Murrosikä alkaa yleensä 10–13-vuotiaana.	Joskos go lea 10 ja 13 jagi gaskkan lávejit eatnasat ollet rávásmanahkái.
Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi.	Rávásmanagi áigge gorut ovdána mánás rávesolmmožin.
Esimerkiksi ääni ja sukupuolielimet muuttuvat, kasvoihin saattaa ilmaantua näppylöitä ja kiinnostus seksiin herää.	Ovdamearkka dihte jietna ja sohkabealli rievdá, sáhttá oažžut nákkiid ja álgá beroštit seksas.
Murrosiän alkamisesta vastaavat hormonit.	Hormonat bidjet johtui rávásmanagi.
Hormonit ovat aineita, joita kehon rauhaset tuottavat.	Hormonat leat ávdnasat mat šaddet goruda sierra ravssain.
Hormonit vaikuttavat kehon eri toimintoihin.	Hormonat váikkuhit mot gorut doaibmá máŋgga sierra ládje.
Ne esimerkiksi säätelevät unta, verenpainetta, mielialaa ja kehossa olevan veden määrää.	Ovdamearkka dihte stivrejit nahkáriid, varradeattu, miela ja man olu čáhci lea gorudis.
Kehossa on myös hormoneja, jotka määrittävät kuinka ja koska vartalo kehittyy.	Hormonat maid mearridit got ja goas gorut ovdána.
Murrosiän alkaminen ja sen kokeminen vaihtelee suuresti eri henkilöiden välillä.	Go olle rávásmanahkái ja mot dan dovdá variere olbmos olbmui.
Jotkut saattavat odottaa kuukautisten alkamista tai parrankasvua, kun taas toisten mielestä muutokset tuntuvat pelottavilta.	Muhtimat sáhttet vuordit mánnodávddaid dehe skávžžáid oažžuma go fas earáid mielas dat lea áŋgir.
Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.	Ollego árrat dehe maŋŋit rávásmanahkái dan ii sáhte stivret ieš.
Tyttöjen murrosikä alkaa yleensä 10–12-vuotiaana ja poikien 11–13-vuotiaana.	Nieiddain rávásmanahki láve álgit go lea 10 ja 12 jagi gaskkas ja bártniin 11 ja 13 jagi gaskkas.
On tavallista, että se alkaa joko aikaisemmin tai myöhemmin.	Muhto lea dábálaš ahte dat dáhpáhuvvá árabut ja maŋibut maid.
Murrosiän alkamisikä on suurelta osin perinnöllistä.	Man boaris lea go olle rávásmanahkái lea stuora oassái árbbálaš.
Murrosikä kestää yleensä viidestä kuuteen vuotta, jona aikana jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.	Oppa rávásmanahki láve váldit vihtta – guhtta jagi ja dan áigge lea buohkain iežas tákta.
Murrosikä alkaa usein nopealla pituuskasvulla.	Rávásmanahki álgá dávjá ahte šaddá jođánit.
Olo voi tuntua hieman kömpelöltä, sillä kaikki ruumiinosat eivät kasva samaan tahtiin.	Muhtimin soaitá dovdat iežas boakkasin daningo goruda buot oasit eai šatta seamma távttas.
Ennen varsinaista pituuskasvua kädet ja jalat kasvavat runsaasti pituutta.	Ovdamearkka dihte gieđat ja juolggit lávejit šaddat hui sakka álggos.
Murrosiän päättyessä lopullinen pituus on saavutettu.	Go boahtá eret rávásmanagis lea šaddan válmmasin guhkkodahkii.
Monesti sanotaan, että murrosikä on vaikeaa aikaa.	Gullá dávjá ahte rávásmanahki lea áŋgiris perioda.
Osalle se voi ollakin, mutta ei kaikille.	Nu sáhttá leahkit muhtumiidda, muhto ii buohkaide.
Monille se on hauska ja jännittävä vaihe elämässä, sillä sekä itsessä että ympärillä tapahtuu paljon uusia asioita.	Máŋgasii dat lea somás ja gelddolaš áigi eallimis, go dáhpáhuvvet máŋggat ođđa áššit iežainis ja earáin ovttaskasa birra.
Monien mielestä on mukavaa kasvaa pituutta ja muuttua aikuismaisemmaksi.	Máŋggat liikojit šaddat ja oažžut eanet rávesolbmo goruda ja hámi, muhto eai buohkat.
Kehossa tapahtuvat muutokset voivat olla hämmentäviä ja voi tuntua, että mieli ei kestä mukana.	Sáhttá dovdot seagas ahte gorut rievdá, muhtumin sáhttá dovdot ahte ii riekta čuovo mielde.
Joskus voi tuntua, että tytön tai pojan käyttäytymiseen tai ulkonäköön kohdistuu monenlaisia vaatimuksia.	Muhtumin sáhttá dovdot dego ahte leat jurdagat ja gáibádusat, ovdamearkka dihte mot galgá leahkit ja man hámat galgá leahkit nieidan ja bárdnin.
Aikuisilla saattaa olla mielipide siitä, millaisia murrosikäiset nuoret ”ovat”, ja he saattavat kuvailla nuoria negatiivisesti esimerkiksi toteamalla, että murrosikäiset ovat hankalia ja räyhääviä.	Rávesolbmuin sáhttet leahkit idéat makkárat nuppelotjahkásaččat ”leat”, man sáhttá govvidit negatiivvalaš sániiguin dego nuppelotjahkásaččat leat lossadat ja riidát.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kellään ei ole oikeutta kohdella toista epäreilusti, ja jokaisella on oikeus olla sellainen kuin itse haluaa.	Galgá muitit ahte ii geasge leat riekti gieđahallat ovttaskasa soamehemiid ja juohkehaččas lea riekti leahkit dat gii háliida.
Jos olo tuntuu hankalalta, kannattaa asiasta puhua jollekin.	Jus dovdo váivi lea buorre ságastit soapmásiin.
Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi koulun terveydenhoitajaan, koulukuraattoriin tai nuorisovastaanoton henkilökuntaan.	Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit skuvladivššár, skuvlakurator dehe soamis nuoraidvuostáváldimis.
Mitä murrosiässä tapahtuu?	Mii dáhpáhuvvá rávásmanagis?
Tyttöjen murrosikä alkaa rintojen kasvamisella.	Nieiddaide lea vuosttas mearka ahte lea ollen rávásmanahkái ahte rattit šaddagohtet.
Rinnoissa voi tuntua pieniä kovia kyhmyjä nännien alla.	Dan sáhttá dovdat go oažžu una garra marššiid radderuppiid duohkái.
Se on kasvavaa rintarauhaskudosta.	Dat lea ratti raksa mii ovdána.
Kun rinnat kasvavat, ne voivat kutista ja kipeytyä.	Go rattit šaddet sáhttet dat sakŋidit ja leahkit bákčasat.
Rinnat voivat kipeytyä myös osuessaan johonkin.	Lea maid dábálaš ahte bávččaga go časká juoga vuostá dehe nordada rattiid garrasit.
Usein toinen rinta alkaa kasvaa ennen toista.	Dávjjimusat nubbi raddi šaddá ovdal nuppi.
On tavallista, että rinnat kasvavat eri tahtiin.	Lea dábálaš ahte rattit jotket šaddat sierra távttas.
Lähes puolelle kaikista pojista ilmestyy rintarauhasia, jotka voivat näkyä ja tuntua pienenä kyhmynä toisen tai molempien nännien alla.	Measta bealli bártniin oažžu raddemarššiid mat sáhttet oidnot ja dovdot una maršin nuppi dehe goappeš radderuoppi vuolde.
Rintarauhaset voivat tuntua hieman kipeiltä, mutta ne ovat täysin vaarattomia.	Radderavssat sáhttet maid dovdot vehá bákčasat, muhto dat ii leat váralaš.
Ajan mittaan rintarauhaset pienenevät.	Oanehis áigge geažis lávejit radderavssat šaddat unnin fas.
Se voi kestää kahdesta kolmeen vuotta.	Dasa gollá guokte – golbma jagi.
Vartalon karvoitus	Guolggat gorudis
Murrosiässä häpykarvoitus alkaa kasvaa.	Rávásmanagis oažžu sohkabealeguolggaid.
Karvoja alkaa kasvaa sukuelinten ulkopinnalle ja nivusiin.	Guolggat šaddet olggobealde sohkabeali ja buođggaid guvlui.
Sekä pojilla että tytöillä karvoitus voi ulottua napaan saakka.	Sihke bártnit ja nieiddat sáhttet oažžut guolggaid gurgadassan gitta nábi rádjái.
Myös kainaloihin ja tavallisesti myös kehon muihin osiin kasvaa karvaa, esimerkiksi käsiin ja jalkoihin.	Olmmoš oažžu maid guolggaid gieđa vuollái ja dábálaš ahte oažžu eanet guolggaid eará sadjái gorudii maid ovdamearkka dihte gieđaide ja julggiide.
Pojilla voi kasvaa karvaa rintaan ja selkään.	Bártnit sáhttet oažžut guolggaid raddái ja sealgái.
Pojille kehittyy partakarvoitusta.	Bártniide šaddet skávžžát.
Yleensä ylähuuleen kasvaa ensin viiksiä, ja sitten karvoitus leviää poskiin ja leukaan.	Dat lávejit álgit badjebaksamis ja viidot dasto muođuide ja gáibái.
Joillakin karvankasvu voi lisääntyä ja voimistua pitkälle aikuisikään saakka.	Muhtumiin sáhttá guolgašaddan ain lassánit ja šaddat garraseappot guhkás rávis ahkái.
Murrosiässä hiukset rasvoittuvat entistä nopeammin.	Rávásmanagis vuovttat oaivvis šaddet jođáneappot vuodjan go ovdal.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat enemmän rasvaa.	Dat vuolgá das ahte dálgarávssát válbmejit eanet vuoja.
Sen vuoksi hiukset täytyy pestä aiempaa useammin.	Danin sáhttá dárbbahit bassat vuovttaid dávjjibut go lea dahkan ovdal.
Murrosiässä sukupuolielinten koko ja väri muuttuvat.	Vuolabealli muhto rávásmanagi áigge nu sturrodagas go fearggas.
Talirauhaset näkyvät selvemmin, minkä vuoksi alapäässä voi havaita ryppyjä ja kuoppia, jotka ovat luonnollisia ja vaarattomia.	Vuodjaravssat álget oidnot čielgaseappot mii dagaha ahte sáhttá fuomášit dielkkuid ja nákkiid mat leat lunddolaččat eaige leat váralaččat.
Hien ja nesteiden muodostuminen alkaa, mikä saa sukupuolielimet tuoksumaan erilaiselta kuin aiemmin.	Vuodja ja čáziid mat álget ráhkkanit dagahit ahte vuolabealli maid hakso earáládje go ovdal.
Tyttöjen ulommat ja sisemmät häpyhuulet muuttuvat kookkaammiksi ja tummemmiksi.	Nieiddain šaddet sihke olggut ja siskkit cinnabaksamat stuoribun ja seavdnjadeabbon.
Usein sisemmät häpyhuulet kasvavat niin, että ne näkyvät selvästi ulompien häpyhuulten välistä.	Dávjá siskkit cinnabaksamat šaddet nu ahte oidnojit olggobealde olggubuid.
Myös klitoris kasvaa.	Maid bunnu šaddá.
Kehon sisällä olevat emätin, kohtu ja munasarjat kasvavat suuremmiksi.	Cinni, goaŧŧu ja monnerávssát mat leat goruda siste šaddet stuoribun.
Ovulointi alkaa.	Monneseallaluovvaneapmi álgá.
Pojan kivekset alkavat kasvaa.	Bártniin bálločalmmit álget šaddat.
Kivespussit ja penis kasvavat suuremmiksi, ja kivespussit muuttuvat tummemmiksi.	Maid bállu ja náhpol šaddet ja sturrot ja bállu oažžu seavdnjadit feargga.
Peniksen kasvu vaihtelee pojasta toiseen.	Man olu náhpol šaddá lea sierralágan olbmos olbmui.
Myös sisäiset sukuelimet nimeltään eturauhanen ja rakkularauhaset kasvavat.	Maid siskkit sohkabealeravssat man gohčoduvvo ovdaraksan ja siepmanravssat šaddet.
Esinahka laajenee ja kasvaa, ja esinahan alle alkaa muodostua smegmaa, vaaleaa, voitelevaa nestettä.	Ovdanáhkki viidu ja stuorru ja ovdanáhki vuolde álgá, vilgeslágán vuoidi čáhci šaddat. Siemagolggus
Kasvavat kivekset voivat tuntua kipeiltä.	Go bálločalmmit šaddet dat sáhttet leat bákčasat.
Se on yleensä merkki siitä, että ne ovat alkaneet tuottaa siittiöitä.	Dat láve leahkit mearkan ahte dat leat álgán válbmet siemagolgosa.
Tämä tapahtuu yleensä 14–15 vuoden iässä, mutta se voi alkaa myös aikaisemmin tai myöhemmin.	Dat láve dáhpáhuvvat 14-15 jagis, muhto dat sáhttá álgit árabut ja maŋibut.
Jos siemensyöksyn aikana tulee siemennestettä, se tarkoittaa, että on sukukypsä.	Jus boahtá siemagolggus go oažžu orgásma, nu dat mearkkaša ahte sohkabealegivssas.
Tällöin voi tehdä jonkun raskaaksi emätinyhdynnässä.	Dalle sáhttá dahkan soapmása áhpeheapmin jus lea cinneanašeapmi.
Murrosiässä on normaalia saada yöllisiä siemensyöksyjä.	Rávásmanagis lea dábálaš ahte oažžu orgásma ihkku go nohkká.
Joillekin niitä tapahtuu vain satunnaisesti, kun taas toiset voivat saada yöllisiä siemensyöksyjä usean vuoden ajan.	Muhtumiidda dáhpahuvvá dat beare moadde háve muhto earát ožžot idjasaš orgásmmaid máŋgga jagi áigge. Golgamat
Ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista monilta tytöiltä tulee valkovuotoa.	Ovdalgo mánnodávddat bohtet álgá oažžut golgamiid. Dan fuomáša go boahtá vehá fiskesvielgadas buvssaide.
Se näkyy hieman kellertävänä nestemäisenä aineena pikkuhousuissa. Valkovuoto pitää emättimen limakalvot kosteina, emättimen puhtaana ja suojaa infektioilta.	Golgamat dagahit nu ahte vuohččecuoccat cinnis dollo lávttasin, dat dollet maid cinni ráinnasin ja suddjejit infekšuvnnain.
Kuukautiset	Mánodávddat
Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että keho on alkanut ovuloida.	Go oažžu mánodávddaid mearkkaša ahte monneseallaluovvaneapmi lea beassan johtui.
Tämä tarkoittaa, että keho on seksuaalisesti kypsä, eli on mahdollista tulla raskaaksi ja saada lapsia.	Dat mearkkaša ahte lea sohkabealeválmmas, dalle sáhttá šaddat áhpeheapmin ja oažžut mánáid.
Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun rinnat ovat alkaneet kasvaa.	Vuosttas mánodávddat lávejit boahtit sullii guokte jagi maŋŋel go rattit leat álgán šaddat.
Yleensä kuukautisten alkaessa pikkuhousuissa tai wc-paperissa näkyy hieman verta.	Dávjjimusat dat álget ahte boahtá beare vehá varra buvssaide dehe báhpirii go sihkku iežas.
On myös tavallista, että ennen ensimmäisiä kuukautisia tulee rusehtavaa valkovuotoa.	Lea maid dábálaš ahte leat ruškeslágán golgamat ovdalgo oažžu vuosttas mánodávddaid.
Se on kehon tapa kertoa, että kuukautiset ovat alkamassa.	Dat lea goruda vuohki muitalit ahte mánodávddat leat jođus.
Verinen vuoto on yleensä tummaa ja rusehtavaa, mikä johtuu siitä, että veri ehtii kuivua hieman ennen kuin se tulee ulos.	Varraseagat golgamat lávejit leahkit čáhppadat ja ruškeslágánat, dat vuolgá das go varra geargá goikat ovdalgo boahtá olggos.
Aluksi kuukautiset ovat yleensä epäsäännölliset.	Álggus lea dábálaš ahte mánodávddat eai leat dássedat.
Kuukautiset saattavat esimerkiksi tulla ensin kerran ja sitten voi kulua useita kuukausia ennen seuraavia kuukautisia.	Sáhttá oažžut mánodávddaid oktii ja dasto sáhttet jávkat máŋga mánu ovdalgo bohtet fas.
Se on normaalia ja vaaratonta.	Dat lea dábálaš iige leat váralaš.
Seksuaalisuus	Seaksahállu
Joku voi kiihottua, tyydyttää itseään tai harrastaa muulla tavoin seksiä ja saada orgasmin jo ennen sukukypsyyttä.	Sáhttá leahkit himolaš, onaneret dehe anašit eará ládje ja oažžut orgasmma juo ovdalgo lea sohkabealválmmas.
Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen seksi alkaa kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.	Muhto go šaddá sohkabealválmmas láve hállu ja gáibádus seksii lassánit.
Vaikka itsetyydytystä olisi kokeillut jo nuorempana, tavallisesti murrosiässä useimmat alkavat tyydyttää itseään tietoisemmin.	Vaikko leage onaneren juo go lei nuorat dávjjimustá rávásmanagis eatnasat álget onaneret diđolaččabut.
Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat mielessä useammin, ja on tavallista pohtia, miltä ensimmäinen seksikokemus tuntuu.	Máŋggat jurddašit dávjjibut dakkára mii lea seksain dahkamis ja lea dábálaš ahte álgá jurddašit got boahtá dovdot vuosttas geardde go lea seksa soapmásiin.
Pojat saattavat seksiä miettiessään saada helposti erektion.	Bártniide sáhttet jurdagat seksas dahkat ahte álkit oažžu erekšuvnna.
Joskus erektio voi tulla itsestään ilman syytä.	Muhtimin dat dáhpáhuvvá ipmirkeahttá manin.
Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun istuu bussissa, joka tärisee tai pyöräillessä hiekkatiellä.	Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit go čohkkeha busses mii doarggista dehe go sihkkelastá sáddoluottas.
Tärinä saa aikaan signaalien siirtymisen aivojen sijaan suoraan penikseen.	Doarggisteamit dagahit ahte signálat mannet njuolga cissanávlái manakeahttá vuoigŋas meaddel.
Tämä voi tuntua kiusalliselta, ja pojat saattavat kuvitella tahattomien erektioiden ilmaantumisen olevan epänormaalia, vaikka se onkin hyvin yleistä.	Dat sáhttá orrut soameheapme ja sáhttá jáhkkit ahte lea okto gii oažžu erekšuvnna dáhtokeahttá, vaikko dat lea rievtti mielde hui dábálaš.
Hiusten tavoin iho rasvoittuu entistä nopeammin.	Jur nugo vuovttat jođáneappot šaddet vuodjan nu šaddá liiki maid nu.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat aiempaa enemmän rasvaa, joskus enemmän kuin on tarpeen.	Dat vuolgá das ahte vuodjaravssat buvttadit eanet vuoja go ovdal, muhtumin eanet go rievtti mielde dárbbaha.
Rasvoittumisen huomaa helposti kiiltävästä ihosta, erityisesti nenän ympärillä ja otsassa sekä poskissa ja selässä.	Dan fuobmá das ahte liiki čuovgá eareliiggánit njuni birra ja gállus, muhto maid muođuin ja sealggis.
Ihon rasvoittuminen voi saada aikaan finnejä ja mustapäitä.	Go liikái šaddá vuodja sáhttá dat dagahit ahte oažžu nákkiid ja liikemáđuid.
Murrosiässä ihoon voi tulla myös juovia, joita kutsutaan raskausarviksi.	Rávásmanagis sáhttá maid oažžut sárgáid liikái, nu gohčoduvvon liikeluoddanemiid.
Niitä syntyy ihon venyessä nopeammin kuin se ehtii sopeutua.	Dat vuolgá das ahte liiki vatná jođáneappot go geargá vuogáiduvvat.
Tytöille raskausarpia syntyy usein rintoihin, lantioon ja reisiin.	Nieiddain lea dábálaš ahte oažžu luoddanemiid rattiin, spirraliin ja badjeváhkáin.
Pojilla niitä muodostuu tavallisesti selkään ja hartioihin.	Bártniin lea dábáleamos čielggis ja olggiin.
Arvet vaalenevat ajan mittaan.	Luoddanemiid šaddet šoavkadeabbon áiggi mielde.
Murrosiässä hikoilu lisääntyy, minkä vuoksi on tärkeää peseytyä joka päivä.	Olmmoš álgá bivastuvvat eanet rávásmanagis, danin lea dehálaš basadit juohke beaivvi.
Tarvittaessa kainaloihin voi laittaa deodoranttia.	Jus atná dárbbašlažžan, sáhttá geavtit deodorántta gieđavuole.
Muun kehon tavoin myös ääni kehittyy murrosiän aikana.	Jur nugo olles gorudis jietna ovdána rávásmanagis.
Kurkunpää kasvaa ja äänihuulet pitenevät, jolloin ääni madaltuu ja syvenee. Tätä kutsutaan äänenmurrokseksi.	Guoggun šaddá ja jietnabaksamat šaddet guhkibun mii dagaha ahte jietna šaddá seavdnjadeabbon ja roavvaseabbon, dan gohčoduvvo jietnadoajáhat.
Sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla.	Dat dáhpáhuvvá sihke nieiddain ja bártniin.
Poikien ääni muuttuu kuitenkin enemmän kuin tyttöjen, minkä vuoksi poikien saattaa olla vaikea kontrolloida ääntään.	Muhto bártniid jietna muhto eanet go nieiddaid ja dat sáhttá dagahit ahte bárdnin jiena kontrolleren lea váddásit.
Ääni saattaa kuulostaa käheältä, tai se voi vaihdella kimeästä matalaan ennen kuin se lopulta madaltuu ja syvenee.	Sáhttá muhtumin orrut vehá roakkas dehe molsasit čuovgada ja seavdnjadeappo gaskkan muhtin áigge ovdalgo sevnnjoda ja čiekŋu.
Keho kasvaa ja muuttuu	Gorut šaddá ja rievdá
Murrosiän alussa kädet ja jalat kasvavat tavallisesti erittäin nopeasti.	Rávásmanagi álggus gieđat ja juolggit dávjá šaddet erenomáš jođánit.
Tämän jälkeen käsivarret ja sääret pitenevät.	De šaddet giehtaruohttasat ja váhkát.
Pituuskasvu alkaa tämän jälkeen.	Dan maŋŋel olmmoš šaddá ollásii guhkkodahkii.
Kasvua voi olla jopa useita senttejä muutamassa kuukaudessa.	Olmmoš sáhttá šaddat máŋga sentte beare moatti mánus.
Tätä kutsutaan usein kasvupyrähdykseksi.	Dan lávejit gohčodit šaddančusken.
Pituuskasvun lisäksi keho muuttaa muotoaan.	Gorut ii šatta beare guhkkodahkii muhto molsu maid hámi.
Tyttöjen lantio laajenee ja poikien ylävartalo levenee.	Nieiddat lávejit oažžut govddit čoarbbeliid ja bártnit govddit badjegoruda.
Varhainen ja myöhäinen murrosikä	Árra ja maŋŋit rávásmanahki
Murrosiän alkaminen vaihtelee ja riippuu muun muassa perinnöllisistä tekijöistä.	Goas rávásmanahki álgá lea sierralágán ja vuolgá e.e. árbbálašvuođas.
Varhainen murrosikä voi tuntua yhtä aikaa sekä hauskalta että kiusalliselta.	Árrat boahtin rávásmanahkái sáhttá sihke dovdot somán dehe váivni.
Murrosiän alkaminen tytöillä ennen kahdeksan vuoden ikää tai pojilla ennen yhdeksän vuoden ikää on epätavallista.	Boahtit rávásmanahkái ila árrat ovdalgo lea deavdán gávcci jagi nieidan ja ovcci jagi bárdnin, lea eahpedábálaš.
Jos murrosiän merkit alkavat jo näin aikaisin, tulisi asiasta keskustella vanhempien tai huoltajan kanssa ja ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen.	Jus oažžu rávásmanagimearkkaid nu árrat galgá sárdnut váhnemiiddisguin dehe eará fuolaheddjiin ja váldit oktavuođa skuvladivššárii dehe dearvvašvuođaguovddážii.
Jos murrosiästä ei ole minkäänlaisia merkkejä ennen 14 vuoden ikää, puhutaan myöhäisestä murrosiästä.	Jus ii leat ožžon máŋge lágán rávásmanagimearkkaid go lea 14 jahkásaš gohčoduvvo dan maŋŋi rávásmanahkin.
Asiasta voi puhua vanhempien tai huoltajien kanssa ja ottaa yhteyttä yksin tai vanhempien kanssa koulun terveydenhoitajaan, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.	Dalle sáhttá sárdnut váhnemiiddisguin dehe eará fuolaheddjiin ja ovttas singuin dehe ieš váldit oktavuođa skuvladivššárii, nuoraidvuostáváldimii dehe dearvvašvuođaguovddážii.
Tarvittaessa murrosikä voidaan käynnistää lääkkeiden avulla.	Jus lea dárbbašlaš sáhttá rávásmanahki bidjot johtui dálkasiid vehkiin.
Murrosiän alkamista ei voi nopeuttaa itse.	Olmmoš ii sáhte ieš dahkat nu ahte boahtá árabut rávásmanahkái.
Jos kehittyminen eri aikaan kavereiden kanssa tuntuu vaikealta, kannattaa asia ottaa puheeksi jonkun kanssa, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa.	Jus atná ahte lea váivi go ii ovdán seamma távttas go olbmát sáhttá dovdot suohtas sárdnut soapmásiin, skuvladivššár ovdamearkka dihte lea buorre olmmoš geasa jorgasit.
Apua voi saada myös nuorisovastaanotolta tai terveyskeskuksesta.	Sáhttá maid oažžut veahki nuoraidvuostáváldimis dehe dearvvašvuođaguovddážis.