Ehkäisypilleri on tyttöjen ehkäisymenetelmä.
P-pillar lea eastadeaddjiávnnas tableahttahámis nieiddaide.
Ehkäisypillereillä tarkoitetaan useimmiten yhdistelmäehkäisypillereitä.
P-pillariin meidnejuvvo dávjjimusat dan mii rievtti mielde lea lotnolas p-pillar.
Ne sisältävät kahta eri hormonia, estrogeenia ja progesteronia (keltarauhashormonia), jotka muun muassa estävät ovulaation ja siten myös raskaaksi tulemisen.
Dat siskkilda guokte sierra hormona, østrogena ja fiskesgoruthormona, mat earet eará dagahit ahte ii oaččo monne luovvaneami ja danin ii sáhte šaddat áhpeheapminge.
On olemassa monia erilaisia yhdistelmäehkäisypillereitä, joista osa sisältää enemmän estrogeenia, toiset enemmän progesteronia.
Leat leahkime máŋgga soarttat lotnolas p-pillara, muhtimat siskkildit østrogena, earát eanet fiskesgoruthormona.
Tämä tarkoittaa, että ne vaikuttavat kehoon eri tavoin.
Dat váikkuhit gorudii sierra ládje.
Sopivan ehkäisypillerin löytyminen saattaa vaatia erilaisten pillereiden kokeilua.
Danin sáhttá dárbbahit geahččaladdat vai gávdná dan soartta mii soahpá buoremusat.
Ehkäisypillereitä, jotka sisältävät vain pieniä määriä progesteronia, kutsutaan minipillereiksi.
Dat p-pillarat mat beare siskkildit una meari fiskesgorut hormona gohčoduvvo minipillar.
On olemassa myös pilleri, joka sisältää suuremman määrän progesteronia ja tarjoaa yhtä hyvän suojan kuin yhdistelmäehkäisypillerit.
Lea maid leahkime billár mas lea stuorit mearri fiskesgoruthormona mas lea seamma suodji go lotnolas p-pillaris.
Pilleriliuskan ulkonäkö riippuu käytettävästä ehkäisypilleristä.
Man soarttat kártá ovttaskasas lea vuolgá das man soarttat p-pillara geavtá.
Pilleripakkaus, joka sisältää myös hormonittomia pillereitä, voi olla hyvä ratkaisu silloin, jos seuraavan liuskan aloittamispäivä on vaikeaa muistaa.
Oamastit kárttá gos leat maid tableahtat hormoniidhaga sáhttá leahkit buorre jus anilda ahte lea váttis muitit goas galgá álgit nuppi kárttain.
Taukoviikolla, jolloin otetaan hormonittomia pillereitä tai ei oteta ollenkaan pillereitä, tulevat kuukautiset.
Dan vahku áigge go borrá hormonakeahtes tableahtaid dehe ii váldde tableahtaid ollenge oažžu muhtinlágan mánnodávddaid.
Niitä kutsutaan joskus tyhjennysvuodoksi.
Dat gohčoduvvo muhtumin p-pillar- mánnodávddat dehe eret báhcán vardin.
Vaikka ehkäisypillereitä ei oteta tämän tauon aikana, ehkäisyteho säilyy ennallaan.
Vaikko ii válddege mangelágán p-pillara ovttaskas lea ainge suddjejuvvon áhpehisvuođa vuostá dan vahku.
Ehkäisypilleripakkaus sisältää 21 tai 28 tablettia.
Jus geavtá p-pillara lea leahkime kárta mas leat 21 dehe 28 tableahta.
Ehkäisypilleri otetaan suunnilleen samaan aikaan joka päivä.
Galgá váldit ovtta tableahta sullii seamma áiggi juohke beaivvi.
Jos liuska sisältää 21 pilleriä, liuskan jälkeen pidetään viikon tauko.
Jus lea kárta mas leat 21 tableahta nu galgá doallat gaskka vahku go lea borran buot tableahtaid kárttás.
Jos liuska sisältää 28 pilleriä, liuskan viimeiset pillerit ovat hormonittomia.
Jus lea kártá mas leat 28 tableahta dalle borrá hormonakeahtes tableahtaid maŋemus beivviid kárttás.
Hormonittomien pillereiden määrä riippuu käytettävistä ehkäisypillereistä.
Galle hormonakeahtes tableahta leat vuolgá das makkár p-pillariid váldá.
Hormonittomia pillereitä kutsutaan myös lumepillereiksi.
Dat tableahtat mat siskkildit hormonaid gohčoduvvo sohkkarbillarin.
Jos ehkäisypilleri unohtuu tai oksentaa
Jus lea vajálduhttán dehe vuovssadan p-pillara
On tärkeää ottaa pilleri suunnilleen samaan aikaan joka päivä.
Lea dehálaš váldit iežas tableahta sullii seamma áiggi juohke beaivvi.
Jos pillerin ottaminen myöhästyy yli 12 tuntia, eli kahden pillerin välissä on yli 36 tuntia, on olemassa riski, että pillereiden teho on heikentynyt.
Jus lea váldditkeahttá eanet go 12 diimmu oainnát ahte gollá eanet go 36 diimmu tableahtaid gaskkan, lea riska ahte ii leat šat suddjejuvvon.
Suurin sallittu kahden pillerin välinen aika vaihtelee eri ehkäisypillereiden välillä ja liuskan eri vaiheissa.
Man guhkes áigi eanemus oažžu gollát guovtti tableahta gaskkan vuolgá das man soarttat p-pillara geavtá ja gos kárttás lea.
Ehkäisypillereitä koskevat tarkemmat tiedot löytyvät pakkausselosteesta.
Mii guoská juste dan p-pillarii man váldá sáhttá lohkat geavtinrávvagis.
Pakkausseloste on ehkäisyvalmistepakkauksen sisällä oleva lappu.
Geavtinráva lea dat bábir mii lea báhka siste go oastá p-pillara.
Voit myös ottaa yhteyttä siihen vastaanottoon, josta sait ehkäisypillerireseptin.
Sáhttá maid váldit oktavuođa dainna vuostáváldimiin gos lea ožžon p-pillara olggosčállot.
Jos on olemassa riski, että ehkäisyteho on heikentynyt, on toimittava seuraavasti:
Jus lea riska ahte ii šat leat suddjejuvvon áhpehisvuođa vuostá galgá dahkat ná:
Ota unohtamasi pilleri(t) mahdollisimman pian.
Váldde dan dehe daid p-pillariid maid leat healbadan nu jođánit go vejolaš.
Käytä kondomia tai pessaaria, jos harrastat seksiä tulevien seitsemän päivän aikana.
Geavtte kondoma dehe pessára jus anašat boahttevaš čieža beaivvi.
Silloin ehkäisy toimii taas.
Dasto leat suddjejuvvon fas.
Ota jälkiehkäisypilleri, jos olet harrastanut seksiä viiden viimeisen päivän aikana ennen unohtunutta pilleriä, koska siittiöt voivat selvitä kohdussa ja munanjohtimissa useita päiviä.
Váldde fáhkka-p-pillara jus leat anašan maŋemus viđa jándoris ovdalgo guddet váldit tableahta daningo spermat sáhttet eallit goaŧus ja monnejohtasis máŋga beaivvi.
Jos oksennat neljän tunnin sisällä pillerin ottamisesta tai kärsit ripulista, ei ole varmaa, onko hormoni ehtinyt imeytyä elimistöön.
Jus vuovssada njealji diimmu siste dan maŋŋel go lea váldán iežas p-pillara dehe jus lea luhčadávda ii leat sihkkar ahte gorut geargá váldit hormonaid.
Ehkäisytehon varmistamiseksi kannattaa ottaa uusi pilleri.
Dalle galgá váldit ođđa tableahta nu ahte lea bistevaččat suddjejuvvon.
Uusi pilleri täytyy ottaa toisesta liuskasta, jotta se ei jää puuttumaan käytössä olevasta liuskasta.
Ođđa tableahta galgá váldit eará kárttás nu ahte ii váillo das man geavtá dan háve.
Kannattaa pitää varalla ylimääräinen liuska vastaavia tilanteita varten.
Dan kárttá sáhttá atnit researvan jus dárbbaha váldit liiggis soames háve.
Jos on kärsinyt vatsataudista tai on muusta syystä epävarma, onko ottanut pillerin, kannattaa käyttää lisäehkäisynä kondomia tai pessaaria seuraavan seitsemän päivän ajan.
Jus lea leamaš čoavjebávččas dehe soames eará ágga dovdat eahpesihkkarin jus lea ožžon tableahtaid maid galgá ferte suddjet iežas kondoma dehe pessára ja boahttevaš čieža beaivvi.
Voit aina kysyä neuvoa esimerkiksi nuorisovastaanoton tai ehkäisyneuvolan kätilöltä.
Sáhttá álo jearrat jortamovrras ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimis dehe jortamovravuostáváldimis jus dovdá iežas eahpesihkkarin.
Kuukautisten siirtäminen ehkäisypillereillä
Sirdit mánnodávddaid p-pillariin
Joskus voi olla kätevää siirtää kuukautisia, esimerkiksi matkan ajaksi.
Muhtumin lea anolaš sirdit ovddos mánnodávddaid, ovdamearkka dihte jus galgá vuolgit reisui.
Tämä onnistuu ehkäisypillereiden avulla.
Dan sáhttá dahkat p-pillariin.
Silloin uusi liuska aloitetaan välittömästi edellisen jälkeen.
Dalle álggaha ođđa kárttá dakkaviđe go ovddit lea nohkan.
Jos käytössä on lumepillereitä, ne jätetään ottamatta ja siirrytään suoraan uuteen liuskaan.
Jus váldá sohkarbillara njuike badjel daid ja manná njuolga ođđa kártái.
Tämä tarkoittaa sitä, että hormonipillereiden välissä pidetään tauko vasta sitten, kun halutaan kuukautiset, esimerkiksi matkan jälkeen.
Dat mearkkaša ahte ii ane gaskka hormonatableahtaiguin ovdalgo háliida mánnodávddaid, ovdamearkka dihte go boahtá ruoktot reaissus.
Kuukautisten siirtäminen tällä tavoin ei ole vaarallista, ja sen voi tehdä useamman kuukauden aikana.
Ii leat váralaš sirdit mánnodávddaid dáinna vugiin ja dan sáhttá dahkat máŋgga mánu áigge.
Mitä pitempään kuukautisia siirtää, sitä suurempi riski kuitenkin on, että siirtäminen epäonnistuu ja kuukautiset tulevat joka tapauksessa.
Muhto mađi guhkkelii geahččala sirdit mánnodávddaid dađi stuorit riska lea ahte sirdin eahpelihkostuvvá ja dalle oažžu vardima goittotge.
Sen vuoksi onkin suositeltavaa, että kuukautisten antaa tulla kolmen kuukauden välein, eli neljä kertaa vuodessa.
Danin láve ráva leahkit ahte atná mánnodávddaid goittotge juohke goalmmát mánu, nu daddjon njeallje háve jagis.
Ehkäisyvalmisteiden sisältämä estrogeeni voi lisätä veritulppien riskiä.
Eastadanávnnas mii siskkilda østrogena sáhttá addit lassánan riskka varradahppomii.
Riski on kuitenkin hyvin pieni.
Muhto dat riska lea hui unni.
Paljon todennäköisempää on saada veritulppa raskauden aikana kuin ehkäisyvalmisteita käytettäessä.
Ovdamearkka dihte ahte oažžu varradahppoma go lea áhpeheapme go borrá p-pillara.
Veritulpan riski kasvaa, jos on hyvin ylipainoinen, toisella vanhemmalla tai sisaruksella on ollut veritulppa ennen 50 vuoden ikää tai jos itse on saanut veritulpan aikaisemmin.
Riska varradahppomii lassána jus olbmos lea badjelmearálaš alladeaddu, lea váhnen dehe oappážat geat leat ožžon varradahppoma ovdal 50 jagi dehe jus alddán lea leamaš varradahppon ovdal.
Tällöin suositellaan valitsemaan estrogeenitön ehkäisyväline, esimerkiksi ehkäisykapseli tai minipillerit.
Dalle lávejit ávžžuhit válljet østrogenakeahtes suoji áhpehisvuođa vuostá ovdamearkka dihte p-soappi dehe minipillara.
Ehkäisypillerireseptiä voi hakea kätilöltä tai lääkäriltä nuorisovastaanotolta, ehkäisyneuvolasta tai seksuaali- ja parisuhdeklinikalta.
P-pillara sáhttet čállit reseptii jortamovra dehe doavttir nuoraidvuostáváldimis, jortamovravuostáváldimis dehe seksa- ja ovttaseallinvuostáváldimis.
Voi myös kääntyä naistenklinikan tai terveyskeskuksen puoleen.
Sáhttá maid jorgasit nissonklinihkkii dehe dearvvašvuođaguovddážii.
Mitä ehkäisypillerit maksavat?
Ieš tableahtaid oažžu viežžat apotehkas.
Ehkäisypillereiden hinta voi vaihdella sen mukaan, missä päin maata asut ja kuinka vanha olet.
Man olu p-pillar máksá sáhttá sierranit gos riikas orru ja man boaris lea.
Useimpien maakäräjien alueilla ehkäisyvalmisteet ovat halvempia alle 20-vuotiaille.
Muhto eanaš eanadikkiin ja guovlluin leat eastadanávdnasat hálbbibut go lea vuollái 20 jagi.
Kuinka luotettavia ehkäisypillerit ovat?
Man sihkkar lea p-pillar?
Jos ehkäisypillereitä käytetään ohjeiden mukaan, riski tulla raskaaksi on hyvin pieni.
Jus váldá iežas p-pillara nu go galgá lea riska šaddat áhpeheapmin hui unni. Got heaitá p-pillariin?
Jos haluaa lopettaa ehkäisypillereiden käytön, kätevintä on syödä käytössä oleva liuska loppuun ja jättää seuraava liuska aloittamatta.
Jus háliida heaitit p-pillariin, nu láve buoremus leahkit ahte borrá válmmasin p-pillarkárttá man lea borrame ja dasto ii álgge ođđasiin.
Pillereiden lopettaminen kesken liuskan ei ole vaarallista, mutta riskinä on, että ilmenee epäsäännöllisiä vuotoja.
Ii leat váralaš heaitit p-pillariin gasku kárttá, muhto riska lea ahte dalle sáhttá oažžut dásehis vardimiid.
Jos ei halua tulla raskaaksi, on tärkeää alkaa käyttää jotain muuta raskauden ehkäisyä emätinyhdynnässä.
Jus ii hálit šaddat áhpeheapmin nu lea dehálaš geavtigoahtit soames eará suoji áhpehisvuođa vuostá jus lea cinneanašeapmi.
Kuukautisten ilmeneminen lopettamisen jälkeen on yksilöllistä.
Lea sierralágán man jođánit mánnodávddat bohtet johtui maŋŋel go lea heaitán p-pillariin.
Osalle tulee heti säännöllinen kuukautiskierto, ja toisilla siihen voi mennä useita kuukausia.
Muhtimat ožžot dássedis mánnodávddaid dakkaviđe ja nuppiide dat sáhttá váldit máŋga mánu.
Jos ei halua tulla raskaaksi, on tärkeää muistaa suojautua raskaudelta emätinyhdynnässä, vaikka kuukautiset eivät olisi palanneet.
Jus ii hálit šaddat áhpeheapmin lea dehálaš boahtit johtui suddjemiin áhpehisvuođa vuostá jus lea cinneanašeapmi vaikko mánnodávddat eai leatge boahtán johtui.
Ovulaatio tapahtuu noin 14 päivää ennen kuukautisia, jolloin raskauden riski on suurin.
Monneluovvaneapmi dáhpáhuvvá sullii 14 beaivvi ovdal mánnodávddat bohtet ja jur dalle lea riska stuorimus šaddat áhpeheapmin.
Jos kuukautiset eivät ole palanneet kuuden kuukauden kuluttua pillereiden lopettamisesta, kannattaa syyn selvittämiseksi ottaa yhteyttä nuorisovastaanottoon, ehkäisyneuvolaan, iho- ja sukupuolitautiklinikkaan tai terveyskeskukseen.
Jus ii leat ožžon ruovttoluotta iežas mánnodávddaid guhtta mánu maŋŋel go lea heaitán p-pillariin dalle galgá váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, jurtamovravuostáváldimiin, liike- ja sohkabealevuostáváldimiin dehe dearvvašvuođaguovddážiin váldin dihte čielgasa mas dat vuolgá.
Varma suoja raskautta vastaan.
Dat lea sihkkaris suodji áhpehisvuođa vuostá
Vuodon määrä vähenee ja kuukautiset muuttuvat säännöllisiksi.
Mánnodávddat unnot ja šaddet dásseleppot
Kuukautiskivut lieventyvät.
Oažžu unnit mánnodávdabákčasiid
Suojaavat munatorvien tulehduksilta ja munasarjojen ja kohdun syövältä.
Riska vuolšái monnejohtasis ja borašdávdii monnerávssás ja goaŧus unnu.
Kuukautisten ajankohtaa voi muuttaa esimerkiksi matkan ajaksi.
Mánnodávddaid sáhttá sirdit ovddos jus ovdamearkka dihte galgá reiset juosat.
Haitat
Heajos bealit
Ehkäisypillerit eivät suojaa seksitaudeilta.
P-pillar ii suddje sohkabealedávddaid vuostá.
Hormonit voivat saada aikaan päänsärkyä, aknea tai mielialan muutoksia.
Hormonat sáhttet váikkuhit ovttaskassii nu ahte ovdamearkka dihte oažžu oaivebákčasa, oažžu nákkiid dehe dovdá iežas šlundin.
Koska eri ehkäisypillerit vaikuttavat kehoon eri tavoin, saattaa joutua kokeilemaan eri pillerimerkkejä sivuvaikutusten minimoimiseksi.
Daningo sierra p-pillarat váikkuhit gorudii sierra ládje sáhttá geahččalit molsut eará sortii jus oažžu ila olu siidováikkuhusaid.
Jos kärsii oksentelusta, ripulista tai unohtaa ottaa pillerin, raskauden ehkäisyteho ei ole luotettava.
Jus vuovssada, jus lea luhčadávda dehe vajálduhttá váldit tableahta ii sáhte leahkit sihkkar ahte ii šatta áhpeheapmin.