kiusatuksi-joutuminen.html.xml
Kiusatuksi joutuminen
Jus givssiduvvo Jus givssiduvvo
Joutuessaan kiusatuksi saattaa helposti alkaa tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi.
Go givssiduvvo lea álki ahte dovdagoahtá iežas leaboheapmin ja álgá veadjit heajuid.
Joskus kiusaaminen vaikuttaa elämään niin paljon, että kiusatun itsetunto heikkenee ja hän yrittää vältellä tilanteita, joissa saattaisi törmätä kiusaajiin.
Muhtumin dat váikkuha eallimii nu olu ahte oažžu heajut iešdovddu ja geahččala garvit dilálašvuođaid gos deaivá daid geat givssidit.
Kenenkään ei tarvitsisi joutua piiloutumaan kiusaamisen vuoksi.
Muhto ii giige dárbbat čiehkadit dan dihte ahte earát givssidit.
Jotkut kiusaamisen uhrit alkavat uskoa, että heissä on jotain vikaa.
Muhtimat geat givssiduvvojit dovdagohtet ahte sis iežanasas lea feaila.
He saattavat pohtia itsensä muuttamista kiusaamisen välttämiseksi.
Sii soitet jurddahallat rievdadit iežaset vai eai givssiduvvoše.
Kenenkään ei kuitenkaan tarvitsisi joutua muuttamaan harrastuksiaan tai pukeutumistaan muiden käyttäytymisen vuoksi.
Muhto ii dárbbat rievdadit áššiid dego beroštumiid dehe mii sus lea nalde beare dan dihte ahte earát leat bahágurenat.
Kaikilla on oikeus välttyä kiusaamiselta.
Olbmos lea álot riekti vealtat givssideames.
Milloin on kyse kiusaamisesta?
Goas lea givssideapmi?
Kiusaaminen on sitä, kun joutuu toistuvasti ärsytetyksi, uhkailluksi, pilkatuksi, hakatuksi tai loukatuksi.
Lohkko givssideapmin jus máŋgii hárdojuvvo, uhkiduvvo, šaddá bogostahkan, časkojuvvo dehe loavkiduvvo.
Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.
Givssideapmi sáhttet leahkit savkkuheamit, geahčastagat, boagusteapmi, nordamat, časkimat ja ilgadis sánit.
Kiusattu voidaan jättää ryhmän ulkopuolelle tai hänestä voidaan levittää juoruja.
Lohkko givssideapmin jus ii goassege oaččo leahkit mielde dehe soamis viiduda vearru beakkohusaid ovttaskasas.
Kiusaamista voi olla myös ikävien tekstiviestien tai sähköpostien lähettäminen, ilkeiden kommenttien kirjoittaminen Facebookissa, blogissa tai muualla internetissä.
Soaitá maid ahte soamis sádde ilgadis sms:aid dehe meilaid, čállá bahágurenis namuhemiid facebookas, bloggas dehe eará sajis neahtas.
Tai loukkaavien kuvien lataaminen nettiin.
Dehe ahte soamis bidjá heajudeaddji govaid nehttii.
Jos joku sanoo ilkeästi toisen pukeutumisesta, ulkonäöstä tai vammaisuudesta, sekin on kiusaamista.
Jus soamis dadjá ilgadis áššiid dan dihte go gárvoda dehe lea dihto hámat dehe olbmos lea doaibmahehttehupmi, lea dat givssideapmi.
Jos joutuu tällaisen kohtelun uhriksi ja alkaa voida sen vuoksi huonosti, kiusaamisen loppumiseen saatetaan tarvita apua.
Jus lea šaddan daid vuolážin, ja veadjigoahtá heajuid dan dihte, soaitá dárbbahit veahki vai dat nohká.
Kiusaamisesta kertominen
Muitalit givssideamis
Kiusaamisesta kertominen voi tuntua pelottavalta.
Soaitá dovdot balesin muitalit soapmásii ahte lea givssiduvvon.
Ehkä asiasta kertomisen uskoo pahentavan tilannetta.
Soaitá ballat ahte šaddá bahábun go muitala.
Ehkä ulkopuolisuus hävettää.
Ovttaskas soaitá heahpanit go lea šaddan olggobeallái.
Mutta kannattaa muistaa, että vika ei koskaan ole kiusatussa!
Muhto ii leat dat gii givssiduvvo gii lea dahkan vearrut!
Jos joutuu kiusatuksi, siitä kannattaa kertoa ja hakea apua, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan.
Jus givssiduvvo lea buoremus muitalit dan ja oažžut veahki bissehit givssideami.
Kiusaamisesta voi kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai koulun terveydenhoitajalle.
Sáhttá ovdamearkka dihte muitalit dan oahpaheaddjái, skuvlakuratorii dehe skuvladivššárii.
Voi olla hyvä idea kertoa kiusaamisesta ensin sellaiselle aikuiselle, johon luottaa, esimerkiksi perheenjäsenelle ja sen jälkeen jollekin koulussa.
Soaitá leahkit buorre muitališgoahtit givssideamis soames ráves olbmui geasa luohtiha, ovdamearkka dihte soapmásii veagas, ja dasto váldit veahki dain muitalit dan soapmásii skuvllas.
Jos koulu saa tietää, että jokin heidän oppilaistaan kokee tulleensa kiusatuksi, heidän on heti otettava selville, mitä on tapahtunut.
Jus skuvla oažžu diehtit ahte oahppi dovdá iežas givssiduvvon, fertejit sii dakkaviđe váldit čielgasa mii lea dáhpáhuvvan.
Niiden on myös tehtävä kaikkensa, jotta kiusaamista ei tapahdu uudestaan.
Sii fertejit maid dahkat buot ahte dat ii geardduhuvvo.
Koulussa työskentelevien aikuisten velvollisuutena on varmistaa, että ketään oppilasta ei kiusata tai uhata.
Ráves olbmuin skuvllas lea geatnegasvuohta geahččat bearrái ahte ii oktat oahppi givssiduvvo dehe uhkiduvvo.
Lain mukaan koulun vastuulla on varmistaa, että ketään ei kiusata.
Lágas lohká ahte skuvlla vástu lea geahččat bearrái ahte ii giige givssiduvvo.
Hyvä pitää mielessä, jos joutuu kiusatuksi:
Buorre jurddahallat jus givssiduvvo:
Kiusaamisesta ei koskaan pidä syyttää itseään.
Ii leat goassege nu ahte ferte sivahit iežas, jus givssiduvvo.
On olemassa lakeja, joiden mukaan esimerkiksi koulussa tai työpaikalla ei saa kiusata.
Leat leahkime lágat mat dadjet ahte ii oaččo givssiduvvot ovdamearkka dihte skuvllas dehe bargobáikkis.
Uhkaaminen esimerkiksi väkivallalla tai kuvien levittämisellä internetissä on rikos.
Lea maid rihkus jus soamis uhkida soapmása, ovdamearkka dihte uhkida veagal dehe juohká govaid neahtas.
Koulujen ja työnantajien vastuulla on yrittää varmistaa, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi.
Skuvllat ja bargoaddit leat geatnegaccat geahččalit dahkat nu ahte buohkat dovdet iežaset dorvvolažžan.
Asia kannattaa ottaa puheeksi sellaisen aikuisen kanssa, johon luottaa, esimerkiksi vanhemman tai jonkun muun tutun kanssa.
Galgá váldit oktavuođa soames ráves olbmuin geasa luohtiha, ovdamearkka dihte váhnemii dehe soames earái gean dovdá.
Voi myös ottaa yhteyttä koulukuraattoriin tai nuorisovastaanottoon, josta voi saada neuvoja ja tukea.
Sáhttá maid váldit oktavuođa skuvlakuratoriin dehe nuoraidvuostáváldimiin vai beassá sárdnut dehe oažžut ráđiid ja doarjaga.
Jos koulu saa tietää, että joku oppilaista kokee tulleensa kiusatuksi, he ovat velvollisia varmistamaan, että se ei jatku.
Jus skuvla oažžu diehtit ahte oahppi dovdá iežas givssiduvvon leat sii geatnegaccat bearrái geahččat ahte dat ii joatkašuva.
Jos oppilasta kiusataan koulussa eikä hän saa apua, siitä voi ilmoittaa Lapsi- ja oppilasasiamiehelle (Barn- och elevombudet).
Jus ovttaskas givssiduvvo skuvllas iige oaččo veahki iežas skuvllas dalle sáhttá ilmmuhit dan Mánná- ja oahppiovddasteaddjái.
Jos joku levittää kuviasi luvatta, ota yhteyttä poliisiin.
Váldde oktavuođa poliissain jus soamis viiduda govaid dus lobehaga.
Se on vastoin henkilötietolakia.
Dat lea rihkus persovdnadiehtolága vuostá.
Loukkaaminen tai kiusaaminen verkossa on yhtä laitonta kuin koulun pihalla, kadulla tai nuorisotalolla.
Heajudit dehe givssidit soapmása neahtas lea seamma lágahin go skuvlašiljus, gáhta nalde dehe friddjaáiggedálus.