisasiakirja on otettu osaksi nk. Lissabonin sopimusta.	Searvanáššebábir lea váldon oassin ng. Lissabon soahpamuša.
Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla.	Sámebeavdegirjji 1 artikla mielde dan easttekeahttá, mii EY vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide oažžu mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin.
Tällainen uudistus voidaan siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta.	Dákkár ođastusa lea vejolaš dasto ollašuhttit álbmotlaččat almmá EU miehtama haga.
Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen.	Artikla 2 mielde beavdegirjji lea vejolaš viiddidit, ahte dat guoská árbevirolaš sámeealáhusaide gulavaš sámiid earáge oktovuoigatvuođaid, mii goittotge eaktuda buot soahpamušoassebeliid miehtama.
Suomessa perustuslain toteutumista lainsäädäntöhankkeissa valvoo perustuslakivaliokunta.	Suomas vuođđolága ollašuvvama láhkaásahanfidnuin gohcá vuođđoláhkaváljagoddi.
Valiokunnan kannanoton saamelaisten oikeusasemasta linjaavat lainsäädännön valmistelua.	Váljagotti bealiváldimit sámiid vuoigatvuohtasajádagas linjádit láhkaásaheami válmmaštallama.
Perustuslakivaliokunnan kannanotot huomioidaan saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja lausunnoissa.	Vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimat váldojit vuhtii sámedikki ovddugohcimis ja cealkámušain.
Saamelaiskäräjien oman toiminnan ja edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisten alkuperäiskansa- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elimien suosituksien toteutumisen edistäminen.	Sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima vuolggasadjin lea Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja riikkaidgaskasaš eamiálbmot- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama gohcci orgánaid ávžžuhusaid ollašuvvama ovddideapmi.
1.4. Toimikauden lähtökohdat	1.4. Doaibmabaji vuolggasajit
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa valtioneuvosto on sitoutunut turvaamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytykset.	Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusa ráđđehusprográmmas stáhtaráđđi lea čatnasan sihkkarastit sámedikki doaibmaneavttuid.
Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi ensimmäistä kertaa.	Ráđđehusprográmmas biddjo ulbmilin ILO 169soahpamuša ratifieren vuosttas háve.
Hallitus sitoutuu myös kehittämään maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä selkiyttämällä ja osallistumalla alkuperäiskansoja koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan saamen kielten elvyttämisohjelma, sen resursointi ja luomaan pysyvä toimintamalli saamen kielten elvyttämiseksi.	Ráđđehus čatnasa maiddái ovddidit eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheami nu ahte čielggasmahttá ja oassálastá eamiálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš ovttasbargui eamiálbmogiid duođalaš suodjaleami nannema dihtii. Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo dasa, ahte ollašuhtto sámegielaid ealáskahttinprográmma, dan resurseren ja ráhkaduvvo fásta doaibmamálle sámegielaid ealáskahttima várás.
Hallitus sitoutuu turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä ja laatimaan kansallisen kielistrategia.	Ráđđehus čatnasa sihkkarastit sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid sámegielain ja ráhkadit álbmotlaš giellastrategiija.
Strategiassa ja kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saa-men, romanikielen sekä viittomakielen asemaan.	Strategiijas ja ovddideamis giddejuvvo erenomáš fuopmášupmi sáme-, románagiela ja maiddái seavagiela sajádahkii.
Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa.	Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasuvvo dasa, ahte sihkkarasto sápmelaš kulturvuohki ja árbevierru geavahit luonddu.
Hallitusohjelman linjaukset toteutuessaan parantavat saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä ja turvaavat saamen kielen ja kulttuurin säilymistä.	Ráđđehusprográmma linjjá meroštallamiid ollašuvadettiin, buorránit sámedikki doaibmaneavttut ja maiddái sámegiela ja kultuvrra seailun sihkkarasto.
Kaivoslaki (621/2011) ja vesilaki (587/2011) on uudistettu.	Ruvkeláhka (621/2011) ja čáhceláhka (587/2011) leat ođasmahtton.
Lakeihin on otettu nk. saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja.	Lágaide lea váldon ng. sámekultuvrra heajudeami suodji.
Perustuslakivaliokunta on linjannut, että saamelaisia koskeviin erityislakeihin tulee ottaa ns. saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja kaivoslain ja vesilain esimerkin mukaisesti.	Vuođđoláhkaváljagoddi lea linjádan, ahte sámiid guoski sierralágaide galgá váldit ng. sámekultuvrra heajudeami suoji ruvkelága ja čáhcelága ovdamearkka mielde.
Kaivoslain mukaan kullanhuuhdonta-, malminetsintä- tai kaivoslupaa ei tule myöntää, jos luvan mukainen toiminta yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella olennaisia edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja	Ruvkelága mielde golledoidin-, málbmaohcan- dahje ruvkelobi ii galgga mieđihit, jos lobi mieldásaš doaibma okto dahje ovttas eará vástideaddji lobiid dahje guovlluid eará geavahanhámiiguin heajudivčče sámiid ruovttuguovllus dehalaš eavttuid bargat árbevirolaš sámee
taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria.	aláhusaiguin dahje muđui bajásdoallat ja ovddidit sámekultuvrra.
Suomen, Norjan ja Ruotsin valtiot neuvottelevat parhaillaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi.	Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtat ráđđádallet bárrásiin davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifierema várás.
Kolmen maan saamelaiskäräjillä on edustajat kansallisissa neuvotteluvaltuuskunnissa.	Golmma riikka sámedikkis leat ovddasteaddjit álbmotlaš ráđđádallansáttagottiin.
Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään vuonna 2015. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on kokouksessaan 14.4. 2010 päättänyt, että saamelaiset muodostavat yhteisen kannan pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa.	Ráđđádallamiid lea dárkkuhus oažžut gárvvisin maŋimustá jagi 2015. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea čoahkkimis 14.4.2010 mearridan, ahte sámit ráhkadit oktasaš oainnu davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiin.
Ympäristöministeriön asettama kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on luovuttanut esityksensä saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja turvaamiseksi Suomen kansainvälisten velvoitteiden mu	Birasministeriija ásahan álbmotlaš artikla 8(j)bargojoavku lea luohpadan evttohusa, mii guoská sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja sihkkarastima Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid
Pohjoismainen saamelaissopimus	Davviriikkalaš sámesoahpamuš
Yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä luovutti marraskuussa 2005 ehdotuksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi.	Davviriikkaid oktasaš áššedovdijoavku luohpadii skábmamánus 2005 evttohusa davviriikkalaš sámesoahpamuššan.
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät sitä.	Soahpamuša dárkkuhussan lea nannet ja gievrudit sámiid vuoigatvuođaid nu, ahte dat sáhttet seailluhit ja ovddidit giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima nu, ahte stáhtaráját nu uhcán go vejolaš heađuštit dan.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia.	Stáhtat galget ovttasbarggus sámedikkiiguin ovddidit stáhta rájáide guoskevaš doaimma dáfus mearkkašahtti láhkaásaheami ja eará ásaheami jotkkolaš oktiiheiveheami.
toteudu, koska saamelaisten kaisesti.	toteudu, koska saamelaisten mielde.
Työryhmä antoi 28 tärkeää toimenpide-esitystä ja 11 suositusta eri ministeriöille ja viranomaisille saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja palauttamiseksi.	Bargojoavku attii 28 dehalaš doaibmabiddjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa sierra ministeriijaide ja virgeoapmahaččaide sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja máhcaheami várás.
Loppuraportti huomioidaan Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman valmistelussa.	Loahpparaporta váldo vuhtii Suoma luonddu máŋggahámatvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma válmmaštallamis.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti esityksensä saamen kielten elvytysohjelmaksi maaliskuussa 2012. Työryhmä esittää mm. että kielipesätoiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan, saamen kielen opetusta kehitetään koko maassa, koltansaamen elvyttämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä, saamenkielistä radio-, televisio- ja internetsisältöjä lisätään huomattavasti ja saamelaistaiteen ja kulttuurin tukea lisätään nykyisestä.	Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavku luohpadii evttohusa sámegielaid ealáskahttinprográmman njukčamánus 2012. Bargojoavku evttoha ee. ahte giellabeassedoaibma stáđásmahtto ja viiddiduvvo, sámegiela oahpahus ovddiduvvo olles riikkas, nuortalašgiela ealáskahttima várás ollašuhttojit sierradoaibmabijut, sámegielat radio-, televisio- ja internetsisdoalut lasihuvvojit dovdomassii ja sámedáidaga ja kultuvrra doarjja lasihuvvo dalážis.
Kataisen hallituksen toimikautena on tarkoitus uudistaa kalastuslaki, Tenojoen kalastusta ohjaava valtiosopimus, laki Metsähallituksesta, maastoliikenne-, luonnonsuojelu-, erämaa- ympäristönsuojelu-, maankäyttö ja rakennus-, ja ympäristövaikutusten arvioinnista annettu laki.	Katainen ráđđehusa doaibmabaji lea dárkkuhus ođasmahttit guolástuslága, Deanu guollebivddu stivrejeaddji stáhtasoahpamuša, lága Meahciráđđehusas, meahccejohtalus-, luonddusuodjalan-, meahcceguovlo- birassuodjalan-, eanageavahan- ja huksen-, ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága.
Lisäksi hallitus valmistelee kunnallishallinnon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta.	Lassin ráđđehus válmmaštallá gielddahálddahusa ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusa.
1.5. Saamelaiskäräjien toiminnan arvot	1.5. Sámedikki doaimma árvvut
Saamelaiskäräjien toiminnan arvot vahva saamelainen identiteetti saamen kielten elinvoimaisuus saamelainen kulttuuri ja kulttuuriperintö perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus saamelainen luontoyhteys	Sámedikki doaimma árvvut
Kuva: Petra Biret Magga-Vars	• Sámegielaid eallinfápmu
saamelainen kulttuurimaisema saamelaisten kestävän kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen saamelainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys saamelaisten perinteiden ylläpitäminen ja perinteisen tiedon elvyttäminen ja turvaaminen	• Sámi kultuvra ja kulturárbi
2. Saamelaiskäräjäkauden haasteet ja mahdollisuudet	• Árbevirolaš ealáhusaid eallinfápmu • Sámi luondooktavuohta
Kulttuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle valtakulttuuriin paineessa ja säilyttänyt elinvoimaisuutensa yhteiskunnallisesti muutospaineista huolimatta.	• Suvdilis ovdáneami ja biologalaš máŋggahámatvuođa sihkkarastin
Saamelaiskulttuuri on luontosidonnan kulttuuri.	• Sámi dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta • Sohka ja searválastin
Globalisaation ja teollistuneen maailman tuomat uhat uhkaavat horjuttavat ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa myös saamelaisten kotiseutualueella.	• Sámi árbevieruid doalaheapmi ja árbevirolaš dieđu sihkkarastin
Ilmastonmuutos, sen tuomat kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuurin harjoittamisedellytyksiin, uudet tulokaslajit ja luonnonresurssien laajamittaisen hyödyntämisen kiihtyminen arktisella alueella uhkaavat saamelaiskulttuurin ja arktisten alkuperäiskansojen tulevaisuutta.	Dálkkádatnuppástus, dan buktin negatiivvalaš váikkuhusat luonddu máŋggahámatvuhtii ja kultuvrra doalahaneavttuide, ođđa boahttišlájat ja luondduresurssaid viiddes ávkingeavaheami lassáneapmi árktalaš guovllus áitet sámekultuvrra ja árktalaš eamiálbmogiid boahttevuođa.
Teollistuneen maailman elintason ylläpitäminen ja uuden teknologian kehitys ovat tuoneet suuren kiinnostuksen myös saamelaisten kotiseutualueen kaivosmineraaleihin.	Industriijamáilmmi eallindási doalaheapmi ja ođđa teknologiija ovdáneapmi leat buktán stuorra beroštumi maiddái sámiid ruovttuguovllu ruvkeminerálaide.
Kiinnostus arktisiin luonnonresursseihin tuo tarpeen myös uusille infrastruktuuriratkaisulle, jotka voivat uhata saamelaiskulttuurin tulevaisuutta.	Beroštupmi árktalaš luondduresurssaidda buktá dárbbu maiddái ođđa infrastruktuvračovdosii, mat sáhttet áitit sámekultuvrra boahttevuođa.
ILO 169-sopimuksen ratifiointi on paras mahdollisuus turvata saamelaisten kotiseutualueen luonnon ja ihmisen tasapainon säilyminen myös tuleville sukupolville ja turvata saamelaiskulttuurin säilyminen.	ILO 169soahpamuša ratifieren lea buoremus vuohki sihkkarastit sámiid ruovttuguovllu luonddu ja olbmo dássedeattu seailuma maiddái boahttevaš buolvvaide ja sihkkarastit sámekultuvrra seailuma.
Ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tulee olemaan tärkeä osa saamelaiskäräjien toimintakauden työtä.	Dálkkádatnuppástuspolitihkai váikkuheapmi nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge boahtá leat sámedikki doaibmabaji barggu dehalaš oassi.
Saamelaisten oikeudellinen asema on perustuslaissa vahva.	Sámiid vuoigatvuođalaš sajádat lea vuođđolágas nanus.
Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojelevat saamelaiskulttuuria, mutta sopimuksia valvovien elinten suositukset jäävät pääosin toteuttamatta Suomessa.	Suoma ratifieren riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat suodjalit sámekultuvrra, muhto soahpamušaid gohcci orgánaid ávžžuhusat báhcet váldooasis ollašuvakeahttá Suomas.
Oikeudellinen suoja ei kuitenkaan toteudu riittävästi koska saamelaiskulttuurin suojasta eli ole määrätty perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavassa lainsäädännössä.	Vuoigatvuođalaš suodji ii goittotge ollašuva doarvái go sámekultuvrra suojis ii leat mearriduvvon árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheamis.
Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin ydintä ja tukevat perinteisten saamen kielen käyttöympäristöjen säilymistä.	Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra váimmus ja dorjot sámegiela árbevirolaš geavahanbirrasiid seailuma.
saamelaisilla on vahva osaaminen perinteisten elinkeinojen harjoittamisesta ja perinteiset elinkeinot ovat säilyttäneet perinteisen harjoittamismallinsa nykypäivään asti kaikista yhteiskunnallisista muutospaineista huolimatta.	Sámiin lea nana máhttin árbevirolaš ealáhusaiguin bargamis ja árbevirolaš ealáhusat leat seailluhan árbevirolaš bargomálle otnáža rádjai buot servodaga nuppástusdeattuin fuolakeahttá.
Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin vahvuus.	Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra nanusvuohta.
Saamelaisnuoret haluavat päästä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin siirtämään omaa kulttuuriaan sukupolvelta toiselle turvaten saamelaiskulttuurin jatkuvuutta.	Sámenuorat háliidit beassat árbevirolaš sámeealáhusaide sirdin dihtii iežaset kultuvrra buolvvas nubbái sihkkarastimiin ná sámekultuvrra jotkkolašvuođa.
Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa uudenaikaisista elinkeinoista ja ammateista.	Stuorra oassi sámiin oažžu goittotge áigáiboađu ođđaáigásaš ealáhusain ja ámmáhiin.
Saamelaiselle elämäntavalle on ollut tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä ja perinne jatkuu erilaisten yhdistelmäelinkeinojen muodossa.	Sámi eallinvuohkái leamašan mihtilmas áigáiboađu háhkan máŋggaid sierra boahtogálduin ja árbevierru joatkašuvvá iešguđetlágan lotnolasealáhusaid hámis.
Uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen, yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttavat saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden säilymistä ja antavat nuorille tilaisuuden jäädä tai palata kotiseudulleen.	Ođđaáigásaš ealáhusaid, nugo turismma, kreatiivva surggiid ja buorredillebálvalusaid, laktin árbevirolaš dienasmálliide veahkeha sámiid ruovttuguovllu eallinfámu seailuma ja fállá nuoraide dilálašvuođa báhcit dahje máhccat ruovttuguvlui.
Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä.	Dat eaktuda goittotge sámiid vejolašvuođa ieš stivret eallindiliid ja doarjut ealáhuspolitihka bokte sámekultuvrra dáfus guovddáš elemeanttaid.
Saamelaiselinkeinoista ainoastaan poronhoito ja käsityöt ovat yksistään kannattavia elinkeinoja.	Sámeealáhusain dušše boazodoallu ja duodji leat oktonassii gánnáhahtti ealáhusat.
Muut perinteiset saamelaiselinkeinot ovat nykyisin sivuelinkeinoja.	Eará árbevirolaš sámeealáhusat leat dán áigge siidoealáhusat.
Kalastusta ja metsästystä harjoittavista saamelaisista ei ole tilastoja.	Guolásteaddji ja meahcásteaddji sámiid birra eai leat statistihkat.
Saamen käsityön harjoittajista ei ole olemassa myöskään tilastoja.	Maiddái sámi duojáriid birra eai leat statistihkat.
Saamelaiselinkeinojen suojan turvaaminen lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa on saamelaiskulttuurin ja kielen säilymisen edellytys.	Sámeealáhusaid suoji sihkkarastin láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis lea sámekultuvrra ja giela seailuma eaktu.
Elinkeinorakenteen muuttuminen, saamen kielen vaihtuminen suomen kieleen, saamelaiselinkeinojen heikko kannattavuus ja saamelaisten muutto pois saamelaisten kotiseutualueelta uhkaavat saamelaisten ja saamelaiskulttuurin kotiseutualueen elinvoimaisuutta.	Ealáhusráhkadusa nuppástuvvan, sámegiela rievdan suomagillii, sámeealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja sámiid fárren eret sámiid ruovttuguovllus áitet sámiid ja sámekultuvrra ruovttuguovllu eallinfámu.
Yhteys saamelaiselinkeinoihin, -kieleen, perinteiseen luonnonkäyttöön ja perinteiseen tietoon heikkenee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Oktavuohta sámeealáhusaide, -gillii, árbevirolaš luonddugeavaheapmái ja árbevirolaš dihtui hedjona sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Muuttaessaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle saamelaiset menettävät lainsäädännöllisen oikeutensa liikkua ja käyttää luontoa tietyillä alueilla menettäen yhteyden perinteisiin sukualueisiin.	Fárredettiin sámiid ruovttuguovllu olggobeallái sámit masset lágas ásahuvvon vuoigatvuođa johtalit ja geavahit luonddu dihto guovlluin, ja manahit oktavuođa árbevirolaš sohkaguovlluide.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaiset ovat mahdollisuus myös saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta.	Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit leat vejolašvuohta maiddái sámiid ruovttuguovllu ja sámi servodaga ovdáneami dáfus.
Kotiseutualueen ulkopuolella asuu korkeakoulutettua saamelaisväestöä, joilla on paljon annettavaa saamelaiskulttuurin tulevaisuuden turvaamiselle jos saamelaiskäräjät osaa yhdistää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat yhdessä turvaamaan saamelaiskulttuurin tulevaisuutta.	Ruovttuguovllu olggobealde ássá allagit skuvlejuvvon sámeálbmot, geain lea olu addinláhkai sámekultuvrra boahttevuođa sihkkarastimii jos sámediggi máhttá laktit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid ovttasráđiid sihkkarastit sámekultuvrra boahttevuođa.
Toimikauden haasteena tulee olemaan edellytyksien luominen saamelaisten paluumuutolle saamelaisten kotiseutualueelle.	Doaibmabaji hástalussan boahtá leat vejolašvuođaid láhčin sámiid ruovttoluotta fárremii sámiid ruovttuguvlui.
Saamelaisten kotiseutualue ja nyky-yhteiskunnan haasteet tarvitsevat yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa ja lapsia ja nuoria, joille voidaan siirtää saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria.	Sámiid ruovttuguovlu ja dálá servodaga hástalusat dárbbašit ain eanet allagit skuvlejuvvon bargofámu ja mánáid ja nuoraid, geaidda sáhttá sirdit sámegiela ja sámekultuvrra.
Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia, erityisesti pienemmät inarin- ja koltansaame.	Buot Suomas hállon sámegielat leat áitatvuložat, erenomážit uhcit gielat anáraš- ja nuortalašgiella.
Uhanalaistumiskehitys jatkuu, jollei saamelaisten kielellisiä oikeuksia voida turvata niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.	Áitatvuložin šaddan joatkašuvvá, jos sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ii sáhte sihkkarastit nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege.
Ympäröivän yhteiskunnan nopea muuttuminen ja globalisaatio luovat uuden terminologian tarvetta nopeastikin.	Servodaga johtilis nuppástuvvan ja globalisašuvdna dagahit ođđa terminologiija dárbbu johtilitge.
Uuden terminologian kehittäminen ja opettaminen niin lapsille, nuorille kuin aikuisväestöllekin on tärkeää ja siihen tulee panostaa, jotta saamen kieli säilyy kielenä, jota voi käyttää kaikissa eri yhteiskunnan toiminnoissa eikä kieli jää vain perinteisten elinkeinojen, sosiaalisen elämän ja arkipäivän kieleksi.	Ođđa terminologiija ovddideapmi ja oahpaheapmi nu mánáide, nuoraide go rávesolbmuide lea dehalaš ja dasa galgá bidjat deattu, vuoi sámegiella seailu giellan, man sáhttá geavahit buot servodaga sierra doaimmain iige giella báze dušše árbevirolaš ealáhusaid, sosiálalaš eallima ja árgabeaivve giellan.
Saamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää lisää resursseja.	Sámekultuvrra sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid.
Resurssien turvaaminen onkin toimikauden yksi suurimmista haasteista kansainvälisestä talouskriisistä johtuen.	Resurssaid sihkkarastin leage doaibmabaji okta stuorámus hástalusain riikkaidgaskasaš ekonomiijakriissa dihtii.
Ilman lisäresursseja saamelaiskäräjien toimintaan, saamen kielen ja kulttuurin suojaan, perinteisen tiedon ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseen saamelaiskäräjien toimintaohjelman tavoitteita ei voida riittävästi toteuttaa eikä luoda saamelaisille parempaa asemaa tulevaisuuteen nähden.	Almmá lassiresurssaid haga sámedikki doibmii, sámegiela ja kultuvrra suodjái, árbevirolaš dieđu ja sáme-ealáhusaid sihkkarastimii sámedikki doaibmaprográmma ulbmiliid ii sáhte doarvái ollašuhttit iige láhčit sámiide buoret sajádaga boahttevuođa hárrái.
Saamelainen musiikki, joiku, erityisesti luohti, livđe sekä leudd, saamenkieli ja kertomaperinne, perinteiset elinkeinot, yhteisöllisyys, käsityö, taide ja luontosuhde ovat saamelaiskulttuurin ydintä, kulttuurin vahvuutta.	Sámi musihkka, juoigan, erenomážit luohti, livđe sihke leudd, sámegiella ja máinnastanárbi, árbevirolaš ealáhusat, searválasvuohta, duodji, dáidda ja luondogaskavuohta leat sámekultuvrra váimmus, kultuvrra nanusvuohta.
Saamelaiskäräjien toiminnan suurena haasteena onkin turvata saamelaiskulttuurin ytimen säilyminen ja kehittyminen omaehtoisesti globalisoituvassa maailmassa.	Sámekultuvrra doaimma stuorra hástalussan leage sihkkarastit sámekultuvrra váibmosa seailuma ja ovdáneami iežas eavttuid mielde máilmmis, mii šaddá ain eanet globálan.
Saamelaiskäräjille perustettu nuorisoneuvosto luo uuden mahdollisuuden huomioida saamelaiskäräjien työssä yhä paremmin saamelaislasten ja –nuorten tarpeita ja kehittää saamelaiskäräjien omaa toimintaa ja edunvalvontaa huomioimaan uuden saamelaisen nuorisokulttuurin ja saamelaislasten ja –nuorten erityistarpeita.	Sámediggái vuođđuduvvon nuoraidráđđi láhčá ođđa vejolašvuođa váldit vuhtii sámedikki barggus ain buorebut sámemánáid ja –nuoraid dárbbuid ja ovddidit sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima fuopmášit ođđa sámi nuoraidkultuvrra ja sámemánáid ja –nuoraid sierradárbbuid.
Saamelaisten tietoisuus omista oikeuksistaan alkuperäiskansana on vahvistunut.	Sámiid diđolašvuohta iežaset vuoigatvuođain eamiálbmogin lea nanosmuvvan.
Yhdenvertaisuuslain ja vähemmistövaltuutetun tehtävän myötä saamelaisten mahdollisuudet saada oikeutta ja turvata omia oikeuksiaan ovat parantuneet.	Ovttaveardásašvuohtalága ja vehádatáittardeaddji barggu mielde sámiid vejolašvuođat oažžut vuoigatvuođa ja sihkkarastit iežaset vuoigatvuođaid leat buorránan.
Saamelaisten oikeusasema muodostuu kuitenkin usean eri lain ja kansainvälisen sopimuksen nojalla ja oikeuksien kokonaissuojan hahmottaminen on vaikeaa.	Sámiid vuoigatvuohtasajádat čohkiida goittotge máŋgga sierra lága ja riikkaidgaskasaš soahpamuša vuođul ja vuoigatvuođaid oppalašsuoji hábmen lea váttis.
Saamelaiskäräjien tuleekin tuottaa tietoa ymmärrettävästi ja helposti saamelaisten oikeuksista niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.	Sámediggi galgáge buvttihit dieđuid áddehahttiláhkai ja álkit sámiid vuoigatvuođain nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege.
3. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet Saamelaiskäräjien toiminnan tavoitteena on olla saamelaisten tukena ja apuna turvaamassa saamelaisten perusoikeuksien toteutumista.	3. Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat Sámedikki doaimma ulbmilin lea leat sámiid doarjjan ja veahkkin sihkkarastimiin sámiid vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama.
Toimintaa kehitetään siten, että saamelaiset voivat lähestyä yhä helpommin saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjät on läsnä saamelaisten arjess saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, sen ulkopuolellakin ja sosiaalisessa mediassa.	Doaibma ovddiduvvo nu, ahte sámit sáhttet lahkonit ain álkibut sámedikki ja sámediggi lea oasálažžan sámiid árggas sámiid ruovttuguovllu gielddain, dan olggobealdege ja sosiálalaš medias.
Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaisyhdistysten ja instituutioiden kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi.	Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus árbevirolaš sámeealáhusbargiiguin, sámeservviiguin ja ásahusaiguin sámiid sajádaga ovddideapmin.
Saamelaiskäräjien viestintää ja julkisuuskuvaa parannetaan ja lisätään saamelaiskäräjien toiminnan tunnettavuutta saamelaisten ja keskeisten sidosryhmien keskuudessa.	Sámedikki diehtojuohkin ja almmusvuohtagovva buoriduvvojit ja lasihuvvo sámedikki doaimma dovddusvuohta sámiid ja guovddáš čanasjoavkkuid gaskavuođas.
Saamelaiskäräjät toimii siten, että toimintaohjelma toteutuu täysmääräisesti ja kaikkea saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien arvot ja saamelaiskulttuurin mukainen tapa toimia.	Sámediggi doaibmá nu, ahte doaibmaprográmma ollašuvvá dievasmearálaččat ja sámedikki buot doaimma jođihit sámedikki árvvut ja sámekultuvrra mieldásaš vuohki doaibmat.
Toimikauden päätavotteiden toteutuminen tukee vahvasti toimikauden yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumista.	Doaibmabaji váldoulbmiliid ollašuvvan doarju nannosit doaibmabaji dárkilis ulbmiliid ollašuvvama.
Saamelaiskäräjät turvaa kaikessa toiminnassan saamen kielen, kulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta saamelaiskulttuurinmukaisesti ja huolehtii saamelaisten elinmahdollisuuksien parantamisesta tasapuolisesti koko saamelaisten kotiseutualueella.	Sámediggi sihkkarastá buot doaimmas sámegiela, kultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu sámekultuvrra mielde ja fuolaha sámiid eallinvejolašvuođaid buorideamis ovttaárvosaččat olles sámiid ruovttuguovllus.
Saamelaiskäräjät edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sámediggi ovddida sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Tavoitteena on, että saamelaiskäräjillä olisi toimipisteet kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Ulbmilin lea, ahte sámedikkis livčče doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Toimintaohjelman tavotteiden toteutumista seurataan vuosittain saamelaiskäräjien toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä.	Doaibmaprográmma ulbmiliid ollašuvvan čuvvojuvvo jahkásaččat sámedikki doaibmačilgehusa gieđahallama oktavuođas.
Toimintaohjelman toteuttamisesta vastaavat kaikki saamelaiskäräjien elimet ja henkilöstö omalla toimialallaan.	Doaibmaprográmma ollašuhttimis vástidit sámedikki buot orgánat ja bargoveahka iežaset doaibmasurggiin.
Ohjelma on laadittu suomeksi ja saameksi.	Prográmma lea ráhkaduvvon suomagillii ja sámegillii.
Toimintaohjelman toteuttaminen edellyttää uusia taloudellisia resursseja ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittämistä ja tehostamista.	Doaibmaprográmma ollašuhttin eaktuda ođđa ekonomalaš resurssaid ja sámedikki iežas doaimma ovddideami ja beavttálmahttima.
3.1. Saamelaiskäräjäkauden päätavoitteet	3.1. Sámediggebaji váldoulbmilat
Saamelaiskäräjien toimikauden 2012-2015 tavoitteena on turvata saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuus koko maassa, valvoa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista ja parantaa saamelaisten lainsäädännöllistä asemaa.	Sámedikki doaibmabaji 2012-2015 ulbmilin lea sihkkarastit sámegiela ja kultuvrra eallinfámu olles riikkas, gohcit sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvama ja buoridit sámiid lágas ásahuvvon sajádaga.
Saamelaiskäräjäkauden 2012–15 päätavoitteet	Sámediggebaji 2012–15 váldoulbmilat
Saamelaisten asema, kansainväliset sopimukset ja arvot	Sámiid sajádat, riikkaidgaskasaš soahpamušat ja árvvut
Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet	Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat
Saamelaiskäräjäkauden 2012-15 päätavoitteet	Sámediggebaji 2012-15 váldoulbmilat
1. ILO 169-sopimuksen ratifioiminen 2. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen 3. Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen uudistaminen sekä saamelaismääritelmän muuttaminen 4. Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen täysmääräisesti 5. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti 6. Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanemisen aloittaminen 7. Kansallisen artikla 8(j) -työryhmän ehdotusten toteuttaminen 8. Alkuperäiskansajulistuksen toimeenpaneminen Suomessa 9. Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen 10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen	1. 2. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti 3. Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanemisen aloittaminen 4. Kansallisen artikla 8(j) -työryhmän ehdotusten toteuttaminen 5. Alkuperäiskansajulistuksen toimeenpaneminen Suomessa 6. Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen
suojan ulottaminen vesilain mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin 11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen 12. Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle 13. Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa 14. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta 15. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen	10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen suojan ulottaminen vesilain mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin 11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen 12. Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle 13. Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa 14. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta 15. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen
osallisuuden kehittäminen Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet 1. Ilo-169-sopimus on ratifioitu Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä vuoteen 2015 mennessä ja saamelaisten oikeudet maahan ja veteen on ratkaistu.	16. Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen 1. Ilo-169-soahpamuš lea ratifierejuvvon Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin jagi 2015 rádjai ja sámiid vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái leat čovdon.
2. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut on saatu valmiiksi kolmen maan saamelaiskäräjien ja valtioiden hyvällä yhteistyöllä ja sopimus on ratifioitu Suomessa saamelaiskäräjien tuella.	2. Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat gárvvásman golmma riikka sámedikkiid ja stáhtaid buorre ovttasbargguin ja soahpamuš lea ratifierejuvvon Suomas sámedikki doarjagiin.
Pohjoismainen saamelaissopimus noudattaa mahdollisimman pitkälti asiantuntijatyöryhmän antamaa ehdotusta.	Davviriikkalaš sámesoahpamuš čuovvu nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku addin evttohusa.
3. Saamelaiskäräjälaki ja -asetus on uudistettu saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti ja kehittämällä saamelaisten itsemääräämisoikeutta Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.	3. Sámediggeláhka ja -ásahus leat ođasmahtton sámedikki evttohusaid mielde ja ovddiduvvon sámiid iešmearridanvuoigatvuohta Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde.
Saamelaismääritelmä on muutettu vastaamaan saamelaiskäräjien kantaa.	Sápmelašmeroštallan lea nuppástuhtton vástidit sámedikki oainnu.
Laki ja –asetus astuu voimaan viimeistään vuonna 2014. 4. Saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu täysmääräisesti Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti saamelaisten elinkeinojen, saamenkielisten palvelujen ja saamelaisopetuksen ohjauksessa, saamelaisen kulttuuriperinnön hallinnoinnissa ja kulttuuriilmausten turvaamisessa, saamenkielisten palvelujen rahoituksessa ja saamelaiskäräjien toiminnassa vuoteen 2015 mennessä.	Láhka ja –ásahus bohtet fápmui maŋimustá jagi 2014. 4. Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvvá dievasmearálaččat Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde sámiid ealáhusaid, sámegielat bálvalusaid ja sámeoahpahusa jođiheamis, sámi kulturárbbi hálddašeamis ja kulturalbmonemiid sihkkarastimis, sámegielat bálvalusaid ruhtadeamis ja sámedikki doaimmas jagi 2015 rádjai.
5. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjaukset ovat toteutuneet täysmääräisesti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien hyvällä yhteistyöllä.	5. Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmma sámemerkejumit leat ollašuvvan dievasmearálaččat Suoma stáhta ja sámedikki buori ovttasbargguin.
6. Saamen kielten elvyttämisohjelman toimenpiteet on aloitettu ja resursoitu.	6. Sámegielaid ealáskahttinprográmma doaibmabijut leat álggahuvvon ja resurserejuvvon.
Pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi on luotu saamelaiskäräjien ja Suomen valtion yhteistyöllä.	Bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás lea ráhkaduvvon sámedikki ja Suoma stáhta ovttasbargguin.
7. Kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset on toteutettu 8. Alkuperäiskansajulistus on toimeenpantu Suomessa Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä.	7. Álbmotlaš artikla 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta doaibmabiddjoevttohusat ja ávžžuhusat leat ollašuhtton 8. Eamiálbmotjulggaštus lea ollašuhtton Suomas Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin.
9. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen suoja toteutuu elinkeinoja ja maankäyttöä ohjaavassa lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa.	9. Sámekultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid suodji ollašuvvá ealáhusaid ja eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis.
10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja vesilain mukaisesti on otettu kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin vuoteen 2015 mennessä.	10. Sámekultuvrra heajudeami suodji čáhcelága mielde lea váldon sámiid guoski buot sierralágaide jagi 2015 rádjai.
Lainsäädäntö- ja kehittämishankkeet eivät heikennä saamenkielisiä palveluja ja saamelaisten oikeuksia.	Láhkaásahan- ja ovddidanfidnut eai heajut sámegielat bálvalusaid ja sámiid vuoigatvuođaid.
Saamelaiskäräjien esitykset kunnallishallinnon rakenneuudistukseksi ovat toteutuneet.	Sámedikki evttohusat gielddahálddahusa ráhkadusođastussan leat ollašuvvan.
11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus on turvattu ja saamelaisnuoret pääsevät perinteisten elinkeinojen pariin.	11. Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfápmu lea sihkkaraston ja sámenuorat besset árbevirolaš ealáhusaid ollái.
12. Saamelaisten poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta vähenee ja saamelaisten paluumuutto saamelaisten kotiseutualueelle lisääntyy.	12. Sámiid eretfárren sámiid ruovttuguovllus geahppána ja sámiid ruovttoluotta fárren sámiid ruovttuguvlui lassána.
13. Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat koko maassa asuinpaikasta riippumatta.	13. Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet olles riikkas ássanbáikkis fuolakeahttá.
14. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto hoitaa tehokkaasti saamelaisten kansainvälistä edunvalvontaa ja toimii saamelaisten yhdyssiteenä.	14. Sámi parlamentáralaš ráđđi dikšu beaktilit sámiid riikkaidgaskasaš ovddugohcima ja doaibmá sámiid oktavuođaid bajásdoallin.
Venäjän saamelaiset osallistuvat tasa-arvoisesti neuvoston toimintaan.	Ruošša sámit oassálastet dásseárvosaččat ráđi doibmii.
15. Tasokas kielen opetus mahdollistetaan koko maassa.	15. Alladássásaš giela oahpahus dahkko vejolažžan olles riikkas.
Kehitetään opetuksen saamelaista sisältöä.	Buoriduvvo oahpahusa sámesisdoallu.
16. Saamelaisten hyvinvointia ja osallisuutta edistetään vahvistamalla omakielisten ja kulttuurin perustuvien, laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tarjontaa sekä turvaamalla osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja riittävä rahoitustaso.	16. Sámiid buorredilli ja osolašvuohta buoriduvvojit nu, ahte nannejuvvojit iežasgielat ja kulturvuđot, alladássásaš buorredillebálvalusaid fálaldat sihke sihkkarasto čeahpes, ámmátdáiddolaš bargoveaga oažžun ja doarvái buorre ruhtadandássi.
3.2.	3.2.
Kauden yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet	Doaibmabaji oktasaš dárkilis ulbmilat
Saamelaiskäräjäkauden yhteiset ja sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet	Sámiid sajádat, riikkaidgaskasaš soahpamušat ja árvvut Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat
1 Saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen	Sektormieldásaš dárkilis ulbmilatOktasaš dárkilis ulbmilat
o Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä kolttien kyläkokouksen, perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaiselinkeinojärjestöjen ja saamelaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi ja kuulee sidosryhmiä oman toimintansa kehittämiseksi.	o Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin, olbmuiguin geat barget árbevirolaš sámi ealáhusaiguin, sámeealáhusservviiguin ja sápmelaš álbmotláhttoservodagain buoridan dihte sámiid sajádaga ja gullá čanasjoavkkuid ovddidan dihte iežas doaimma.
o Saamelaiskäräjät järjestää eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta ja sen ulkopuolella alueen saamelaisten kuulemistilaisuuksia ja kuulee alueen saamelaisten tarpeita kehittääkseen omaa toimintaansa.	o Sámediggi ordne miehtá sámiid ruovttuguovllu ja dan olggobealde guovllu sámiid gullandilálašvuođaid ja gullá guovllu sámiid dárbbuid ovddidan dihte iežas doaimma.
Saamelaiskäräjien järjestämät tapahtumat ja sellaiset tapahtumat, joissa saamelaiskäräjät on osajärjestäjänä, järjestetään saamelaiskulttuurin ja saamelaisten arvojen mukaisesti tukien saamelaisten yhteisöllisyyttä ja luoden saamelaisille luonnollisia kohtaamispaikkoja.	Sámedikki ordnen dáhpáhusat ja dakkár dáhpáhusat, main sámediggi lea mielordnejeaddjin, ordnejuvvojit sámekultuvrra ja sámi árvvuid mielde nu ahte dat duvdet sápmelaččaid oktiigullevašvuođa ja ráhkadit sápmelaččaide lunddolaš deaivvadanbáikkiid.
o Saamelaiskäräjät laatii saamelaisen sukupolviohjelman saamelaiskäräjien eri lautakuntien yhteistyöllä, jossa käsitellään eri sukupolvien erityiskysymyksiä ja tarpeita, erityisesti saamelaislasten-, nuorten ja iäkkäiden.	o Sámediggi ráhkada ovttasbarggus sámedikki lávdegottiiguin sápmelaš sohkabuolvaprográmma, mas gieđahallojuvvojit sohkabuolvvaid sierragažaldagat ja - dárbbut, earenoamážit sámemánáid, -nuoraid ja -vuorasolbmuid.
Ohjelma valmistuu vuoden 2013 aikana o Saamelaiskäräjien rahoittamat palvelut ja toiminnot järjestetään saamelaiskulttuurin mukaisesti huomioiden saamelaiset arvot ja tukien eri sukupolvien välistä vuorovaikusta ja saamelaiskulttuurin perinteitä.	Prográmma gárvána jagi 2013 áigge. o Sámedikki ruhtadan doaimmat ja bálvalusat ordnejuvvojit sámekultuvrra mielde ja dat váldet vuhtii sápmelaš árvvuid ja duvdet iešguđet sohkabuolvvaid gaskasaš vuorrováikkuhusa ja sámekultuvrra árbevieruid.
o Saamelaiskäräjät perustaa ns. saamelainen kansalaisaloitteen, eli luo-daan saamelaisille mahdollisuus aloitteen tekemiseen saamelaiskäräjien kokoukselle mahdollisimman helhelposti.	o Sámediggi álggaha ng. sápmelaš álbmotlahttoálgaga, nappo addojuvvo sámiide vejolašvuohta dahkat álgaga sámedikki čoahkkimii nu álkit go vejolaš.
o Tarjotaan aktiivisesti saamelaisnuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään saamelaiskäräjillä ja suorittaa opintoihin sisältyvä harjoittelu saamelaiskäräjillä.	o Fállojuvvojit aktiivvalaččat sámenuoraide vejolašvuođat oahpásmuvvat bargoeallimii sámedikkis ja čađahit oahpuide gullevaš hárjehallama sámedikkis.
2 Saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen	3.2.2 Sámi árbevirolaš dieđu dorvvasteapmi
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista.	o Sámediggi oassálastá beaktili t Suoma luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2012-2020 ollašuhttimii, čuovvumii ja dan váikkuhanmuni árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid jođánis ollašuhttima.
Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit osallistua strategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen.	Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat strategiija ja doaibmanprográmma ollašuhttimii.
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti Nagoyan pöytäkirjan ratifiointiprosessiin ja toimeenpanoon.	o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat Nagoya beavdegirjji ratifierenprosessii ja ollašuhttimii.
o Perinteisen tiedon elvytyshankkeiden toteutus on alkanut.	o Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán.
o Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan.	o Sámediggi váldá vuhtii iežas doaimmas sámi árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdáseami ja ovdáneami boahttevaš sohkabuolvvaide buot doaimmainis.
o Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.	o Sámediggi ovddida ja láhčá vejolašvuođaid sámiid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža ásaheapmái.
3 Saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen	3.2.3 Sámi kulturbirrasa dorvvasteapmi
o Saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ohjauksessa noudatetaan täysmääräisesti biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -ohjeita.	Biologalaš máŋggahámatvuođa guoski oktasašsoahpamuššii gullevaš Nagoya beavdegirji geenariggodagaid oažžumis
Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto	Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu
Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j)	Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j)
Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.	Soahpamušoassebealit galget álbmotlaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, gáhttet ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi máhtti báikkálašservošiid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid, ja maiddái ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid oamasteaddjiid lobiin ja miehteváikkuhusain ja maiddái roahkasmahttit dáid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid dássebeallásaš juohkima.
Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto	Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu
Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnon-käytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa.	Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu albmana earenoamážit sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámi ealáhusain mat leat boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji ja maiddái birasgaskavuođas.
Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä.	Diehtu sirdása sámegiela lundui, meahccái, dálkái, boazodollui, duodjái, bivdui ja guolásteapmái gulavaš terminologiija ja sámegielat báikenamaid mielde.
Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä.	Árbevirolaš diehtu sirdojuvvo diđolaš oahpaheami, boarrásut sohkabuolvvain árbejuvvon málle, luđiid ja njálmmálaš muitalanárbevieru bokte ja maiddái boazodoalu, guolásteami, čoaggima, duoji ja meahccebivddu geavadiin.
toteudu, koska saamelaisten Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saannista ja	toteudu, koska saamelaisten o Sámiid ruovttuguovllu eanangeavaheami stivremis heivehuvvojit ollislaččat biodiversitehtasoahpamuša Akwé: Kon -rávvagat.
saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta o Saamelaiskäräjät toimii kestävän kehityksen ilmastonmuutosta hilliten mukaisesti kaikessa toiminnassaan turvaten saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden ja saamelaiskulttuurin säilymisen myös tuleville sukupolville.	o Sámediggi doaibma suvdilis ovdáneami vuođul ja caggá dálkkádatrievdadeami buot doaimmainis ja seammás dorvvasta sámiid ruovttuguovllu eallinfámu ja sámekultuvrra seailuma maiddái boahttevaš sohkabuolvvaide.
o Saamelaiskäräjät osallistuu aktiivisesti ja vaikuttavasti uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi laaditun toimintasuunnitelman toteuttamiseen, seurantaan ja uhanalaisten luontotyyppien tilan arviointiin saamelaisten kotiseutualueella.	o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás ráhkaduvvon doaibmanplána ollašuhttimii, čuovvumii ja uhkivuloš luonddutiippaid dili guorahallamii sámiid ruovttuguovllus.
o Saamelaiskäräjät edistää Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu aktiivisesti ja vaikuttaen maisemayleissopimusyhteistyöhön.	o Sámediggi ovddida Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamuša (Eurooppalainen maisemayleissopimus) ollašuhttima ja oassálastá aktiivvalaččat ja váikkuha duovddaoktasašsoahpamuša oktasašbargui.
Kuva: Klemetti Näkkäläjärvi	Govva: Klemetti Näkkäläjärvi
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti ilmastonmuutospäätöksentekoon ja ilmastonmuutoksen sopeutumispoliitikkojen laadintaan ja toteuttamiseen.	o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat dálkkádatrievdadeami mearrádusdahkamii ja dálkkádatrievdadeapmái vuogáiduvvanpolitihkaid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.
o Saamelaiskäräjät huolehtii, että kaivoslain ja vesilain saamelaiskulttuurin heikentämissuojat toteutuvat täysmääräisesti käytännössä.	o Sámediggi bearráigeahččá, ahte ruvkelága ja čáhcelága sámekultuvrra heajudansuojit ollašuvvet dievasmearálaččat geavadis.
Saamelaiskäräjät osallistuu kaivos- ja vesilain mukaiseen vaikutustenarviointiin tehokkaasti, vaikuttavasti ja asiantuntevasti kuullen alueen saamelaisia.	Sámediggi oassálastá ruvke- ja čáhcelágas eaktuduvvon váikkuhusárvvoštallamiidda beaktilit, váikkuhanfámolaččat ja áššedovdamušain ja gullá guovllu sámiid.
Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit kaivoslain toimeenpanoa varten.	Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat ruvkelága ollašuhttima várás.
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti kansallisen kestävän kehityksen strategian ja yhteiskuntasitoumuksen valmisteluun.	o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiija ja servodatčatnasumi válmmaštallamii.
Saamelaiskäräjät valmistelee Suomen valtion rahoituksella kansalliseen strategiaan liitettävän, viranomaisia velvoittavan, saamelaisen kestävän kehityksen strategian.	Sámediggi válmmaštallá Suoma stáhta ruhtademiin sámi suvdilis ovdáneami strategiija mii geatnegahttá virgeoapmahaččaid ja laktojuvvo oassin álbmotlaš strategiija.
4 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa	3.2.4 Sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas
o Saamelaiskäräjille luodaan virka, jonka tehtäviin kuuluu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeusaseman ja saamenkielisten palvelujen ja osallistumisen edistäminen, yhteydenpito saamelaisyhdistysten kanssa ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	o Sámediggái ásahuvvo virgi, man bargguide gullá sámiid ruovttoguovllu olggobealde ássi sámiid riektesajádaga ja sámegielat bálvalusaid ja oassálastima ovddideapmi, oktavuođa doallan sámeservviiguin ja sámedikki iežas doaimma ovddideapmi sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
o Saamelaiskäräjät perustaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa saamelaiskulttuurikeskuksen pääkaupunkiseudulle saamelaisten kohtaamispaikaksi, saamelaiskäräjien yhdeksi toimipaikaksi ja saamenkielisten palvelujen ja kerhotoiminnan järjestämispaikaksi.	o Sámediggi vuođđuda ovttasbarggus oahpahus- ja kulturministeriijain, oaivegávpoga gielddaiguin ja sámeservviiguin sámekulturguovddáža oaivegávpotguvlui sámiid deaivvadanbáikin, sámedikki oktan doaibmabáikin ja sámegielat bálvalusaid ja searvedoaimma ordnensadjin.
o Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten yhteyttä saamelaisten kotiseutualueeseen ja saamelaiskulttuurin ja sen harjoittamiseen tuetaan.	o Sámiid ruovttuguovllu olggobeale sámiid oktavuohta sámiid ruovttuguvlui ja sámekultuvrii ja dan hárjeheapmái dorjojuvvo.
o Saamelaiskäräjät luo edellytyksiä varsinaisessa toiminnassaan ja järjestää projektitoiminnassaan kurssi- ja kerhomuotoista toimintaa, jolla mahdollistetaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten mahdollisuudet tutustua muihin saamelaislapsiin ja - nuoriin ja saamelaisten kotiseutualueeseen sekä kehittää osaamistaan liittyen perinteisiin saamelaiselinkeinoihin, kulttuuri-ilmauksiin ja perinteiseen tietoon.	o Sámediggi lágida vejolašvuođaid dan aitosaš doaimma olis ja ordne prošeaktadoaimmainis kursa- ja searvehápmásaš doaimma, mainna dahkko vejolažžan sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáide ja nuoraide oahpásmuvvat eará sámemánáide ja -nuoraide ja sámiid ruovttuguvlui ja maiddái ovddidit iežaset máhtu sámi ealáhusain, kulturalbmanemiin ja árbevirolaš dieđus.
Kuva: Pirita Näkkäläjärvi	Govva: Pirita Näkkäläjärvi
3.2. 5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen	3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi
o Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen uudistamisen yhteydessä uudistetaan vaalijärjestelmä saamelaiskäräjien tekemien ehdotusten pohjalta parlamentaariseksi.	o Sámediggelága ja -ásahusa ođadeami oktavuođas ođaduvvo válgaortnet sámedikki evttohusaid vuođul parlamentáralažžan.
o Saamelaiskäräjien vaalien ajankohtaa muutetaan siten, että vaalit käydään samaan aikaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjävaalien kanssa.	o Sámediggeválggaid áigemuddu rievdaduvvo nu, ahte válggat ordnejuvvojit oktanis Norgga ja Ruoŧa sámediggeválggaiguin.
o Seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa otetaan käyttöön sähköinen äänestäminen, kiertävä äänestysauto saamelaisten kotiseutualueella sekä ennakkoäänestys postin avulla koko maassa.	o Čuovvovaš sámediggeválggain váldo atnui elektrovnnalaš jienasteapmi, johtti jienastanbiila sámiid ruovttuguovllus ja ovddalgihtii jienasteapmi poastta bokte olles riikkas.
o Valmistaudutaan vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien järjestämiseen.	o Ráhkkanuvvo jagi 2015 sámediggeválggaid ordnemii.
3.2. 6 Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen	3.2.6 Sámedikki iežas doaimma ovddideapmi
o Saamelaiskäräjille perustetaan tiedottajan virka.	o Sámediggái ásahuvvo dieđiheaddji virgi.
Saamelaiskäräjät tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja ajankohtaisista saamelaisten oikeuksiin liittyvistä asioista kotisivuilla, mediassa ja sosiaalisessa mediassa saameksi ja suomeksi.	Sámediggi dieđiha aktiivvalaččat iežas doaimma ja áigeguovdilis sámiid rivttiide guoskevaš áššiid birra iežas ruovttusiidduin, medias ja sosiálalaš medias sáme- ja suomagillii.
Saamelaiskäräjät kehittää niin sisäistä kuin ulkoistakin tiedottamista.	Sámediggi ovddida siskkáldas ja olgguldas dieđiheami.
Tiedottamista suunnataan myös sidosryhmille.	Dieđiheapmi čujuhuvvo maiddái čanasjoavkkuide.
Saamelaiskäräjien tiedottamista kehitetään vuorovaikutteiseksi.	Sámedikki dieđiheami ovddideamis biddjo deaddu vuorrováikkuhussii.
Saamelaiskäräjien kotisivuja kehitetään vuorovaikutteisemmaksi ja lähestyttävämmiksi saamen kielellä ja suomeksi.	Sámedikki ruovttusiiddut rievdaduvvojit interaktiivalaččabun ja dakkárin, ahte daid lea álkit lahkonit nu sáme- ja suomagillii.
Saamelaiskäräjien kotisivuille luodaan tietopaketti saamelaisten oikeuksista saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella.	Sámedikki ruovttusiidduide čohkkejuvvo diehtobáhkka sámiid rivttiin sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde.
o Saamelaiskäräjät palvelee saamelaisia tasa-arvoisesti kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä.	o Sámediggi bálvala sámiid dásseárvosaččat buot Suomas hubmojuvvon sámegielaiguin.
o Saamelaiskäräjillä on riittävät resurssit toimia ja saamelaiskulttuuri Sajos palvelee saamelaisia kaikkien saamelaisten avoimena kulttuurikeskuksena ja saamelaisten parlamenttitalona.	o Sámedikkis leat doarvái resurssat doaibmat ja sámekulturguovddáš Sajos bálvala sápmelaččaid buot sápmelaččaide rabas kulturguovddážin ja sámiid parlameantadállun.
o Saamelaiskäräjien toimintaa kehitetään siten, että saamelaiskäräjillä on toimipaikat kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa.	o Sámedikki doaibma ovddiduvvo dainna lágiin, ahte sámedikkis leat doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain.
Saamelaiskäräjien virkamiehet ja korvausta saavat luottamushenkilöt ovat saamelaisten tavattavissa helposti ja yhteydenottoja varten on mahdollisuus pyytää soittoaikaa virkamiehiltä, jotta yhteydenotosta ei tule saamelaisille kuluja.	Sámedikki virgeolbmot ja luohttámušolbmot geat ožžot buhtadusaid leat sámiid deaivamis álkit ja oktavuođaváldima váras lea vejolaš sihtat riŋgenáiggi virgeolbmuin, vai oktavuođaváldimis eai šatta golut sápmelaččaide.
o Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma ja yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmat valmistuvat vuoden 2013 alussa ja ne valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa	o Sámedikki bargoveahkapolitihkalaš prográmma ja ovttaveardásaš- ja dásseárvoplánat gárvánit jagi 2013 álggus ja dat válmmaštallojit ovttas bargoveagain.
o Saamelaiskäräjien henkilöstö- ja taloushallintoa kehitetään tehokkaaksi huomioiden lainsäädännön ja uusien henkilöstö- ja taloushallintokäytänteiden kehittyminen.	o Sámedikki bargoveahka- ja ekonomiijahálddahus ovddiduvvo beaktilin ja das váldo vuhtii láhkaásaheami ja ođđa bargo- ja ekonomiijahálddahusgeavadiid nuppástupmi.
o Saamelaiskäräjät siirtyy sähköisiin henkilöstöhallinnon ja asiakirjahallinnon palveluihin vuoteen 2015 mennessä.	o Sámediggi sirdása elektrovnnalaš bargoveahkahálddahusa ja áššebábirhálddahusa bálvalusaide jagi 2015 rádjai.
o Saamelaiskäräjien työjärjestys uudistetaan saamelaiskäräjälain ja –asetuksen uudistamisen yhteydessä tehokkaaksi, demokraattiseksi ja parlamentaariseksi huomioiden lainsäädännön ja hallinnon käytänteiden kehittymisen. Kuva 2 Saamelaiskäräjät 2012-2015 o Saamelaiskäräjien palkkiojärjestelmä uudistetaan.	Govva 2 Sámediggi 2012-2015 o Sámedikki bargoortnet ođaduvvo sámediggelága ja -ásahusa ođadeami oktavuođas beaktilin, demokráhtalažžan ja parlamentáralažžan ja das váldo vuhtii láhkaásaheami ja hálddahusa geavadiid nuppástupmi.
Saamelaiskäräjien parlamentaarista ohjausta ja edunvalvontaa kehitetään vahvistamalla varapuheenjohtajien ja saamelaiskäräjien hallituksen asemaa ja luodaan edellytykset poliittisen toiminnan tehostumiselle palkkiojärjestelmän avulla.	o Sámedikki bálkáhanvuogádat ođaduvvo. Sámedikki parlamentáralaš stivren ja ovddugohcin ovddiduvvojit dainna lágiin, ahte várreságadoalli ja sámedikki stivrra sajádat nannejuvvojit bálkáhanvuogádagain vai politihkalaš doaibma beavttálmuvvá.
o Saamelaiskäräjien henkilöstöresursseja vahvistetaan taloussuunnitelman mukaisesti	o Sámedikki bargoveahkaresurssat nannejuvvojit ekonomiijaplána mielde.
3.2. 7 Saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen	3.2.7 Sámedikki ovddugohcima ovddideapmi
o Saamelaiskäräjien edunvalvonta on avointa, asiantuntevaa, tehokasta, tuloksellista ja vaikuttavaa.	o Sámedikki ovddugohcin lea rabas, áššedovdi, beaktil, boađuslaš ja váikkuheaddji.
Edunvalvonnassa edistetään Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja keskeisten ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elinten suositusten toteutumista saamelaiskäräjien toimintaohjelman mukaisesti.	Ovddugohcimis ovddiduvvo Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja guovddáš olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahčči orgánaid ávžžuhusaid ollašuvvan sámedikki doaibmanprográmma mielde.
o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti saamelaisia koskevien lainsäädännön kehittämishankkeisiin vaikuttamiseen ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden parantamiseen saamelaiskulttuurinmukaisesti.	o Ovddugohcimis lea deaddu eandaliige sámiid guoski láhkaásaheami ovddidanfidnuide váikkuheamis ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu buorideamis sáme-i kultuvrra mielde.
Sidosryhmäyhteistyötä eri viranomaisten kanssa jatketaan ja kehitetään.	Čanasjoavkoovttasbargu iešguđet eiseválddiiguin jotkojuvvo ja ovddiduvvo.
o Edunvalvontaa Euroopan Unioniin kehitetään ja parannetaan.	o Ovddugohcin Eurohpá Uniovdnii ovddiduvvo ja buoriduvvo.
Saamelaiskäräjät käy aktiivista dialogia EU:n kanssa saamelaisia koskevista asioista pyrkien vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon yhteistyössä SPN:n kanssa.	Sámediggi ságastallá aktiivvalaččat EU:in áššiin mat gusket sápmelaččaide ja viggá váikkuhit EU mearrádusdahkamii ovttasbarggus SPR:in.
o Osallistutaan hallitusneuvotteluihin vuonna 2015 ja vaikutetaan tehokkaasti hallitusohjelman saamelaiskirjauksiin.	o Oassálastá ráđđehusráđđádallamiidda jagi 2015 ja váikkuha beaktilit ráđđehusprográmma sápmelašmerkejumiide.
3.3. Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet	3.3 Sektormieldásaš dárkilis ulbmilat
Saamelaiskäräjäkauden yhteiset ja sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet	Sámiid sajádat, riikkaidgaskasaš soahpamušat ja árvvut Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat
1 Saamelainen elinkeinopolitiikka	Sámediggebaji 2012-15 váldoulbmilat
o Saamelaiskäräjille perustetaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan alaisuuteen valtion rahoituksella saamelainen elinkeinorahasto, jolla tuetaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista (poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö) ja niihin liittyvien uusien saamelaiskulttuurinmukaisten elinkeinomuotojen kehittymistä, kuten pienimuotoisen ekologisen matkailun ja perinteisten elinkeinojen tuotteiden jalostamista.	Sámekultuvrra eallinfápmu olles riikkas EaláhusatGiella
Erityisesti tuetaan saamelaisnuorten pääsyä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin ja saamelaista naisyrittäjyyttä.	Earenoamážit duvdojuvvojit sámenuorat vai sii beasašedje fárrui árbevirolaš ealáhusaide ja sámenissoniid fitnodagat.
o Saamelaiskäräjille luodaan ns. puskurirahasto, jotta saamelaiskäräjät voi hakea rahoitusta EU-projektien käynnistämiseen.	o Sámediggái ásahuvvo ng. vuođđofoanda (suom. puskurirahasto), vai sámediggi sáhttá ohcat ruhtadeami EU-prošeavttaid álggaheapmái.
Haetaan rahoitusta EU:n rakennerahasto-ohjelmilta toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.	Ohccojuvvo ruhtadeapmi EU ráhkadusfoandaprográmmain doaibmanprográmma ulbmiliid ollašuhttima várás.
o Saamelaiskäräjien elinkeinopoliittista toimintaa parannetaan perustamalla uusia virkoja ja osallistumalla aktiivisesti saamelaiselinkeinojen kehittämiseen edunvalvonnalla, luomalla kehittämishankkeilla ja hyvällä yhteistyöllä perinteisten saamelaisten elinkeinonharjoittajien kanssa.	o Sámedikki ealáhuspolitihkalaš doaibma buoriduvvo dainna lágiin, ahte ásahuvvojit ođđa virggit ja oassálastojuvvo aktiivvalaččat sámi ealáhusaid ovddideapmái ovddugohcimiin, ovddidanfidnuiguin ja buriin ovttasbargguin olbmuiguin, geat hárjehit árbevirolaš ealáhusaid.
o Porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin esitetään paimennustukea saamelaisen poronhoitomallin tukemiseksi ja säilyttämiseksi sekä petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.	o Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhkii evttohuvvo guođohandoarjja sápmelaš boazodoallovuogi doarjuma ja seailluheami dihte ja spirevahágiid eastadeami dihte.
o Kalastuslain kokonaisuudistuksessa turvataan saamelaisten ikimuistoiset nautintaoikeuden koko saamelaisten kotiseutualueella, saamelaisen kalastusperinteen ja -kulttuurin säilyminen sekä saamelaisten erityisperusteisten kalastusoikeuksien säilyminen.	o Guolástanlága oppalašođastusas dorvvastuvvojit sámiid áigahaš návddašanvuoigatvuođat olles sámiid ruovttuguovllus, sámiid guolástanárbevieru ja -kultuvrra seailun ja sápmelaččaid guolásteami sierravuoigatvuođaid seailun.
Saamelaiskäräjien täysmääräinen ja vaikuttava osallistuminen sekä Tenon saamelaisten kalastusperinne ja kalastusoikeudet turvataan Tenojoen kalastussopimussopimusneuvotteluissa.	Sámedikki dievasmearálaš ja váikkuheaddji oassálastin ja maiddái Deanu sápmelaččaid guolástanárbevierru ja guolástanvuoigatvuođat dorvvastuvvojit Deanu guolástansoahpamušráđđádallamiin.
Kuva: Inga-Briitta Magga	Govva: Inga-Briitta Magga
o Tuetaan ja luodaan edellytyksiä saamelaiskulttuurinmukaiseen perinteisten elinkeinojen o ammatilliseen opetukseen ja tuetaan erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittymistä.	o Dorjojuvvojit ja ráhkaduvvojit vejolašvuođat sámi árbevirolaš ealáhusaid ámmátlaš oahpahussii ja dorjojuvvo earenoamážit oahppasoahpamušskuvlejumi ovdáneapmi.
o Kehitetään ja edistetään olosuhteita, jotka tukevat saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja niiden liitännäiselinkeinojen harjoittamista edunvalvonnalla ja kehittämistoiminnalla.	o Dorjojuvvo ja ovddiduvvo dakkár dilli, mii duvdá sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid ja daid siidoealáhusaid ovddugohcimiin ja ovddidandoaimmain.
o Edistetään polttoaineveron palauttamista perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajille	o Ovddiduvvo boaldámušvearu máhcaheapmi árbevirolaš sámi ealáhusaid hárjeheaddjiide.
2. Saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen	3.3.2. Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi
o Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti/resurssikeskuksen pysyvä rahoitus varmistetaan hankeaikana ja toiminnasta tulee vakinaista.	o Sámi parlamentáralaš ráđi davviriikkalaš sámegiela dutkan- ja ámmát/resursaguovddáža bissovaš ruhtadeapmi sihkkarastto fidnoáigge ja doaimmas šaddá bissovaš.
Hankkeen pohjalta on luotu pysyvä malli saamen kieliyhteistyön järjestämiseksi SPN:ssä ja saamelaiskäräjien toiminnassa.	Fidnu vuođul lea ráhkaduvvon bissovaš málle sámegiela ovttasbarggu ordnema várás SPR:s ja sámedikki doaimmas.
o Saamen kielten nykytilaa koskeva selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2013. Saamen kielilain toteutumisen arviointi on aloitettu.	o Sámegielaid dálá dili guoskevaš čielggadanbargu geahččaluvvo oažžut gárvvisin jagi 2013 áigge. Sámegiela giellalága ollašuvvama guorahallan lea álggahuvvon.
o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti perinteisten saamen kielenkäyttöympäristöjen säilyttämiseen ja tukemiseen.	o Ovddugohcimis deaddu lea eandaliige árbevirolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid seailluheamis ja doarjumis.
Tuetaan saamen kielen käytön lisääntymistä.	Dorjojuvvo sámegiela geavaheami lassáneapmi.
Saamen kielen käyttömahdollisuuksia vahvistetaan kaikilla elämän alueilla ja saamen kielen säilymistä, kehittymistä ja siirtymistä uudelle sukupolvelle tuetaan.	Sámegiela geavahanvejolašvuođat nannejuvvojit buot eallinsurggiin ja sámegiela seailun, gárggiideapmi ja sirdáseapmi ođđa sohkabulvii dorjojuvvo.
o Saamen kielilaki toteutuu täysmääräisesti ja saamelaiskäräjät valvoo tehokkaasti ja vaikuttavasti kielilain toteutumista.	o Sámi giellaláhka ollašuvvá dievasmearalaččat ja sámediggi bearráigeahččá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat giellalága ollašuvvama.
Saamen kielilakiselvityksen toimenpide-esitykset on toteutettu.	Sámegiela giellaláhkačielggadeami doaibmabidjoevttohusat leat ollašuhtton.
o Saamen kielen toimistoa kehitetään saamen kielen huollon ja kielipolitiikan asiantuntijaelimeksi.	o Sámegiela doaimmahat ovddiduvvo sámegiela gáhttema ja giellapolitihka áššedovdiorgánan.
Saamenkielisen sanastotyön ja uudissanojen kehittämisen mahdollisuuksia vahvistetaan, erityisesti kieliteknologian avulla.	Sámegielat sátnerádjobarggu ja ođđasániid ovddideami vejolašvuođat nannejuvvojit, earenoamážit giellateknologiijain.
o Inarin- ja koltansaamen asemaa parannetaan tasa-arvoiseksi kieleksi koulutuksessa, tutkinnoissa, saamelaiskäräjien toiminnassa ja julkisessa elämässä pohjoissaamen rinnalle.	o Anáraš- ja nuortalašgiela sajádat buoriduvvo ovttaárvosaš giellan skuvlejumis, dutkosiin, sámedikki doaimmas ja almmolaš eallimis davvisámegiela báldii.
Saamenkielen toimistoon perustetaan kolme uutta kääntäjän virkaa, inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielille.	Sámegiela doaimmahahkii ásahuvvo golbma ođđa jorgaleaddji virggi anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaide.
o Saamelaiselle kieltä elvyttävälle kielipesä- ja kerhotoiminnalle laaditaan yhtenäiset kriteerit ja kielipesäsuunnitelmat saamelaiskäräjien johdolla.	o Sámegiela ealáskahtti giellabeasse- ja searvedoibmii ráhkaduvvojit oktasaš kriterat ja giellabeasseplánat sámedikki jođiheami vuolde.
o Kieltä elvyttävää kielipesätoimintaa järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	o Giela ealáskahtti giellabeassedoaibma ordnejuvvo guđege sámiid ruovttuguovllu gielddas ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
o Kielineuvoston alaisuuteen luodaan määräraha, jolla tuetaan aikuisen saamelaisväestön suullisen ja/tai kirjallisen saamen kielen taidon hankintaa.	o Giellaráđi vuollái ásahuvvo mearreruhta, mainna doarjut rávesolbmuid njálmmálaš ja/dahje čálalaš sámegiela dáiddu skáhppoma.
3 Saamelaislasten ja -nuorten aseman kehittäminen	3.3.3 Sámemánáid ja -nuoraid sajádaga ovddideapmi
o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston alaisuuteen on perustettu saamelainen nuorisomääräraha.	o Sámedikki nuoraidráđi vuollái lea vuođđuduvvon sápmelaš nuoraidmearreruhta.
o Nuorisoneuvoston alaisuuteen perustetaan Ofelaš-hanke, jolle taataan riittävät resurssit saamelaisella nuorisomäärärahalla.	o Nuoraidráđi vuollái álggahuvvo Ofelaš-fidnu, masa dáhkiduvvojit doarvái resurssat nuoraidmearreruđain.
o Saamelaislasten- ja nuorten tarpeet huomioidaan saamelaiskäräjien kaikessa toiminnassa. o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet turvataan ja nuorisoneuvoston toimintaa ja tunnettavuutta kehitetään saamelaisnuorten aseman asiantuntijaelimeksi.	o Sámemánáid- ja nuoraid dárbbut váldojuvvojit vuhtii sámedikki buot doaimmain o Sámedikki nuoraidráđi duođalaš váikkuhanvejolašvuođat dorvvastuvvojit ja nuoraidráđi doaibma ja dovddusvuohta ovddiduvvo sámenuoraid dili áššedovdiorgánan.
o Saamenkielistä ja saamelaiskulttuurinmukaista	o Sámegielat ja -kulturmieldásaš searve- ja astoáiggedoaibma ovddiduvvo ja dorjojuvvo
Kuva: Petra Biret Magga-Vars kerho- ja vapaa-ajantoi-	Govva: Petra Biret Magga-Vars
o Luodaan edellytykset sille, että saamelaisnuoret voivat jäädä saamelaisten kotiseutualueelle.	o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámenuorat sáhttet báhcit sámiid ruovttuguvlui.
o Saamelaisesta lastenkulttuurikeskuksesta MÁNNU:sta luodaan osa saamelaiskäräjien pysyvää toimintaa ja toiminnalle on riittävät resurssit.	o Sámemánáid kulturguovddážis MÁNNUs dahkko oassi sámedikki bissovaš doaimma ja doibmii leat doarvái resurssat.
Toimintaa lisätään ja kehitetään saamelaisten kotiseutualueella ja ulotetaan keskuksen toimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle.	Doaibma lasihuvvo ja ovddiduvvo sámiid ruovttuguovllus ja guovddáža doaibma olahuvvo sámiid ruovttuguovllu olggobeallái
MÁNNU	MÁNNU
3.3. 4 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen	3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ovddideapmi
MÁNNU pyrkii toiminnallaan vahvistamaan saamelaislasten- ja nuorten identiteettiä.	MÁNNU viggá doaimmainis doarjut sámemánáid ja -nuoraid identitehta ovdáneami.
Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 –vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti.	Ovttasbargin doibmet váldoáššis skuvllat, beaiveruovttut ja giellabeasit, maid bokte prošeavtta ulbmiljoavku, sámeguovllu vuollái 18jahkásaš sámemánát ja nuorat juksojit njuovžilit.
Toiminnallaan MÁNNU edistää saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville.	Doaimmain MÁNNU ovddida sámi árbevirolaš dieđu sirdáseami nuorat sohkabuolvvaide.
Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen -kulttuurin säilymiselle o Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varatun määrärahan myöntämisestä säädetään lailla, määrärahaa on nostettu saamelaiskäräjien taloussuunnitelman mukaisesti ja rahoitus myönnetään saamelaisten itsemääräämisoikeuden mukaisesti saamelaiskäräjien toimiessa valtionapuviranomaisena.	Kultuvrra dovdamuš veahkeha mánáid ja nuoraid sámeidentitehta nanosmuvvama, mii lea eaktun sámekultuvrra seailumii ja o Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái várrejuvvon mearreruđa mieđiheamis heivehuvvo lágain, mearreruhta lea bajiduvvon sámedikki ekonomiijaplána mielde ja ruhtadeapmi mieđihuvvo sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa mielde go sámediggi doaibmá stáhtaveahkkeeiseváldin.
Määrärahan myöntämiselle laaditaan vaalikausittainen suunnitelma.	Mearreruđa mieđiheapmái ráhkaduvvo válgabadjeguovdasaš plána.
o Edunvalvonnassa ja saamelaiskäräjien omassa toiminnassa luodaan edellytykset koko saamelaisväestön laadukkaille, saamenkielisille ja saamelaiskulttuurinmukaisille sosiaali- ja terveyspalveluille.	o Ovddugohcimis ja sámedikki iežas doaimmas ráhkaduvvojit vejolašvuođat olles sámeálbmoga alladássásaš, sámegielat ja sámekulturmieldásaš sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide.
Yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja palveluntuottajien kanssa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi jatketaan tehokkaasti ja vaikuttavasti.	Ovttasbargu sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin ja bálvalusaid buvttadeaddjiiguin jotkojuvvo beaktilit ja váikkuhanfámolaččat buoridan dihte sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid.
o Vaikutetaan aktiivisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen.	o Váikkuhuvvo aktiivvalaččat, beaktilit ja váikkuhanfámolaččat sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa láhkaásaheami ja hálddahusa ovddideapmái.
o Luodaan edellytykset saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien työterveyshuollolle, sijaisavulle ja toimeentulolle.	o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjiid bargodearvvašvuođafuolahussii, sadjásašveahkkái ja birgenláhkái.
o Tuetaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä raja-alueyhteistyöllä.	o Dorjojuvvo sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideapmi rádjeguovloovttasbargguin.
o Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, saamelaisyksikön toimintaedellytyksiä vahvistetaan.	o Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sápmelašovttadaga doaibmanvejolašvuođat nannejuvvojit.
5 Saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen	3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi
o Edistetään arvolisäveron laskemista saamen käsityöltä ja taiteelta 9 % saamelaiskäräjien edunvalvonnassa.	o Ovddiduvvo árvolassevearu vuolideapmi sámi duojis ja dáidagis 9 % sámedikki ovddugohcimis.
o Laaditaan saamelaiskäräjien taide- ja käsityöpoliittinen ohjelma vuoden 2012 aikana kuullen saamelaistaiteilijoita ja käsityöntekijöitä.	o Gárvvistuvvo sámedikki dáidda- ja duodjepolitihkalaš prográmma jagi 2012 áigge masa gullat sámedáiddáriid ja duojáriid.
Ohjelman laatimista varten palkataan työntekijä.	Prográmma gárvvisteami várás bálkáhuvvo bargi.
o Saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan varattua määrärahaa nostetaan taloussuunnitelman mukaisesti.	o Sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doibmii várrejuvvon mearreruhta bajiduvvo ekonomiijaplána mielde.
o Uudistetaan saamelaisen kulttuurimäärärahan hakuprosessia tehokkaammaksi.	o Ođaduvvo sápmelaš kulturmearreruđa ohcanproseassa beaktileabbon.
Kulttuurilautakunta laatii saamelaiskäräjien toimintaohjelman perustalta vuodesta 2013 lähtien vuosittaiset tavoitteet saamelaiselle kulttuurimäärärahalle.	Kulturlávdegoddi gárvvista sámedikki doaibmanprográmma vuođul jagi 2013 rájes jahkásaš ulbmiliid sápmelaš kulturmearreruhtii.
o Saamelaiskäräjät edistää ja luo omalta osaltaan edellytykset sille, että Suomi ratifioi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen mahdollisimman pian o Tuetaan saa-melaisten kulttuuri-ilmausten säilymistä, kehittymistä ja elvyttämistä saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja omassa toiminnassa o Saamelaisessa kulttuurimäärärahan myöntämisessä ja edunvalvonnassa luodaan edellytykset sille, että saamenkielisen ja saamelaiskulttuurinmukaisen lasten- ja nuorten kirjallisuuden, multimediatuotannon ja muiden palvelujen määrä ja saatavuus kasvaa.	o Sápmelaš kulturmearreruđa mieđiheamis ja ovddugohcimis ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámegielat ja sámekulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa, multimediabuvttadusa ja eará bálvalusaid mearri ja oažžumuš lassána.
o Tuetaan edunvalvonnassa Saamelaismuseo Siidan kehittymistä, resursointia ja tehtävien siirtämistä Museovirastolta Siidalle.	o Dorjojuvvo ovddugohcimis Sámemusea Siidda ovdáneapmi, resurssaidjuohkin ja bargguid sirdin Museovirastos Siidii.
o Luodaan edellytykset kolttakulttuurikeskuksen perustamiselle Sevettijärvelle yhteistyössä kolttien kyläkokouksen kanssa ja tuetaan keskuksen toimintaa ja vaikuttavuutta luomalla saamelaiskäräjien omia toimintoja keskuksen yhteyteen.	o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat nuortalaškulturguovddáža vuođđudeami várás Čeavetjávrái ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja dorjojuvvo guovddáža doaibma ja váikkuhannávccat lágidemiin
Kulttuuri-ilmaus	Kulturalbmaneapmi
Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat).	Sámi kultuvrras árbevirolaš kulturalbmaneapmi oaivvilda luođi, sámi duoji, sámi dáidaga, muitalanárbevieru ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid ja sápmelaš huksenárbi (ee. goađit, gámmet, iešguđetlágan áittit).
Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus.	Dan lassin dološ oskui gullan oaffaruššan siiddiide lea kulturalbmaneapmi.
Uudemmat kulttuuriilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta	Ođđasut kulturalbmaneamit dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga.
toteudu, koska saamelaisten o Luodaan edellytyksiä saamenkielisen sanomalehdistön ja verkkomedian kehittymiselle.	toteudu, koska saamelaisten sámedikki iežas doaimmaid guovddáža oktavuhtii. o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat aviissaid ja neahttamedia ovdáneapmái.
o Luodaan edellytykset saamenkielisen ohjelmatarjonnan lisääntymiselle radiossa ja TV:ssä, erityisenä painopisteenä saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen lasten- ja nuortenohjelmien merkittävä lisääntyminen sekä saamelaisradion kuuluvuusalueen laajentamiselle kaupunkeihin palvelemaan suurempaa osaa saamelaisista.	o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat prográmmafálaldaga lasiheapmái radios ja TV:s, earenoamáš deaddočuokkisin dat, ahte sámegielat ja -kulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidprográmmat lassánit ja sámeradio guláhatguovlu viidu gávpogiidda bálvalit stuorát oasi sámiin.
Vaikutetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti Yleisradion saamenkielisten palvelujen rahoituksen lisäämiseen.	Váikkuhuvvo beaktilit ja váikkuhanfámolaččat Yleisradio sámegielat bálvalusaid ruhtadeami lasiheapmái.
o Saamelaiskäräjät tukee saamelaiskulttuuri Sajoksen saamelaiskulttuuripalvelujen kehittymistä ja järjestää saamelaisia kulttuuripalveluita myös muissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja kotiseutualueen ulkopuolella.	o Sámediggi duvdá sámekulturguovddáš Sajosa sámekulturbálvalusaid ovdáneami ja ordne sápmelaš kulturbálvalusaid maiddái eará sámiid ruovttuguovllu gielddain ja ruovttuguovllu olggobealde.
o Sajoksen aseman vahvistaminen, kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen saamelaisten vireänä ja omaehtoisena toimintakeskuksena sekä elävänä ja monipuolisena tapahtumatalona. o Sajoksen johtamis- ja markkinointi- sekä sen vakituisten Kuva: Anni Näkkäläjärvi toimijoiden välisen yhteistoimintamallin suunnittelu ja sovitun mallin toimeenpano ja kehittäminen ja yhteistoimintamallin toiminta- ja henkilöstöresurssien turvaaminen.	o Sajosa sajádaga nannen, ovddideapmi ja dovddusin dahkan sápmelaččaid virkkos ja iehčanas doaibmaguovddážin ja eallinfámolaš ja máŋggabealat dáhpáhusdállun o Sajosa jođihan- ja márkanastin- sihke dan fásta doaibmiid gaskasaš ovttasbargomálle plánen ja Govva: Anni Näkkäläjärvi sohppojuvvon málle ollašuhttin ja ovddideapmi ja ovttasbargomálle doaibman- ja bargoveahkaresurssaid dorvvasteapmi.
o Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään ja sen toimintaa ulotetaan myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle.	o Eamiálbmogiid filbmaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit ja dan doaibma olahuvvo maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobeallái.
o Saamelaismusiikkikeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään.	o Sámemusihkkaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit.
o Yhteistyötä tehdään evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kanssa saamenkielisten palvelujen parantamiseksi.	o Dahkko ovttasbargu evangelalaš-luteralaš girkuin ja ortodoksalaš girkkuin buoridan dihte sámegielat bálvalusaid.
Tehdään yhteistyötä myös elämänkatsomuksellisten järjestöjen kanssa.	Dahkko ovttasbargu maiddái eallinoinnolaš servviiguin.
3.3. 6 Saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen	3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi
o Saamelaisen oppimateriaalin valmistamiseksi osoitettua määrärahaa korotetaan saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti.	o Sápmelaš oahppamateriála buvttadeami várás čujuhuvvon mearreruhta bajiduvvo sámedikki evttohusaid mielde.
Inarin- ja koltansaamenkielisten oppimateriaalien määrää lisätään merkittävästi.	Anáraš- ja nuortalašgielat oahppamateriála mearri lasihuvvo dovdomassii.
o Saamen kielen ja saamenkielistä perusopetusta varten valmistetaan saamelaisen kulttuurin huomioon ottavat Saamelaisopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jonka avulla opetuksen sisältöjä ja tuntijakoja yhtenäistetään ja suunnitelmallinen kielen elvyttäminen opetuksen avulla tehdään mahdolliseksi.	o Sámegiela ja sámegielat vuođđooahpahusa várás ráhkaduvvo Sámeoahpahusa oahppoplána vuođuštusat, mii váldá vuhtii sámekultuvrra ja mainna oahpahusa sisdoallu ja diibmojuohku dahkko oktilažžan ja ulbmillaš giela ealáskahttin oahpahusain dahkko vejolažžan.
o Utsjoen saamelaislukion säilymistä tuetaan ja luodaan edellytykset saamelaislukion toiminnan kehittymiselle.	o Ohcejoga sámelogahaga seailuma dorjojuvvo ja lágiduvvojit vejolašvuođat sámelogahaga doaimma ovdáneapmái.
Luodaan edellytykset saamenkieliselle opetukselle lukiossa ja saamenkielisen ylioppilaskokeiden suorittamiselle.	Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat oahpahussii logahagain ja sámegielat studeantačállosiid čađaheapmái.
o Kehitetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa kieltä elvyttävän toiminnan opetusta ja erityispedagogiikkaa.	o Ovddiduvvo ovttas eará oahppolágádusaiguin giellaealáskahttindoaimma oahpahusa ja sierrapedagogihka.
o Edistetään SPN:n saamelaisyliopistohanketta, jotta saamelaisnuoret voivat saada korkeakokoilutusta saamelaisten kotiseutualueella.	o Ovddiduvvo SPR:a sámi universitehtaprošeakta, man bokte sámenuorat sáhttet oažžut allaskuvlaoahpu sámiid ruovttuguovllus.
o Saamelaiskäräjille perustetaan saamelaisopetuksen kehittämis- ja resurssikeskus, joka palvelee ja avustaa koulutuksen järjestäjiä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kehittämisessä.	o Sámediggái ásahuvvo sámeoahpahusa ovddidan- ja resursaguovddáš, mii bálvala ja veahkeha skuvlejumi ordnejeaddjiid sámegiela ja sámegielat oahpahusa ovddideamis.
Saamelaiskäräjille osoitetaan varoja opetusta tukevan tiedotuksen ja pedagogisen neuvonnan hoitamiseen ja saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja koordinaattorina toimimiseen.	Sámediggái čujuhuvvo ruhtadeapmi dieđiheami ja pedagogalaš ráđđeaddima dikšumii ja doibmii sámeoahpahusa riikkadási ovddideaddjin ja koordináhtorin.
o Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen erityisrahoitus (L 29.12.	o Sámegiela ja sámegielat oahpahusa sierraruhtadeapmi (L 29.12.2009/1705, 45 § 1 mom.
2009/1705, 45 § 1 mom.) laajennetaan koskemaan myös niitä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisia kuntia, joissa on huomattava saamelaisväestö.	) viiddiduvvo guoskat maiddái daid sámiid ruovttuguovllu olggobeale gielddaid, main orru fuomášahtti sápmelaš álbmot.
Mahdollistetaan kokoaikaisten saamen kielen opettajan virkojen perustamisen myös kotiseutualueen ulkopuolelle.	Dahkko vejolažžan ollesáigásaš sámegiela oahpaheaddjivirggiid ásaheapmi maiddái ruovttuguovllu olggobeallái.
o Luodaan edellytyksiä saamenkielisten aineen- ja luokanopettajien koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja muuntokoulutuksen lisäämiselle.	o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat ávnnas- ja luohkáoahpaheaddjiskuvlejupmái, dievasmahttinskuvlejumi ja nuppástusskuvlejumi lasiheapmái.
Saamelaista opettajakoulutusta kehitetään siten, että siinä otetaan huomioon saamelaisopetuksen erityistarpeet, saamelaiskulttuurinmukaisuus, saamelaisten perinteinen tieto sekä kaksikielisyys- ja kaksikulttuurisuuspedagogiikka.	Sápmelaš oahpaheaddjiskuvlejupmi ovddiduvvo dan láhkai, ahte das váldo vuhtii sámeoahpahusa sierradárbbut, sámekultuvra, sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja guovttegielat- ja guovttekultuvrralašpedagogihka.
o Käynnistetään saamelaisopetuksen arviointihanke.	o Álggahuvvo sámeoahpahusa árvvoštallanfidnu.
3.3. 7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen	3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi
o SPN:lle on delegoitu julkisen vallan tehtäviä pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa.	o SPR:i leat delegerejuvvon almmolaš válddi doaimmat davviriikkalaš sámesoahpamušas.
Suhde saamelaiskäräjien toimintaan on määritetty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.	Gaskavuohta sámedikki doibmii leat meroštallojuvvon sámedikki bargoortnegis.
SPN huolehtii ja johtaa saamelaisten kansainvälisestä edustamisesta.	SPR fuolaha ja jođiha sápmelaččaid riikkaidgaskasaš ovddasteami.
o SPN edistää ja seuraa toiminnassaan Kirkkoniemen kolmannen saamelaisparlamentaarikkojen julistuksen toteutumista o SPN:n edistää ja seuraa YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan saamelaisväestön tilaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käsitelleiden raporttien suositusten toteutumista.	o SPR ovddida ja čuovvu doaimmastis Girkonjárgga goalmmát sámeparlamentarihkkáriid julggaštusa ollašuvvama. o SPR ovddida ja čuovvu ON eamiálbmotraportevrra James Anaya raporttaid ávžžuhusaid ollašuvvama sámeálbmoga dilis Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.
o Suomen saamelaiskäräjät osallistuu SPN:n kautta arktiseen ja Barentsin alueen yhteistyöhön, kansainväliseen ilmastopoliittiseen ja biodiversiteettipäätöksentekoon, WIPO:n toimintaan, pohjoisen ulottavuuden ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä alkuperäiskansayhteistyöhön YK:ssä tehokkaasti ja vaikuttaen.	o Suoma sámediggi oassálastá SPR:a bokte arktalaš ja Barentsguovllu ovttasbargui, riikkaidgaskasaš dálkkádatpolitihkalaš ja biodiversitehtamearrádusdahkamii, WIPO doibmii, davviguovllu ja davviriikkalaš ovttasbargui ja eamiálbmogiid ovttasbargui ON:s beaktilit ja váikkuhanfámolaččat.
o SPN:llä pysyvä sihteeristö ja oma budjetti vuoteen 2015 mennessä.	o SPR:s lea fásta čállingoddi ja iežas bušeahtta jagi 2015 rádjai.
Suomen saamelaiskäräjille on turvattu resurssit osallistua täyspainoisesti SPN:n toimintaan.	Suoma sámediggái leat dorvvastuvvon resurssat oassálastit dievasmearálaččat SPR:a doibmii.
o SPN:n alaisuudessa toimii nuorisolautakunta sekä tarvittava määrä muita lautakuntia SPN:n tehtävien tehokasta hoitamista varten.	o SPR:a vuollásažžan doaibmá nuoraidlávdegoddi ja dárbbašlaš mearri eará lávdegottit vai SPR:a barggut dikšojuvvošedje beaktilit.
4. TOIMINTAOHJELMAN TALOUSOSIO 2013 - 2015	3. DOAIBMANPROGRÁMMA EKONOMIIJAOASSI 2013 - 2015
010-030 HENKILÖSTÖN PALKAT (sis. myös palkan sivukulut)	010-030 BARGIID BÁLKKÁT (sisttisdoallá maiddái bálkká lavttagoluid)
Yleinen toimisto	Guovddášdoaimmahat
Nykyinen henkilöstö	Dálá bargit
0101 Puheenjohtaja 89.000,- 92.000,- 100.000,- 0102 Hallintopäällikkö 71.000,- 73.000,- 75.000,- 0103 Lakimiessihteeri 70.000,- 72.000,- 74.000,- 0104 Kulttuurisihteeri 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0105 Sosiaali- ja terveyssihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0106 Taloussihteeri 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0107 Hallintosihteeri 42.000,- 43.000,- 44.000,- 0108 Toimistosihteeri 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0109 Puheenjohtajan avustaja 52.000,- 53.000,- 54.000,- 524.000,- 538.000,- 556.000,-	0101 Ságadoalli 89.000,- 92.000,- 100.000,- 0102 Hálddahushoavda 71.000,- 73.000,- 75.000,- 0103 Láhkačálli 70.000,- 72.000,- 74.000,- 0104 Kulturčálli 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0105 Sosiála- ja dearvvašvuohtačálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0106 Ekonomiijačálli 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0107 Hálddahusčálli 42.000,- 43.000,- 44.000,- 0108 Doaimmahatčálli 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0109 Ságadoalli veahkki 52.000,- 53.000,- 54.000,- 524.000,- 538.000,- 556.000,-
Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia)	Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)
0110 I varapuheenjohtaja 80.000,- 82.000,- 84.000,- 0111 II varapuheenjohtaja 40.000,- 42.000,- 43.000,- 0112 Kaivosasiain sihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0113 Ympäristösihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0114 Elinkeinosihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0115 Kansainvälisten asiain sihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0116 Tiedottaja 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0117 Esittelijä (saam. alueen ulkopuoliset asiat) 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0118 Toimistosihteeri 40.000,- 41.000,- 42.000,- 493.000,- 509.000,- 519.000,-	0110 I várreságadoalli 80.000,- 82.000,- 84.000,- 0111 II várreságadoalli 40.000,- 42.000,- 43.000,- 0112 Ruvkeáššiid čálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0113 Birasčálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0114 Ealáhusčálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0115 Riikkaidgaskasaš áššiid čálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0116 Dieđiheaddji 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0117 Áššemeannudeaddji (sámeguovllu olggobeale áššit) 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0118 Doaimmahatčálli 40.000,- 41.000,- 42.000,- 493.000,- 509.000,- 519.000,-
Saamen kielen toimisto	Sámegiela doaimmahat
Nykyinen henkilöstö	Dálá bargit
0210 Saamen kieliturvasihteeri 67.000,- 69.000,- 71.000,- 0211 Saamen kieliasiain sihteeri 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0212 I Kielenkääntäjä (ps) 57.000,- 58.000,- 59.000,- 0213 II Kielenkääntäjä (ps) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0214 III Kielenkääntäjä (ps) 56.000,- 57.000,- 58.000,- 0215 IV Kielenkääntäjä (ps) 53.000,- 54.000,- 55.000,-	0210 Gielladorvočálli 67.000,- 69.000,- 71.000,- 0211 Sámi giellaáššiid čálli 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0212 I Giellajorgaleaddji (ds) 57.000,- 58.000,- 59.000,- 0213 II Giellajorgaleaddji (ds) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0214 III Giellajorgaleaddji (ds) 56.000,- 57.000,- 58.000,- 0215 IV Giellajorgaleaddji (ds) 53.000,- 54.000,- 55.000,-
0216 Kielenkääntäjä (is) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0217 Kielenkääntäjä (ks) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 444.000,- 453.000,- 462.000,-	0216 Giellajorgaleaddji (ag) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0217 Giellajorgaleaddji (ng) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 444.000,- 453.000,- 462.000,-
Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia)	Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)
0218 Kielenkääntäjä (ps) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0219 Kielenkääntäjä (is) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0120 Kielenkääntäjä (ks) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 162.000,- 165.000,- 168.000,-	0218 Giellajorgaleaddji (ds) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0219 Giellajorgaleaddji (ag) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0120 Giellajorgaleaddji (ng) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 162.000,- 165.000,- 168.000,-
Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto	Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat
Nykyinen henkilöstö	Dálá bargit
0311 Koulutussihteeri 68.000,- 70.000,- 72.000,- 0312 Oppimateriaalisihteeri 60.000,- 61.000,- 63.000,- 0313 Oppimateriaalisuunnittelija 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0314 Toimistosihteeri 42.000,- 43.000,- 44.000,- 220.000,- 225.000,- 231.000,-	0311 Skuvlenčálli 68.000,- 70.000,- 72.000,- 0312 Oahppamateriálačálli 60.000,- 61.000,- 63.000,- 0313 Oahppamateriálaplánejeaddji 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0314 Doaimmahatčálli 42.000,- 43.000,- 44.000,- 220.000,- 225.000,- 231.000,-
Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia)	Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)
0315 Koulutussuunnittelija 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0316 Oppimateriaalityöntekijä (is) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0317 Oppimateriaalityöntekijä (ks) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 152.000,- 155.000,- 158.000,-	0315 Skuvlenplánejeaddji 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0316 Oahppamateriálabargi (ag) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0317 Oahppamateriálabargi (ng) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 152.000,- 155.000,- 158.000,-
05 PALKIOT JA KORVAUKSET	05 BÁLKKÁT JA BUHTADUSAT
051 Kokouspalkkiot 25.000,- 26.000,- 27.000,- 052 Ansionmenetyskorvaukset 17.000,- 18.000,- 19.000,- 053 Tulkkauspalkkiot 65.000,- 66.000,- 67.000,- 054 Muut palkkiot (mm. hallituksen jäs.) 40.000,- 42.000,- 44.000,- 147.000,- 152.000,- 157.000,-	051 Čoahkkinbálkkát 25.000,- 26.000,- 27.000,- 052 Dienasmassinbuhtadusat 17.000,- 18.000,- 19.000,- 053 Dulkonbálkkát 65.000,- 66.000,- 67.000,- 054 Eará bálkkát (ee. stivralahtut) 40.000,- 42.000,- 44.000,- 147.000,- 152.000,- 157.000,-
06-07 TOIMISTOMENOT	06-07 DOAIMMAHATGOLUT
korjaus ja kunn. pito 9.000,- 11.000,- 13.000,- 064 ATK-laitteet 20.000,- 25.000,- 30.000,- 065 ATK-ohjelmistot 20.000,- 25.000,- 30.000,- 066 Muut koneet ja laitteet sekä kalusteet 15.000,- 15.000,- 15.000,- 067 Toimistotarvikkeet 13.000,- 15.000,- 17.000,-	061 Doaibmalanjaid láiggut (earret Sajosa láiggut) 18.000,- 19.000,- 20.000,- 062 Kopierenmášeniid láiggut 15.000,- 16.000,- 17.000,- 063 Mášeniid ja rusttegiid divvun ja bajásdoallan 9.000,- 11.000,- 13.000,- 064 ADG-rusttegat 20.000,- 25.000,- 30.000,- 065 ADG-prográmmat 20.000,- 25.000,- 30.000,- 066 Eará mášenat ja rusttegat sihke viessogálvvut 15.000,- 15.000,- 15.000,- 067 Doaimmahatdárbašat 13.000,- 15.000,- 17.000,-
068 Monistus- ja sid. palvelut 12.000,- 12.000,- 13.000,- 069 Tele- ja puh. palvelut 30.000,- 32.000,- 34.000,- 070 Tietoliikennemaksut 12.000,- 13.000,- 14.000,- 071 Postimaksut 7.000,- 8.000,- 9.000,- 072 Pankkien palvelumaksut 2.000,- 2.000,- 3.000,- 073 Muut tstomenot 5.000,- 5.000,- 5.000,- 178.000,- 198.000,- 220.000,-	068 Kopieren- ja čatnanbálvalusat 12.000,- 12.000,- 13.000,- 069 Tele- ja tlf. bálvalusat 30.000,- 32.000,- 34.000,- 070 Diehtojohtolatmávssut 12.000,- 13.000,- 14.000,- 071 Poastamávssut 7.000,- 8.000,- 9.000,- 072 Báŋkkuid bálvalanmávssut 2.000,- 2.000,- 3.000,- 073 Eará doaimmahatgolut 5.000,- 5.000,- 5.000,- 178.000,- 198.000,- 220.000,-
08 KOKOUSMENOT	08 ČOAHKKINGOLUT
081 Saamelaiskäräjien kokous 4-5 kok. 30.000,- 33.000,- 35.000,- 082 Hallitus 10 kok. 25.000,- 26.000,- 27.000,- 083 Lautakunnat 5 kpl, 6-8 kok./ltk 40.000,- 42.000,- 43.000,- 084 Omat työryhmät ja seminaarit 20.000,- 22.000,- 24.000,- 085 Ulkopuoliset työryhmät 10.000,- 10.000,- 11.000,- 125.000,- 133.000,- 140.000,-	25.000,- 26.000,- 27.000,- 083 Lávdegottit 5 st, 6-8 čoahk. /ldg 40.000,- 42.000,- 43.000,- 084 Iežas bargojoavkkut ja seminárat 20.000,- 22.000,- 24.000,- 085 Olggobeale bargojoavkkut 10.000,- 10.000,- 11.000,- 125.000,- 133.000,- 140.000,-
09 MUUT TOIMINTAMENOT	09 EARÁ DOAIBMAGOLUT
091 Sidosryhmätoiminta 120.000,- 125.000,- 130.000,- 092 Tiedotustoiminta 20.000,- 20.000,- 20.000,- 093 Koulutus 20.000,- 22.000,- 24.000,- 094 Terveyspalvelut 18.000,- 19.000,- 20.000,- 095 Ravitsemispalvelut 25.000,- 25.000,- 27.000,- 096 Painotuotteet ja lehti-ilmoitukset 25.000. - 27.000,- 30.000,- 097 Muut menot 50.000,- 52.000,- 54.000,- 278.000,- 295.000,- 315.000,-	091 Čanasjoavkodoaibma 120.000,- 125.000,- 130.000,- 092 Dieđihandoaibma 20.000,- 20.000,- 20.000,- 093 Skuvlejupmi 20.000,- 22.000,- 24.000,- 094 Dearvvašvuođabálvalusat 18.000,- 19.000,- 20.000,- 095 Biebmanbálvalusat 25.000,- 25.000,- 27.000,- 096 Preantagálvvut ja aviisaalmmuhusat 25.000.- 27.000,- 30.000,- 097 Eará golut 50.000,- 52.000,- 54.000,- 278.000,- 295.000,- 315.000,-
010 SAAMELAISKULTTUURIKESKUKSEN PALVELUYKSIKKÖ	010 SÁMEKULTURGUOVDDÁŽA BÁLVÁLUSOVTTADAT
Nykyinen henkilöstö (määräaikaisia)	Dálá bargit (mearreáigásaččat)
0101 Järjestelmäasiantuntija 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0102 Vastaava Av-teknikko 51.000,- 52.000,- 53.000,- 0103 Av-teknikko 49.000,- 50.000,- 51.000,- 0104 Toimitilahuoltaja 43.000,- 44.000,- 45.000,- 0105 Laitoshuoltaja 36.000,- 37.000,- 38.000,- 231.000,- 236.000,- 241.000,-	0101 Prográmmaáššedovdi 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0102 Vástideaddji Av-teknihkkár 51.000,- 52.000,- 53.000,- 0103 Av-teknihkkár 49.000,- 50.000,- 51.000,- 0104 Doaibmalatnjafuolaheaddji 43.000,- 44.000,- 45.000,- 0105 Lágádusfuolaheaddji 36.000,- 37.000,- 38.000,- 231.000,- 236.000,- 241.000,-
Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia)	Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)
0106 Sajoksen johtaja (Sakä:n osuus) 41.000,- 42.000,- 43.000,- 0107 Markkinointisihteeri 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0108 Tuotantosihteeri 48.000,- 49.000,- 50.000,- 0109 Info-työntekijä 40.000,- 41.000,- 42.000,-	0106 Sajosa hoavda (Sámedikki ossodat) 41.000,- 42.000,- 43.000,- 0107 Márkanastinčálli 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0108 Buvttadančálli 48.000,- 49.000,- 50.000,- 0109 Info-bargi 40.000,- 41.000,- 42.000,-
0110 Laitoshuoltaja (50 %) 18.000,- 19.000,- 19.000,- 197.000,- 202.000,- 206.000,-	0110 Lágádusfuolaheaddji (50 %) 18.000,- 19.000,- 19.000,- 197.000,- 202.000,- 206.000,-
0111 Sajoksen vuokrat 1.521. 000,- 1.566.	0111 Sajosa láiggut 1.521.000,- 1.566.000,- 1.612.000,-
0112 Muut toimintamenot 80.000,- 85.000,- 85.000,-	0112 Eará doaibmagolut 80.000,- 85.000,- 85.000,-
011 SAAMEN KIELEN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 360.000,- 365.000,- 370.000,- (erillinen esitys OM:lle)	011 SÁMEGIELA DOALAHEAPMI JA OVDDIDEAPMI 360.000,- 365.000,- 370.000,- (sierra evttohus OM:ii)
012 EUROOPAN UNIONIN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMAT 80.000,- 80.000,- 80.000,- (omarahoitusosuus saamelaishankkeista)	012 EUROHPA UNIOVNNA RÁHKADUS- FOANDA-PROGRÁMMAT 80.000,- 80.000,- 80.000,- (iežasruhtadanoassi sámefidnuin)
013 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA	013 RIIKKAIDGASKASAŠ DOAIBMA
0131 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintakulut 40.000,- 80.000,- 100.000,- 0132 Osuus saamen kielen lautakunnan toimintakuluista 100.000,- 100.000,- 100.000,- 0133 Muu kansainvälinen toiminta 30.000,- 30.000,- 30.000,- 170.000,- 210.000,- 230.000,-	0131 Sámi parlamentáralaš ráđi doaibmagolut 40.000,- 80.000,- 100.000,- 0132 Oassi sámegiela lávdegotti doaibmagoluin 100.000,- 100.000,- 100.000,- 0133 Eará riikkaidgaskasaš doaibma 30.000,- 30.000,- 30.000,- 170.000,- 210.000,- 230.000,-
014 SAAMELAISKÄRÄJÄVAALIT 20.000,- 60.000,- 280.000,-	014 SÁMEDIGGEVÁLGGAT 20.000,- 60.000,- 280.000,-
015 SAAMELAINEN ELINKEINO- TOIMINTA (erillinen esitys TEM:lle) 500.000,- 500.000,- 500.000,-	015 SÁPMELAŠ EALÁHUS- DOAIBMA (sierra evttohus BEM:ii) 500.000,- 500.000,- 500.000,-
016 SAAMELAINEN NUORISO- 130.000,- 140.000,- 150.000,- NEUVOSTO (sis.	016 SÁPMELAŠ NUORAID- 130.000,- 140.000,- 150.000,- RÁĐĐI (sist.
nuorisosihteerin palkkakulut) (erillinen esitys OKM:lle)	nuoraidčálli bálkágolut) (sierra evttohus OKM:ii)
017 SAAMELAINEN NUORISO- 100.000,- 110.000,- 120.000,- MÄÄRÄRAHA (erillinen esitys OKM:lle)	017 SÁPMELAŠ NUORAID- 100.000,- 110.000,- 120.000,- MEARRERUHTA (sierra evttohus OKM:ii)
018 SAAMELAISEN KULTTUURIN TUKEMINEN (erilliset esitykset OKM:lle)	018 SÁMEKULTUVRRA DOARJUN (sierra evttohusat OKM:ii)
0181 Saamelaiskulttuurin ja -yhdistysten tukeminen (nk. saamelaiskulttuurimääräraha) 625.000,- 630.000,- 635.000,- 0182 Alkuperäiskansojen elokuvakeskus 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0183 Saamelaismusiikkikeskus 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0184 Saamelainen lastenkulttuurikeskus 120.000,- 125.000,- 130.000,- 1.145.	0181 Sámekultuvrra ja -servviid doarjun (ng. sápmelaš kulturmearreruhta) 625.000,- 630.000,- 635.000,- 0182 Eamiálbmogiid filbmaguovddáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0183 Sámemusihkkaguovddáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0184 Sámi mánáidkulturguovddáš 120.000,- 125.000,- 130.000,- 1.145.000,- 1.175.000,- 1.205.000,-
019 SAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN 541.000,- 545.000,- 550.000,- TUOTTAMINEN (erillinen esitys OKM:lle)	019 SÁMEGIELAT OAHPPAMATERIÁLA 541.000,- 545.000,- 550.000,- BUVTTADEAPMI (sierra evttohus OKM:ii)
020 SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN 1.450.	020 SÁMEGIELA JA -KULTUVRRA 1.450.000,- 1.500.000,- 1.550.000,- EALÁSKAHTTINDOAIBMA (sierra evttohus OKM:ii)
021 SAAMELAISNUORTEN TAIDE- 30.000,- 32.000,- 33.000,- TAPAHTUMA (erillinen esitys OKM:lle)	021 SÁMENUORAID DÁIDDA- 30.000,- 32.000,- 33.000,- DÁHPÁHUS (sierra evttohus OKM:ii)
022 SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA 1.950.	022 SÁMEGIELAT SOSIÁLA- JA 1.950.000,- 1.960.000,- 1.970.000,- DEARVVAŠVUOĐABÁLVALUSAID BUVTTADEAPMI (sierra evttohus SDM:ii)
023 SAAMELAISTEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINTA	023 SÁPMELAČČAID SOSIÁLASUORGGI MÁHTTINGUOVDDÁŠDOAIBMA
Nykyinen henkilöstö	Dálá bargit
0231 Suunnittelija 56.000,- 57.000,- 59.000,-	0231 Plánejeaddji 56.000,- 57.000,- 59.000,-
Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia)	Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)
0232 II Suunnittelija 56.000,- 57.000,- 59.000,- 0233 Muut toimintamenot 30.000,- 32.000,- 34.000,- 86.000,- 89.000,- 93.000,-	0232 II Plánejeaddji 56.000,- 57.000,- 59.000,- 0233 Eará doaibmagolut 30.000,- 32.000,- 34.000,- 86.000,- 89.000,- 93.000,-
024 SAAMELAISTEN TERVEYDEN 150.000,- 152.000,- 154.000,- EDISTÄMINEN (sis.	024 SÁPMELAČČAID DEARVVAŠVUOĐA 150.000,- 152.000,- 154.000,- OVDDIDEAPMI (sis.
suunnittelijan palkkakulut) (erillinen esitys STM:lle)	plánejeaddji bálkágolut) (sierra evttohus SDM:ii)
YHTEENVETO MENOISTA JA TULOISTA VUOSINA 2013 - 2015	ČOAHKKÁIGEASSU GOLUIN JA BOAĐUIN JAGIIN 2013 - 2015
2014 2015	2014 2015
000,- 11.887. 000,- 12.447.	Golut 11.520.000,- 11.887.000,- 12.447.000,-
Tulot (valtionavustukset) 11.520. 000,- 11.887.	Boađut (stáhtadoarjagat) 11.520.000,- 11.887.000,- 12.447.000,-
Valtionavustukset oikeusministeriön pääluokasta (kohdat 01-014) 5.382. 000,- 5.627.	Stáhtadoarjagat vuoigatvuohtaministeriija oaiveluohkás (čuoggát 01-014) 5.382.000,- 5.627.000,- 6.030.000,-
Valtionavustus työvoima- ja elinkeino- ministeriön pääluokasta (kohta 015) 500.000,- 500.000,- 500.000,-	Stáhtadoarjagat bargofápmo- ja ealáhus- ministeriija oaiveluohkás (čuokkis 015) 500.000,- 500.000,- 500.000,-
Valtionavustukset opetus- ja kulttuuri- ministeriön pääluokasta (kohdat 016-022) 3.396. 000,- 3.502.	Stáhtadoarjagat oahpahus- ja kultur- ministeriija oaiveluohkás (čuoggát 016-022) 3.396.000,- 3.502.000,- 3.608.000,-
000,- 2.309.	Stáhtadoarjagat sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija oaiveluohkás (čuoggát 023-024) 2.242.000,- 2.258.000,- 2.309.000,-