Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen	Guoiggus buoret iešdovdui
Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen	Guoiggus buoret iešdovdui
Omaa itsetuntoaan voi kohentaa monin eri tavoin.	Lea olu maid sáhttá dahkat iežas iešdovddu nanostahttimii.
Tässä muutamia kokeilunarvoisia vinkkejä:	Dá leat moadde ášši maid sáhttá geahččalit:
Itsetunnoltaan heikko ihminen juuttuu helposti omaan itseen liittyviin kielteisiin ajatuksiin.	Jus olbmos lea heajos iešdovdu darvána álkit negatiivvalaš jurdagiidda man heitot son lea.
Kielteisiä ajatusmalleja voi yrittää muuttaa pohtimalla onko tällaisista ajatuksista itselle hyötyä.	Go olbmos leat jurdagat ahte lea heitot sáhttá geahččalit gaskkaduhttit daid jearramiin alddis: veahkehago mu jurddašit ná?
Onko todellakin niin, että en ole hyvä missään?	Leago duođain duohta ahte in leat buorre mastege?
Päästäkseen irti omaa ulkonäköä ja kykyjä koskevista ajatuksista, jolla ei ole tekemistä itsetunnon kanssa, voi pyytää luotettavia ihmisiä kertomaan, millaisista ominaisuuksista muut ihmiset pitävät itsessä.	Beassamiin eret jurdagiin hámis ja olahemiin, main ii leat dahkamuš iešdovddus sáhttá jearrat olbmuin geaidda luohtiha maidda su iešvuođaide sii liikojit.
Tuttavaa voi pyytää tekemään ominaisuuksista listan, jonka voi asettaa näkyvälle paikalle.	Sáhttá sihtat persovnna čállit listtu man bidjá hui oidnosii.
Voi myös pohtia millaisista ominaisuuksista pitää toisissa.	Sáhttá maid jurddašit maidda earáid iešvuođaide liiko.
Mikä oikeastaan on tärkeää?	Mii rievtti mielde lea dehálaš?
Että henkilö on ja saa parhaat numerot kokeista vai utelias, huomaavainen, fiksu, kekseliäs ja rohkea henkilö, joka uskaltaa olla oma itsensä?	Leahkit, buoremus geahččalemiin skuvllas dehe ahte lea sáhkkái, olmmošlaš, viissis, hutkái ja rohkkes persovdna gii duostá leahkit iešolmmái?
Hyvät suhteet ystäviin, seurustelukumppaniin ja perheeseen vahvistavat itsetuntoa.	Dat nanostahttá iešdovddu go leat buorit oktavuođat earáide, ustibiidda, ráhkisvuođaoktavuođaide ja vehkii.
Jos oman perheen jäsenet tai muut läheiset puhuvat toisilleen ilkeästi, voi pyytää heitä lopettamaan.	Jus persovnnat ovttaskasa veagas dehe lahkosiin dadjet ilgadis áššiid nuppiideaset, sáhttá bivdit sin heaitit.
Ehkä jokainen voisi sen sijaan sanoa toisilleen jotain positiivista?	Soaitá sáhttit bivdit nuppiideaset dadjat juoidá positiivvalaččat guhtet guoimmis.
Itsetuntoa voi vahvistaa tekemällä asioita, joita ei tavallisesti tekisi.	Sáhttá dahkat áššiid maid ii láve.
Jos oppitunnilla ei koskaan viittaa ensimmäisenä, voi yrittää tehdä niin seuraavalla oppitunnilla.	Jus olmmoš ii goassege láve leahkit dat gii vuosttažin geige gieđa, sáhttá geahččalit dahkat dan boahtte diimmus.
Tai voi yrittää sanoa vastaan seuraavan kerran, kun joku yrittää tehdä itsestään hauskan jonkun toisen kustannuksella, voi hakea mieleistään työtä, soittaa jollekin, josta välittää tai näyttää kaverille kirjoittamansa tarinan.	Dehe geahččala protesteret nuppe háve jus soamis geahččala leaikkastit nuppi olbmo goasttádusain, ohcat barggu man mielainis háliida, riŋget soapmásii geas liiko dehe čájehit olbmái novealla man lea čállán.
Sen sijaan, että pohtisi menneisyydessä tapahtuneita epäonnistumisia, voi yrittää hyväksyä tapahtuneet asiat ja silloin koetut tunteet.	Dan sajis go darvánit dakkár jurdagiidda mat leat leamaš boastut ovdal eallimis, sáhttá geahččalit dohkkehit dan mii lea dáhpáhuvvan ja daid dovdduid mat ledje dalle.
Jos esimerkiksi kokee, että omat vanhemmat eivät olleet lapsuudessa riittävän kannustavia, ehkä tällä hetkellä omassa lähipiirissä on välittäviä ja kannustavia ihmisiä.	Jus ovdamearkka dihte atná ahte su váhnemat eai movttiidahttán eaige oaidnán nuogis go ovttaskas lei unni, soitet leahkit earát birrasis juste dál geat liikojit ovttaskassii ja nanostahttet ovttaskasa.
Voi myös pohtia, mitä voisi tällä hetkellä tehdä voidakseen paremmin.	Sáhttá maid jearrat mii lea buoremus dahkat jur dál.
Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että menneitä asioita ei saisi surra, vaan päinvastoin asiaa on ehkä tarve surra tietyn ajan ja mennä sitten eteenpäin.	Dat ii dárbbat mearkkašit ahte ii oaččo čájehit ahte lea surolaš áššiid dihte mat leat dáhpáhuvvan, baicce soaitá dárbbahit moraštit muhtin áigodaga ja de mannat viidáseappot.
Nuorisopaneelin parhaat vinkit	Nuoraidpanela buoremus guigosat
UMO:n oma nuorisopaneeli kertoo parhaat vinkkinsä itsetunnon kohentamiseen:	UMO iežas nuoraidpanela addá buoremus guigosiid got sáhttá oažžut buoret iešdovddu:
Yritä olla rohkea ja uskalla enemmän: seiso rohkeasti mielipiteidesi takana, uskalla kysyä jos et tiedä, uskalla nolata itsesi ja uskalla nauraa itsellesi.	Olmmoš sáhttá geahččalit leahkit erenomáš roahkkat ja duostat vehá eanet: duostat doalahit iežas oainnu, duostat jearrat dakkára man ii dieđe, duostat hehppet iežas ja duostat fállat iežas.
Vietä aikaa mukavien ja luotettavien ihmisten kanssa. Jos edessä on hermostuttava tai pelottava tilanne, kuuntele lempimusiikkiasi.	Olmmoš sáhttá dovdat iežas roahkkadeabbon ja nannoseabbon jus guldala musihka masa liiko hui sakka, go lea ovdamearkka dihte manname juosat man ovddas dovdá eahpesihkkarvuođa, dehe seamma áigge go dahká juoidá man atná vehá balahahttin.
Se saa sinut tuntemaan itsesi rohkeammaksi ja vahvemmaksi.	Olmmoš sáhttá šaddat buorebun váldit vuostá rámi ja smáđáhkisvuođačájeheami.
Ota vastaan kiitoksia ja kehuja. Jos se tuntuu kiusalliselta, hengitä syvään, kiitä ja salli itsesi nauttia saamistasi kehuista.	Dan sajis ahte atnit dan soameheapmin, sáhttá váldit čiekŋalis vuoiŋŋanasa, dadjat giitu ja sállet dan man persovdna dadjá vuodjut ja sállet iežas leahkit ilolaš dan dihte.
Kehu itseäsi ja ole tyytyväinen, kun olet esimerkiksi tehnyt läksyt tai soittanut hankalalta tuntuneen puhelun.	Olmmoš sáhttá addit alccesis ávžžuhusa ja sállet iežas dovdat duhtivažžan ovdamearkka dihte go lea dahkan leavssu dehe go lea doaimmahan váivves riŋgema.
Yritä olla hyvä ja kannustava ystävä ja vietä aikaa kavereiden kanssa, jotka kannustavat ja pitävät sinusta juuri sellaisena kuin olet.	Olmmoš sáhttá leahkit buorre ja doarju ustit ja ieš válljet olbmáid geat movttiidahttet ovttaskasa ja liikojit ovttaskassii dakkárin go son lea.
Viljele kohteliaisuuksia ja osoita arvostusta muita ihmisiä kohtaan.	Olmmoš ii galgga doallat iežas siste smáđáhkisvuođačájehemiid baicca čájehit guhte guoibmái árvvusatnima.
Halaa paljon!	Salastallat olu!
Vaikka itseluottamus ja itsetunto eivät ole sama asia, itsetunto kasvaa ja kehittyy, kun teet asioita, joissa koet olevasi hyvä.	Vaikko iešluohttámuš ja iešdovdu ii leat seamma ášši, sáhttá iešdovdu lassánit ja ovdánit go olmmoš dahká áššiid main lea buorre.
Tee lista asioista, joista pidät itsessäsi.	Čále muitui áššiid main don liikot alddát.
Tee lista asioista, jotka tekevät sinut onnelliseksi.	Čále muitui áššiid mat dahket du ilolažžan.
Tee itselle mielekkäitä asioita tai jotain, mitä et ole koskaan ennen tehnyt.	Bija ulbmila iežat beaivái, ovdamearkka dihte ahte don galggat dahkat juoidá masa don liikot dehe juoidá man it goassege ovdal leat dahkan ja leahkit beroškeahttá das manaigo bures dehe heajuid, šattaigo ropmi dehe fasti.
Itsetunto liittyy omaantuntoon.	Iešdovdu gullo oktii olbmo oamedovdduin.
Jos käyttäytyy ilkeästi, saa itselleen huonon omatunnon ja pahan mielen.	Jus olmmoš lea bahá, oažžu heajos oamedovddu ja veadjá heajuid.
Sen sijaan lempeä ja kiltti ihminen voi paremmin ja saa myös paremman itsetunnon.	Vuostegeahči dáhpáhuvvá jus lea buorre ja siivos olmmoš, dalle olmmoš veadjá buorebut ja oažžu maid buoret iešdovddu.
Hyvä ja tukeva opettaja voi parantaa minäkuvaa.	Buorre oahpaheaddji gii doarju ovttaskasa sáhttá loktet ovttaskasa iešgova.
Hae tarvittaessa apua esimerkiksi nuorisovastaanoton psykologilta tai kuraattorilta.	Oza veahki psykologas dehe kuratoris jus dárbbahuvvo, ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimis.