Tupakoiva ihminen imee itseensä tuhansia myrkyllisiä aineita.
Go borgguha njammá alccesis duhatnáriid mirko ávdnasiid.
Tupakointi voi aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia, ja noin joka toinen tupakoitsija kuolee nuorempana kuin tupakoimaton ikätoveri.
Borgguheapmi sáhttá dagahit sierra vahágiid ja buozanvuođaid, ja sullii juohke nubbi olmmoš gii borgguha jápmá ovdalgo son livččii jápmán borggutkeahttá.
Tupakka on myös kallista, se voi aiheuttaa aknea, heikentää fyysistä kuntoa ja vähentää seksihaluja.
Dan lassin duhpát lea divrras, ja sáhttá dagahit nákkiid, heajut veadjima ja unnit seksahálu.
Silti monet nuoret aloittavat tupakoinnin ollakseen cooleja tai siistejä.
Goittotge lea dábálaš ahte borgguhišgoahtá vai lea buorre ja čorgat.
Nuorten suojelemiseksi tupakoinnin vaaroilta on olemassa laki, jonka mukaan alle 18-vuotiaat eivät saa ostaa tupakkaa.
Suddjen dihte nuoraid duhpáha váriin, lea leahkime láhka mii dadjá ahte ii oaččo oastit duhpáha vuollái 18 jahkásažžan.
Tupakkaa voidaan polttaa savukkeina, sikareina, pikkusikareina, piipussa tai vesipiipussa.
Sáhttá borgguhit duhpáha sigareahttan, sigáran, sigarillan ja čáhcebiipun.
Savukkeet ovat näistä yleisimpiä.
Sigareahtat leat dábálepmosat.
Savukkeesta tuleva savu sisältää noin 4 000 erilaista kemikaalia.
Sigareahtat eai siskkil beare duhpáha, čahkkehuvvon suovas leat sullii 4000 kemiijalaš ávdnasa.
Monet niistä voivat aiheuttaa syöpää.
Máŋggat dain addet borasdávdda.
Vaarallisimpia aineita ovat:
Váraleamos ávdnasat leat:
Nikotiini on aine, joka on sallittu ainoastaan tupakassa ja tuotteissa, jotka auttavat lopettamaan tupakoinnin tai nuuskaamisen.
Nikotiidna, ávnnas mii lea sállejuvvon duhpáhis ja buktagiin mat veahkehit dan gii háliida heaitit borgguheamis ja nuskomis.
Nikotiini on niin vaarallista, että neljän savukkeen nikotiinin siirtyminen suoraan vereen aiheuttaisi kuoleman.
Nikotiidna lea nu váralaš ahte jus oččolii nikotiinna njealji sigareahtas njuolga varrii jámálii.
Syaanivety, myrkyllinen kaasu.
Syanvehta, mirkkolaš gása.
Hiilimonoksidi, myrkyllinen kaasu, jota on muun muassa auton pakokaasussa.
Čitnaoksiida, mirkkolaš gása mii lea e.e. biilabázahassuovas
Terva, joka sisältää monia eri aineita, joista osa voi aiheuttaa syöpää.
Darvi siskkilda máŋggaid sierra ávdnasiid, oassi dain sáhttet dagahit borasdávdda.
Savukkeiden sisältämää tervaa käytetään lisäksi asfaltin ja maalien valmistuksessa.
Dan lassin sigareahtain gevtojuvvo darvi earet eará asfálttain ja molenfearggain.
Muita vaarallisia aineita ovat esimerkiksi lyijy, kadmium, ammoniakki, bentseeni ja radioaktiivinen polonium.
Ovdamearka eará váralaš ávdnasiin leat ladju, kadmiuma, ammoniáhkka, benzena ja rádioaktiivvalaš poloniuma.
Miksi tupakointi aloitetaan?
Manin olmmoš borgguhišgoahtá?
Usein ensimmäiset tupakkakokeilut tapahtuvat kavereiden seurassa.
Dábáleamos lea ahte lea olbmáiguin go vuosttaš geardde geahččala borgguhit.
Nuoret haluavat kokeilla miltä se maistuu ja tuntuu.
Háliida geahččalit got dat smáhkke ja dovdo.
Ehkä tupakointi vaikuttaa siistiltä.
Soaitá atnit ahte dat lea lávva.
Lähes kenenkään mielestä tupakka ei maistu hyvältä ensimmäisellä kerralla.
Dat ii measta geange mielas leat buorre vuosttaš geardde.
Osa nuorista tupakoi näyttääkseen tai tunteakseen itsensä vanhemmaksi tai itsevarmemmaksi.
Muhtimat borgguhit orrun ja dovdan dihte boarráseabbon, dehe iešráđáleabbon.
Monien mielestä tupakointi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta niiden kanssa, jotka tupakoivat.
Olmmoš sáhttá atnit ahte šaddá álkit leahkit eará olbmuiguin, geat maid borgguhit.
Tupakoinnin vaaroista ollaan tietoisia
Eatnasat dihtet ahte dat lea váralaš
Useimmat ihmiset tietävät tupakoinnin vaaroista.
Eatnasat dihte ahte lea váralaš borgguhit.
On helppo ajatella, että sairaudet eivät koskettaisi itseä, tai että lopettaa ennen haittavaikutusten ilmenemistä.
Muhto lea álki jurddašit ahte buozanvuođat eai deaivva su, dehe ahte galgá heaitit ovdalgo šaddá váralažžan.
Tupakoinnin aloittamisen jälkeen kehossa voi nopeasti huomata tiettyjä vaikutuksia, esimerkiksi kunnon heikentymisen.
Jus borgguhišgoahtá leat dihto áššit maid sáhttá fuomášit oalle jođánit, ovdamearkka dihte ahte oažžu heajut veadjima.
Tämä johtuu siitä, että kehon hapenottokyky heikkenee, ja tupakassa oleva nikotiini saa sydämen lyömään nopeammin.
Dat vuolgá das ahte gorut šaddá heajubun váldit sivrraáimmus jus borgguha, ja nikotiidna mii lea duhpáhis oažžu váimmu časkit jođáneappot.
Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä suurempi riski on tulla riippuvaiseksi ja altistua tupakoinnin aiheuttamille terveyshaitoille ja sairauksille.
Mađi árabut eallimis borgguhišgoahtá, dađi stuorit riska lea šaddat sorjavažžan ja vai oažžu vahágiid ja skibasvuođaid borgguheamis.
Ennen kuin keuhkot ovat kehittyneet täyteen mittaansa, ne ovat erityisen herkät savulle.
Ovdalgo geahppat ovdánan válmmasin lea erenomaš hearkkit duhpáhii.
Vaikka alle 18-vuotiaiden ei pitäisi saada käsiinsä tupakkaa, monet aloittavat tupakoinnin jo tätä nuorempina.
Vaikko rievtti mielde ii galgga sáhttit oažžut duhpáha jus lea vuollái 18 jagi, álget máŋggat geat leat nuorabut borgguhit.
Passiivinen tupakointi
Passiivvalaš borgguheapmi
Tupakoivien ihmisten läheisyydessä, esimerkiksi samassa huoneessa oleileva, saa kehoonsa savussa olevia kaasuja.
Jus lea lahka olbmuid geat borgguhit, ovdamearkka dihte seamma lanjas, oažžu alccesis gásaid mat leat duhpáhis.
Tätä kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi.
Dat gohčoduvvo passiivvalaš borgguheapmin.
Koska myös passiivinen tupakointi on vaarallista, tupakointi on kielletty ravintoloissa, kahviloissa, työpaikoilla ja julkisissa sisätiloissa.
Daningo passiivvalaš borgguheapmi lea maid váralaš lea borgguheapmi gildojuvvon restauráŋggain, kaféain, bargobáikkiin ja almmolaš báikkiin.
Tupakoinnin lopettaminen
Heaitit borgguheames
Tupakka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.
Lea álki šaddat sorjavažžan duhpáhis.
Jo muutaman savukkeen jälkeen aivot voivat tulla riippuvaisiksi nikotiinista.
Beare moatti sigareahta maŋŋel sáhttát vuoiŋŋahat šaddat sorjavažžan nikotiinnas.
Riippuvaisuus tarkoittaa sitä, että keho on tottunut saamaan nikotiinia, ja sen saannin loppuminen aiheuttaa vieroitusoireita.
Leahkit sorjavaš duhpáhis mearkkaša ahte gorut lea hárjánan oažžut nikotiinna, ahte šaddá váivin jus ii oaččo borgguhit, nu gohčoduvvon biehttalanváivvit.
Myös itse tupakalla käynti aiheuttaa riippuvuutta ja tupakoinnista tulee tapa.
Muhto olmmoš maid darvána geavaheapmái, šaddá dáhpin borgguhit.
Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, vaikka siitä haluaisikin eroon.
Lea váttis heaitit borgguheames, vaikko háliidage leahkit friddja das.
Lopettaminen on kuitenkin mahdollista, ja mitä aiemmin lopettaa, sen parempi.
Muhto dat lihkostuvvá ja mađi nuorabun heaitá borgguheames dađi buoret dat lea.
Useimpien haittojen ja sairauksien riski pienentyy lopettamisen jälkeen.
Eanaš vahágat ja skibasvuođat maid borgguheapmi addá, sáhttet jávkat jus heaitá.
Hyviä syitä olla polttamatta:
Buorit ákkat leahkit borggutkeahttá
Rahaa riittää muuhunkin, koska tupakka on kallista.
Sáhttá leahkit ruhta earái, daningo lea divrras borgguhit
Fyysinen kunto pysyy parempana, jos ei tupakoi.
Olmmoš veadjá buorebut jus ii borggut.
Tupakoimaton ihminen on terveempi, nyt ja tulevaisuudessa.
Olmmoš lea dearvasit sigareahtaid haga, sihke dál ja boahttevaš áigge.
Elinikä luultavasti pitenee.
Lea jáhkihahtti ahte olmmoš oažžu guhkit eallima jus ii borggut.
Välttyy tekemästä vanhempia ja muita läheisiä vihaisiksi ja pettyneiksi.
Vealtá dahkamis váhnemiid ja earáid hilbadin ja beahtáhallan.
Ei tarvitse olla riippuvainen ja tuntea vieroitusoireita, kuten tupakanhimoa, hermostuneisuutta tai levottomuutta.
Vealtá leahkime sorjavaš ja dovdat biehttalanváivviid dego leahkit duhpáthálot, leahkit jierásmuvvan dehe leabohin.
Vaatteet eivät haise tupakalta.
Biktasiin ii leat duhpáthádja.
Hengitys ei haise pahalta ja hampaat eivät kellerrä.
Ii dárbbat oažžut heajos vuoigŋama dehe fiskes bániid.
Alle 18-vuotias voi viettää aikaansa mukavamminkin kuin yrittäen saada käsiinsä tupakkaa.
Jus olmmoš lea vuollái 18 jagi sáhttá dahkat somás áššiid iežas áiggiin go ahte geahččalit oažžut duhpáha.
Välttyy saamasta ryppyjä ennenaikaisesti.
Vealtá oažžumis nárvviid ovdal áiggi.
Tupakanviljely tuhoaa ympäristöä monin tavoin, ja viljelijät kärsivät myrkyllisistä torjunta-aineista.
Duhpátgilvin billista birrasa máŋgga ládje ja gilvit vaháguvvet mirko dustenávdnasiin.
Jos ei ole varma, aloittaako tupakoida vai ei, voi kokeilla tehdä listan tupakoinnin hyvistä ja huonoista puolista.
Jus eahpida galgágo borgguhit dehe ii, jus sáhttá geahččalit dahkat listtuid oavdduiguin ja heajos beliiguin.
Lista voi sisältää pieniä ja suuria asioita, jotka koskevat muun muassa omaa elämää, muita ihmisiä ja ympäristöä.
Sáhttet leahkit una áššit ja stuora áššit, mat gusket iežas eallima, eará olbmuid, birrasa ja eará.
Jokainen laatii oman listansa ja tekee itse päätöksen tupakoinnin suhteen.
Dat leat iežas listtut, ja olmmoš ieš mearrida man galgá čuovvut, got háliida dahkat borgguhemiin.