Monet tykkäävät pussailusta, suutelusta ja hyväilystä. |
Cummástallan ja ráhkástallan lea juoga masa máŋgasat liikojit. |
Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan. |
Jus ii leat dahkan dan soaitá olmmoš niegadit ja ahkiduššá dahkat dan. |
Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa. |
Seamma áigge sáhttá maid dovdot vehá leabohin vuosttas cumma dehe ráhkástallama ovdal. |
Miten oikeastaan hyväillään? |
Got dáhká go ráhkástallá. |
Jos miettii, mitä suudellessa tai hyväillessä tapahtuu, kannattaa muistaa, että siihen ei ole olemassa sääntöjä. |
Jus imaštallá got galgá dahkat go cummástallá ja ráhkástallá, sáhttá leahkit buorre jurddašit ahte eai leat mangelágán njuolggadusat mot dahkat. |
Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, tuntuu yleensä hyvältä myös siitä, jota suudellaan tai hyväillään. |
Jus geahččaladdá ja dahká vugiin mii orro buorre alccesis, orru dat dávjá buorre dasanai geainna cummástallá dehe ráhkástallá. |
Pussatessa painetaan huulet toisen huulia tai muuta kehonosaa vasten ja maiskautetaan suuta samanaikaisesti. |
Cummástallat lea deaddit baksamiid soapmása eará baksamiid vuostá dehe soames eará báikái gorudis, dávjá dahká maid una stoavkkihanjiena seamma áigge. |
Pusun aikana suu on kiinni. |
Go cummástallá soapmása njálbmi lea gitta. |
Suudellessa yleensä molempien huulet ja kielet liikkuvat toisiaan vasten. |
Go cummista soapmása nu lávejit sihke baksamat ja njuokčamat guoskkadit nuppiideaset. |
Se tuntuu siltä kuin hyväilisi toista kielellä ja huulilla. |
Dat lea dego ráhkástallá ja ráhkástallo njuokčamiin ja baksamiiguin. |
Sitä voi myös kuvata toisen maistamiseksi. |
Dan sáhttá maid govvidit ahte smáhkke soamis eará. |
Tavallinen tapa aloittaa suuteleminen on aloittaa se pusulla. |
Dábálaš vuohki álgit cummástallat lea álgit cummestallat. |
Jos haluaa suudella, voi avata hieman huuliaan ja työntää ihan vähän kieltään ulos niin, että se koskettaa toisen huulia. |
Jus de háliida cummástallat sáhttá sirret baksamiid ja coggalit njuokčama vehá nu ahte dat guoskkaha nuppi baksamiid. |
Silloin saa nähdä avaako myös toinen huulensa, jotta kielet voivat kohdata. |
Dalle beassá oaidnit jus nubbi maid sirre baksamiid nu ahte njuokčamat deaivvadit. |
Suuteluun ei ole olemassa sääntöjä esimerkiksi siitä, kuinka paljon kieltä pitäisi työntää ulos tai kuinka paljon huulia tulee avata, vaan se on jokaisen oma valinta. |
Eai leat mangelágán njuolggadusat got galgá dahkat go cummista goabbat guoimmi, ovdamearkka dihte man guhkás galgá coggalit njuokčama dehe man olu galgá sirret baksamiid, muhto dan mearrida ieš. |
Yleensä tapahtumat etenevät omalla painollaan suutelun aikana. |
Dávjjimusat láve dat čoavdásit ieš go cummásta soapmása. |
Kannattaa kuitenkin aloittaa varovasti, jotta ei tunkeutuisi kielellä liian rajusti toisen suuhun. |
Muhto okta ráva lea álgge várrogasat ahte it deatte njuokčama ja lihkat dan garrasit nuppi njálmmis dakkaviđe. |
Erilaisten tapojen kokeileminen tuntuu yleensä molemmista kivalta. |
Láve leahkit buorre goappešiidda jus geahččaladdá. |
Suoraan edestäpäin suutelu voi olla hankalaa, koska nenät osuvat helposti vastakkain. Sen vuoksi päätä kannattaa taivuttaa hieman sivulle. |
Lea váttis cummistit soapmása njuolga ovddos daningo njunit álkit nordasit oktii, danin láve dárbbahit vehá állet oaivvi vai olaha. |
Suutelun aikana voi olla helpointa hengittää nenän kautta. |
Sáhttá leahkit buorre vuoigŋat njuniin go cummista soapmása. |
Kokeilemalla oppii parhaiten, mikä tuntuu hyvältä. |
Ferte geahččaladdat mii orru buoremus. |
Suutelu onnistuu hyvin myös hammasrautojen tai lävistysten kanssa. |
Bátnestellegiin dehe sáhttá cummistit buorehit. Sáhttá maid cummistit guhtet guoimmi goruda. |
Myös toisen kehoa voi suudella. Suudeltavista kohdista päätetään yhdessä kumppanin kanssa. |
Gosa gorudis cummista dehe háliida cummistuvvot mearrida ieš dainna geainna cummástallá ja cummástallo. |
Halailu ja syleily |
Sallumat ja ráhkástaddamat |
Kehon halailu ja syleily tuntuu miellyttävältä. |
Sáhttá dovdot somán guldalit soapmása eará goruda, ovdamearkka dihte sallumiin ja njávkamiin. |
Halailla ja syleillä voi vaatteet päällä tai ilman vaatteita. |
Sáhttá njávkat ja sallut sihke biktasiiguin ja biktasiidhaga. |
Mitä hyväillessä oikeastaan tapahtuu? |
Got ráhkástallá, rievtti mielde? |
Hyväilyksi kutsutaan yleensä sitä, kun suudellaan, halaillaan tai syleillään jotakuta. |
Ráhkástallat lávejit gohčodit go olmmoš cummástallá, cummistallá, salastallá ja njávká soapmása. |
Suutelu ja halailu voi siis samanaikaisesti olla hyväilyä. |
Cummástallan ja salastallan seamma áigge sáhttá nappo leahkit ráhkástallan. |
Myös syleily ja kehon suukottelu voi olla hyväilyä. |
Jur dego goruda njávkan ja cummisteamit sáhttet maid leahkit ráhkástallan. |
Hyväillessä voi painautua ja hankautua toista vasten. |
Go ráhkástallá sáhttá maid deaddit ja ruvvet iežaska nuppiideaskka vuostá. |
Hyväillä voi monin eri tavoin, esimerkiksi rauhallisesti tai kovaa ja intensiivisesti. |
Ráhkástallat sáhttá máŋgga ládje, ovdamearkka dihte ráfálaččat ja siivvuid dehe garrasit ja giivásiid. |
Usein tapa vaihtelee hyväilyn aikana. |
Dávjá ráhkástallan variere dagadettiin. |
Se voi myös vaihdella kerrasta ja henkilöstä toiseen. |
Dat sáhttá maid varieret geardi gearddiinis ja olbmos olbmui. |
Hyväillä voi vaatteet päällä, vähissä vaatteissa tai alasti. |
Ráhkástallat sáhttá bivttas nalde, unnán biktasiiguin dehe jur álás. |
Hyväillä voi myös eri asennoissa, kuten seisten, istuen tai makuulla. |
Ráhkástallat sáhttá maid sierra rumašguottuin ovdamearkka dihte čuoččut, čohkkut, dehe veallut. |
Hyväilyä vähissä vaatteissa tai ilman vaatteita kutsutaan myös pettingiksi. |
Ráhkástallan sakka ja unnán dehe bivttaskeahttá gohčoduvvo muhtumin roavesráhkástallamin. |
Jotkut kutsuvat hyväilyä kuherteluksi. |
Muhtimat gohčodit ráhkástallama duivin. |
Kuhertelu voi kuitenkin tarkoittaa myös muita asioita. |
Muhto duivi sáhttá mearkkašit eará áššiid. |
Joidenkin mielestä kuhertelu tarkoittaa flirttailua tai seksin harrastamista jonkun kanssa. |
Muhtimat atnet ovdamearkka dihte ahte duive go njoallu dehe anaša soapmásiin dehe soamis earáiguin. |
Henkilöä, jonka kanssa sitä on tehnyt, voi myös kutsua nimellä. |
Olbmo geainna lea dahkan dan sáhttá maid gohčoduvvot duivin. |
Mikä tekee suutelusta ja hyväilystä mukavaa? |
Mii dahká cummástallama ja ráhkástallama somán? |
Läheisyys ja hyväily saavat ihon, kielen ja huulet reagoimaan ja lähettämään aivoihin signaaleja, jotka kertovat sen tuntuvan hyvältä ja jännittävältä. |
Leahkit lahka ja njávkojuvvot soapmásis dagaha ahte liiki, njuovčča ja baksamat reagerejit ja sáddejit signálaid vuoigŋasiidda ahte dat dovdo somá ja jierástuvvan. |
Hyväily voi myös saada aikaan kiihottumista. |
Dat sáhttá maid dagahit ahte šaddá himolaš. |
Kehon hermot, jotka vastaavat tuntoaistista, lähettävät signaaleja aivoihin. |
Goruda nearvvat dat dikšot dovddu ja sáddejit signálaid vuoigŋasiidda. |
Jotta hyväily tuntuisi mukavalta ja miellyttävältä, on tärkeää, että molemmat osapuolet haluavat sitä. |
Vai dovdolii somá ja hearvái ráhkástallat lea dehálaš ahte sihke ieš ja dat geainna ráhkástallá háliida dahkat dan. |
Kaikki eivät nauti suutelusta ja hyväilystä yhtä paljon. |
Sierra olbmot liikojit sierra olu cummástallamii ja ráhkástallamii. |
Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tuntea, vaan täytyy kuunnella itseään ja todeta pitääkö suutelusta ja hyväilystä vai haluaako tuntea läheisyyttä muilla tavoin. |
Ii leat mangelágán rivttes dehe vearu vuohki dovdat muhto oažžu guldalit iežas liikogo ahte lea somá cummástallat ja ráhkástallat dehe háliidago milloseappot dovdat lagašvuođa eará ládje. |
Jokaisella on aina oikeus sanoa, jos ei halua suudella tai hyväillä, tai jos jokin ei tunnu hyvältä. |
Olbmos lea álo riekti gieldit jus ii hálit cummástallat dehe ráhkástallat dehe jus juoga ii oro buorre dalle go dahká dan. |
Ei tule koskaan suudella tai hyväillä vain siitä syystä, että joku toinen sitä haluaa. |
Ii galgga goassege leahkit mielde cummástallame ja ráhkástallame beare dan dihte ahte soamis eará háliida dan. |
Kaikki maistuvat ja tuoksuvat erilaisilta. |
Buohkat smáhkkejit ja haksojit sierraládje. |
Haju ja maku vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä on syönyt, miten on peseytynyt, miltä vaatteet tuoksuvat ja niin edelleen. |
Mot hakso ja smáhkke muhtto maid ovdamearkka dihte dan sivas maid lea borran mot lea basadan mot biktasat haksojit ja nu viidáseappot. |
Jos on vilustunut ja kärsii infektiosta, esimerkiksi suu voi haista erilaiselta kuin muulloin. |
Jus lea galbmon ja olbmos lea infekšuvdna nu sáhttá ovdamearkka dihte njálbmi haksot earáládje go muđuin. |
Voiko hyväilystä tulla raskaaksi tai saada seksitauteja? |
Sáhttágo šaddat áhpeheapmin dehe oažžut sohkabealedávddaid go ráhkástallá? |
Hyväilystä ei voi tulla raskaaksi. |
Olmmoš ii sáhte šaddat áhpeheapmin ráhkástallamis. |
Siitä ei voi myöskään saada seksitautia. |
Iige sáhte oažžut sohkabealedávddaidge. |
Hyväily on näin ollen sekä hyvä että turvallinen tapa olla lähellä toista. |
Ráhkástallan lea sihke somás ja sihkkaris vuohki leahkit soapmása lahka. |