Kiusaaminen
Givssideapmi
Kiusaaminen
Givssideapmi
Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi. Yksittäiset erimielisyydet eivät ole kiusaamista.
Go olbmot birrasis meannudit heajut soapmása vuostá, gohčoduvvo dat givssideap-min. Ovttaskas ilgadis dahku ii rehkenasto givssideapmin.
Kun ilkeää kohtelua tapahtuu toistuvasti, ja se aiheuttaa kiusatulle harmia ja pahaa mieltä, puhutaan kiusaamisesta.
Dalle go dat dáhpáhuvvá máŋgii ja dat gii gieđahallo heajut veadjá heajuid, de dat rehkenasto givssideapmin.
Kiusaamisen uhriksi joutunut voi tuntea itsensä pelokkaaksi, surulliseksi ja loukatuksi.
Dat gean givssiduvvo sáhttá dovdat iežas ballan, surolaš ja loavkiduvvon.
Joku voi tulla surulliseksi ja pahoittaa mielensä tullessaan kohdelluksi ilkeästi vain kerran, vaikka sitä ei kutsutakaan kiusaamiseksi.
Olmmoš sáhttá šaddat surolažžan ja veadjit heajuid vaikko dat dáhpáhuvvá beare aktii, vaikko dat ii gohčoduvvoge givssideapmin.
Pitkään jatkunut kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun itsetuntoon, ja hän voi tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi.
Muhto dasa gii givssiduvvo guhkit áigge sáhttá dat váikkuhit iešdovdui ja olmmoš soaitá dovdat iežas akto.
Mitä kiusaaminen on?
Mii lea givssideapmi?
Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.
Givssideapmi sáhttá leahkit savkkástallamat, geahčastagat, boagusteapmi, nordamat, časkin ja ilgadis sánit.
Kiusaamista voi olla myös ilkeät tekstiviestit, sähköpostit tai viestit Facebookissa tai vainoaminen netissä.
Dat sáhttet leahkit maid ilgadis sms, mailat dehe árvalusat facebookas dehe jus oaguhuvvo neahtas.
Myös syrjintä esimerkiksi erilaisen pukeutumisen tai ulkonäön perusteella on kiusaamista. Kiusattu voidaan jättää ryhmän ulkopuolelle tai levittää hänestä juoruja.
Givssideapmi sáhttá maid leahkit ahte soamis olgguštuvvo beare go persovdna ii gárvot dego earát atnet galgá gárvodit, dehe hámi bealis lea sierralágán.
Kaikki, mikä saa toisen voimaan huonosti, on kiusaamista.
Jus dat oažžu soapmása veadjit heajuid, lea dat givssideapmi.
Kiusaaminen on monille voimakas ilmaus.
Givssideapmi lea garra sátni máŋgasii.
Ehkä kiusaajat eivät ymmärrä, että kyse todellakin on kiusaamisesta.
Dat geat givssidit eai soaitte ipmirdit ahte dat lea givssideapmi.
He saattavat esimerkiksi sanoa, että kyseessä on vain riita.
Sii soitet ovdamearkka dihte dadjat ahte dat lea beare riidu.
Riita eroaa kiusaamisesta kuitenkin siinä, että riidan osapuolet ovat suhteellisen tasaväkisiä ja suunnilleen yhtä ilkeitä toisilleen.
Muhto riiddus riidaleaddjit leaba dego eanet ovttaveardásaččat ja sullii seamma bahágurenat nuppiideaskka vuostá.
Sama koskee ilkeitä vitsejä.
Seamma ládje lea maid ilgadis hilbošeamiin.
Kiusaaja voi joskus vierittää syyn toisen niskoille ja sanoa, että kyse oli vain vitsistä.
Dat geat givssidit sáhttet muhtumin bidjat siva nuppi nala ja dadjat ahte dat lei beare leaikkasteapmi.
Jos vitsi loukkaa kiusattua, kyse on kiusaamisesta.
Muhto jus nubbi veadjá heajuid das, lea dat givssideapmi.
Joskus kiusaaminen on niin vakavaa, että kyseessä on rikos.
Muhtumin givssideapmi lea nu duođalaš ahte dat lea láhkarihkkun.
Tästä esimerkkinä on pahoinpitely, muun muassa lyöminen.
Ovdamearkka dihte illásteapmi, jus časká soapmása.
Myös häirintä tai syrjintä on rikos.
Muosehuhttin ja vealaheapmi lea maid rihkus.
Rikoksia ovat myös uhkailu tai alle 15-vuotiaan pakottaminen seksuaalisiin tekoihin netissä.
Lea rihkolaš uhkidit soapmása dehe áŧestit soapmása vuollái 15 jahkásačča dahkat seksuálalaš áššiid neahtas.
Jos jotakuta kohdellaan huonosti esimerkiksi sukupuolen tai uskonnon vuoksi, kyseessä on syrjintä.
Jus gieđahallá soapmása bahuid ovdamearkka dihte persovnna sohkabeali dehe oskku dihte lea dat vealaheapmi.
Kiusaaminen on aina otettava vakavasti!
Dakkaviđe go soamis gieđahallo bahuid, galgá dat váldot duođas!
Mistä kiusaaminen johtuu?
Mii lea sivvan givssideapmái?
Kiusaaminen voi saada alkunsa ryhmässä, jossa on huono ilmapiiri.
Dávjá sáhttá givssideapmi álgit go lea heajos dovdu joavkkus.
Kiusaajat saattavat ehkä yrittää pitää yhtä pienessä ryhmässä olemalla ilkeitä jollekulle muulle.
Dat geat givssidit soitet geahččalit bissut čoahkis una jovkkožin leahkimiin ilgadat soapmása eará vuostá.
Joskus kiusaaminen johtuu siitä, että kukaan aikuinen ei ota vastuuta siitä, että kaikki käyttäytyvät hyvin toisiaan kohtaan.
Muhtumin givssideami sivvan lea dat ahte ii leat ráves olmmoš lahkosis gii váldá vásttu meannudit buriin vugiin goabbat guoibmáme vuostá.
Kiusaamisen syynä voi olla myös se, että kiusaajasta tuntuu pahalta ja hän kostaa muille tunteakseen itsensä vahvemmaksi.
Givssideami sivvan sáhttá maid leahkit ahte dat gii givssida veadjá heajuid ja danin geavvá nuppiid nala vai dovdá iežas nannoseabbon.
Joskus kiusaaminen voi pahentua, koska kukaan ei uskalla sanoa vastaan.
Muhtumiin sáhttá givssideapmi lassánit daningo dat geat leat lahkosiin eai duostta luohpat.
Ehkä muut pelkäävät itse joutuvansa kiusatuksi tai menettävänsä kavereita.
Sii soitet ballat ahte ieža givssiduvvojit dehe masset ustibiid.
Miten kiusaamista voidaan ehkäistä?
Got givssideapmi sáhttá unnut?
Kiusaamisen ehkäisy ei ole koskaan nuoren vastuulla.
Ii leat goassege nuorra olbmo vásttus eastadit givssideami.
Koulun henkilökunnan aikuiset ovat vastuussa siitä, että kukaan ei joudu kiusatuksi.
Skuvllas ráves olbmuin lea vástu nu ahte ii giige givssiduvvo.
Kaikki voivat kuitenkin auttaa vähentämään kiusaamista.
Goittotge buohkat sáhttet veahkehit unnidit givssideami.
Jos huomaa, että jotakuta kohdellaan huonosti tai hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi, voi osoittaa välittävänsä.
Jus fuomáša ahte soamis givssiduvvo dehe dovdá iežas olggobealde, sáhttá čájehit ahte berošta.
Joskus sekin riittää, että tervehtii tai kysyy jotain arkipäiväistä, jolloin kiusattu tietää, että joku välittää.
Muhtumiin sáhttá leat nuogis buorástahttit, dehe jearrát juoidá árgabeaivválaččat, vai soamis sáhttá dovdat ahte beroštuvvo.