Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet |
Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat ja sin giella |
Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet |
Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat ja sin giella |
Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset. |
Ruoŧasuopmelaččat, judalaččat, romerat, sámit ja durdnoslaččat leat Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat. |
Kullakin ryhmällä on pitkään ollut kielellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus kansallisen yhteyden ohella. |
Dat mearkkaša ahte sis lea guhkes gielalaš – ja kultuvrralašoktavuohta našuvnnalaš oktavuođa siste. |
Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin näistä kansallisista vähemmistöistä. |
Lea juohke persovnna iežas ášši mearridit gullogo ovtta dáidda našuvnnalaš minoritehtaide dehe ii. |
Kyse on siitä, mihin ryhmään yksilö samaistuu ja minkä kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta. |
Lea jearaldat man jovkui identifiere iežas ja dovdá oktavuođa. |
Valtiopäivät tunnustivat nämä viisi ryhmää kansallisiksi vähemmistöiksi vuonna 1999. Vuonna 2010 tuli voimaan uusi laki, joka vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja vähemmistökielten asemaa. |
Riikkabeaivvit dohkkehii 1999 dán vihtta joavkku našuvnnalaš minoritehtan. 2010 bođii ođđa láhka mii nanostahttá našuvnnalaš minoritehtaid rivttiid ja minoritehtagielaid saji. |
1177 Vårdguiden ja Umo.se julkaisevat useita terveyteen, hoitoon ja hoitoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tekstejä viiden kansallisen vähemmistön kielten kahdellatoista tunnustetulla varieteetilla. |
1177 dikšunofelaš ja Umo.se almmostahttet muhtin deavsttaid dearvvasvuođas, divššus ja rivttiin divššus dan viđa našuvnnalaš minoritehta gielaid guovttenuppelogi dohkkehuvvon variašuvnnaide. |
Olemme noudattaneet käännöksissä Kielineuvoston suosituksia, ja tekstit on tarkistettu yhdessä vähemmistöjen edustajien kanssa. |
Mii leat čuvvon Giellaráđi ávžžuhusaid go mii leat dahkan jorgalemiid, ja deavsttat leat dárkkistuvvon ovttas minoritehtaovddasteddjiiguin. |