Alakuloisuus	Lossesvuohta
Alakuloisuus	Lossesvuohta
Alakuloisuuden, surullisuuden, ahdistuksen tai toivottomuuden tunteet ovat luonnollinen osa elämää.	Muhtumin dovdat iežas lossesvuođa, surolažžan, leaboheapmin dehe dovdat doaivvuhisvuođa lea lunddolaš oassi eallimis.
Joskus saattaa olla päiviä, jolloin mikään ei huvita, mikään ei tunnu hauskalta tai mielessä pyörii monenlaisia asioita.	Olbmos sáhttet leat beaivvit go ii nagot maidege, ii miige dovdo somá dehe dalle go jurddahallá ollu.
Tällaiset tunteet menevät usein ohi.	Dávjjimus dovddut mannet badjel oanehis áigge geažis.
Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua.	Leat áššit maid sáhttá dahkat ieš vai veadjá buorebut, ja gávdno veahkki jus dárbbaha.
Kaikilla on joskus mieli maassa.	Lossesvuohta boahtá ja manná eallimis.
Negatiivisia ajatuksia ja tunteita ei tarvitse pelätä.	Ii dárbbat ballat luoitimis negatiivva jurdagiid ja dovdduid.
Jos tällaisia tunteita yrittää välttää, ahdistus ja levottomuus voivat pahentua.	Jus viggá garvit dakkár dovdduid go dat bohtet sáhttá oažžut eanet ráfehisvuođa ja áŧestusa.
Tunteet on elettävä läpi ja niille on annettava aikaa.	Muhtin áššit fertejit oažžut dovdot ja muhtumin fertejit dat oažžut áiggi.
Joskus alakulon syy on tiedossa	Muhtimin diehtá manin
Joskus alakuloisuus voi johtua jostain tietystä asiasta.	Muhtimin sáhttá leahkit juoga erenomáš mii dagaha ahte dovdá iežas šlundin.
Syynä voi olla esimerkiksi seurustelun päättyminen, vanhempien muuttaminen erilleen tai muut ongelmat perheessä tai ystävien kanssa.	Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit ahte lea heaitalan geainna lea leamaš ovttas, ahte váhnemat galgaba earránit dehe leat eará problemat veagas ja olbmáiguin.
Mieli voi olla maassa myös silloin, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi muuton, koulun vaihtumisen tai lukion ja työn aloittamisen myötä.	Sáhttá maid šaddat lossesmillii jus eallin rievdá soames ládje, ovdamearkka dihte jus johttá, molsu skuvlla dehe go lea álgán gymnásii dehe álgán bargat.
Vaikka tällaiset ongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta, useimmiten ne menevät ohitse ystävien ja perheen tuella.	Dávjjimus ovttaskas olmmoš birge ieš dán tiippat váttisvuođaiguin dehe olbmáid ja veaga vehkiin, vaikko sáhttá dovdot hirbmat váivin go dat dáhpáhuvvá.
On myös tavallista tuntea itsensä alakuloiseksi, vaikka mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.	Lea maid dábálaš ahte dovdá iežas šlundin vaikko ii leat dáhpáhuvvan miige erenomážit.
Jos koulussa tai työssä ilmenevät ongelmat aiheuttavat stressiä tai nukkumisvaikeuksia, seurauksena voi olla surullinen tai masentunut olo.	Jus lea ovdamearkka dihte streassaluvvan dehe lea váttis nohkkat daningo lea áŋgir skuvllas dehe barggus sáhttá šaddat surolažžan dehe šlundin.
Seksuaalisuus, ympäristön odotukset ja vartalon kehittyminen voivat vaivata mieltä.	Jurdagat seksualitehtas, got galgá leahkit ja mot gorut ovdána sáhttet leahkit váddásat.
Tytöt voivat tuntea olonsa masentuneiksi ennen kuukautisia.	Nieiddat sáhttet šaddat šlundin beivviid ovdal mánodávddaid.
Mieliala ei aina näy päältäpäin	Álot ii oainne bajil mot veadjá
Kavereiden, vanhempien, opettajien tai muiden läheisten on usein hankala ymmärtää miltä nuoresta todella tuntuu.	Dávjá olbmát, váhnemat, oahpaheaddjit ja earát eai ipmir got ovttaskas duođain veadjá.
Mieliala ei aina näy ulospäin, vaikka itsestä siltä saattaisikin tuntua.	Ii leat sihkkar ahte oaidná bajil vaikko ieš jáhkká dan galgat oidnot.
Alakuloisuus voi aiheuttaa myös vihaisuutta ja ärtyisyyttä.	Jus lea losesmielas sáhttá maid suhttat eanet ja erdot.
Silloin ympärillä olevat ihmiset saattavat huomata ärtyisyyden, mutta eivät ymmärrä, että se johtuu masentuneisuudesta ja alakuloisuudesta.	Dalle olbmot birra fuomášit ahte ovttaskas lea eanet suhtus, muhto sii eai soaitte ipmirdit ahte dat vuolgá das ahte rievtti mielde lea surolaš dehe šlundi.
Tämän vuoksi omista tunteistaan kannattaa puhua, jotta voi saada apua ja tukea.	Danin sáhttá leahkit buorre geahččalit muitalit mot dovdá vai sáhttá oažžut veahki ja doarjaga.
Puhuminen jonkun kanssa voi usein auttaa ymmärtämään itseään paremmin.	Sárdnumiin soapmásiin sáhttá dávjá ipmirdit iežas buorebut.
Miten oloaan voi kohentaa?	Maid sáhttá ieš dahkat?
Omaan mielialaan voi vaikuttaa.	Olmmoš sáhttá ieš váikkuhit mot veadjá.
Säännöllinen liikunta tai urheilun harrastaminen parantavat mielialaa ja lisäävät energiaa.	Veadjá buorebut ja veadjá eanet jus lihkada, soaitá hárjehallat dássedit, go lea dagatkeahttá.
Jos tahtoo saada paremman mielen, on tärkeää syödä hyvin ja säännöllisesti sekä nukkua riittävästi.	Vai veadjá bures lea maid dehálaš ahte borrá bures ja dássedit, ja ahte oađđá muttágit.
Silloin vaikealta tuntuvien asioiden käsittely on helpompaa.	Dalle birge álkibut áššiiguin mat muhtimin soitet leat váddásat.
Sekä liian pitkät että liian lyhyet yöunet voivat väsyttää.	Olmmoš sáhttá váibat sihke ila unnán dehe ila olu oađđimiin.
Jos olo tuntuu masentuneelta, on hyvä pitää mielessä muutamia asioita:	Leat máŋga ášši maid lea buorre jurddahallat jus lea juo losesmielas:
Kannattaa tehdä asioita, joista pitää, esimerkiksi tavata ystäviä.	Olmmoš veadjá bures dahkamiin áššiid mas liiko ja ovdamearkka dihte deaivvademiin olbmáiguin.
Masentuneena saattaa kaivata myös yksinoloa.	Muhto olmmoš sáhttá maid dárbbahit leahkit akto ieš jus lea šlundi.
Liikunnasta voi olla apua.	Sáhttá veahkehit lihkadit.
Jos mieltä vaivaavat monenlaiset asiat, kävely tai treenaus saattaa helpottaa oloa ja parantaa yöunta.	Ovdamearkka dihte váccašeapmi dehe vázzin ja hárjehallan láve veahkehit jus ovttaskasas leat máŋggat jurdagat ja olu dahkan vai nohkká buorebut.
Ulkoilu aurinkoisella säällä on hyväksi, koska valolla on piristävä vaikutus.	Olgun leahkin čuovgadin lea buorre daningo čuovga sáhttá dagahit ahte lea virkot.
Puhuminen esimerkiksi ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa.	Sáhttá veahkehit sárdnut soapmásiin dego olbmáin dehe soapmásiin veagas.
On mahdollista käydä juttelemassa myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luona.	Sáhttá maid mannat ovdamearkka dihte skuvladivššára dehe kuratora lusa.
Omista tunteista kirjoittaminen.	Čállit muitui got dovdá.
Tunteiden ja ajatusten pukeminen sanoiksi auttaa yleensä ymmärtämään itseään paremmin ja huomaamaan mahdolliset ongelmat, jotka täytyy ratkaista.	Bidjamiin sániid iežas dovdduide ja jurdagiiddásis láve sáhttit ipmirdit iežas buorebut, ja álkibut sáhttit oaidnit leatgo problemat maid dárbbaha čoavdit.
Alkoholi ja huumeet eivät ole ratkaisu	Alkohola ja gárrenmirkkut eai leat buorit
Masentuneena saattaa helposti kuvitella, että alkoholin juominen tai huumeiden käyttö parantavat oloa.	Jus lea losesmielas sáhttá muhtumin dovdot dego veahkehivččii jus juhká álkohola dehe geavtá gárrenmirkkuid.
Päihteiden käyttö voi tehdä iloisemmaksi ja auttaa hetkeksi unohtamaan ikävät ajatukset, mutta ajan myötä se päinvastoin pahentaa ahdistusta ja muita vaikeita tunteita.	Soaitá šaddat iloleabbon ja vajálduhttá dan mii lea váivi bottožii, muhto áiggi mielde sáhttá dat nuppe gežiid nannet leabohisvuođa ja eará váivves dovdduid.
Alkoholi tai huumeet saattavat jopa olla syy alakuloisuuteen.	Soaitá maid leahkit nu ahte jur alkohola ja gárrenmirkkut leat sivvan ahte lea šlundi.
Alakuloisuus menee yleensä ohi	Lossesvuohta manná dávjjimusat badjel
Masentuneena olo voi tuntua hyvin toivottomalta.	Olmmoš sáhttá veadjit hui heajuid go lea losesmielas.
On helpottavaa tietää, että useimmiten masennus menee ohi itsestään, vaikka se voikin viedä aikaa.	Danin sáhttá leahkit somá diehtit ahte lossesvuohta eanas manná meaddel ieš, vaikko sáhttá váldit áiggi.
Joskus tarvitaan apua	Muhtumin dárbbaha veahki
Joskus on hyvä ottaa asia puheeksi ulkopuolisen kanssa.	Muhtumin sáhttá leahkit buorre sárdnut soamis olggobeale olbmuin.
Apua voi pyytää esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.	Oažžun dihte veahki sáhttá váldit oktavuođa ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimiin, dearvvašvuođaguovddážiin dehe ohppiid-dearvvašvuođain.
Nämä ammattilaiset ovat tottuneet tapaamaan masentuneita nuoria.	Doppe leat hárjánan deaivvadit nuoraiguin geat leat šlunddit.
Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.	Jus dárbbahuvvo sáhttá dat gean deaivá veahkehit ovttaskasa oažžut oktavuođa ovdamearkka dihte psykologain dehe doaktáriin.
Puhelimitse voi ottaa yhteyttä tukipuhelimiin tai käydä internetsivustoilla, joista voi saada apua chattailemalla, sähköpostitse tai lukemalla neuvoja.	Gávdno maid telefovdnabálvá gosa sáhttá riŋget ja báikkit neahtas gos sáhttá, mejlet dehe lohkat vai oažžu veahki ja doarjaga.
Tukipalveluihin voi ottaa yhteyttä nimettömänä.	Doppe sáhttá leahkit namahin jus háliida. Deprešuvdna
Depressio tarkoittaa aivan muuta kuin tilapäistä masentuneisuutta.	Deprešuvdna lea juoga eará go leat gaskaboddosaččat šlundi dehe surolaš.
Kyseessä voi olla depressio, jos masentuneisuus kestää useita viikkoja ja samalla ilmenee seuraavia oireita	Olmmoš soaitá ožžon deprešuvnna go dovdá iežas šlundin máŋga vahku maŋŋálaga ja seamma áiggi massá beroštumi dakkárii masa láve liikot
unettomuus tai liikaunisuus	oađđá ila unnán dehe ila olu
ruokahalun katoaminen	lea váttis spaktat
tavallista suurempi ruokahalu	borrá eanet go dábálaččat
ärtyneisyys	álkit erdo
itseluottamuksen huononeminen tai kohtuuton itsekritiikki	oažžu heajos iešdovddu dehe šaddá ieškritihkalaš
halu vältellä muita	geassása eret olbmuid olis
asioiden jatkuva pohdiskelu	bidjá hirbmat olu áiggi jurddašeapmái
ongelmat koulussa tai töissä	oažžu problemaid skuvllas ja barggus
itsetuhoiset ajatukset.	oažžu iešsorbmenjurdagiid
Depressiota sairastava tarvitsee ammattiapua voidakseen paremmin.	Jus lea ožžon deprešuvnna olmmoš dárbbaha ámmátlaš veahki vai veadjá buorebut.
Apua voi hakea esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.	Oažžun dihte dan sáhttá váldit oktavuođa ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimiin, dearvvašvuođaguovddážiin dehe ohppiiddearvvašvuođain.