Alkoholi	Alkohola
Alkoholi	Alkohola
Alkoholijuomiin kuuluvat muun muassa olut, viini ja väkevät alkoholijuomat.	Alkoholain dárkkuhuvvo juhkosiid dego vuola, viidna ja viidni.
Alkoholia juodaan maun vuoksi tai päihtymyksen saavuttamiseksi.	Máŋgasat juhket daningo dat lea buorre dehe vai šaddet gárremiin.
Alkoholin käytöllä voi kuitenkin olla monenlaisia vakavia haittavaikutuksia.	Muhto alkohola sáhttá leahkit maid váralaš máŋgga ládje.
Se voi aiheuttaa vammoja ja sairauksia tai saada ajautumaan vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin.	Dat sáhttá addit vahágiid ja skibasvuođaid, dagahit ahte gártá váttis dehe váralaš dilálašvuođaide.
Nuorten terveyden suojelemiseksi alkoholin saatavuutta on rajoitettu ikärajoin: ravintolassa alkoholia saa myydä 18-vuotiaalle ja alkoholiliikkeessä 20-vuotiaalle.	Muhtimat ožžot áŧestusa ja vedjet heajuid go juhket. Nuora suddjemii lea ahkerádji goas oažžu oastit alkohola: 18 jagi restauráŋŋas gávppašeapmái ja 20 jagi viidnegávppis gávppašeapmái.
Vaikka alkoholia voi ostaa itselle, sen välittäminen alaikäiselle on laitonta.	Vaikko ieš oažžu oastit alkohola ii leat lohpi oastit soapmásii gii ii oaččo dan.
Miksi alkoholia juodaan?	Manin juhkkojuvvo?
Monet juovat alkoholia, koska heidän mielestään se on hyvää ja tuntuu mukavalta.	Máŋggat juhket daningo sin mielas dat lea buorre ja lea somá.
Jotkut juovat tuntiessaan olonsa epävarmaksi.	Muhtimat juhket daningo dovdet iežaset eahpesihkkarin.
Jos alkoholia juodaan itsetunnon kohottamiseksi tai ahdistuksen tukahduttamiseksi, tai jos sitä juodaan suuria määriä, juominen voi johtaa riippuvuuteen.	Jus juhká vai oažžu buoret iešdovddu dehe unnida áŧestusa dehe jus juhká olu, sáhttá juhkan buvttehit boasttogeavahusa.
Juomisen aikana tai sen jälkeen voi ilmetä pahoinvointia.	Sáhttá maid veadjit heajuid jugadettiin ja maŋŋel.
Nuorena alkoholin kokeileminen voi tuntua askeleelta aikuisuuteen.	Go lea nuorra alkohola geahččaleapmi soaitá dovdot lávkin šaddat rávisin.
Ensimmäistä kertaa kokeillessa ei välttämättä tiedä itsekään, haluaako juoda, mutta juo, koska kaikki muutkin juovat, tai koska niin "pitää" tehdä.	Soaitá fállojuvvo ruovttus ja nu geahččala ieš dehe olbmáiguin. Lea dábálaš ahte rievtti mielde ii vuosttaš geardde dieđe háliidago juhkat muhto dahká dan go earát juhket dehe galggalii.
Jos painostusta uskaltaa vastustaa ja odottaa, on vain voitettavaa.	Muhto jus duostá vuosttildit joavkodeattu ja vuordá vuoitá ollu.
Mitä kauemmin alkoholin kokeilua odottaa, sitä parempi, koska riski saada vaurioita tai tulla riippuvaiseksi alkoholista vähenee.	Mađi guhkit vuordá dađi buoret, daningo riskkat unnot vahágiid oažžumii ja alkoholasorjavažžan šaddamii.
Mitä alkoholia juodessa tapahtuu?	Mii dáhpáhuvvá go juhká?
Alkoholi heikentää aivojen ajattelua, tunteita, muistia, tasapainoa ja arvostelukykyä. Myös lihasten koordinointikyky heikkenee.	Jus šaddá gárremiin hehttejuvvojit signálat vuoigŋašiin nu ahte jurddašeapmi, dovddut, balánsa ja árvvoštallan doaibmá heajubut Dat váikkuha maid nákcii koordineret dehkiid lihkastagaid.
Arvostelukyvyn laskiessa tapahtumia ei ymmärrä samalla tavoin kuin selvänä.	Go árvvoštallan hedjona ii ipmir áššiid mat dáhpáhuvvet seamma ládje go čielggusin.
Alkoholin vaikutuksen alaisena saattaa tehdä asioita, joita ei muutoin tekisi: puhua enemmän ja useampien ihmisten kanssa, tanssia, flirttailla tai yrittää iskeä kumppania ja kokeilla uusia asioita.	Soaitá dahkat juoidá man ii muđui dagalii: hupmá eanet ja eanet olbmuiguin, dánse, njoallu dehe háhká nieiddaid, ja geahččala ođđa áššiid.
Arvostelukyvyn heikkenemisen vuoksi on myös vaikeampi ymmärtää, onko jokin riskialtista tai vaarallista.	Heajut árvvoštallannákca dagaha maid ahte lea váddásit ipmirdit juoidá mii lea riskkavuloš dehe váralaš.
Päihtyneenä voi saada päähänsä tehdä asioita, joilla voi olla vakavia seurauksia.	Jus lea gárremiin sáhttá danin dahkat juoidá mas šaddet váralaš čuovvumušat.
Alkoholin käytön seurauksia:	Muhtin áššit mat sáhttet dáhpáhuvvat go lea juhkan:
Tavaroiden kadottaminen tai hajottaminen tai ryöstetyksi joutuminen.	Láhppá diŋggaid dehe dat billohuvvot, daningo ii leat kontrolla dehe diŋggat suoláduvvojit.
Tappeluun joutuminen tai riidan haastaminen.	Šaddá riidduide dehe álgá doarrut.
On tavallista, että päihtyneenä aloittaa tappelun sellaisista asioista, joista ei riitelisi raittiina.	Lea hui dábálaš ahte doarrun gárrenoaivvis álgá huleštemiin dakkáriin mas ii riidalivččii čielggusin.
Seksin harrastaminen tahtomattaan.	Lea seksa vaikko ii hálit.
Päihtyneenä voi olla vaikea sanoa ei, mikä voi johtaa seksiin, joka kaduttaa jälkeenpäin, tai joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.	Jus lea gárremiin soaitá leahkit váttis gieldit, ja dat sáhttá dagahit ahte ieš, dat geaiguin lea seksa dehe earát vedjet heajuid maŋŋel dehe šaddá seksualálaš veagalváldin.
Suojaamattoman seksin harrastaminen, mikä lisää seksitautien tai raskauden riskiä.	Lea seksa suddjetkeahttá ja dalle riskere oažžut sohkabealdávddaid, dehe šaddá dehe dahká soapmása áhpeheapmin.
Muiden päihteiden käyttö.	Geahččala eará gárrenmirkkuid.
Useimmat ensimmäistä kertaa huumeita kokeilleet ovat olleet alkoholin vaikutuksen alaisena ja ehkä kuvitelleet, että kokeilu ei ole vaarallista.	Eatnasat leat juhkan alkohola go gevtet gárrenmirkkuid vuosttaš geardde, soaitá daningo eai jáhke dan nu váralažžan.
Onnettomuuteen joutuminen.	Bártida.
Esimerkiksi moottoripyörä- tai auto-onnettomuus, putoaminen tai kaatuminen tai joutuminen veden varaan.	Dat soaitá ovdamearkka dihte leahkit mopeda dehe biila, ahte jorrá ja nordada iežas dehe gahččá čáhcái.
Toisten tavaroiden ottaminen tai tuhoaminen tai päätyminen paikkoihin, joissa ei saisi olla.	Váldá dehe billista diŋggaid mat eai leat iežas dehe manná juosat gos ii oaččo leahkit.
Pahoinvointi ja ahdistus juomisen jälkeen.	Veadjá heajuid ja oažžu áŧestusa maŋŋel go lea juhkan.
Ahdistusta tai häpeää voivat aiheuttaa tehdyt asiat tai se voi olla elimistön aiheuttama reaktio.	Dat soaitá vuolgit das ahte lea dahkan áššiid maid gáhtá dehe heahpana, dehe šaddá reakšuvdna gorudis.
Koulun ja työn hoitaminen vaikeutuu.	Šaddá váttis huolahit skuvlla dehe barggu.
Päihtymyksen jälkeen elimistöön jää alkoholia, ja aivojen toiminta, kuten muisti ja oppiminen, voivat häiriintyä useamman päivän ajaksi.	Alkohola bisána gorudii maŋŋil go lea leamaš gárremiin, ja soaitá váldit guhkit go ovtta beaivvi ovdalgo vuoigŋašat doibmet albma ládje ahte ovdamearkka dihte muitá ja oahppá áššiid.
Jotkut uskovat, että alkoholin nauttiminen harvoin, esimerkiksi vain viikonloppuisin, ei ole vaarallista, vaikka joisikin paljon.	Muhtimat jáhkket ahte ii leat nu váralaš juhkat jus ii daga dan nu dávjá, ovdamearkka dihte dušše vahkkoloahpa, vaikko dalle juhká ollu.
Mutta se ei pidä paikkaansa.	Muhto dat ii doala deaivása.
Krapula	Beaivvi maŋŋel
Alkoholin vaikutus voi jatkua seuraavana päivänä.	Soaitá leahkit vel gárremiin beaivvi maŋŋel go lea juhkan.
Tämä riippuu juodusta määrästä.	Dat vuolgá das man olu lea juhkan.
Esimerkiksi vahva olut poistuu elimistöstä noin kolmesta neljään tunnin kuluessa. Alkoholin poistumista ei voi nopeuttaa.	Ovdamearkan ahte alkohola álbmás vuollagis lea ain gorudis sullii golmmas njelljii diibmui.
Myös krapulassa arviointikyky on tavallista heikompi ja on vaikeaa hoitaa tarvittavia asioita.	Vaikko olmmoš lea gomás lea árvvoštallannákca heajut go dábálaččat ja soaitá leat váttis huolahit áššiid nugo galgá.
Mopolla tai autolla ajaminen voi olla vaarallista, ja jos veressä on alkoholia, se on laitonta.	Ovdamearkka dihte soaitá leahkit váralaš vuodjit mopedain dehe biillain ja jus lea alkohola gorudis lea dat lágaheapme.
Alkoholimyrkytys	Alkoholamirkkohus
Kaikki reagoivat alkoholiin eri tavoin ja kestävät sitä erilaisia määriä, mutta jokaisen elimistön kestokyvyllä on rajansa.	Buohkat reagerejit sierra ládje alkoholii ja girdet sierra olu, muhto lea álo rádji gos gorut luohpá.
Alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu ja sammuminen.	Láve nu ahte olmmoš vuovssada dehe biestá nahkáriid.
Tajuttomuus voi olla todella vaarallista, ja silloin on päästävä sairaalaan.	Jus meanohuvvá soaitá dat leahkit váralaš ja dalle ferte buohccivissui.
Jos on huolissaan alkoholia juoneesta kaverista, on otettava yhteyttä aikuiseen, terveydenhuollon neuvontaan, poliisiin tai mentävä sairaalaan.	Jus lea fuolastuvvan das man lea juhkan, galgá váldit aktavuođa ráves olbmuin, buohccidikšunneavvumiin, poliissain dehe vuolgit buohccivissui.
Jos joku on tajuton, on soitettava numeroon 112. Tajutonta ei saa yrittää saada oksentamaan tai kaataa hänen päälleen kylmää vettä, koska on olemassa riski saada muita vammoja tai vaurioita.	Jus soamis lea meanohuvvan galgá riŋget 112. Ii galgga viggat oažžut persovnna vuovssadit dehe njoarrat galbma čázi su nala, daningo lea riska eará vahágiidda dehe bárttiide.