Kuukautiset
Mánodávddat
Kuukautiset
Mánodávddat
Kuukautiset tarkoittavat kohdusta poistuvaa verenvuotoa, joka toistuu tytöillä enemmän tai vähemmän säännöllisesti murrosiästä alkaen.
Mánodávddat lea vardin goaŧus man nieiddat ožžot oalle dássedit rávásmanagi rájis.
Kuukautiset ovat merkki tytölle, että hänen kehonsa on lisääntymiskykyinen.
Mánodávddat leat goruda vuohki čájehit ahte lea sohkabealválmmas.
Tytön munasarjoista irtoaa kerran kuukaudessa munasolu murrosiästä vaihdevuosiin saakka.
Nieiddas lea dávjjimusat monneseallaluovvaneapmi juohke mánu dan rájis go lea ollen rávásmanahkái gitta dassážii go lea ollen jorggáldatjagiide.
Munasolun irrotessa kohdun limakalvo paksuuntuu ja valmistautuu vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun.
Seamma áigge monneseallaluovvanemiin šaddá šliiveassi goaŧus suohkadeabbon vai sáhttá váldit vuostá moni jus dat sahkana.
Munasolun hedelmöittymiseksi emättimeen on päästävä siittiöitä.
Vai monni sáhttá sahkanit ferte oažžut sagahansealla viigái.
Tällöin nainen voi tulla raskaaksi. Jos munasolu ei hedelmöity, kohdun limakalvo poistuu kohdusta vuotona.
Dalle sáhttá šaddat áhpeheapmin, muhto jus monni ii sahkan nordasa goaŧŧošliiveassi olggos vardimiin.
Koska kuukautiset alkavat?
Dat leat ng. mánodávddat.
Kuukautisten alkamisaika vaihtelee yksilöllisesti.
Goas oažžu mánodávddaid? Man agis oažžu mánodávddaid variere.
Tämä johtuu siitä, että jokaisen murrosikä on erilainen.
Dat vuolgá das ahte buohkat bohtet rávásmanahkái sierraáigge.
Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.
Dan ii sáhte stivret boahtágo rávásmanahkái árrat dehe maŋŋit ii sáhte stivret.
Kuukautiset alkavat keskimäärin 12–14 vuoden iässä.
Eatnasat ožžot mánodávddaid goas nu 12-14 jagis.
Kuukautiset voivat alkaa jo yhdeksän vuoden iässä tai vasta 16-vuotiaana, mikä on täysin normaalia.
Muhto dan sáhttá oažžut ovcce jahkásažžan dehe easka 16 jahkásažžan, iige dan dihte dárbbat leahkit miige feaila.
Jos kuukautiset eivät ole alkaneet 16–17 vuoden ikään mennessä, on syytä mennä lääkäriin.
Jus ii leat ožžon vuosttas mánodávddaid go lea 16-17 jagi galgá mannat doaktárii.
Ensimmäiset kuukautiset voivat tulla yllätyksenä.
Vuosttas mánodávddat sáhttet boahtit heammástussan.
Se voi olla ahdistavaa.
Soaitá dovdot unohassan.
Ehkä kellään luokkatoverilla ei vielä ole kuukautisia.
Soaitá ahte ii giige eará luohkás leat ožžon mánodávddaid.
Kuukautissuojan valinta voi huolestuttaa, ja niistä puhuminen aikuisten kanssa saattaa nolottaa.
Ovttaskas olmmoš soaitá imaštallat makkár mánodávdasuoji galgá geavtit ja soaitá orrut unohas sárdnut soames ráves olbmuin dan birra
Toisaalta ensimmäiset kuukautiset voivat olla jotain, mitä on jo kauan odottanut.
Dehe soaitá ahte vuosttas mánodávddaid lea vuordán.
Useimmilla kavereilla ne ovat jo alkaneet, ja tuntuu helpottuneelta kuulua lopultakin samaan.
Eanaš olbmát soitet juo ožžon daid ja sus lea vuogas dovdu go viimmat lea okta joavkkus.
Kuinka paljon vuotoa tulee? Vuodon määrä ja kesto vaihtelevat henkilöstä toiseen.
Man olu vardá sierrana persovnnas persovdnii dego sierrana man galle beaivvi leat mánodávddat.
Kuukautisten aikana verta vuotaa tavallisesti noin 20–80 millilitraa, eli korkeintaan desilitran verran.
Mánodávddaid áigge dábálaččat vardá 20-30 millilittara varra, oainnát illá desilihtar eanemustá.
Koska vereen sekoittuu kehon nesteitä ja kohdun limakalvoa, vuotoa näyttää olevan enemmän kuin sitä oikeasti on.
Muhto go varra seahkána gorutčáziin ja goaŧu šliiveasiin vásiha dan dávjjimusat eanebun.
Vuoto voi tuntua runsaalta, vaikka itse asiassa se ei sitä olisikaan.
Vardit ollu Máŋgasiid mielas vardá ollu vaikko duođas dat ii leat nu ollu.
Jos kuukautissuoja on vaihdettava niin usein, että siitä on runsaasti vaivaa tai jos joutuu käyttämään kaksinkertaista terveyssidettä, jotta vuoto ei tulisi läpi, puhutaan runsaasta vuodosta.
Muhto jus ferte molsut mánodávdasuoji nu dávjá ahte šaddá váivin dehe ferte geavtit duppal mánodávdasuoji vai ii vardde čađa ovttaskasas leat dalle ng. valjis mánodávddat.
Runsas vuoto johtuu usein siitä, että kohdussa on runsaasti ainetta, joka liuottaa verihyytymiä.
Dat vuolgá das ahte goaŧus lea olu ávnnas mii luvve gillon vara.
Tämä heikentää veren hyytymistä ja aiheuttaa runsaampaa vuotoa.
Dat dagaha ahte vardin lea váddásit heaitit ja vardá eanet.
Runsaan kuukautisvuodon vuoksi olo voi tuntua väsyneeltä ja voimattomalta.
Jus vardá olu soaitá dovdat iežas váibbasin ja geahnoheapmin.
Tämä johtuu alhaisista veriarvoista.
Dat vuolgá das ahte varraárvu lea vuollegaš.
Runsaista kuukautisista kärsivä voi ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.
Jus leat valjis mánodávddat galgá váldit oktavuođa skuvladearvvašvuođageahčuin, nuoraidvuostá-váldimiin dehe dearvvašvuođaguovddážiin.
Lääkäri voi määrätä hoidoksi pillereitä, joilla vuotoa voi hillitä, esimerkiksi ehkäisypillerit.
Dalle sáhttá oažžut veahki tableahtain mii dagaha ahte vardá unnit, ovdamearkka dihte p-pillara.
Epäsäännölliset kuukautiset
Dásehis mánodávddat
Nuorena kuukautiskierto on tavallisesti epäsäännöllinen.
Go oažžu mánodávddaid lea dábálaš ahte dat leat dáseheamit.
Se tarkoittaa sitä, että kuukautiset eivät tule joka kuukausi samaan aikaan.
Dat mearkkaša ahte dat eai boađe seamma áigge juohke mánu.
Yleensä kierto tasaantuu itsestään ajan myötä niin, että jokainen kuukautiskierto, eli aika kuukautisten alusta seuraavien alkuun, kestää 21–35 päivää.
Eatnasiidda láve dat dásehuvvat veháš áigge geažis nu ahte juohke mánodávdagierdu, beaivi goas mánodávddat álget nuppi álgui lea 21-35 beaivvi gaskkan.
Kuukautiskiertoa kannattaa tarkkailla merkitsemällä päivämäärät kalenteriin tai muuhun muistivihkoon.
Soaitá leahkit buorre geahččat bearrái iežas mánodávddaid čállimiin beaivemeriid alvanáhkkái dehe soames eará muitogirjái.
Se auttaa pysymään selvillä kuukautiskierron säännöllisyydestä ja seuraavien kuukautisten alkamisesta.
Dalle sáhttá álkit oaidnit leatgo mánodávddat dássedat ja dan dáhpáhusas diehtit sullii goas boahtá nuppi mánu.
Näin on myös helppo huomata, jos kuukautiset ovat myöhässä.
Dalle fuomáša maid jus mánodávddat maŋŋonit muhtin mánu.
Jos epäsäännölliset kuukautiset tuntuvat kuitenkin vaivalloisilta, ne voidaan saada säännöllisiksi esimerkiksi ehkäisypillereiden avulla.
Muhtimiin leat álo dásehis mánodávddat, dat ii leat váralaš muhto jus atná ahte dat lea váivi sáhttá oažžut dássedis mánodávddaid ovdamearkka dihte p-pillara vehkiin.
Kuukautiset myöhässä tai poissa
Maŋŋonan dehe eret báhcán mánodávddat
Luonnollinen syy kuukautisten poisjäämiseen on raskaus.
Lunddolaš sivva dasa ahte mánodávddat jávket lea ahte lea áhpeheapme.
Raskaus edellyttää, että emättimeen on päässyt siittiöitä, mikä tapahtuu yleensä aina yhdynnässä.
Go lea áhpeheapme ferte ožžon sahkananseallaid viigái, dat dáhpáhuvvá measta álo anašeami bakte.
Jos harrastaa hyväilyseksiä, ja sormissa on tuoretta spermaa, jonka vie suoraan emättimeen, on olemassa riski tulla raskaaksi.
Jus ovttaskasas lea njávkanseksa ja lea varas sahkanansealla suorpmain ja njuolga doalvu dan viigái lea maid dihto riska áhpehisvuhtii.
Jos kuukautisten poisjäämisen uskoo voivan johtua raskaudesta, kannattaa tehdä raskaustesti.
Jus jáhkká ahte mánodávddaid váilun sáhttá vuolgit das ahte lea áhpeheapmin lea buorre dahkat áhpehisvuođateastta.
Raskaustestin voi ostaa apteekista, monista tavarataloista ja lähikaupoista.
Áhpehisvuođateastta sáhttá oastit apotehkas ja máŋggain biebmogávppiin ja bálvalusgávppiin.
Testin voi myös tehdä ilmaiseksi nuorisovastaanotolla tai äitiysneuvolassa.
Teastta sáhttá maid dahkat nuvttá nuoraidvuostáváldimis dehe etniidrávvenguovddážiin.
Stressi, ympäristön muutos tai laihduttaminen
Streassa, birasmolsun dehe guoiradeapmi
Kuukautisten poisjäämiseen voi olla monia muitakin syitä.
Mánodávddat sáhttet maid báhcit eret máŋgga eará siva dihte.
Jos kuukautiset ovat vain muutaman viikon myöhässä tai jäävät tulematta yhtenä tai kahtena kuukautena, syynä voivat olla monet erilaiset asiat, kuten ympäristön muutos tai väliaikainen stressi.
Jus mánodávddat leat beare moadde vahku maŋŋonan dehe njuikejit mánu badjel dehe guokte dat soaitá vuolgit moanaid sierra sivaid dihte, ovdamearkka dihte birasmolsumis dehe lea leamaš gaskaboddasaččat streassaluvvan.
Jos kuukautiset jäävät pois pitemmäksi aikaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää syy.
Jus mánodávddat jávket guhkit áigge lea buorre mannat dutkame mas dat vuolgá.
Syynä voi olla esimerkiksi voimakas stressi, pahoinvointi, kova treenaus, laihduttaminen, syömishäiriöt tai jokin sairaus.
Dat soaitá ovdamearkka dihte vuolgit das ahte lea sakka streassaluvvan, veadjá heajuid, hárjehallá garrasit, guoirada, leat borranhehttehusat dehe juoga skibasvuohta.
Se on kehon tapa sanoa, että jotain on vialla.
Dalle lea goruda vuohki dadjat ahte juoga lea boastut.
Jos tuntuu, että tarvitsee apua tai tukea ongelmien ratkaisuun, voi kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhuollon tai nuorisovastaanoton puoleen.
Jus dovdá dárbbu oažžut veahki dehe doarjaga čoavdit iežas váttisvuođaid sáhttá jorgasit ovdamearkka dihte skuvladearvvašvuođadivššu dehe nuoraidvuostáváldima beallái.
Jos kuukautiset jäävät pois yli kuudeksi kuukaudeksi, kannattaa aina ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisovastaanottoon tai terveyskeskuksen lääkäriin.
Jus mánodávddat jávket guhkit go bealle jagi galgá váldit oktavuođa doaktáriin ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimis dehe dearvvašvuođaguovddážis.
Kuukautisten poisjäämistä voidaan selvittää muun muassa verikokeella, jolla mitataan hormonipitoisuuksia.
Dalle oažžu veahki váldit čielgasa manin dat eai boađe, sáhttá. e.e. addit varraiskosiid mat mihtidit vara hormonaárvvu.
Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tabletteja, jotka käynnistävät kuukautiset uudelleen.
Jus lea dárbu sáhttá oažžut tableahtaid mat bidjet johtui mánodávddaid fas. Váivvit ovdal mánodávddaid -PMS
Kuukautiskivut ja PMS Noin viikkoa ennen kuukautisten alkua kehoon kertyy nestettä.
Sullii vahku ovdal mánodávddaid ja gitta dasságo dat bohtet lassána čáhcemearri gorudis.
Tämän seurauksena rinnat voivat aristaa ja keho tuntua turvonneelta.
Dat dagaha ahte sáhttá dovdat raddebákčasa ja bohtaneami gorudis.
Tätä kutsutaan premenstruaaliseksi syndroomaksi, PMS.
Dat gohčoduvvo ovdamánodávda čavgamin, PMS.
Oireyhtymä johtuu kehon hormoneista, ja se voi aiheuttaa kiukkuisuutta, ärtymystä tai alakuloisuutta.
Dat vuolgá hormonain ja dagaha ahte sáhttá suhttat, vehá hárpmat dehe šaddat surolažžan.
Lisäksi voi ilmetä päänsärkyä, makeanhimoa tai näppylöitä.
Sáhttá maid oažžut oaivebákčasa, oažžut sohkarhálu dehe nákkiid.
Useimmiten PMS-oireet ovat pahimmillaan kolmesta neljään päivää ennen kuukautisia ja häviävät kuukautisten alkaessa, mutta niitä voi ilmetä myös kuukautisten aikana.
Eatnasiidda geat fuomášit PMS sidjiide láve leahkit vearrámus golbma- njeallje beaivvi ovdal mánodávddaid ja jávkat go mánodávddat bohtet, muhto dat sáhttet maid bistit moadde beaivvi mánodávddaid áigge.
Liikunta ja rentoutusharjoitukset voivat helpottaa PMS-oireita.
PMS- váivvit sáhttet šaddat buorebun jus lihkada dehe dahká lotkatvuođahárjehusaid.
Oireisina päivinä kannattaa myös nukkua riittävästi, ottaa rauhallisesti ja yrittää välttää stressiä.
Lea maid buorre oađđit albma ládje ja geahččalit vuoiŋŋastit albma ládje iige huššat daid beivviid go dovdá váivviid.