pähkinänkuoressa	Dásseárvoláhka oanehaččat
Tasa-arvolain tarkoituksena on  estää sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syr jintä  edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja  parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.	Dásseárvolága dárkkuhussan lea eastit sohkabeali vuođul dáhpáhuvvan njulges ja eahpenjulges vealaheami ovddidit nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu ja buoridit nissoniid sajádaga erenomážit bargoeallimis.
Laki ei koske  kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnon harjoitukseen liittyvää toimintaa  lain nojalla ei voida puuttua perheen sisäisiin asioihin eikä ihmisten yksityiselä mään.	Láhka ii guoskka kirku ja eará oskkoldatovttastumiid oskkueallimii gullevaš doaimmaid lága vuođul ii sáhte darvánit bearraša siskkáldas áššiide iige olbmuid priváhtaeallimii.
 Lain virallinen nimi on Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.	Lága virggálaš namma lea Láhka nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvus.
Miksi tasa-arvolakia tarvitaan	Manin dásseárvoláhka dárbbašuvvo
Naisten ja miesten oikeudet ja velvollisuudet ovat yleensä lakien mukaan samanlai set.	Nissoniid ja albmáid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat leat lágaid mielde dábálaččat seammaláganat.
Naisten ja miesten asema on kuitenkin käytännössä eri elämänalueilla erilainen.	Nissoniid ja albmáid sajádat lea goittotge praktihkas sierra eallindiliin earalágan.
Ero näkyy varsinkin työelämässä: naiset ovat yleensä huonommin palkattuja, heikommassa ammattiasemassa ja heidän mahdolli suutensa edetä työssään ovat kehnommat.	Erohus vuhtto eandalitge bargoeallimis: nissoniin lea dábálaččat fuonit bálká, sii leat ámmátlaččat heajut sajádagas ja sin vejolašvuođat ovdánit barggus leat fuonibut.
Nämä erot ovat pysyneet varsin samanlaisina, vaikka yhteiskunnassa on muuten tapahtunut viime vuosikymmeninä suuria muutoksia.	Dát erohusat leat bisson oalle seammaláganin, vaikke servodat lea muđui nuppástuvvan maŋimuš logijagiid áigge olu.
Työmarkkinat ovat jakautuneet miesten ja naisten aloihin.	Bargomárkanat leat juohkásan albmáid ja nissoniid ámmátsurggiide.
Vain 15 prosenttia suomalaisista työskentelee aloilla, joilla on suunnilleen saman verran naisia ja miehiä.	Dušše 15 proseantta suopmelaččain bargá surggiin, mainna leat sullii seamma veardde nissonat ja albmát.
Naisten työssäkäynti on Suomessa lähes yhtä yleistä kuin miesten.	Nissoniid barggusjohtin lea Suomas measta seamma dábálaš go albmáid.
Vuonna 2003 kuului työikäisistä (15–64-vuotiaista) naisista noin 72 prosenttia ja miehistä noin 76 prosenttia työvoimaan.	J. 2003 gulle bargoahkásaš (15-64-jahkásaš) nissoniin sullii 72 proseantta ja albmáin sullii 76 proseantta bargofápmui.
Huolimatta tasa-arvolaista, EU-lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä ei ole toteutunut.	Fuolakeahttá dásseárvolágas, EU-láhkaásaheamis ja riikkaidgaskasaš soahpamušain seamma bálká seammá dahje seammaárvosaš barggus ii leat ollašuvvan.
Kaikista palkansaajista naisten ja miesten palkkaero on edelleen noin 18 prosenttia miesten hyväksi.	Buot bálkáoažžuin nissoniid ja albmáid bálkáerohus lea ain sullii 18 proseantta albmáid buorrin.
Työmarkkinoiden kahtiajakautuminen sukupuo len perusteella, työkokemus tai koulutus eivät yksin selitä palkka eroja – palkkaerot johtuvat siis myös sukupuolesta.	Bargomárkaniid juohkáseapmi sohkabeali vuođul, bargohárjánupmi dahje skuvlejupmi ii okto čilge bálkáerohusaid - bálkáerohusat bohtet nappo maiddái sohkabealis.
Tasa-arvon toteutuminen on yhteinen etu	Dásseárvvu ollašuvvan lea oktasaš ovdu
Tasa-arvolain tavoitteena on, että naisten ja miesten tasa-arvo toteutuisi käytännös sä.	Dásseárvolága dárkkuhussan lea, ahte nissoniid ja albmáid dásseárvu ollašuvašii praktihkas.
Tasaarvon saavuttaminen on koko yhteiskunnan edun mukaista.	Dásseárvvu duohtandahkan lea olles servodaga ovddu mielde.
Kun naiset ja miehet voivat osallistua tasavertaisesti yhteiskunnan eri tehtäviin, kansan henkiset voimavarat tulevat tehokkaimmin käyttöön yhteiseksi hyväksi ja eri ihmisten tarpeet parhaiten huomioon otetuiksi.	Go nissonat ja albmát sáhttet oassálastit ovttaveardásaččat servodaga sierranas bargguide, álbmoga vuoiŋŋalaš resurssat bohtet beaktilabbot atnui buohkaid buorrin ja sierra olbmuid dárbbut buoremusat vuhtii váldojuvvot.
Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että tasa-arvo toteutuu ja sukupuo leen perustuva syrjintä estetään kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla ja että syrjitylle taataan tehokas oikeussuoja.	Servodaga vuoiggalašvuohta gáibida, ahte dásseárvu ollašuvvá ja sohkabeali vuođul dáhpáhuvvan vealaheapmi estojuvvo buot servodateallima surggiin ja ahte vealahuvvon olbmui dáhkiduvvo beaktilis riektesuodji.
Tasa-arvolailla pyritään erityisesti parantamaan naisten asemaa työelämässä.	Dásseárvolágain figgojuvvo erenomážit dasa, ahte buoriduvvo nissoniid sajádat bargoeallimis.
– sukupuoleen perustuva syrjintä on sen mukaan kielletty kaikessa yhteis kun nallisessa toiminnassa ja kaikilla elämänalueilla, joita ei nimenomaan ole jätetty lain soveltamisalan ulkopuolelle.	Dásseárvoláhka lea muddehanviidodaga dáfus oppalaš – sohkabeali vuođul dáhpáhuvvan vealaheapmi lea dan mielde gildojuvvon buot servodaga doaimmain ja buot eallinsurggiin, mat eai namalassii leat guđđojuvvon lága muddehanviidodaga olggobeallái.
Euroopan unionin jäsenenä Suomea sitovat EU:n perustamissopimukset, tasa-arvodi rektiivit ja yhteisön oikeuskäytäntö.	Eurohpá uniovnna lahttun Suoma čatnet EU vuođđudansoahpamušat, dásseárvodirektiivvat ja ovttastumi riektevuogádat.
Tasa-arvolakia on uudistettu	Dásseárvoláhka lea ođasmahtton
Tasa-arvolaki tuli Suomessa voimaan 1.1. 1987 (609/86).	Dásseárvoláhka bođii Suomas fápmui 1.1.1987 (609/86).
Lakiin on sen jälkeen tehty joitain muutoksia, merkittävimmät vuosina 1992 (624/92), 1995 (206/95) ja 2005 (232/2005).	Láhkii leat das maŋŋá dahkkon muhtin nuppástusat, dehalepmosat jagiin 1992 (624/92), 1995 (206/95) ja 2005 (232/2005).
Vuonna 1992 laissa selkiytettiin välillisen syrjinnän sekä raskauteen ja vanhemmuuteen perustuvan syrjinnän kieltoja.	J. 1992 lágas čielggasmahttojedje eahpenjulges vealaheami ja maiddái áhpehisvuhtii ja vánhenvuhtii vuođđudeaddji vealaheami gildosat.
Vuonna 1995 lakiin lisättiin kiintiösäännös sekä tasa-arvosuunnittelua koskeva velvoite.	J. 1995 láhkii lasihuvvui dihtomearrenjuolggadus ja maiddái dásseárvoplána guoskevaš geatnegasvuohta.
Vuoden 2005 tasa-arvolain muutoksen päätavoitteena oli EU:n direktiivien toimeenpano suomalaisessa lainsäädännössä, tasa-arvosuunnittelun tehostaminen ja sen tuloksellisuuden lisääminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen.	Jagi 2005 dásseárvolága nuppástusa váldoulbmilin ledje EU direktiivvaid ollašuhttin suopmelaš láhkaásaheamis, dásseárvoplánema beavttálmahttin ja dan bohtosiid lasiheapmi ja maiddái seammabálkávuođa ovddideapmi.
Mitä laki vaatii viranomaisilta	Maid láhka gáibida virgeoapmahaččain
Tasa-arvon edistäminen on viranomaisen virkavelvollisuus.	Dásseárvvu ovddideapmi lea virgeoapmahačča virgegeatnegasvuohta.
Velvoite koskee kaikkia viranomaisia, niin valtion kuin kuntienkin palveluksessa olevia.	Geatnegasvuohta guoská buot virgeoapmahaččaid, nu stáhta go gielddaidge bálvalusas doaibmiid.
Tasa-arvon edistämisvelvollisuus pätee kaikilla toimialoilla, yhtä hyvin esimerkiksi tietoliikenteen ja yhdyskuntasuunnittelun aloilla kuin sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa tai lain valvonnassa.	Dásseárvvu ovddidangeatnegasvuohta guoská buot doaibmasurggiid, seammaláhkai ovdamearkan diehtojohtolaga ja servodatplánema surggiid go sosiála-, dearvvasvuohta- ja oahpahusdoaimma dahje lága gohcima.
Viranomaisen vastuulla olevan tasa-arvon edistämisen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista.	Dásseárvvu ovddideapmi, mii lea virgeoapmahačča vásttus, galgá leat ulbmildiđolaš ja plánavuloš.
Hallintoa on kehitettävä niin, että tasa-arvon huomioon ottamista varten luodaan ja vakiinnutetaan tarpeelliset menettelyt ja käytännöt.	Hálddahusa galgá ovddidit nu, ahte dásseárvvu vuhtii váldima várás ráhkaduvvojit ja stáđásmahttojit dárbbašlaš meannudanvuogit ja geavadat.
Tätä kutsutaan tasa-arvon edistämisen valtavirtaistamiseksi.	Dát gohčoduvvo dásseárvvu ovddideami lávdamin.
Valtavirtaistamisen avulla pyritään siihen, että naisten ja miesten olosuhteet ja intressit otetaan oikeudenmukaisesti huomioon.	Lávdama vehkiin figgojuvvo dasa, ahte nissoniid ja albmáid dilit ja intreassat váldojit vuoiggalaččat vuhtii.
Tähän pyritään myös sillä, että valtion ja kuntien viranomaisten toiminnan vaikutuksia yhteiskuntaelämän eri alueilla arvioidaan erikseen naisten ja miesten kannalta.	Dása figgojuvvo maiddái dainna, ahte stáhta ja gielddaid virgeoapmahaččaid doaimma váikkuhusat servodateallima sierra surggiin árvvoštallojit sierra nissoniid ja albmáid dáfus.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2004–2007 velvoittaa ministeriöitä ja niiden alaista hallintoa toteuttamaan tasa-arvon edistämisen valtavirtaistamisen.	Ráđđehusa dásseárvoprográmma jagiide 2004-2007 geatnegahttá ministeriijaid ja daid vuollásaš hálddahusa ollašuhttit dásseárvvu ovddideami lávdadeami.
Ne samoin kuin kunnat ja kuntien yhteistoimintaelimet voivat laatia ja toteuttaa myös ns. toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia lain edellyttämien henkilöstöpoliittisten tasa-arvosuunnitelmien ohella.	Dat nugo gielddat ja gielddaid ovttasdoaibmaorgánat sáhttet ráhkadit ja ollašuhttit maiddái ng. doaibmavuđot dásseárvoplánaid lága gáibidan bargoveahkapolitihkalaš dásseárvoplánaid lassin.
Tasa-arvon edistämisen valtavirtaistaminen merkitsee sitä, että tasa-arvon edistämispyrkimys otetaan huomioon esimerkiksi asioiden valmistelussa, toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa, lainvalmistelussa, tulosohjauksessa ja talousarvioissa.	Dásseárvvu ovddideami lávdadeapmi mearkkaša dan, ahte dásseárvvu ovddidanfiggamuš váldojuvvo vuhtii ovdamearkan áššiid válmmaštallamis, ollašuhttimis, čuovvumis ja árvvoštallamis, láhkaválmmaštallamis, bohtosiid juksamis ja bušeahtain.
Valtion ja kuntien viranomaisten tulisi kehittää ja ottaa käyttöön tasa-arvon edistämiseen soveltuvia työvälineitä, joita ovat esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointi, tasa-arvon tilaa kuvaavat mittarit tai kuulemiset.	Stáhta ja gielddaid virgeoapmahaččat galggašedje ovddidit ja váldit atnui dásseárvvu ovddideapmái heivvolaš bargoneavvuid, mat leat ovdamearkan sohkabealleváikkuhusaid árvvoštallan, dásseárvvu dili govvideaddji mihttárat dahje gullamat.
Viranomaisten on myös harkittava, miten tasa-arvon edistäminen ja seuranta organisoidaan kussakin toimielimessä.	Virgeoapmahaččat galget maiddái smiehttat, mo dásseárvvu ovddideapmi ja čuovvun ordnejuvvo iešguđege doaibmaorgánas.
Vuoden 2005 lakiuudistuksessa tasa-arvon edistäminen ulotettiin palveluiden saatavuuteen ja tarjontaan.	Jagi 2005 láhkaođastusas dásseárvvu ovddideapmi olahuvvui bálvalusaid oažžumii ja fálaldahkii.
Palveluiden tarjonnalla tarkoitetaan viranomaisen ja yksityisen tuottamia palveluita, joita valtio- tai kuntaviranomainen tarjoaa julkisina palveluina kuten esimerkiksi sosiaali-, koulutus-, kulttuuri-, työvoima-, liikenne- ja vapaa-ajan palveluita.	Bálvalusaid fálaldagain dárkkuhuvvojit virgeoapmahačča ja priváhtasuorggi fállan bálvalusat, maid stáhta dahje gieldda virgeoapmahaš fállá almmolaš bálvalussan nugo ovdamearkan sosiála-, skuvlen-, kultur-, bargofápmo-, johtolat- ja asttuáigge bálvalusaid.
Säännös koskee sekä lakisääteisen että harkinnanvaraisen palvelun tarjontaa.	Njuolggadus guoská nu lágas ásahuvvon go vihkkehallanvuloš bálvalusa fálaldaga.
Palveluiden tarjonnassa tulee ottaa tasapuolisesti huomioon sekä naisten että miesten tarpeet, arvostukset ja kiinnostuksen kohteet.	Bálvalusaid fálaldagas galgá váldit bealeheamet vuhtii nu nissoniid go albmáid dárbbuid, árvvusatnimiid ja beroštumiid.
Kiintiöt ja tasapuolisen edustuksen periaate	Dihtomearit ja ovttaárvosaš ovddastusa prinsihppa
Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnan eri alojen toimia koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.	Dásseárvolága oktan vuođđoulbmilin lea, ahte nissonat ja albmát sáhttet ovttaveardásaččat oassálastit servodaga iešguđet suorggi doaimmaid guoski plánemii ja mearrádusbargamii.
Valtionhallinnon komiteoissa, neuvottelukunnissa, työryhmis sä ja muissa vastaavis sa valmistelu-, suunnittelu- ja päätöksen tekoelimissä samoin kuin kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimis sä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.	Stáhtahálddahusa komiteain, ráđđádallangottiin, bargojoavkkuin ja eará vástideaddji válmmaštallan-, plánen- ja mearrádusbarganorgánain seammago gieldda ja gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgánain galget leat nu nissonat go albmát goappátge uhcimustá 40 proseantta.
Tämä säännös ei koske kunnanvaltuustoja.	Dát njuolggadus ii guoskka gielddastivrraid.
Kunnallisia toimielimiä ovat kuntalain 17 §: n mukaan valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.	Gieldda doaibmaorgánat leat gieldalága 17 § mielde gielddastivra, gielddaráđđehus ja dan juhkosat, stivrrat ja daid juhkosat ja maiddái doaibmagottit.
Tasa-arvolain kiintiösäännöksessä ei ole tarkemmin määritelty, mitä kunnallisella toimielimellä tarkoitetaan lukuun ottamatta kunnanvaltuuston jättämistä kiintiövaatimuksen ulkopuolelle.	Dásseárvolága dihtomearrenjuolggadusas ii leat dárkilabbot meroštallon, mii gieldda doaibmaorgánain dárkkuhuvvo, earret dat, ahte gielddastivra lea guđđon dihtomearregáibádusa olggobeallái.
Korkein hallinto-oikeus on todennut, että kiintiösäännöksen tarkoittamia kunnallisia toimielimiä voivat joissakin tapauksissa olla muutkin kuin kuntalain 17 §:ssä luetellut toimielimet, esimerkiksi työryhmät.	Alimus hálddahusriekti lea gávnnahan, ahte dihtomearrenjuolggadusa dárkkuhan gieldda doaibmaorgánat sáhttet muhtin dáhpáhusain leat earáge go gieldalága 17 §:s logahallon doaibmaorgánat, ovdamearkan bargojoavkkut.
Kiintiösäännös koskee myös kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimiä kuten esimerkiksi kuntayhtymän yhtymävaltuustoja, yhtymäkokouksia ja yhtymähallituksia sekä kuntien yhteisiä toimielimiä, esimerkiksi lautakuntia, johto kun tia, toimikuntia ja seutuyhteistyöneuvottelukuntia.	Dihtomearrenjuolggadus guoská maiddái gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgánaid nugo ovdamearkan gieldaovttastumi ovttastupmestivrraid, ovttastupmečoahkkimiid ja ovttastupmeráđđehusaid ja maiddái gielddaid oktasaš doaibmaorgánaid, ovdamearkan lávdegottiid, stivrraid, doaibmagottiid ja guovloovttasbargoráđđádallangottiid.
Useissa tapauksissa kukin kunta valitsee suoraan kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimen jäsenet, esimerkiksi kuntayhtymän yhtymävaltuuston ja kuntalain 77 §:ssä tarkoitetun yhteisen toimielimen.	Máŋgii guhtege gielda vállje njuolgga gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgána lahtuid, ovdamearkan gieldaovttastumi ovttastupmestivrra ja gieldalága 77 §:s dárkkuhuvvon oktasaš doaibmaorgána.
Kuntien välisillä neuvotteluilla tulee etukäteen varmistaa, että toimielimen lopullinen kokoonpano on tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukainen.	Gielddaid gaskasaš ráđđádallamiin galgá ovddalgihtii sihkkarastit, ahte doaibmaorgána loahpalaš čoahkkáibidju lea dásseárvolága dihtomearrenjuolggadusa mielde.
Toimielinten asettamista valmistelevan viranomaisen tehtävä nä on huolehtia siitä, että kiintiösäännöstä noudatetaan.	Doaibmaorgánaid válljema válmmaštalli virgeoapmahačča bargun lea fuolahit das, ahte dihtomearrenjuolggadus čuvvojuvvo.
Kiintiösäännös koskee sekä jäseniä että varajäseniä, kumpienkin kokoonpanoa erikseen.	Dihtomearrenjuolggadus guoská nu lahtuid go várrelahtuid, goappáige čoahkkáibiju sierra.
Jo ehdokasasetteluvaiheessa on otettava huomioon, että vaa timus molempien sukupuolten edustuksesta voidaan täyttää.	Juo evttohasaid ásaheamis galgá váldit vuhtii, ahte gáibádusa guktuid sohkabeliid ovddastusas sáhttá deavdit.
Viranomaisen ja niiden tahojen, jotka ehdokkaita nimeävät, on mahdollisuuksien mukaan ehdotettava sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.	Virgeoapmahaš ja dat oassebealit, geat evttohasaid nammadit, galget vejolašvuođaid mielde evttohit nu nissona go albmá juohke lahttobáikki vuostá.
Alla olevassa taulukossa on esitetty naisten ja miesten vähimmäismäärät eri kokoisissa toimielimissä:	Vuolábeale tabeallas leat ovdanbukton nissoniid ja albmáid minimamearit sierrasturrosaš doaibmaorgánain:
Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä, virastolla, laitoksella tai kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallinto neu vosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuoli sesti sekä miehiä että naisia.	Jos almmolaš válddi geavaheaddji doaibmaorgánas, virgedoaimmahagas, lágádusas dahje gielda- dahje stáhtaeanetlogu fitnodatsearvvis lea stivrenráđđi, stivra dahje eará luohttámušolbmuin čohkiidan stivren- dahje hálddahusorgána, doaibmaorgánas galget leat ovttaárvosaččat nu albmát go nissonat.
Julkisia tehtäviä on delegoitu myös muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi.	Almmolaš doaimmat leat delegerejuvvon maiddái earáid go virgeoapmahaččaid bargun.
Jos välilliseen julkiseen hallintoon sisältyy julkisen vallan käyttöä tulee tasapuolisuussääntö sovellettavaksi.	Juos gaskkalaš almmolaš hálddahussii gullá almmolaš válddi geavaheapmi, boahtá ovttaárvosašvuođa- njuolggadus heivehanláhkai.
Tasapuolisuussääntöä sovelletaan myös valtio- ja kuntaenemmistöisten yhtiöiden luottamushenkilöistä koostuviin johto- ja hallintoelimiin.	Ovttaárvosašvuođanjuolggadus muddehuvvo maiddái stáhta- ja gieldaeanetlogu fitnodatservviid luohttámušolbmuin čohkiidan stivren- ja hálddahusorgánaidda.
Tasapuolisuussääntöä sovelletaan niiden luottamushenkilöiden valintaan, joista viranomainen päättää yhtiökokousedustajiensa kautta, jollei erityisistä syistä muuta johdu.	Ovttaárvosašvuođanjuolggadus heivehuvvo daid luohttámušolbmuid válljemii, geain virgeoapmahaš mearrida fitnodatčoahkkinovddasteaddjiid bokte, juos ii erenomáš sivain eará čuovo.
Lain tasapuolisuus- ja kiintiösäännöksistä voidaan poike ta vain erityisestä syystä.	Lága ovttaárvosašvuođa- ja dihtomearrenjuolggadusain sáhttá spiehkkasit dušše erenomáš sivain.
Erityinen syy on esimerkiksi, ettei niissä virka- tai työtehtävissä, joista johtoeli miin nimitetään, ole naisia tai miehiä.	Erenomáš sivva lea ovdamearkan, ahte daid virggiin dahje bargguin main nammadit stivrenorgánaidda, eai leat nissonat dahje albmát.
Tasa-arvon edistäminen koulutuksessa	Dásseárvvu ovddideapmi oahpahusas
Lain mukaan naisille ja miehille on järjestettävä samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehi tyk seen.	Lága mielde nissoniidda ja albmáide galgá ordnet seamma vejolašvuođaid oahpahussii ja ámmátlaš ovdáneapmái.
Velvoite koskee kaikkia niitä viranomaisia, oppilaitoksi a, työnantajia ja ammattijärjestöjä, jotka jär jestävät koulutusta.	Geatnegasvuohta guoská buot daid virgeoapmahaččaid, oahppolágádusaid, bargoaddiid ja ámmátservviid, mat lágidit oahpahusa.
Opetuksen, tutkimuk sen sekä oppiaineistojen on tuettava tasa-arvoa.	Oahpahus, dutkan ja maiddái oahppamateriálat galget doarjut dásseárvvu.
Tämä merkit see, että opetusta tai oppimateriaalia ei saa käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- ja työelämää koskevien sukupuoliroolien ja -jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen.	Dat mearkkaša, ahte oahpahusa dahje oahppomateriála ii oaččo geavahit ovdagáttuid dahje dihtomállesaš bearaš- ja bargoeallima guoskevaš sohkabeallerollaid ja –juoguid ráhkadeapmái dahje bajásdoallamii.
Tältä osin tasaarvon edistämisvel voite koskee erityisesti niitä viranomaisia, jotka vastaavat opetusta koskevista peruslinjauksista ja opetuksen kehittämisestä, viime kädessä myös opettajia.	Dáid osiin dásseárvvu ovddidangeatnegasvuohta guoská erenomážit daid virgeoapmahaččaid, geat vástidit oahpahusa guoski vuođđolinjjáin ja oahpahusa ovddideamis, iešalddes maiddái oahpaheaddjiid.
Koulutuksen kaikilla tasoilla on pyrittävä purkamaan ajattelutapoja ja käytäntöjä, jotka ohjaavat valitsemaan koulutuksen ja ammatin kaavamaisesti sukupuo len mukaan.	Oahpahusa buot dásiin galgá figgat burgit jurddašan- ja doaibmavugiid, mat láidestit válljet oahpahusa ja ámmáha automáhtalaččat sohkabeali vuođul.
Velvoite koskee kaikkia koulumuotoja ja –asteita, erityisesti kuitenkin opinto-ohjausta ja ammatinvalinnanohjausta.	Geatnegasvuohta guoská buot skuvlahámiid ja –dásiid, erenomážit goittotge oahpporávvema ja ámmátválljenrávvema.
Opettajankoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten koulun käytännöt ja opettajien oma toiminta vaikuttavat oppilai den käsityksiin tytöille ja pojille sopivista ammateista ja koulutusaloista.	Oahpaheaddjiidskuvlejumis galgá giddet fuopmášumi dasa, mo skuvllaid geavadat ja oahpaheaddjiid iežaset doaimmat váikkuhit oahppiid áddejumiide, mat gusket nieiddaide ja gánddaide heivvolaš ámmáhiid ja skuvlensurggiid.
Tasa-arvon edistäminen työpaikalla	Dásseárvvu ovddideapmi bargosajis
Jokaisella työnantajalla on lain mukaan yleinen velvolli suus edistää tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitel mallisesti.	Juohke bargoaddis lea lága mielde almmolaš geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu ulbmildiđolaččat ja plánavuložit.
Tämä koskee yhtä hyvin julkisia kuin yksi tyisiä työnanta jia sekä työvoimaa toiselta vuokraavia työnantajia (käyttäjäyritys) työntekijöiden lukumäärästä riippumatta.	Dat guoská seammaláhkai nu almmolaš go priváhta bargoaddiid ja maiddái bargoaddiid (geavaheaddjifitnodat), geat láigohit bargofámu nuppis, fuolakeahttá bargiid lohkumearis.
Työntekijöiden kokemus tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta on tärkeä työympäristötekijä ja lisää työviihtyvyyttä.	Bargiid vásáhus ovttaveardásaš ja vuoiggalaš giehtadallamis lea dehalaš ášši bargobirrasis ja lasiha barggus loaktima.
Työnantajan on toimittava siten, että avoimiin työpaik koihin ja tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä.	Bargoaddi galgá doaibmat nu, ahte rabas bargosajiide ja bargguide ohcalit nu nissonat go albmát.
Työnantajan on edistettävä naisten ja miesten sijoittu mista tasapuoli sesti erilaisiin tehtäviin ja luotava heille yhtäläiset mahdollisuu det edetä urallaan, esimerkiksi koulutuk sen ja urasuunnittelun avulla.	Bargoaddi galgá doarjut nissoniid ja albmáid sajuštuvvama ovttaárvosaččat iešguđetlágan bargguide ja láhčit sidjiide ovttalágan vejolašvuođaid ovdánit karrieras, ovdamearkan skuvlejumi ja karrieraplánema vehkiin.
Työhönotossa tai työnteki jöitä koulutukseen valitta essa ei saa suosia toista suku puolta olevia esimerkiksi siten, että pääasialli sesti vain heille suunnitellaan uraa esimiestasol la.	Barguiváldimis dahje bargiid skuvlejupmái válljemis ii oaččo oidit nuppi sohkabeali ovdamearkan nu, ahte váldoáššis dušše nubbái plánejuvvo karriera hoavdadásis.
Työehtoja ja erityisesti palkkausta määriteltäessä on edistettävä naisten ja miesten tasa-arvoisuutta.	Bargoeavttuid ja erenomážit bálkáheami meroštallamis galgá ovddidit nissoniid ja albmáid seammaárvosašvuođa.
Työoloja on kehitettävä siten, että ne sopivat yhtä hyvin naisille kuin miehille.	Bargodili galgá ovddidit nu, ahte dat heivejit seamma bures nu nissoniidda go albmáide.
Naisten ja miesten työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista on myös pyrittävä helpotta maan. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota työjärjestelyihin.	Nissoniid ja albmáid bargoeallima ja bearašeallima oktiiheiveheami galgá maiddái geahččalit álkidahttit. Dán oktavuođas galgá giddet erenomáš fuopmášumi bargoordnedallamiidda.
Työn antajan on myös toimittava niin, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.	Bargoaddi galgá maiddái doaibmat nu, ahte ovddalgihtii eastaduvvo vealaheapmi sohkabeali vuođul.
Työnantaja ei voi torjua tasa-arvon edistämisvelvoitteita asenteel li seen vastustukseen vedoten.	Bargoaddi ii sáhte healbadit dásseárvvu ovddidangeatnegasvuođa dainna, ahte doarjala jurddašanvuogi vuođul ovdanboahtán vuostálastimii.
Esimerkiksi asiakkaiden odotuk set tai omien työntekijöiden vastustus eivät saa estää naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua.	Ovdamearkan áššehasaid vuordámušat dahje iežas bargiid vuostálastin eai oaččo eastit nissoniid ja albmáid dásseárvosaš giehtadallama.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelma	Bargosaji dásseárvoplána
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma vuosittain yhteistyössä henkilöstön kanssa ja samoin vuosittain toteutettava sen mukaiset toimet.	Juos bargoaddi bargoveaga mearri, mii lea bálvalusas, lea jeavddalaččat uhcimustá 30 bargi, bargoaddi galgá ráhkadit dásseárvoplána jahkásaččat ovttasbarggus bargoveagain ja maiddái jahkásaččat ollašuhttit das dárkkuhuvvon doaimmaid.
Vaikka tasa-arvosuunnitelma laaditaan vuosittain, se voi sisältää lyhyen ja pitkän tähtäyksen tavoitteita.	Vaikke dásseárvoplána ráhkaduvvo jahkásaččat, dat sáhttá sisttisdoallat oanehis ja guhkes áigge ulbmiliid.
Vuosittainen suunnitelma ja toteutus koskevat erityisesti palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja.	Jahkásaš plána ja ollašuhttin gusket erenomážit bálkáheami ja bargogaskavuođa eará eavttuid.
Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi henkilöstö- tai koulutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa.	Dásseárvoplána sáhttá laktit bargoveahka- dahje skuvlenplána dahje bargosuodjaleami doaibmaprográmma oassin.
Tasa-arvosuunnitelma sisältää tasa-arvotilanteen selvityksen, toimenpiteet ja edellisen vuoden suunnitelman tulosten arvioinnin.	Dásseárvoplánai gullet dásseárvodili čielggadeapmi, doaibmabijut ja ovddit jagi plána bohtosiid árvvoštallan.
1. Selvitys.	1. Čielggadus.
Selvitystä varten hankitaan tarpeelliset tiedot työpaikan tasa-arvotilanteesta.	Čielggadusa várás skáhppojuvvojit dárbbašlaš dieđut bargosaji dásseárvodilis.
Tasa-arvo, uralla etene miseen, työolosuh, työtilanteen selvittäminen voi kohdistua esimer kiksi hakumenettelyyn, naisten ja miesten sijoittumiseen eri tehtäviinteisiin, henkilöstö koulutukseen, osallistumiseen työryhmätyöskentelyyn, työn- ja perheen yhteensovittamismahdollisuuksiin kuten perhevapaiden käyttöön ja niitä tukeviin työjärjestelyihinilmapiiriin, tasa-arvoa koskeviin asenteisiin, johtamiseen ja työsuojeluun.	Dásseárvodili čielggadeapmi sáhttá čuohcat ovdamearkan ohcanmeannudeapmái, nissoniid ja albmáid sajuštuvvamii iešguđetlágan bargguide, karrieras ovdáneapmái, bargodiliide, bargoveahkaskuvlemii, oassálastimii bargojoavkobarggildeapmái, barggu ja bearraša oktiiheive bargoordnedallamiidda, bargovuigŋii, dásseárvvu guoski jurddašanvugiide, jođiheapmái ja bargosuodjaleapmái.
Selvityksiä laadittaessa voidaan käyttää sekä tilastollisia että laadullisia menetelmiä.	Čielggadusaid ráhkadettiin lea vejolaš geavahit nu statistihkalaš go kvalitehtalaš vugiid.
Tärkeää on koota myös kokemusperäistä tietoa.	Dehalaš lea čohkket maiddái empiiralaš dieđuid.
Tietoja voidaan kerätä myös analysoimalla työpaikalla muutoinkin tehtävät esimerkiksi työhyvinvointiselvitykset erikseen naisten ja miesten näkökulmasta.	Dieđuid sáhttá čoaggit maiddái analyseremiin bargosajis muđuige bargon, ovdamearkan bargobuorredillečielggadusaid sierra nissoniid ja albmáid perspektiivvas.
Lain mukaan osana tasa-arvotilanteen selvittämistä on tehtävä kartoitus naisten ja miesten palkoista (palkkakartoitus).	Lága mielde dásseárvodili čielggadeami oassin galgá kártet nissoniid ja albmáid bálkkáid (bálkákárten).
Sitä varten käydään läpi käytössä olevat palkkausjärjestelmät ja niiden soveltamiskäytännöt.	Dan várás gevvojit čađa anus leahkki bálkávuogádagat ja daid heivehanvuogit.
Palkkakartoituksessa eritellään naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin ja naisten ja miesten tehtävien luokitus.	Bálkákártemis čilgejuvvo nissoniid ja albmáid sajuštuvvan sierra bargguide ja lassin nissoniid ja albmáid bargguid juohkášuvvan.
Tämän jälkeen selvitetään naisten ja miesten palkat ja naisten ja miesten väliset palkkaerot.	Das maŋŋá čielggaduvvojit nissoniid ja albmáid bálkkát ja nissoniid ja albmáid gaskasaš bálkáerohusat.
Palkkakartoituksen tarkoitus on selvittää, kohdellaanko naisia ja miehiä palkkauksessa tasaarvoisesti ja kohdellaanko naisten ja miesten yhtä vaativia töitä yhdenvertaisella tavalla.	Bálkákártema dárkkuhussan lea čielggadit, giehtadallojitgo nissonat ja albmát bálkáheamis dásseárvosaččat ja giehtadallojitgo nissoniid ja albmáid seammá váttes barggut seammaárvosaččat.
Tämä edellyttää sitä, että naisten ja miesten palkkoja vertaillaan keskenään.	Dat dárkkuha dan, ahte nissoniid ja albmáid bálkkát veardádallojit gaskaneaset.
Kartoituksen tulee kattaa kaikki työnantajan palveluksessa olevat henkilöt, myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät.	Kárten galgá guoskat buot olbmuid, geat leat bargoaddi bálvalusas, maiddái oasseáigásaš ja mearreáigásaš bargiid.
Naisten ja miesten palkkoja ja palkkaeroja on tarpeen tarkastella ja verrata sekä ammattien/tehtävien sisällä että ammattien/tehtävien välillä.	Nissoniid ja albmáid bálkkáid ja bálkáerohusaid lea dárbbašlaš guorahallat ja veardádallat nu ámmáhiid/bargguid siste go ámmáhiid/bargguid gaskkas.
Jos työntekijät kuuluvat eri työehtosopimusten piiriin, palkkoja on tarpeen verrata myös yli työehtosopimusrajojen, koska samapalkkaisuusperiaate tulee toteuttaa työnantajakohtaisesti.	Juos bargit gullet sierra bargoeaktosoahpamušaid ollái, bálkkáid lea sivva veardádallat maiddái badjel bargoeaktosoahpamušrájáid, go seammabálkáprinsihpa galgá ollašuhttit bargoaddiguovdasaččat.
Kaikki työntekijät tulee siis sisällyttää samaan palkkakartoitukseen.	Buot bargiid galgá nappo laktit seammá bálkákártemii.
Palkkoja kartoitettaessa tulee selvittää, miten naisten ja miesten työt sijoittuvat työnantajan käyttämän arviointijärjestelmän mukaisille vaativuustasoille tai muun yrityksessä käytössä olevan palkkaryhmittelyn mukaisiin ryhmiin.	Bálkkáid kártemis galgá čielggadit, mo nissoniid ja albmáid barggut laktašuvvet gáibádusdásiide, mat leat bargoaddi geavahan árvvoštallanvuogádagas, dahje luohkáide, mat leamašan anus fitnodaga eará bálkáluohkáin.
Koska tasa-arvolainsäädäntö edellyttää, että samoissa ja samanarvoisissa töissä maksetaan samaa palkkaa, on tarpeen arvioida sitä, onko tosiasiassa yhtä vaativat työt sijoitettu palkkauksessa samalle tasolle.	Go dásseárvoláhkaásaheapmi gáibida, ahte seamma ja seammaárvosaš bargguin máksojuvvo seamma bálká, lea sivva árvvoštallat dan, leatgo duođalaččat seamma váttes barggut biddjon bálkáheamis seamma dássái.
Samanarvoisten töiden määrittelyssä on suositeltavaa käyttää erityistä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää.	Ovttaárvosaš bargguid meroštallamis ávžžuhuvvo, ahte geavahuvvo dan várás dárkkuhuvvon bargguid váttisvuođa árvvoštallanvuogádat.
Naisten ja miesten palkkaus ja palkkaerot on eriteltävä kaikkien palkanosien osalta erikseen, koska jokaisen palkanosan, niin työkohtaisen palkanosan kuin myös erilaisten palkanlisien (kuten henkilökohtaiseen suoriutumiseen ja pätevyyteen perustuvien lisien ja tulospalkkioiden) tulee olla erikseen syrjimättömiä.	Nissoniid ja albmáid bálkáheami ja bálkáerohusaid galgá sirret buot bálkáosiid buohta sierra, go juohke bálkáoassi, nu bargoguovdasaš bálkáoassi go maiddái iešguđetlágan bálkálasit (nugo persovnnalaš ceavzimii ja dohkálašvuhtii vuođđudeaddji lasit ja boađusbálkkát) galget leat daninassii bealeheamet.
On tärkeä selvittää, mille työntekijäryhmille erilaisia palkanlisiä annetaan ja miten lisät jakaantuvat naisten ja miesten kesken työntekijäryhmien sisällä.	Lea dehalaš čielggadit, man bargiidjovkui iešguđetlágan bálkálasit addojit ja mo lasit juohkášuvvet nissoniid ja albmáid gaskkas bargiidjoavkkuid siste.
Jos palkkakartoituksessa havaitaan palkkaeroja naisten ja miesten välillä, on palkanosittain selvitettävä, mistä palkkaerot johtuvat.	Juos bálkákártemis fuopmášuvvojit bálkáerohusat nissoniid ja albmáid gaskkas, galgá bálkáosiid mielde čielggadit, mas bálkáerohusat bohtet.
On myös arvioitava, voidaanko palkkaerojen perusteita pitää tasa-arvolainsäädännön näkökulmasta perusteltuina eli ovatko ne tasa-arvolainsäädännössä tarkoitettuja hyväksyttäviä syitä palkkaeroille.	Galgá maiddái árvvoštallat, sáhttágo dásseárvoláhkaásaheami perspektiivvas geahččat, ahte bálkáerohusat leat vuođustallon, nuppiid sániiguin leatgo dat dásseárvoláhkaásaheamis dárkkuhuvvon dohkálaš sivat bálkáerohusaide.
Perusteettomien palkkaerojen esiin saaminen edellyttää naisten ja miesten palkkojen vertaamista ja palkkaerojen syiden selvittämistä työntekijäryhmissä ja myös yksilötasolla.	Áššehis bálkáerohusaid ovdan buktin gáibida nissoniid ja albmáid bálkkáid veardideami ja bálkáerohusaid sivaid čielggadeami bargiidjoavkkuin ja maiddái ovttaskasolbmuid buohta.
Palkkakartoitus on laadittava niin, etteivät palkkasummat ole yhdistettävissä yksittäisiin työntekijöihin.	Bálkákártema galgá ráhkadit nu, ahte bálkásupmiid ii sáhte laktit ovttaskas bargiide.
Näin ollen yksittäisen henkilön palkka ei saa ilmetä lopullisesta selvityksestä.	Nappo ovttaskas olbmo bálká ii oaččo oidnot loahpalaš čielggadusas.
Tämä ei päde valtio- ja kuntasektorilla, joissa työntekijöiden palkat ovat julkisia.	Dát ii guoskka stáhta- ja gieldasektorii, gos bargiid bálkkát leat almmolaččat.
2. Toimenpiteet.	2. Doaibmabijut.
Selvityksen pohjalta työnantaja ja henkilöstön edustajat päättävät yhteistyössä, mihin toimiin tasa-arvon edistämiseksi on ryhdyttävä.	Čielggadusa vuođul bargoaddi ja bargoveaga ovddasteaddjit mearridit ovttasráđiid, maidda doaimmaide dásseárvvu ovddideapmin galgá álgit.
Sovitaan myös tavoitteista, keinoista ja aikataulusta sekä seurannan menetelmistä.	Sohppojuvvo maiddái ulbmiliin, vugiin ja áigetávvalis ja lassin bearráigeahččanvugiin.
Lain mukaan on esitettävä toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi, muun muassa palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi.	Lága mielde galgá ovdanbuktit doaibmabijuid dásseárvvu ovddideapmin, earret eará bálkkáid guoskevaš dásseárvvu juksama dihte.
Jos on havaittu perusteettomia palkkaeroja, esitetään keinot niiden oikaisemiseksi sekä kuinka toimenpiteiden toteutusta seurataan.	Juos leat fuopmášuvvon áššehis bálkáerohusat, ovdanbuktojit vuogit daid njulgemii ja mo doaibmabijuid ollašuhttima galgá bearráigeahččat.
Seurannasta sopiminen on tarpeen tulosten arvioinnin pohjaksi.	Bearráigeahččamis soahpan lea dárbbašlaš bohtosiid árvvoštallama vuođđun.
3. Arvio.	3. Árvvoštallan.
Arvio koskee edellisen vuoden suunnitelman toteuttamista ja saavutettuja tuloksia.	Árvvoštallan guoská ovddit jagi plána ollašuhttima ja juksojuvvon bohtosiid.
Tulosten arvioiminen antaa tärkeää tietoa muun muassa siitä, kuinka erityisesti palkkausta korjaavat mekanismit toimivat ja missä on kehittämisen varaa.	Bohtosiid árvvoštallan addá dehalaš dieđuid earret eará das, mo erenomážit bálkáheami divvu mekanismmat doibmet ja gokko lea ovddidanmunni.
Arvio on hyödyksi tuloksekkaan toiminnan edelleen kehittämisessä.	Árvvoštallan lea ávkin mávssolaš doaimmaid ain viidásabbot ovddideamis.
Arviota käytetään myös seuraavan vuoden suunnitelman pohjana.	Árvvoštallan geavahuvvo maiddái čuovvovaš jagi plána vuođđun.
On tärkeää, että työpaikalla seurataan tarkoin palkkajoustavuuden lisäämisen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen vaikutuksia palkkauksellisen tasa-arvon kehitykseen ja vaikutetaan kehitykseen siten, että naisvaltaisten tehtävien vaativuus ja ne ominaisuudet, jotka naisilla ovat vahvempia, saavat palkkausjärjestelmissä asianmukaisen merkityksen.	Lea dehalaš, ahte bargosajis čuvvojuvvojit dárkilit bálkánjuovžilvuođa lasiheami ja bálkávuogádagaid ovddideami váikkuhusat bálkkáid guoski dásseárvvu ovdáneapmái ja ahte bargosajis váikkuhuvvo ovdáneapmái nu, ahte nissonválddálaš bargguid váttisvuohta ja dat iešvuođat, mat nissoniin leat nannosut, ožžot bálkávuogádagain áššálaš mearkkašumi.
Palkkauksen tulee reagoida sekä naisten että miesten työssä tapahtuviin muutoksiin siten, että työn määrällinen lisäys ja vaativuustason nousu näkyvät myös palkassa.	Bálkáheapmi galgá reageret nu nissoniid go albmáid barggus dáhpáhuvvan nuppástusaide nu, ahte barggu mearálaš lassáneapmi ja gáibádusdási badjáneapmi oidnojit maiddái bálkkás.
Työnantajalla on vastuu siitä, että suunnitelma vastaa tasa-arvolain vaatimuksia ja sisältää myös erittelyn naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin ja palkkakartoituksen.	Bargoaddis lea vástu das, ahte plána vástida dásseárvolága gáibádusaid ja sisttisdoallá maiddái sirrema nissoniid ja albmáid sajuštuvvamis sierra bargguide ja bálkákártema.
Työnantaja- ja työntekijäosapuoli voivat yhdessä sopia paikallisesti siitä, että tasa-arvosuunnitelmaan sisältyvä selvitys päivitetään vuosittaisen tarkastelun sijasta vähintään kerran kolmessa vuodessa.	Bargoaddi ja bargi oassebealli sáhttiba ovttas soahpat báikkálaččat das, ahte dásseárvoplánai gullevaš čielggadeapmi biddjo áiggi dássái jahkásaš guorahallama sajis uhcimustá oktii golmma jagis.
Tasa-arvosuunnitelma oppilaitoksessa	Dásseárvoplána oahppolágádusas
Eduskunta sisällytti vuonna 2005 uudistettuun tasa-arvolakiin velvoitteen tasa-arvosuunnitelman laatimisesta oppilaitoksissa.	Riikkabeaivvit bijahedje j. 2005 ođasmahtton dásseárvoláhkii geatnegasvuođa dásseárvoplána ráhkadeamis oahppolágádusain.
Oppilaitoksilla tarkoitetaan muun muassa lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä kansan-, kansalais- ja työväenopistoja.	Oahppolágádusain dárkkuhuvvojit earret eará logahagat, fidnooahppolágádusat, universitehtat ja ámmátallaskuvllat ja lassin álbmot-, rávesolbmuid- ja bargoveagaoahpahagat.
Suunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa.	Plána ráhkaduvvo jahkásaččat ovttasbarggus bargoveaga ja stuđeanttaid ovddasteaddjiiguin.
Säännöstä ei sovelleta peruskouluihin eikä hyvin lyhytkestoista opetusta antaviin oppilaitoksiin.	Njuolggadus ii heivehuvvo vuođđoskuvllaide iige oalle oanehis áigge oahpahusa addi oahppolágádusaide.
Tasa-arvon edistäminen peruskouluissa ja siellä ilmenevät tasa-arvo-ongelmat tulee hoitaa perusopetuslain mukaisten valtuuksien ja opetussuunnitelmien puitteissa.	Dásseárvvu ovddideami vuođđoskuvllain ja doppe albmanan dásseárvováttisvuođaid galgá dikšut vuođđooahpahuslágas dárkkuhuvvon fápmudusaid ja oahppaplánaid olis.
Tasa-arvosuunnitelman painopisteinä laki mainitsee tasa-arvon toteutumisen opiskelijavalinnoissa, opetuksen järjestämisessä, opintosuoritusten arvioimisessa sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemisessä ja poistamisessa.	Dásseárvoplána váimmusáššin láhka máinnaša dásseárvvu ollašuvvama oahppiidválljemis, oahpahusa ordnemis, oahppočađaheami árvvoštallamis ja maiddái seksuálalaš heađušteami ja sohkabeali vuođul dáhpáhuvvan heađušteami eastadeamis ja eret čuoldimis.
Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma käsittää selvityksen tasa-arvotilanteesta ja ongelmista, toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet sekä arvion aikaisemman suunnitelman toteuttamisesta ja tuloksista.	Oahppolágádusa dásseárvoplánai gullet čielggadus dásseárvodilis ja váttisvuođain, dárbbašlaš doaibmabijut, mat leat ollašuhttit plánejuvvon, ja maiddái árvvoštallan ovddit plána ollašuhttimis ja bohtosiin.
Oppilaitoksen tasaarvosuunnitelma laaditaan vuosittain.	Oahppolágádusa dásseárvoplána ráhkaduvvo jahkásaččat.
Oppilaitokset ovat velvollisia muiden työpaikkojen tapaan laatimaan myös henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman, jos niissä työskentelee vähintään 30 työntekijää.	Oahppolágádusat leat geatnegasat eará bargosajiid láhkai ráhkadit maiddái bargoveahkapolitihkalaš dásseárvoplána, juos dain barget uhcimustá 30 bargi.
Sukupuoleen perustuva syrjintä on kiellettyä	Vealaheapmi, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, lea gildojuvvon
Välitön ja välillinen syrjintä	Njulges ja eahpenjulges vealaheapmi
Tasa-arvolaissa määritellään, mitä tarkoitetaan välittömällä ja välillisellä syrjinnällä sukupuolen perusteella ja kielletään molemmat syrjinnän muodot.	Dásseárvolágas meroštallojit, mii dárkkuhuvvo njulges ja eahpenjulges vealahemiin sohkabeali vuođul ja gildojit guktot vealaheami hámit.
Kielto koskee lain koko soveltamisaluetta: kaikkia yhteiskuntaelämän alueita ja kaikkia tilanteita, joissa syrjintää voi esiintyä.	Gielddus guoská lága olles muddehanviidodaga: servodaga buot surggiid ja buot diliid, main vealaheapmi sáhttá gávdnot.
VäVäV litölitölit ntä ntä nt syrjintääsyrjintääsyrjint on naisten ja miesten aset VäVäV lillistä lillistä lillist syrjintääsyrjintääsyrjint koskeva syrjintäolettama syntyy, jos henkilöt asetetaan eri asemaan sellaitaminen eri asemaan sukupuolen vuoksi eli suoraan sen perusteella, että he ovat naisia tai miehiä.	Njulges vealaheapmi lea nissoniid ja albmáid ásaheapmi sierra sajádahkii sohka Eahpenjulges vealaheami guoski vealahaneahpádus šaddá, juos olbmot biddjojit sierra sajádahkii dakkár njuolggadusa, vuođustusa dahje geavada vuođul, mii váikkubeali dihte, nuppiid sániiguin dan vuođul, ahte sii leat nissonat dahje albmát.
Syrjintää on myös naisten ja miesten asettaminen eri asemaan raskau desta tai synny tyksestä johtuvasta syystä.	Vealaheapmi lea maiddái nissoniid ja albmáid bidjan sierra sajádahkii áhpehisvuođas dahje riegádahttimis boahtán siva dihte.
Vertailukohteena voi olla myös aiemmin vallinnut tilanne, kunhan henkilöt ovat vertailukelpoisessa tilanteessa.	Veardádallančuhcosin sáhttá leat maiddái ovdal leamašan dilli, gohan olbmot leat veardádallandohkálaš dilis.
sen säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, joka vaikuttaa sukupuoleen nähden neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolensa perusteella.	ha sohkabeali ektui neutrálan, muhto man váikkuhusas olbmot sáhttet duođalaččat gártat heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul.
Syrjintäolettama syntyy myös, jos henkilö asetetaan eri asemaan vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.	Vealahaneahpádus šaddá maiddái, juos olmmoš biddjojuvvo sierra sajádahkii vánhenvuođa dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuođa vuođul.
Tällöin myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden kohtelua voidaan verrata toisiinsa.	Dalle maiddái olbmuid, geat leat seamma sohkabeali, giehtadallama sáhttá veardádallat nuppiide.
Välilliseen syrjintään liittyy laissa ns. oikeuttamisperiaate.	Eahpenjulges vealaheapmái laktása lágas ng. vuoigadahttinprinsihppa.
Sen mukaan menettelyä ei ole pidettävä syrjintänä, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valitut keinot ovat väliaikaisia ja niitä on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.	Dan mielde meannudeami ii galgga doallat vealaheapmin, juos dainna geahččaluvvo dohkálaš ulbmilii ja válljejuvvon vuogit leat gaskaboddosaččat ja dat adnojit áššálažžan ja dárbbašlažžan dán ulbmilii beassama várás.
Syrjinnän kieltoja on tulkittava niin, että ne kattavat myös transihmisten syrjinnän.	Vealaheami gildosiid galgá tulkot nu, ahte dat gusket maiddái transolbmuid vealaheami.
Kyseisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että heitä suojataan syrjinnältä.	Máinnašuvvon olbmuid olmmošrivttiid ollašuvvama dáfus lea dehalaš, ahte sii suodjaluvvojit vealaheamis.
Myös käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on tasa-arvolaissa tarkoitettua, kiellettyä syrjintää.	Maiddái gohcčun dahje ráva vealahit sohkabeali vuođul lea dásseárvolágas namuhuvvon, gildojuvvon vealaheapmi.
Seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella	Seksuálalaš heađušteapmi ja heađušteapmi sohkabeali vuođul
Syrjinnän kielto kattaa myös seksuaalisen häirinnän ja häirinnän sukupuolen perusteella.	Vealaheami gielddus guoská maiddái seksuálalaš heađušteami ja heađušteami sohkabeali vuođul.
Häirintä loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen.	Heađušteapmi loavkida ovttaskasolbmo vuoigatvuođa persovnnalaš luomusvuhtii ja iešmearrideapmái.
Seksuaalinen häirintäirintäirint voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:  sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet  härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista, tai yksi tyiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset,  pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet tai puhelinsoitot,  fyysinen koskettelu,  sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymis tä koskevat ehdotuk set tai vaatimukset,  raiskaus tai sen yritys.	Seksuálalaš heađušteapmi sáhttá albmanit goittotge čuovvovaš vugiin: láhttemat dahje geahčastagat, mat geažidit seksuálavuhtii snoallan, guovttemielalaš leaikkat ja maiddái goruha, gárvodeami dahje priváhtaeallima guoski fuopmášahttimat dahje jearaldagat, pornografiijamateriálat, seksuálavuhtii guoskevaš reivvet dahje riŋgemat, fysihkalaš guoskkahallan, sohkabealleoktavuođa dahje eará sohkabealleovttastallama guoskevaš evttohusat dahje gáibádusat, illásteapmi dahje dan geahččaleapmi.
Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.	Sohkabeallái guoskevaš fuopmášupmi nuppástuvvá heađušteapmin, juos dat jotkojuvvo, vaikke dan vuollái gártan olmmoš čájeha, ahte doallá dan loavkašahttin dahje unohassan.
HäHäH irintä irintä irint sukupuolen perusteella on ei-toivottua käytöstä, joka perustuu sukupuoleen, mutta ei ole seksuaalista luonteeltaan.	Heađušteapmi sohkabeali vuođul lea ii-sávvojuvvon láhtten, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, muhto ii leat seksuálalaš.
Se voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:  halventava puhe toisesta sukupuolesta  toisen sukupuolen alentaminen.	Dat sáhttá albmanit ovdamearkan čuovvovaš vugiin: nuppi sohkabeali guoski fuotnášeapmi nuppi sohkabeali hálbbášeapmi.
 työpaikka- tai koulukiusaaminen, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.	bargosadje- dahje skuvlagivssideapmi, go dat vuođđuduvvá givssiduvvon olbmo sohkabeallái.
Työnantajan, oppilaitoksen tai etujärjestön laiminlyöntiä työntekijään, oppilaaseen tai jäseneen kohdistuvan häirinnän poistamiseksi on myös pidettävä syrjintänä.	Bargoaddi, oahppolágádusa dahje intreassaorganisašuvnna suostama, mii guoská bargi, oahppi dahje lahttui guoskevaš heađušteami eretváldima, galgá maiddái doallat vealaheapmin.
Mikä ei ole syrjintää	Mii ii leat heađušteapmi
Raskaana oleviin tai synnyttäneisiin naisiin kohdistuva erityinen suojelu tai asevel vollisuuden säätäminen vain miehille eivät tasa-arvolain mukaan ole syrjintää.	Áhpehis dahje riegádahttán nissoniidda guoskevaš erenomáš suodjaleapmi dahje vearjogeatnegasvuođa ásaheapmi dušše albmáide ii leat dásseárvolága mielde vealaheapmi.
Muu yhdis tys kuin varsinainen työmarkkinajärjestö ei syyllisty syrjintään hyväksyessään jäsenikseen vain naisia tai miehiä, jos niin määrätään yhdistyksen säännöis sä.	Eará searvi go eakti bargomárkanorganisašuvdna ii leat sivalaš vealaheapmái, go dohkkeha lahttun dušše nissoniid dahje albmáid, juos nu mearriduvvo searvvi njuolggadusain.
Jos yhdistys on muu ammatillista edunvalvontaa harjoittava järjestö, edellytetään lisäksi, että järjestö pyrkii tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen.	Juos searvi lea eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvdna, gáibiduvvo lassin, ahte searvi figga dásseárvolága dárkkuhusa ollašuhttimii.
Syrjintää ei myöskään ole, jos tasa-arvosuun nitelmaan perus tuen väliaikaisin toimin pyritään parantamaan heikommassa asemassa olevan sukupuo len asemaa.	Vealaheapmi ii maiddái leat, juos dásseárvoplána vuođul gaskaboddosaš doaimmaiguin geahččaluvvo buoriduvvot sohkabeali sajádat, mii lea heajut dilis.
Syrjintä työelämässä, oppilaitoksissa ja etujärjestöissä on kiellettyä	Vealaheapmi bargoeallimis, oahppolágádusain ja intreassaorganisašuvnnain, lea gildojuvvon
Työelämä	Bargoeallin
Työelämän syrjintäkiellot Yleisten syrjintäkieltojen lisäksi tasa-arvolaki määrittelee erikseen, mikä on syrjintää työelämässä.	Bargoeallima vealahangildosat Almmolaš vealahangildosiid lassin dásseárvoláhka meroštallá sierra, mii lea vealaheapmi bargoeallimis.
Syrjintää työelämässä voi lain mukaan ilmetä  työhönotossa  valittaessa työntekijöitä eri tehtäviin tai koulutuk seen  työoloissa, palkkauksessa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa  sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun poistamisvelvoit teen laiminlyönnissä  työolosuhteiden tai -ehtojen heikentä misessä sen jälkeen, kun työntekijä on vedonnut tasa-arvolain mukaisiin oikeuksiinsa  irtisanomisissa tai lomautuksissa.	Vealaheapmi bargoeallimis sáhttá lága mielde albmanit barguiváldimis válljedettiin bargiid sierra bargguide dahje skuvlejupmái bargodiliin, bálkáheamis ja bálvalusgaskavuođa eará eavttuin sohkabeali guoski heađušteami ja áŧestallama eretváldingeatnegasvuođa suostamis bargodiliid dahje -eavttuid hedjonahttimis das maŋŋá, go bargi lea doarjalan dásseárvolágas dárkkuhuvvon vuoigatvuođaide eretcealkimiin dahje luopmudahttimiin
Syrjintä raskauden perusteella Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä taikka eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.	Vealaheapmi áhpehisvuođa vuođul Vealaheapmi, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, lea sierra sajádahkii ásaheapmi áhpehisvuođas dahje riegádahttimis boahtán siva dihte dahje sierra sajádahkii ásaheapmi vánhenvuođa dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuođa vuođul.
Työnantaja ei saa työhönottotilanteessa tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilöä raskauden, synnytyksen tai perhevapaan vuoksi.	Bargoaddi ii oaččo barguiváldinoktavuođas dahje skuvlemii válljedettiin hilggodit olbmo áhpehisvuođa, riegádahttima dahje bearašfriijavuođa dihte.
Työntekijää ei saa näistä syistä myöskään irtisanoa tai muutoin rajoittaa hänen palvelussuhteensa kestoa tai sen jatkumista.	Bargi ii oaččo dáid sivain maiddái eretcealkit dahje muđui ráddjet su bálvalusgaskavuođa bisttu dahje dan joatkašuvvama.
Käytännössä näillä säännöksillä on merkitystä erityisesti määräaikaisten palvelussuhteiden kohdalla.	Praktihkas dáid njuolggadusain lea mearkkašupmi erenomážit mearreáigásaš bálvalusgaskavuođaid buohta.
Työnantaja ei esimerkiksi voi syrjäyttää raskaana olevaa työnhakijaa valitessaan työntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen.	Bargoaddi ii ovdamearkan sáhte duvdit eret áhpehis bargoohcci, go vállje bargi mearreáigásaš bargogaskavuhtii.
Määräaikaista työsuhdetta ei myöskään voi rajoittaa kestämään vain äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan alkuun eikä määräaikaista työsopimusta saa jättää raskauden tai perhevapaan takia uusimatta, kun työ jatkuu.	Mearreáigásaš bargogaskavuođa ii maiddái sáhte ráddjet nu, ahte dat bistá dušše etniid-, áhčiid- dahje vánhemiidfriijavuođa álgui iige mearreáigásaš bargosoahpamuša oaččo guođđit áhpehisvuođa dahje bearašfriijavuođa dihte ođasmahtekeahttá, go bargu joatkašuvvá.
Syrjintä työnhakijoiden valinnoissa Tasa-arvolaki ei rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö.	Vealaheapmi bargoohcciid válljemiin Dásseárvoláhka ii ráddje bargoaddi vuoigatvuođa válljet bargui buoremussan gehččojuvvon olbmo.
Laki pyrkii estämään vain sen, että työntekijä valittaisiin perusteettomasti sukupuo len mukaan syrjäyttämällä ansioituneempi henkilö.	Láhka geahččala eastit dušše dan, ahte bargi válljejuvvošii vuođuheamet sohkabeali mielde nu, ahte duvdojuvvo eret dohkálut olmmoš.
Vastaa vasti laki pyrkii estämään jomman kumman sukupuolen suosimi sen silloin, kun valitaan työpaikalla jo työskenteleviä työntekijöi tä koulutukseen tai uusiin tehtäviin.	Seammaláhkai láhka geahččala eastit goappánu sohkabeali oidima dalle, go válljejuvvojit bargit, geat leat jo bargosajis barggus, skuvlemii dahje ođđa bargguide.
Kun työnhakijoina on sekä naisia että miehiä, työnantajan on tehtävä ansiover tailu.	Go bargoohccin leat nu nissonat go albmát, bargoaddi galgá bargat ánssuidveardádallama.
Ansiovertailussa keskeinen merkitys on työnantajan etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla.	Ánssuidveardádallamis guovddáš mearkkašupmi lea bargoaddi ovddalgihtii nannen válljenvuođustusain.
Yleensä kiinnitetään huomiota työnhakijoiden koulutukseen, aikaisempaan työkoke mukseen sekä sellaisiin ominai suuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotka ovat eduksi tehtävän hoitami ses sa ja voidaan siten katsoa lisäansioksi.	Dábálaččat giddejuvvo fuopmášupmi bargoohcciid skuvlemii, ovddit bargohárjánupmái ja maiddái dakkár iešvuođaide, dieđuide ja dáidduide, mat leat ovdun barggu dikšumis ja maid sáhttá dasto geahččat lasseánsun.
– valita tehtä vään nimenomaan miehen tai naisen, jos siihen on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy.	Bargoaddi sáhttá – šattakeahttá sivalažžan vealaheapmái - válljet bargui namalassii albmá dahje nissona, juos dasa lea barggu dahje doaimma iešvuođas boahtán lossa ja dohkálaš sivva.
Esimerkiksi teatteriin voidaan hakea roolien edellyttämää mies näyttelijää tai työsuhde voi olla niin henkilö kohtainen, kuten vanhuksen hoitaminen kotona, että siihen halutaan nimenomaan joko mies tai nainen.	Ovdamearkan teáhterii sáhttá ohcat rolla gáibidan almmáineavttára dahje bargogaskavuohta sáhttá leat nu persovnnalaš, nugo boarrása dikšun ruovttus, ahte dasa háliduvvo namalassii jogo almmái dahje nisson.
Kaiken kaikkiaan vaaditaan yleisen mittapuun mukaan hyväk syttä vä syy, jos ansioituneinta hakijaa ei valita.	Loahpa loahpas gáibiduvvo almmolaš mihtuid mielde dohkálaš sivva, juos dohkálut ohcci ii válljejuvvo.
”Muu, hyväksyttävä seikka” viittaa henkilökohtaisessa soveltuvuudessa olevaan eroon valitun ja valitsematta jääneen välillä.	”Eará, dohkálaš ášši” čujuha persovnnalaš heivvolašvuođa erohussii, mii lea válljejuvvon ja válljekeahttá báhcán olbmo gaskkas.
Työnanta jan tehtävänä on osoittaa, että tällai nen syy on olemassa.	Bargoaddi bargun lea duođaltit, ahte dakkár sivva lea gávdnomis.
Syrjintä palkkauksessa ja muissa työsuhteen ehdoissa	Vealaheapmi bálkáheamis ja bargogaskavuođa eará eavttuin
Työnantajan menettely on syrjivää, jos työnantaja soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva muu työntekijä tai muut työntekijät.	Bargoaddi meannudeapmi lea vealaheaddji, juos bargoaddi heiveha bálká- dahje eará bálvalusgaskavuođa eavttuid nu, ahte bargi dahje bargit gártet sohkabeali vuođul heittogut sajádahkii go eará bargi dahje bargit, geat leat bargoaddi bálvalusas seamma dahje seammaárvosaš barggus.
Palkkasyrjinnän kielto koskee kaikkia suorituksia, jotka työntekijä suoraan tai välillisesti saa työnantajaltaan työstä tai tehtävästä rahana tai luontaisetuna.	Bálkávealaheami gielddus guoská buot mávssuid, maid bargi njuolgga dahje gaskkalaččat oažžu bargoaddis barggus dahje doaimmas ruhtan dahje luondduovdun.
Syrjinnän kielto koskee myös muita palvelussuhteen ehtoja kuin palkkausta.	Vealaheami gielddus guoská maiddái bálvalusgaskavuođa eará eavttuid go bálkáheami.
Jotta syntyy olettamus syrjinnästä palkkauksessa, työntekijän on kyettävä osoittamaan, että työnantaja soveltaa häneen epäedullisempia palkkaehtoja kuin samaa tai samanarvoista työtä tekevään vastakkaista sukupuolta olevaan henkilöön taikka että epäedulliseen asemaan joutuminen palkkauksessa liittyy raskauteen, synnytyksestä johtuvaan syyhyn, vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen.	Vuoi šaddá eahpádus vealaheamis bálkáheami oktavuođas, bargi galgá bastit duođaldit, ahte bargoaddi heiveha sutnje heittogut bálkáeavttuid go seamma dahje seammaárvosaš barggu bargi olbmui, guhte gullá vuostálas sohkabeallái, dahje ahte heittogut sajádahkii gártan bálkáheamis laktása áhpehisvuhtii, riegádahttimis boahtán sivvii, vánhenvuhtii dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuhtii.
Syrjintäolettamuksen kumotakseen työnantajan on kyettävä näyttämään toteen, että palkkaerot johtuvat muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin työntekijän sukupuolesta.	Vealahaneahpádusa gomiheami dihte, bargoaddi galgá bastit čájehit duohtan, ahte bálkáerohusat bohtet eará, dohkálaš sivas go bargi sohkabealis.
Samoilla töillä tarkoitetaan toisiaan vastaavia tai lähes vastaavia töitä.	Seamma bargguin dárkkuhuvvojit nuppiid vástideaddji dahje measta vástideaddji barggut.
Samanarvoisia töitä tasa-arvolain mukaisessa merkityksessä voivat olla myös keskenään hyvin erilaiset työt.	Seammaárvosaš barggut dásseárvolágas dárkkuhuvvon mearkkašumis sáhttet leat maiddái gaskaneaset hui sierralágan barggut.
Arvioitaessa ovatko työt samanarvoisia, tulee kiinnittää huomiota tehtävien laatuun ja sisältöön sekä niihin vaatimuksiin, joita työtehtävät tekijälleen asettavat, samoin kuin työoloihin.	Árvvoštaladettiin leatgo barggut seammaárvosaččat, galgá giddet fuopmášumi bargguid iešvuhtii ja sisdollui ja maiddái daid gáibádusaide, maid barggut bargái ásahit, nugo maiddái bargodillái.
Kaikkien palkanosien tulee erikseen olla syrjimättömiä.	Buot bálkáoasit galget sierra leat bealeheamet.
Jos työntekijät tekevät samaa tai samanarvoista työtä, työn vaativuuteen perustuvien palkanosien tulee olla yhtä suuria.	Juos bargit barget seamma dahje seammaárvosaš barggu, bálkáoasit, mat vuođđuduvvet barggu váttisvuhtii, galget leat seamma sturrosaččat.
Myös erilaisten palkanlisien tulee olla syrjimättömiä ja palkanlisien kautta mahdollisesti tuleville palkkaeroille täytyy olla hyväksyttävä syy.	Maiddái iešguđetlágan bálkálasit galget leat bealeheamet ja bálkálasiid bokte vejolaččat boahtán bálkáerohusaide galget leat dohkálaš sivat.
Tasa-arvolain mukaisen hyväksyttävän syyn tulee aina olla asiallinen, materiaalinen peruste.	Dásseárvolágas dárkkuhuvvon dohkálaš sivvii galgá álo leat áššálaš, materiálalaš vuođustus.
Esimerkiksi työ- tai virkaehtosopimus taikka hallinnollinen määräys ei sellaisenaan ole tällainen syy.	Ovdamearkan bargo- dahje virgeeaktosoahpamuš dahje hálddahusa mearrádus ii daninassii leat dakkár sivva.
Hyväksyttävä syy palkkaeroille saattaa olla esimerkiksi työntekijän koulutus, ammattitaito, aloitteellisuus ja tietyissä tapauksissa myös ammattitaitoisen työvoiman niukkuudesta johtuva kilpailutilanne.	Dohkálaš sivva bálkáerohusaide sáhttá leat ovdamearkan bargi skuvlejupmi, ámmátdáidu, aktiivvalašvuohta ja dihto dáhpáhusain maiddái ámmátdáiddolaš bargofámu vátnivuođas boahtán gilvvohallandilli.
Mikäli työnantaja esittää palkkaeroille hyväksyttävän syyn, on vielä arvioitava, selittääkö kyseinen syy palkkaeron kokonaisuudessaan vaiko vain osan siitä.	Juos bargoaddi čájeha bálkáerohusaide dohkálaš siva, galgá vel árvvoštallat, čilgego máinnašuvvon sivva bálkáerohusa obban vai dušše oasi das.
Työntekijöiden, joiden palkkoja verrataan, ei tarvitse olla työnantajan palveluksessa samanaikaisesti.	Bargit, geaid bálkkát veardádallojit, eai dárbbaš leat bargoaddi bálvalusas oktanaga.
Työntekijän palkkaa voidaan verrata myös esimerkiksi edeltäjän palkkaan.	Bargi bálkká sáhttá veardidit maiddái ovdamearkan ovddit bargi bálkái.
Syrjintä työn järjestämisessä	Vealaheapmi barggu ordnemis
Työnantaja syyllistyy syrjintään, jos hän johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muuten järjestää työolot niin, että työntekijä joutuu tai työntekijät joutuvat selvästi epäedullisempaan asemaan kuin vastak kaista sukupuol ta oleva tai olevat.	Bargoaddi šaddá sivalažžan vealaheapmái, juos son jođiha barggu, juohká bargguid dahje muđui ordne bargodili nu, ahte bargi gártá dahje bargit gártet čielgasit heittogut sajádahkii go vuostálas sohkabeali olmmoš dahje olbmot.
Työn johtamiseen kuuluvat esimerkiksi työajan käytön ja työn valvonta, työtilojen järjestely, työvälineiden jakaminen sekä työntekijän tehtävien ja ammattitaidon kehittä minen.	Barggu jođiheapmái gullet ovdamearkan bargoáiggi geavaheami ja barggu bearráigeahččan, bargolanjaid ordnedallan, bargobiergasiid juohkin ja maiddái bargi bargguid ja ámmátdáiddu ovddideapmi.
Syrjintää on esimerkiksi työtehtävien jakaminen niin, että yksitoikkoi sim mat ja ikävimmät työtehtävät annetaan vain toista sukupuolta oleville.	Vealaheapmi lea ovdamearkan bargguid juohkin nu, ahte oktageardáneamos ja ahkideamos barggut addojit dušše nuppi sohkabeali olbmui.
Syrjintää on esimerkiksi myös, jos mahdollisuus tehdä ylitöitä annetaan vain miehille tai vain naisten työaika muutetaan osa-aikaisek si.	Vealaheapmi lea ovdamearkan maiddái, juos vejolašvuohta bargat badjeláigge barggu addojuvvo dušše albmáide dahje dušše nissoniid bargoáigi rievdaduvvo oasseáigásažžan.
Töiden jakamisen merkitys korostuu varsinkin silloin, kun työtehtävien laatu ratkaisee mahdollisuudet edetä uusiin, paremmin palkattuihin tehtäviin.	Bargguid juohkima mearkkašupmi deattuhuvvá eandalitge dalle, go bargguid iešvuohta mearrida vejolašvuođaid ovdánit ođđa, buorebut bálkáhuvvon bargguide.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta palaavalla työntekijällä on työsopimuslain perusteella oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.	Etniid-, áhčiid- ja vánhemiidfriijavuođas máhcci bargis lea bargosoahpamušlága vuođul vuoigatvuohta máhccat ovddit dahje dasa buohtastahtti bargui.
Syrjintä irtisanomisissa ja lomautuksissa	Vealaheapmi eretcealkimiin ja luopmudahttimiin
Työnantaja ei saa irtisanoa, purkaa tai muutoin lakkauttaa työntekijän tai työntekijöiden palvelussuh detta sukupuolen perusteella.	Bargoaddi ii oaččo eretcealkit, burgit dahje muđui heaittihit bargi dahje bargiid bálvalusgaskavuođa sohkabeali vuođul.
Työnteki jää ei myöskään saa lomauttaa tai siirtää toisiin tehtäviin sukupuolen perusteella.	Bargi ii maiddái oaččo luopmudahttit dahje sirdit eará bargui sohkabeali vuođul.
Työnantaja ei saa kohdentaa edellä mainittuja toimenpiteitä siten, että menettelyllä rikotaan välittömän tai välillisen syrjinnän kieltoja.	Bargoaddi ii oaččo čuozihit ovdalis máinnašuvvon doaibmabijuid nu, ahte meannudemiin rihkkojuvvojit njulges dahje eahpenjulges vealaheami gildosat.
Myös palvelussuhdelaeissa säädetään mm. raskaana ja perhevapaalla olevien työntekijöiden palvelussuhdeturvasta.	Maiddái bálvalusgaskavuođalágas ásahuvvo ee. bargiid, geat leat áhpeheamit ja bearašfriijavuođas, bálvalusgaskavuohtadorvvus.
Työnantajan vastatoimet ovat syrjintää	Bargoaddi vuostedoaimmat leat vealaheapmi
Tasa-arvolaki kieltää työnantajaa ryhtymästä minkäänlaisiin vastatoimiin, jos työntekijä on vedonnut tasa-arvolakiin.	Dásseárvoláhka gieldá bargoaddi álgimis makkárge vuostedoaimmaide, juos bargi lea doarjalan dásseárvoláhkii.
Vastatoimilla tarkoitetaan henkilön asettamista epäedulliseen asemaan esimerkiksi työtehtäviä tai työehtoja muuttamalla, palkankoro tusten poisjättä misellä, perusteettoman työsuoritusten ja työaikojen valvon nan lisäämisellä, kuormittamalla työntekijää kohtuuttomilla lisätehtävillä taikka työaikojen ja lomien järjestämisen hankaloittamisella.	Vuostedoaimmain dárkkuhuvvo, ahte olmmoš ásahuvvo heittogut sajádahkii ovdamearkan nu, ahte barggut dahje bargoeavttut rievdaduvvojit, bálkkábajideamit eretguđđojuvvojit, bargguid ja bargoáiggiid vuođuhis bearráigeahččan lasihuvvo, bargi noađuhuvvo govttohis lassibargguin dahje bargoáiggiid ja luomuid ordnen váttásmahttojuvvo.
Jyrkimmillään menettely ilmenee palvelussuhteen päättämisenä.	Vearrámus dáhpáhusas meannudeapmi albmana bálvalusgaskavuođa nohkamin.
Vastatoimien kiellon suoja koskee tasa-arvolakiin vedonneen henkilön lisäksi todistajia ja henkilöitä, jotka ovat avustaneet asiassa.	Vuostedoaimmaid gildosa suodji guoská dásseárvoláhkii doarjalan olbmo lassin vihtaniid ja olbmuid, geat leat veahkehan áššis.
Työnantajan vastatoimesta voi seurata hyvitys silloinkin, kun se tapahtuu palvelussuhteen päättymisen jälkeen.	Bargoaddi vuostedoaimmas sáhttá čuovvut buhtadus dallege, go dat dáhpáhuvvá bálvalusgaskavuođa nohkama maŋŋá.
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa aktiivisesti sisältää myös huolehtimisen siitä, etteivät muut työntekijät kohdista vastatoimia tasa-arvolakiin vedonneeseen.	Bargoaddi geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu aktiivvalaččat sisttisdoallá maiddái fuolaheami das, ahte eará bargit eai čuozit vuostedoaimmaid dásseárvoláhkii doarjalan olbmui.
Häirintä työpaikoilla	Heađušteapmi bargosajiin
Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi.	Bargoaddi galgá fuolahit das, ahte bargi ii gártta bargoeallimis seksuálalaš dahje eará sohkabeallái vuođđudeaddji heađušteami vuollái.
Häirinnän kohteeksi joutuneen asiana on reagoida häirin tään ensi tilassa esimerkiksi kertomalla siitä työnantajan edustajalle tai luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai työtoverille.	Heađušteami vuollái gártan olbmo áššin lea reageret heađušteapmái ovdasajis ovdamearkan muitalemiin das bargoaddi ovddasteaddjái dahje luohttámušolbmui, bargosuodjalanáittardeaddjái dahje bargo- skihpárii.
Häirinnästä on ensisijaisesti vastuussa häiritsijä itse.	Heađušteamis lea vásttus ovdasajis heađušteaddji ieš.
Vastuu häirinnän poistamisesta siirtyy työnantajalle siinä vaiheessa, kun työnantaja on saanut tiedon häirinnästä.	Vástu heađušteami eretváldimis sirdása bargoaddái dan muttos, go bargoaddi lea ožžon dieđu heađušteamis.
Kun seksuaalista tai muuta sukupuoleen perustuvaa häirintää on aihetta epäillä, työnantajan on ryhdyttä vä tarpeellisiin toimenpiteisiin häirinnän poistami seksi.	Go seksuálalaš dahje eará heađušteami, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, lea sivva eahpidit, bargoaddi galgá álgit dárbbašlaš doaibmabijuide heađušteami eretváldima ovdii.
Toimet voivat sisältää työtehtävien tai työpaikkojen uudelleen järjestelyn, mutta niillä ei saa heikentää häirityn asemaa.	Doaimmat sáhttet sisttisdoallat bargguid dahje bargosajiid ođđasit ordnema, muhto dain ii oaččo heajudit heađuštuvvon olbmo sajádaga.
Vain työnantajalla on riittä vän tehokkaat valtuudet ja keinot ryhtyä toimiin häirintään syyllistyneen osalta: häiritsi jälle annettava huomautus, varoitus, ja viime vaiheessa työsuhteen irtisanominen tai purku.	Dušše bargoaddis leat doarvái beaktilis fápmudusat ja vuogit álgit doaimmaide heađušteapmái sivalačča hárrái: heađušteaddjái addojuvvon čuigehus, váruhus ja maŋimuš vuohkin bargogaskavuođa eretcealkin dahje burgin.
Jos häirintä tai ahdistelu sisältää fyysisen koskemattomuu den tahallisen loukkauk sen, asiassa voidaan soveltaa myös rikoslain pahoinpitely- tai seksuaaliri koksia koskevia säännöksiä.	Juos heađušteapmi dahje áŧestallan sisttisdoallá fysihkalaš guoskameahttunvuođa iešdáhtolaš loavkideami, áššis sáhttá heivehit maiddái rihkuslága veahkaválde- dahje seksuálarihkkosiid guoskevaš njuolggadusaid.
Työnantajan selvitys työntekijälle Jos henkilö epäilee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai muuten työelämässä, työnantajan on työntekijän pyynnöstä viipymättä annettava kirjalli nen selvitys menette lyn perusteis ta.	Bargoaddi čilgehus bargái Juos olmmoš eahpida, ahte lea boahtán vealahuvvot barguiváldimis dahje muđui bargoeallimis, bargoaddi galgá bargi bivdagis farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeami vuođustusain.
On tärkeää, että syrjintää epäilevä henkilö saa selvityksen työnantajan ratkaisun perus teista.	Lea dehalaš, ahte olmmoš, guhte eahpida vealaheami, oažžu čilgehusa bargoaddi čovdosa vuođustusain.
Näin hän voi arvioida, onko asian käsittelyä aiheellista jatkaa ja mahdollisesti viedä se tuomioistuimen käsittelyyn.	Ná son sáhttá árvvoštallat, leago ášši gieđahallama sivva joatkit ja vejolaččat doalvut dan duopmostuolu gieđahallamii.
Selvityksen saaminen karsii tarpeettomia oikeudenkäyn tejä.	Čilgehusa oažžun geahpeda dušši riektegeavvamiid.
Kun kyseessä on työhönottotilanne, selvityksestä on ilmettä vä valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet seikat.	Go jearaldagas lea barguiváldindilli, čilgehusas galget ovdanboahtit válljejuvvon olbmo skuvlejupmi, bargo- ja eará hárjánupmi ja válljemii váikkuhan eará áššit.
Valitun terveydentilasta tai muista henkilökoh taisista oloista ei saa antaa tietoa ilman hänen suostumustaan.	Válljejuvvon olbmo dearvvasvuođas dahje eará persovnnalaš áššiin ii oaččo addit dieđuid almmá su miehtama haga.
Kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää, työntekijäl le on annettava tiedot hänen palkkauksensa perusteista ja muut välttämättömät tiedot.	Go lea sivva eahpidit bálkávealaheami, bargái galgá addit dieđuid su bálkáheami vuođustusain ja eará vealtameahttun dieđuid.
Myös luottamusmiehellä tai muulla työntekijöiden edustajalla on itsenäinen oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäi sestä työnte kijästä hänen suostumuksellaan tai työnteki järyhmästä, tai siten kuin alaa koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella.	Maiddái luohttámušolbmos dahje bargiid eará ovddasteaddjis lea iehčanas vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid ovttaskas bargis su miehtama vuođul dahje bargiidjoavkkus, dahje nugo suorggi guoskevaš bargoeaktosoahpamušas lea sohppojuvvon, dallego lea sivva eahpidit bálkávealaheami sohkabeali vuođul.
Työntekijän edustajan oikeudesta saada palkkatietoja eräissä tapauksissa	Bargi ovddasteaddji vuoigatvuođas oažžut bálkádieđuid muhtin dáhpáhusain
Palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä luottamusmiehellä tai muulla työntekijän edustajalla on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun epäilyyn on perusteltua aihetta.	Olbmo, guhte eahpida bálkávealaheami, bivdagis luohttámušolbmos dahje bargi eará ovddasteaddjis lea vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid ovttaskas bargi birra dásseárvoáittardeaddjis dalle, go eahpádussii lea vuođustallon sivva.
Tasa-arvovaltuutetun tulee toimittaa tiedot edustajalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.	Dásseárvoáittardeaddji galgá doaimmahit dieđuid ovddasteaddjái maŋimustá guovtte mánotbaji siste bivdaga vuostáiváldimis.
Tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan silloin, kun yksittäinen työntekijä ei ole antanut suostumustaan tietojen luovuttamiseen ja luottamusmiehellä ei ole muutoin oikeutta palkkatiedon saantiin.	Dát njuolggadus heivehuvvo dušše dalle, go ovttaskas bargi ii leat addán miehtama dieđuid luohpadeapmái ja luohttámušolbmos ii leat muđui vuoigatvuohta bálkádieđu oažžumii.
Säännöksellä on merkitystä yksityisen sektorin työntekijöiden kannalta, koska julkisella sektorilla työskentelevien palkkatiedot ovat julkisia.	Njuolggadusas lea mearkkašupmi priváhta sektora bargiid dáfus, go almmolaš sektoras bargiid bálkádieđut leat almmolaččat.
Jos tasa-arvovaltuutettu kieltäytyy antamasta vaadittuja tietoja, työntekijän edustaja voi saattaa asian tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.	Juos dásseárvoáittardeaddji biehttala addimis gáibiduvvon dieđuid, bargi ovddasteaddji sáhttá buktit ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Oppilaitokset	Oahppolágádusat
Syrjintä oppilaitoksissa	Vealaheapmi oahppolágádusain
Vuoden 2005 uudistuksessa tasa-arvolakiin lisättiin uudet säännökset syrjinnästä oppilaitoksissa ja etujärjestöissä.	Jagi 2005 ođastusas dásseárvoláhkii lasihuvvojedje ođđa njuolggadusat vealaheamis oahppolágádusain ja intreassaorganisašuvnnain.
Lainmuutoksella jo aiemmin kielletyt syrjinnän muodot saatiin lain seuraamusten ja valvonnan piiriin myös oppilaitosten ja etujärjestöjen osalta.	Láhkanuppástusain jo ovdal gildojuvvon vealaheami hámit fitnašuvve lága čuovvumušaid ja gohcima ollái maiddái oahppolágádusain ja intreassaorganisašuvnnain.
Kiellettyä syrjintää on henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa.	Gildojuvvon vealaheapmi lea olbmo ásaheapmi sohkabeali vuođul heittogut sajádahkii earáid ektui earret eará oahppiidválljemis, oahpahusa ordnemis dahje oahppočađahemiid árvvoštallamis.
Säännös koskee myös häirintää.	Njuolggadus guoská maiddái heađušteami.
Oppilaitoksen tai muun yhteisön vastuu häirinnän poistamiseksi alkaa, kun sen vastuulliselle edustajalle on ilmoitettu häirinnästä.	Oahppolágádusa dahje eará ovttastumi vástu heađušteami eretváldimii álgá, go dan vásttolaš ovddasteaddjái lea almmuhuvvon heađušteamis.
Oppilaitoksen tulee poistaa häirintä käytettävissään olevin toimin.	Oahppolágádus galgá eretváldit heađušteami anus leahkki doaimmaiguin.
Oppilaitoksen menettely katsotaan syrjinnäksi, jos se laiminlyö tämän velvollisuutensa.	Oahppolágádusa meannudeapmi gehččojuvvo vealaheapmin, juos dat suostá dán geatnegasvuođa.
Hyvitysvastuu kohdistuu oppilaitokseen tai opetusta järjestävään yhteisöön siinäkin tapauksessa, että häiritsijä on yksittäinen opettaja tai oppilas.	Buhttenvástu čuohcá oahppolágádussii dahje oahpahusa ordnejeaddji ovttastupmái dange dáhpáhusas, ahte heađušteaddji lea ovttaskas oahpaheaddji dahje oahppi.
Syrjintäkieltoa sovelletaan sekä julkiseen että yksityiseen koulutuksen järjestäjään ja sekä yleissivistävään että ammatilliseen koulutukseen.	Vealahangielddus heivehuvvo nu almmolaš go priváhta oahpahusa lágideaddjái ja maiddái dábálaščuvgehusa addi ja ámmátoahpahusa skuvlejupmái.
Oppisopimuskoulutuksessa olevaan henkilöön sovelletaan tietopuolisen opetuksen aikana oppilaitoksessa tapahtuvan syrjinnän kieltoja ja työpaikalla annettavan koulutuksen aikana työsyrjinnän kieltoja koskevia säännöksiä.	Olbmui, guhte lea oahpposoahpamušskuvlejumis, heivehuvvojit teorehtalaš oahpahusa áigge oahppolágádusas dáhpáhuvvan vealaheami gildosat ja bargosajis addojuvvon skuvlejumi áigge bargovealaheami gildosiid guoskevaš njuolggadusat.
Tässä tarkoitettua, hyvitysseuraamuksen alaista syrjintäkieltoa ei sovelleta peruskouluihin.	Dás dárkkuhuvvon, buhttenčuovvumuša vuollásaš vealahangielddus ii heivehuvvo vuođđoskuvllaide.
Sen sijaan tasa-arvolain syrjinnän yleiskiellot koskevat myös niitä.	Dan sadjái dásseárvolágas dárkkuhuvvon vealaheami oktasašgildosat gusket maiddái daid.
Myös peruskoulun oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.	Maiddái vuođđoskuvlla oahppis lea vuoigatvuohta dorvvolaš studerenbirrasii.
Sen toteuttaminen tapahtuu paitsi tasa-arvolain myös perusopetusta koskevan lainsäädännön nojalla.	Dan ollašuhttin dáhpáhuvvá earret dásseárvolága, de maiddái vuođđooahpahusa guoskevaš láhkaásaheami vuođul.
Oppilaitoksen selvitys opiskelijalle Syrjintää epäilevällä on oikeus saada viipymättä kirjallinen selvitys oppilaitoksen menettelystä.	Oahppolágádusa čilgehus stuđentii Olbmos, guhte eahpida vealaheami, lea vuoigatvuohta oažžut farggamusat čálalaš čilgehusa oahppolágádusa meannudeamis.
Jos kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksestä on käytävä ilmi valintakriteerit.	Juos jearaldagas lea oahppiidválljen, čilgehusas galget ovdanboahtit válljenkriteerat.
Opintosuoritusten arviointia koskevasta selvityksestä on ilmettävä arvioinnin perusteet.	Oahppočađahemiid árvvoštallama guoski čilgehusas galget oidnot árvvoštallama vuođustusat.
Häirintää epäiltäessä oppilaitoksen tehtävä on antaa selvitys siitä, mihin toimiin on ryhdytty häirinnän poistamiseksi.	Go eahpiduvvo heađušteapmi, oahppolágádusa bargun lea addit čilgehusa das, maidda doaimmaide galgá álgit heađušteami eretváldimii.
Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.	Čilgehussii ii oaččo merket dieđuid geange dearvvasvuođas dahje eará persovnnalaš áššiin almmá su miehtama haga.
Syrjintä etujärjestöissä	Intreassaorganisašuvnnat
Kiellettyä syrjintää on henkilön asettaminen muita epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella työmarkkinajärjestön tai muun ammatillista edunvalvontaa harjoittavan järjestön toiminnassa, jäseneksi pääsyssä, etuuksissa tai muulla sellaisella tavalla, jonka tasa-arvolain syrjinnän kiellot kattavat.	Gildojuvvon vealaheapmi lea olbmo bidjan earáid heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul bargomárkanorganisašuvnna dahje eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvnna doaimmas, lahttun beassamis, ovdduin dahje mo nu eará láhkai, masa dásseárvolága vealaheami gildosat gusket.
Etujärjestön menettelyä on esimerkiksi pidettävä syrjintänä, jos henkilö joutuu seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi etujärjestön toiminnassa, jäseneksi pääsyssä tai tarjotuissa eduissa.	Intreassaorganisašuvnna meannudeami galgá ovdamearkan doallat vealaheapmin, juos olmmoš gártá seksuálalaš dahje sohkabeallái vuođđudeaddji heađušteami vuollái intreassaorganisašuvnna doaimmas, lahttun beassamis dahje fállojuvvon ovdduin.
Etujärjestön vastuu alkaa siitä, kun häirintä on saatettu sen tietoon.	Intreassaorganisašuvnna vástu álgá das, go heađušteapmi lea addon dan dihtui.
Järjestö on velvollinen poistamaan häirinnän.	Organisašuvdna lea geatnegas eretváldit heađušteami.
Järjestön menettely on syrjintää vain, mikäli sen toimivaltaiset edustajat eivät ryhdy käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.	Organisašuvnna meannudeapmi lea vealaheapmi dušše, juos dan doaibmaválddálaš ovddasteaddjit eai álgge anus leahkki doaimmaide heađušteami eretváldimii.
Säännös ei koske puhtaasti aatteellisia järjestöjä.	Njuolggadus ii guoskka čielgasit idealaš servviid.
Syrjivä ilmoittelu on kiellettyä	Vealaheaddji almmuheapmi lea gildojuvvon
Työ- ja koulutuspaikkailmoittelussa ei saa olla syrjin tää.	Bargo- ja skuvlensadjealmmuheamis ii oaččo leat vealaheapmi.
Työ- tai koulutuspaikkaa ei saa ilmoittaa vain nais ten tai miesten haettavaksi.	Bargo- dahje skuvlensaji ii oaččo almmuhit dušše nissoniidda dahje albmáide ohcanláhkai.
Ilmoitus voidaan suunnata toiselle sukupuolelle vain poikkeuksellisesti, jos painava, hyväksyttävä syy edellyttää työn luonteen vuoksi siihen joko miestä tai naista tai mikäli kyseessä on väliaikainen tasa-arvosuunnitelmaan perustuva ns. positiivinen erityistoimi tasapuolisen henkilöstörakenteen saavuttamiseksi.	Almmuhusa sáhttá čujuhit nuppi sohkabeallái dušše spiehkastagas, juos lossa, dohkálaš sivva gáibida barggu luonddu dihte dasa jogo albmá dahje nissona dahje juos jearaldagas lea gaskaboddosaš dásseárvoplánai vuođđudeaddji ng. positiivvalaš sierradoaibma ovttaveardásaš bargoveahkaráhkadusa juksama várás.
Tasa-arvolaki ei ulotu mainontaan.	Dásseárvoláhka ii guoskka máidnuma.
Syrjivää mainontaa valvoo viranomaisena kuluttaja-asiamies.	Vealaheaddji máidnuma gohcá virgeoapmahažžan golaheaddjiidáššeolmmoš.
Mainonnan eettinen neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko mainonta eettisesti hyväksyttävää,mutta ei mainonnan lainvastaisuudesta.	Máidnuma etihkalaš ráđđi addá cealkámušaid das, leago máidnun etihkalaččat dohkálaš, muhto ii cealkke máidnuma lágahisvuođas.
Hyvitys syrjinnästä	Buhtadus vealaheamis
Työntekijällä on oikeus vaatia työnantajalta hyvitystä, jos häntä on syrjitty työelämäs sä sukupuolensa perusteella.	Bargis lea vuoigatvuohta gáibidit bargoaddis buhtadusa, juos son lea vealahuvvon bargoeallimis sohkabeali vuođul.
Vastaava oikeus on opiskelijalla, jos häntä on syrjitty koulutuksessa, samoin etujärjestön toiminnassa syrjinnän kohteeksi joutuneella.	Seammalágan vuoigatvuohta lea stuđeanttas, juos son lea vealahuvvon oahpahusas, seammago intreassaorganisašuvnna doaimmas vealaheami vuollái gártan olbmos.
Hyvitys on maksettava huolimatta siitä, aiheutuuko syrjin nästä taloudellista vahinkoa, sillä hyvitys on luonteeltaan korvaus syrjinnän aiheutta masta loukkauksesta.	Buhtadusa galgá máksit vuhtiiválddekeahttá dan, boahtágo vealaheamis ekonomalaš vahát, dasgo buhtadus lea luonddus dáfus buhtadus vealaheami dagahan loavkideamis.
Hyvityksen maksaa se, joka on rikkonut syrjinnän kieltoa, ja sen määrä on vähintään 3000 euroa (kesäkuu 2005).	Buhtadusa máksá dat, guhte lea rihkkon vealaheami gildosa, ja dan mearri lea uhcimustá 3000 euro (geassemánnu 2005).
Hyvityksen tason määrittelyssä on lähdetty siitä, että seuraamuksen tulee olla tehokas, jotta syrjintää kokeneet vetoaisivat oikeuksiinsa ja varoittava, jotta se ehkäisisi syrjintää ennakolta.	Buhtadusa sturrodaga meroštallamis lea vuođđun dat, ahte čuovvumuš galgá leat beaktil, vuoi vealaheami vásihan olbmot doarjalivčče vuoigatvuođaide, ja váruheaddji, vuoi dat easttašii vealaheami ovddalgihtii.
Hyvityksen määrä vahvistetaan yksittäistapauksissa tuomioistuimessa loukkauksen laadun mukaan.	Buhtadusa mearri nannejuvvo ovttaskasdáhpáhusain duopmostuolus loavkideami iešvuođa mielde.
Sitä määriteltäessä on otettava huomioon muun muassa menettelyn törkeys, esimerkiksi onko syrjintä ollut järjes telmällistä ja tietoista.	Dan meroštaladettiin galgá vuhtiiváldit earret eará meannudeami kroavisvuođa, ovdamearkan leamašgo vealaheapmi systemáhtalaš ja diđolaš.
Hyvityksen suuruus riippuu myös siitä, kuinka tuntuvasti syrjintä vaikuttaa syrjittyyn henkilöön tai hänen olosuhtei siinsa.	Buhtadusa sturrodat lea gitta maiddái das, man olu vealaheapmi váikkuha vealahuvvon olbmui dahje su eallindillái.
Hyvitykselle ei ole määrätty enimmäismäärää, paitsi työhönottotilanteissa, jolloin hyvitys voi olla enintään 15 000 euroa.	Buhtadussii ii leat mearriduvvon eanemusmearri, earret barguiváldinoktavuođas, goas buhtadus sáhttá leat eanemustá 15 000 euro.
Tuomioistuin voi alentaa hyvityk sen vähimmäismää rää tai poistaa sen kokonaan, jos se on kohtuul lista rikkojan taloudellisen aseman tai muiden syiden vuoksi.	Duopmostuollu sáhttá vuolidit buhtadusa uhcimusmeari dahje eretváldit dan obban, juos dat lea govttolaš rihkkon olbmo ekonomalaš dili dahje eará sivaid dihte.
Työnantajan pyrkimykset estää toimintansa vaikutukset voivat vaikuttaa hyvityksen määrään.	Bargoaddi figgamuš eastit doaimma váikkuhusaid sáhttá váikkuhit buhtadusa mearrái.
Hyvitys voi jäädä vähäiseksi tai kokonaan tuomitsematta, jos työnantaja esimerkiksi peruu irtisanomisen tai järjestää syrjitylle työnhakijalle uuden vastaavan työpaikan.	Buhtadus sáhttá báhcit unnánažžan dahje ollásit dubmekeahttá, juos bargoaddi ovdamearkan eretgeassá eretcealkima dahje ordne vealahuvvon bargái ođđa vástideaddji bargosaji.
Saadakseen hyvityksen loukatun henkilön on vietävä asia syrjintäkiellon rikkojan kotipaikan käräjäoikeuden käsiteltäväksi.	Oažžun dihte buhtadusa loavkiduvvon olmmoš galgá doalvut ášši vealahangildosa rihkkon olbmo ruoktobáikki gearretrievtti gieđahallamii.
Loukatun on osoitettava, että vastapuoli on rikkonut tasa-arvolain työelämää, oppilaitoksen tai etujärjestön toimintaa koskevia syrjintäkieltoja.	Loavkiduvvon olmmoš galgá čájehit, ahte vuostebealli lea rihkkon dásseárvolága vealahangildosiid, mat gusket bargoeallima, oahppolágádusa dahje intreassaorganisašuvnna doaimma.
Loukatun ei kuitenkaan tarvitse näyttää, että toiminta olisi ollut tahallista.	Loavkiduvvon olmmoš ii goittotge dárbbaš čájehit, ahte doaibma livčče lean iešdáhtolaš.
Jos työnantaja tai oppilaitoksen tai etujärjestön edustaja vetoaa siihen, että menette lyyn on ollut lain sallima painava ja hyväksyt tävä syy tai että menettely johtuu muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta, hänen on esitettävä tästä todisteet.	Juos bargoaddi dahje oahppolágádusa dahje intreassaorganisašuvnna ovddasteaddji doarjala dasa, ahte meannudeapmái leamašan lága addin lossa ja dohkálaš sivva dahje ahte meannudeapmi čuovvu eará, dohkálaš sivas go sohkabealis, son galgá ovdanbuktit das duođaštusaid.
Hyvitystä on vaadittava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta, poikkeuksena työhönotossa tapahtunut syrjintä, jossa määräaika on yksi vuosi.	Buhtadusa galgá gáibidit guovtte jagi siste vealaheami gildosa rihkkumis, spiehkastahkan barguiváldimis dáhpáhuvvan vealaheapmi, mas mearreáigin lea okta jahki.
Hyvityksen saaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta myös esimerkiksi työsopimuslain tai vahingonkorvauslain perus teella.	Buhtadusa oažžun ii eastte loavkiduvvon olbmo gáibideamis buhtadusa maiddái ovdamearkan bargosoahpamušlága dahje vahátbuhtaduslága vuođul.
Tasa-arvolain valvonta	Dásseárvolága bearráigeahččan
Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta valvovat tasa-arvolain noudattamista.	Dásseárvoáittardeaddji ja dásseárvolávdegoddi gozihit dásseárvolága čuovvuma.
Valvonta koskee niin yksityistä kuin julkista hallinto- ja liiketoimintaa.	Bearráigeahččan guoská nu priváhta go almmolaš hálddahus- ja fitnodatdoaimma.
Tasa-arvovaltuutetulla ja -lautakunnalla on oikeus saada viranomaisilta valvontaa varten tarvittavat tiedot.	Dásseárvoáittardeaddjis ja -lávdegottis lea vuoigatvuohta oažžut virgeoapmahaččas bearráigeahččama várás dárbbašuvvon dieđuid.
Tiedot on annettava maksutta ja huolimatta siitä, ovatko ne muun lain mukaan salassa pidettäviä.	Dieđuid galgá addit nuvttá ja fuolakeahttá das, leatgo dat eará lága mielde suollemassan dárkkuhuvvon.
Tasa-arvovaltuutetulla on lisäksi oikeus saada jokaiselta tasa-arvolain noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot asettamassaan kohtuullisessa määräajassa sekä vaatia jokaiselta tämän hallussa olevaa asiakirjaa esitettäväksi, jollei tällä ole oikeutta tai velvollisuutta kieltäytyä todistamasta tai esittämästä asiakirjaa.	Dásseárvoáittardeaddjis lea lassin vuoigatvuohta oažžut juohkehaččas dásseárvolága čuovvuma bearráigeahččama várás dárbbašlaš dieđuid su mearridan govttolaš mearreáiggis ja maiddái gáibidit juohkehaččas áššebáhpára, mii lea dan hálddus, čájehanláhkai, juos dás ii leat vuoigatvuohta dahje geatnegasvuohta biehttalit duođašteamis dahje ovdanbuktimis áššebáhpára.
Tasa-arvovaltuutetun tehtävät	Dásseárvoáittardeaddji barggut
Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on  valvoa tasa-arvolain noudattamista ja erityisesti syrjintäkiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudat tamista  edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoitusta  antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta  seurata naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla.	Dásseárvoáittardeaddji bargun lea bearráigeahččat dásseárvolága čuovvuma ja erenomážit vealahangildosa ja vealaheaddji almmuheami gildosa čuovvuma ovddidit álgagiid, neavvuid ja rávvagiid vehkiin lága dárkkuhusa addit dieđuid dásseárvolágas ja dan muddeheamis čuovvut nissoniid ja albmáid dásseárvvu ollašuvvama servodateallima sierra surggiin.
Henkilö, joka epäilee joutuneensa kielletyn syrjinnän kohteeksi, voi pyytää asiasta tasa-arvovaltuutetun ohjeita ja neuvoja.	Olmmoš, guhte eahpida leat gártan gildojuvvon vealaheami vuollái, sáhttá bivdit áššis dásseárvoáittardeaddji rávvagiid ja neavvuid.
Havaitessaan, että tasa-arvolain velvoitteita ei noudateta tai että säännöksiä rikotaan, tasa-arvovaltuutetun on yritettävä estää se ohjeiden ja neuvojen avulla.	Go fuopmáša, ahte dásseárvolága geatnegasvuođat eai čuvvojuvvo dahje ahte njuolggadusat rihkkojuvvojit, dásseárvoáittardeaddji galgá figgat eastit dan rávvagiid ja neavvuid vehkiin.
Tasaarvovaltuutettu voi viedä lainvastaisen toiminnan tasa-arvolautakunnan käsiteltä väksi.	Dásseárvoáittardeaddji sáhttá doalvut lágavuostásaš doaimma dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Havaitessaan, että työnantaja laiminlyö ohjeista ja neuvoista huolimatta velvollisuutensa laissa säädetyn tasa-arvosuunnitelman laatimiseen, valtuutettu voi vaatia suunnitelmaa laadittavaksi asettamassaan kohtuullisessa määräajassa.	Go fuopmáša, ahte bargoaddi suostá rávvagiin ja neavvuin fuolakeahttá geatnegasvuođa ráhkadit lágas ásahuvvon dásseárvoplána, áittardeaddji sáhttá gáibidit plána ráhkadeami su ásahan govttolaš mearreáiggis.
Ellei tämä johda tulokseen, valtuutettu voi esittää tasa-arvolautakunnalle, että se vaatisi työnantajaa laatimaan tasa-arvosuunnitelman määräajassa.	Juos dat ii doalvvo bohtosii, áittardeaddji sáhttá evttohit dásseárvolávdegoddái, ahte dat gáibidivčče bargoaddi ráhkadit dásseárvoplána mearreáiggis.
Lautakunta voi tehostaa määräystään uhkasakolla.	Lávdegoddi sáhttá beavttálmahttit mearrádusa áittasáhkuin.
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus suorittaa työpaikalla tarkas tus, jos on syytä epäillä työnantajan rikkovan tasa-arvolakia.	Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta bargat bargosajis dárkkistusa, juos lea sivva eahpidit, ahte bargoaddi rihkku dásseárvolága.
Muiden viranomaisten on annettava tarvittaessa virka-apua tarkastuksen toimittamiseen.	Eará virgeoapmahaččat galget addit dárbbu mielde virgeveahki dárkkistusa bargamii.
Valtuutettu voi avustaa myös oikeudenkäynnissä, joka koskee hyvityksen tai korvauksen saamista.	Áittardeaddji sáhttá veahkehit maiddái riektegeavvamis, mii guoská buhtadusa dahje buhtadusa oažžuma.
Tällöin asialla on kuitenkin oltava huomattava merkitys tasa-arvolain soveltamisen kannalta.	Dalle áššis galgá goittotge leat fuopmášahtti mearkkašupmi dásseárvolága muddeheami dáfus.
Tasa-arvovaltuutetun toimiston yhteystiedot	Dásseárvoáittardeaddji doaimmahaga oktavuohtadieđut
Neuvontapuhelin: (09) 1607 3248 Telekopio: (09) 1607 4582 Sähköpostiosoite: tasa-arvo@stm.fi Internet: www.tasa-arvo.fi Postiosoite: PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO	Rávventelefon: (09) 1607 3248 Telefáksa: (09) 1607 4582 Šleađgapoastačujuhus: tasa-arvo@stm.fi Internet: www.tasa-arvo.fi Poastačujuhus: PL 33, 00023 STÁHTARÁĐĐI
Tasa-arvolautakunnan tehtävät	Dásseárvolávdegotti barggut
Tasa-arvolautakunta valvoo tasa-arvolain noudattamista.	Dásseárvolávdegoddi bearráigeahččá dásseárvolága čuovvuma.
Lautakunta on viisijäseninen.	Lávdegoddi lea viđalahttosaš.
Sen on toisaalta edustettava sekä tasa-arvon että työelämän asiantuntemusta ja toisaalta koostuttava miehistä ja naisista.	Dat galgá nuppe dáfus ovddastit sihke dásseárvvu ja bargoeallima áššedovdamuša ja nuppe dáfus čohkiidit albmáin ja nissoniin.
Tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinaosapuolten keskusjärjes töt voivat viedä asian tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.	Dásseárvoáittardeaddji dahje bargomárkanoassebeliid guovddášorganisašuvnnat sáhttet doalvut ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Lautakunta ei voi kuitenkaan käsitellä asiaa, joka koskee eduskunnan tai sen toimielimen, tasaval lan presiden tin, valtioneu vos ton, ministeriön, valtioneuvos ton kanslian, eduskunnan oi keusasiamiehen, oikeus kanslerin, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallintooikeuden toimintaa.	Lávdegoddi ii sáhte goittotge gieđahallat ášši, mii guoská riikkabeivviid dahje dan doaibmaorgána, dásseválddi presideantta, stáhtaráđi, ministeriija, stáhtaráđi kansliija, riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo, vuoigatvuođakanslera, alimus rievtti dahje alimus hálddahusrievtti doaimma.
Tasa-arvolautakunta voi kieltää lain vastaisen toiminnan jatkamisen tai uusimisen.	Dásseárvolávdegoddi sáhttá gieldit lága vuostásaš doaimma joatkima dahje ođđasis ovdanboahtima.
Tarvittaes sa lautakunta määrää kieltonsa tehosteeksi uhkasakon.	Dárbbu mielde lávdegoddi mearrida gildosa beavttálmahttima dihte áittasáhku.
Muutosta tasa-arvolautakun nan päätökseen haetaan valitta malla korkeimmalta hallinto-oikeudelta.	Nuppástus dásseárvolávdegotti mearrádussii ohccojuvvo nu, ahte váidojuvvo alimus hálddahusriektái.
Tuomioistuin voi pyytää lautakunnalta lausunnon tasa-arvolain syrjintäkieltoja koskevien säännösten soveltamisesta lain tavoitteiden kannalta merkittävässä asiassa.	Duopmostuollu sáhttá bivdit lávdegottis cealkámuša dásseárvolága vealahangildosiid guoskevaš njuolggadusaid heiveheamis lága ulbmiliid dáfus mearkkašahtti áššis.
Tasa-arvolautakunta käsittelee asiaa kirjallisesti.	Dásseárvolávdegoddi gieđahallá ášši čálalaččat.
Lautakunnan on saatettava käsiteltä väkseen tullut asia tiedoksi sille, jota se koskee.	Lávdegoddi galgá buktit dan gieđahallamii boahtán ášši diehtun dasa, gean dat guoská.
Asianosaiset vastaavat itse kuluistaan, jotka asian käsitte ly tasa-arvolautakunnassa aiheuttaa.	Áššeosolaččat vástidit ieža goluin, maid ášši gieđahallan dásseárvolávdegottis dagaha.
Tasa-arvovaltuutetun ja -lautakunnan asia- ja toimituskirjat annetaan maksutta.	Dásseárvoáittardeaddji ja - lávdegotti ášše- ja doaimmahusgirjjit addojit nuvttá.
Tasa-arvolautakunnan yhteystiedot	Dásseárvolávdegotti oktavuohtadieđut
Tasa-arvolautakunta/tasa-arvoyksikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto	Dásseárvolávdegoddi/dásseárvoossodat, Sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija, PL 33, 00023 Stáhtaráđđi
Syrjintäkiellot muussa lainsäädännössä	Vealahangildosat eará láhkaásaheamis
Syrjintä kielletään tasa-arvolain lisäksi muuallakin Suomen lainsäädännössä.	Vealaheapmi gildojuvvo dásseárvolága lassin earáge sajis Suoma láhkaásaheamis.
Suomen perustuslaissa säädetään, että ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn takia.	Suoma vuođđolágas ásahuvvo, ahte geange ii oaččo vealahit sohkabeali, agi, álgoboahtimuša, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, dearvvasvuođa, lámisvuođa dahje eará olmmošlaš siva dihte.
Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.	Ovttaveardásašvuođalágas gildojuvvo vealaheapmi agi, etnihkalaš dahje čearddalaš álgoboahtimuša, riikkavulošvuođa, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, dearvvasvuođa, lámisvuođa, seksuála orientašuvnna dahje eará olmmošlaš siva vuođul.
Syrjintäkieltoja on myös palvelussuhteita koskevissa laeissa.	Vealahangildosat leat maiddái bálvalusgaskavuođaid guoskevaš lágain.
Rikoslaissa säädetään työsyrjinnästä ja syrjinnästä muun muassa elinkeino- ja virkatoiminnassa.	Rihkuslágas ásahuvvo bargovealaheamis ja vealaheamis earret eará ealáhus- ja virgedoaimmas.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta	Láhka nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvus 8.8.1986/609
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:	Riikkabeivviid mearrádusa mielde ásahuvvo:
1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.	1 § Lága dárkkuhus Dán lága dárkkuhussan lea eastit vealaheami, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, ja ovddidit nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu ja maiddái dán dárkkuhusas buoridit nissoniid sajádaga erenomážit bargoeallimis.
2 § Lain soveltamisalan rajoitukset Tämän lain säännöksiä ei sovelleta: 1) evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan;	2 § Lága muddehanviidodaga ráddjehusat Dán lága njuolggadusat eai muddehuvvo: 1) evangelalaš-luteralaš kirku, ortodoksalaš kirku eaige eará oskkoldatovttastumiid oskkueallimii gullevaš doaimmaide;
eikä 2) perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin.	iige 2) bearašlahtuid gaskasaš dahje eará priváhtaeallimii gullevaš gaskavuođaide.
Eduskunnan toimintaan, joka liittyy kansanedustajan edustajantoimen hoitamiseen, ei sovelleta 10 ja 11 §:n, 14 a §:n eikä 17 ja 19 §: n säännöksiä.	Riikkabeivviid doaibmamii, mii laktása riikkabeaiveáirasa ovddasteaddjidoaimma dikšumii, eai muddehuvvo 10 ja 11 §:a, 14 a §:a eaige 17 ja 19 §:a njuolggadusat.
Myöskään tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 10 ja 11 §:n säännöksiä. (17.2.	Maiddái dásseválddi presideantta doaibmamii eai muddehuvvo 10 ja 11 §:a njuolgga (17.2.1995/206) dusat.
3 § Palvelussuhteiden osapuolten määritelmiä (15.4. 2005/232)	3 § Bálvalusgaskavuođaid oassebeliid meroštallamat (15.4.2005/232)
Työntekijällä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka sopimuksessa sitoutuu tekemään toiselle (työnantaja) työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan taikka on virkasuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai muuhun julkisyhteisöön (viranomainen).	Bargiin dárkkuhuvvo dán lágas olmmoš, guhte soahpamušas čatnasa bargat nubbái (bargoaddi) barggu dan jođiheaddjiid ja gohcima vuollásažžan bálkká dahje eará buhtadusa vuostá dahje lea virgegaskavuođas dahje eará bálvalusgaskavuođas man sáhttá ovddibui veardidit, stáhtii, gildii dahje eará almmosservošii (virgeoapmahaš).
Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan soveltuvin osin myös muussa palvelussuhteeseen rinnastettavassa oikeussuhteessa työskentelevään.	Mii dán lágas ásahuvvo bargis, heivehuvvo heivvolaš osiin maiddái bargái, man vuoigatvuohtagaskavuođa sáhttá buohtalastit eará bálvalusgaskavuhtii.
Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa 1 momentissa tarkoitettua työnantajaa ja julkisyhteisöä.	Bargoaddiin dárkkuhuvvo dán lágas 1 momeanttas dárkkuhuvvon bargoaddi ja almmossearvvuš.
Mitä tässä laissa säädetään työnantajasta, sovelletaan vastaavasti työvoimaa toiselta työnantajalta vuokraavaan yritykseen (käyttäjäyritys) sen käyttäessä työnantajalle kuuluvaa määräysvaltaa työsopimuslain (55/2001) mukaisesti.	Mii dán lágas ásahuvvo bargoaddis, muddehuvvo seammaláhkai bargofámu nuppi bargoaddis láigoheaddji fitnodahkii (geavaheaddjifitnodat) dan geavahettiin bargoaddái gullevaš mearridanválddi bargosoahpamuš lága (55/2001) mielde.
Työnantajaa koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös muun palvelussuhteeseen rinnastettavan oikeussuhteen toimeksiantajaan.	Bargoaddi guoski njuolggadusat heivehuvvojit heivvolaš osiin maiddái doaibmaaddái, man vuoigatvuohtagaskavuođa sáhttá buohtalastit eará bálvalusgaskavuhtii.
4 § Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa (15.4. 2005/232)	4 § Virgeoapmahačča geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu (15.4.2005/232)
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.	Virgeoapmahaš galgá buot doaimmainis ovddidit nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu ulbmildiđolaččat ja plánavuložit ja maiddái addit vejolašvuođa ja stáđásmahttit dakkár hálddahus- ja doaibmanvugiid, mainna sihkkarasto nissoniid ja albmáid dásseárvvu ovddideapmi áššiid válmmaštallamis ja mearrádusbargamis.
Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.	Erenomážit galgá rievdadit daid diliid, mat estet dásseárvvu ollašuvvama.
Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa.	Nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu ovddideami galgá váldit vuhtii 1 ja 2 momeanttas dárkkuhuvvon vugiin bálvalusaid oažžumis ja fálaldagas.
4 a § Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano (15.4. 2005/232)	4 a § Almmolaš hálddahusa ja almmolaš válddi geavaheaddji doaibmaorgánaid čoahkkáibidju (15.4.2005/232)
Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.	Stáhta komiteain, ráđđádallangottiin ja eará seammalágan doaibmaorgánain ja maiddái nu gieldda go gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgánain earret gielddastivrraid galget leat nu nissonat go albmát goappátge uhcimustá 40 proseantta, juos ii erenomáš sivain eará čuovo.
Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.	Juos almmolaš válddi geavaheaddji doaibmaorgánas dahje virgebáikkis, lágádusas dahje gielda- dahje stáhtaeanetlogu fitnodatsearvvis lea stivrenráđđi, stivra dahje eará luohttámušolbmuin čohkiidan stivren- dahje hálddahusorgána, doaibmaorgánas galget leat ovttaárvosaččat nu nissonat go albmát, juos ii erenomáš sivain eará čuovu.
Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.	Virgeoapmahaččat ja buot dat oassebealit, geaid bivdet nammadit evttohasaid dán paragráffas dárkkuhuvvon doaibmaorgánaidda, galget vejolašvuođaid mielde evttohit nu nissona go albmá juohke lahttobáikki vuostá.
5 § Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa (17.2. 1995/206)	5 § Dásseárvvu ollašuhttin skuvlejumis ja oahpahusas (17.2.1995/206)
Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista.	Virgeoapmahaččat ja oahppolágádusat ja maiddái eará skuvlejumi ja oahpahusa ordnejeaddji ovttastumit galget fuolahit das, ahte nissoniin ja albmáin leat seammát vejolašvuođat skuvlejupmái ja ámmátlaš ovdáneapmái ja maiddái ahte oahpahus, dutkan ja oahppamateriála dorjot dán lága dárkkuhusa ollašuvvama.
6 § Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa (15.4. 2005/232)	6 § Bargoaddi geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu (15.4.2005/232)
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.	Juohke bargoaddi galgá bargoeallimis ovddidit sohkabeliid dásseárvvu ulbmildiđolaččat ja plánavuložit.
Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:vaikuttavat seikat:vaikuttavat 1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;	Dásseárvvu ovddideapmin bargoeallimis bargi galgá, váldimiin vuhtii anus leahkki resurssaid ja áššái váikkuheaddji eará áššiid: 1) doaibmat nu, ahte bargguide, mat leat rabasin, ozašedje nu nissonat go albmát;
2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;	2) ovddidit nissoniid ja albmáid ovttaárvosaš sajuštuvvama sierralágan bargguide ja maiddái addit sidjiide ovttalágan vejolašvuođaid karrieras ovdáneapmái;
3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;	3) ovddidit nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu bargoeavttuin, erenomážit bálkáheamis;
4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;	4) ovddidit bargodiliid dakkárin, ahte dat heivejit nu nissoniidda go albmáide;
5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin;	5) álkidahttit nissoniid ja albmáid oasil bargoeallima ja bearašeallima oktiiheiveheami giddemiin fuopmášumi erenomážit bargoordnedallamiidda;
ja 6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.	ja 6) doaibmat nu, ahte ovddalgihtii eastaduvvo vealaheapmi, mii vuođđuduvvá sohkabeallái.
6 a § Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi (15.4. 2005/232)	6 a § Doaibmabijut dásseárvvu ovddideapmin (15.4.2005/232)
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasaarvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti.	Juos bargoaddi bargoveaga mearri, mii lea bálvalusgaskavuođas, lea fásta uhcimustá 30 bargi, bargoaddi galgá ollašuhttit dásseárvvu ovddideaddji doaimmaid jahkásaččat ráhkaduvvon, erenomážit bálkáheami ja eará bálvalusgaskavuođa eavttuid guoski dásseárvoplána mielde.
Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.	Plána sáhttá laktit bargoveahka- ja skuvlenplánai dahje bargosuodjaleami doaibmanprográmmai.
Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, ja sen tulee sisältää: 1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista;	Dásseárvoplána galgá ráhkadit ovttasbarggus bargoveaga ovddasteaddjiiguin, ja dat galgá sisttisdoallat: 1) čilgehusa bargosaji dásseárvodilis ja dan oassin sirrema nissoniid ja albmáid sajuštuvvamis sierra bargguide ja maiddái kártema nissoniid ja albmáid bargguid juohkášuvvamis, bálkkáin ja bálkáerohusain;
2) käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi;	2) álggahuvvot dahje ollašuhttit áigojuvvon dárbbašlaš doaibmabijuid dásseárvvu ovddideami ja bálkáheami guoskevaš dásseárvvu juksama várás;
ja 3) arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.	ja 3) árvvoštallama dásseárvoplánai gullan ovddit doaibmabijuid ollašuhttimis ja daid bohtosiin.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan paikallisesti sopia, että 2 momentin 1 kohdan mukaiset toimenpiteet voidaan tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa.	Ovdalis 1 momeanttas dárkkuhuvvon jahkásaš guorahallama sajis sáhttá báikkálaččat soahpat, ahte 2 momeantta 1 čuoggás dárkkuhuvvon doaibmabijuid sáhttá bargat uhcimustá oktii golmma jagis.
6 b § Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa (15.4. 2005/232)	6 b § Doaibmabijut dásseárvvu ovddideapmin oahppolágádusain (15.4.2005/232)
Oppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma.	Oahppolágádus galgá jahkásaččat ovttasbarggus bargoveaga ja stuđeanttaid ovddasteaddjiiguin ráhkadit dásseárvoplána.
Suunnitelman tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi.	Plána galgá sisttisdoallat oahppolágádusa dásseárvodili ja dasa gullevaš problemaid kártema ja maiddái ollašuhttit plánejuvvon dárbbašlaš doaibmabijuid dásseárvvu ovddideapmin.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.	Erenomáš fuopmášumi galgá giddet dásseárvvu ollašuvvamii oahppiidválljemis, oahpahusa ordnedettiin ja oahppočađahemiid árvvoštaladettiin ja maiddái doaibmabijuide, maiguin geahččaluvvo heađušteami eastadeapmái ja eretváldimii, mii dáhpáhuvvá seksuálalaš heađušteami ja sohkabeali vuođul.
Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.	Dásseárvoplána galgá sisttisdoallat árvvoštallama ovddit dásseárvoplánai gullan doaibmabijuid ollašuhttimis ja daid bohtosiin.
Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa.	Plána sáhttá laktit oahppaplána dahje eará oahppolágádusas ráhkaduvvon plána oassin.
Vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelma laaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa.	Jahkásaš guorahallama sajis sáhttá oahppolágádusas soahpat, ahte plána ráhkaduvvo uhcimustá oktii golmma jagis.
Tätä pykälää ei sovelleta perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuihin opetuksen järjestäjiin ja kouluihin.	Dát paragráfa ii muddehuvvo vuođđooahpahuslágas (628/1998) dárkkuhuvvon oahpahusa lágideaddjiide ja skuvllaide.
7 § Syrjinnän kielto (15.4. 2005/232)	7 § Vealaheami gielddus (15.4.2005/232)
Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty.	Eahpenjulges ja njulges vealaheapmi sohkabeali vuođul lea gildojuvvon.
Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa: 1) naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella;	Njulges vealahemiin dárkkuhuvvo dán lágas: 1) nissoniid ja albmáid bidjan sierra sajádahkii sohkabeali vuođul;
tai 2) eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä.	dahje 2) sierra sajádahkii bidjan áhpehisvuođas dahje riegádahttimis boahtán siva dihte.
Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa: 1) eri asemaan asettamista sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella;	Eahpenjulges vealahemiin dárkkuhuvvo dán lágas: 1) sierra sajádahkii bidjan sohkabeali ektui neutrálan váikkuheaddji njuolggadusa, vuođustusa dahje geavada vuođul, juos meannudeami váikkuhusas olbmot sáhttet duođalaččat gártat heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul;
tai 2) eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.	dahje 2) sierra sajádahkii bidjan vánhenvuođa dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuođa vuođul.
Edellä 3 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei kuitenkaan ole pidettävä syrjintänä, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen nähden.	Ovdalis 3 momeantta 1 ja 2 čuoggáin dárkkuhuvvon meannudeami ii goittotge galgga doallat vealaheapmin, juos dainna figgojvvo dohkálaš ulbmilii ja válljejuvvon vuogit gehččojit áššálažžan ja dárbbašlažžan dán ulbmila ektui.
Seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella samoin kuin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on pidettävä tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä.	Seksuálalaš heađušteami ja heađušteami sohkabeali vuođul nugo gohččuma dahje rávvaga vealahit sohkabeali vuođul galgá doallat dán lágas dárkkuhuvvon vealaheapmin.
8 § Syrjintä työelämässä (15.4. 2005/232)	8 § Vealaheapmi bargoeallimis (15.4.2005/232)
Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja: 1) työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä;	Bargoaddi meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos bargoaddi: 1) bargui válddedettiin dahje doibmii dahje skuvlejupmái válljedettiin duvdá eret olbmo, guhte lea dohkálut go válljejuvvot boahtán olmmoš, guhte gullá nuppi sohkabeallái, juos ii bargoaddi meannudeapmi leat boahtán eará, dohkálaš sivas go sohkabealis dahje juos ii meannudeapmái leat barggu dahje doaimma iešvuođas boahtán lossa ja dohkálaš sivva;
2) työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan;	2) bargui válddedettiin, doibmii dahje skuvlejupmái válljedettiin dahje bálvalusgaskavuođa bisttus dahje joatkašuvvamis dahje bálká- dahje eará bálvalusgaskavuođa eavttuin mearridettiin meannuda nu, ahte olmmoš gártá áhpehisvuođa, riegádahttima dahje eará sohkabeallái laktáseaddji siva vuođul heittogut sajádahkii;
3) soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä;	3) heiveha bálká- dahje eará bálvalusgaskavuođa eavttuid nu, ahte bargi dahje bargit gártet sohkabeali vuođul heittogut sajádahkii go okta dahje máŋga eará bargi, geat leat bargoaddi bálvalusas seamma dahje seammaárvosaš barggus;
4) johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella;	4) jođiha barggu, juohká bargguid dahje muđui ordne bargodiliid nu, ahte okta dahje máŋga bargi gártet earáid ektui heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul;
5) irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella.	5) eretcealká, burgá dahje muđui heaittiha bálvalusgaskavuođa dahje sirdá dahje luopmudahttá ovtta dahje máŋga bargi sohkabeali vuođul.
Työnantaja ei kuitenkaan ole rikkonut 1 momentin 2�5 kohdassa tarkoitettua syrjinnän kieltoa, jos kyse on 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja säännöksen mukaisesta hyväksyttävästä syystä.	Bargoaddi ii goittotge leat rihkkon 1 momeantta 2―5 čuoggás dárkkuhuvvon vealahangildosa, juos jearaldagas lea 7 §:a 4 momeanttas dárkkuhuvvon dilis ja njuolggadusas dárkkuhuvvon dohkálaš sivas.
8 a § Työnantajan vastatoimet (15.4. 2005/232)	8 a § Bargoaddi vuostedoaimmat (15.4.2005/232)
Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö irtisanotaan tai asetetaan muutoin epäedulliseen asemaan sen jälkeen, kun hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin taikka osallistunut sukupuolisyrjintää koskevan asian selvittämiseen.	Bargoaddi meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos bargi eretcelkojuvvo dahje biddjojuvvo muđui heittogut sajádahkii dan maŋŋá, go son lea doarjalan dán lágas ásahuvvon vuoigatvuođaide dahje geatnegasvuođaide dahje oassálastán sohkabeallevealaheami guoski ášši čilgemii.
8 b § Syrjintä oppilaitoksissa (15.4.	8 b § Vealaheapmi oahppolágádusain
2005/232)	(15.4.2005/232)
Oppilaitoksen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan taikka muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.	Oahppolágádusa ja maiddái eará skuvlejumi ja oahpahusa lágideaddji ovttastumiid meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos olmmoš biddjojuvvo oahppiidválljemis, oahpahusa ordnedettiin, oahppočađahemiid árvvoštallamis dahje oahppolágádusa dahje ovttastumi eará fásta doaimmas sohkabeali vuođul earáid heittogut sajádahkii dahje muđui giehtadallo 7 §:s dárkkuhuvvon vugiin.
Tätä pykälää ei sovelleta perusopetuslaissa tarkoitettuihin opetuksen järjestäjiin ja kouluihin.	Dát paragráfa ii muddehuvvo vuođđooahpahuslágas dárkkuhuvvon oahpahusa lágideaddjiide ja skuvllaide.
8 c § Syrjintä etujärjestöissä (15.4. 2005/232)	8 c § Vealaheapmi intreassaorganisašuvnnain (15.4.2005/232)
Menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan muita epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella työmarkkinajärjestön tai muun ammatillista edunvalvontaa harjoittavan järjestön toiminnassa, jäseneksi pääsyssä tai sen tarjoamia etuuksia annettaessa taikka häntä muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.	Meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos olmmoš biddjojuvvo earáid heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul bargomárkanorganisašuvnna dahje eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvnna doaimmas, lahttun beassamis dahje dan fállan ovdduid attedettiin dahje son muđui giehtadallo 7 §:s dárkkuhuvvon vugiin.
8 d § HäHäH irintä työpaikoilla (15.4. 2005/232)	8 d § Heađušteapmi bargosajiin (15.4.2005/232)
Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.	Bargoaddi meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos bargoaddi oaččodettiin dieđu das, ahte bargi lea gártan barggus seksuálalaš dahje sohkabeallái vuođđudeaddji eará heađušteami vuollái, suostá álgimis doaimmaide, mat leat geavaheamis, heađušteami eretváldimii.
9 § Menettely, jota ei ole pidettävä syrjintänä (15.4. 2005/232)	9 § Meannudeapmi, man ii galgga doallat vealaheapmin (15.4.2005/232)
Tässä laissa tarkoitettuna sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidettävä: 1) naisten erityistä suojelua raskauden tai synnytyksen vuoksi;	Dán lágas dárkkuhuvvon vealaheapmin, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, ii galgga doallat: 1) nissoniid erenomáš suodjaleami áhpehisvuođa dahje riegádahttima dihte;
2) asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille;	2) vearjogeatnegasvuođa ásaheami dušše albmáide;
3) vain joko naisten tai miesten hyväksymistä muun yhdistyksen kuin varsinaisen työmarkkinajärjestön jäseniksi, jos tämä perustuu yhdistyksen säännöissä olevaan nimenomaiseen määräykseen;	3) dušše jogo nissoniid dahje albmáid dohkkeheami eará searvvi go fásta bargomárkanorganisašuvnna lahttun, juos dat vuođđuduvvá searvvi njuolggadusain dihto mearrádussii;
jos yhdistys on muu ammatillista edunvalvontaa harjoittava järjestö, edellytetään lisäksi, että järjestö pyrkii tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen;	juos searvi lea eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvdna, gáibiduvvo lassin, ahte organisašuvdna figgá dán lága dárkkuhusa ollašuhttimii;
eikä 4) väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi, joilla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen.	iige 4) gaskaboddosaš, plánii vuođđudeaddji sierradoaimmaid duođalaš dásseárvvu ovddideapmin, mainna geahččaluvvo dán lága dárkkuhusa ollašuhttimii.
§ 9 a Todistustaakka (15.4. 2005/232)	§ 9 a Duođaštannoađđi (15.4.2005/232)
Jos joku, joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on syrjintä sukupuolen perusteella, vastaajan on osoitettava, ettei sukupuolten välistä tasa-arvoa ole loukattu, vaan että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.	Juos gii nu, guhte geahččá leat gártan dán lágas dárkkuhuvvon vealaheami vuollái, dán lágas dárkkuhuvvon ášši gieđahaladettiin duopmostuolus dahje doaibmaválddálaš virgeoapmahaččas ovdanbuktá duohtaáššiid, maid vuođul sáhttá eahpidit, ahte jearaldalagas lea vealaheapmi sohkabeali vuođul, vástideaddji galgá čájehit, ahte sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ii leat loavkiduvvon, muhto ahte meannudeapmi lea boahtán man nu eará, dohkálaš áššis go sohkabealis.
Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä.	Njuolggadus ii muddehuvvo rihkusášši gieđahallamis.
10 § Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään (15.4.	10 § Bargoaddi geatnegasvuohta addit čilgehusa meannudeamis (15.4.2005/232)
Työnantajan on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa syrjäytetyksi 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin.	Bargoaddi galgá bivdagis farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeamis dasa, guhte geahččá leat boahtán vealahuvvot 8 § 1 momeantta 1 čuoggás dárkkuhuvvon vugiin.
Selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat.	Čilgehusas galget ovdanboahtit bargoaddi čuvvon válljenvuođustusat, válljejuvvon olbmo skuvlejupmi, bargo- ja eará hárjánupmi sihke eará ánssut ja áššit, maid sáhttá geahččat leat váikkuhan čielgasit válljemii.
Työnantajan on samoin viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi.	Bargoaddi galgá seammaláhkai farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeami vuođustusain bargoohccái dahje bargái, guhte geahččá leat gártan 8 §:a 1 momeantta 2 čuoggás dárkkuhuvvon vealaheami vuollái.
Työnantajan on annettava selvitys työntekijälle tämän palkkauksen perusteista ja muut työntekijää koskevat välttämättömät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko 8 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaista palkkasyrjinnän kieltoa noudatettu.	Bargoaddi galgá addit čilgehusa bargái dán bálkáheami vuođustusain ja bargi guoski eará vealtameahttun dieđuid, maid vuođul sáhttá árvvoštallat, leago 8 §:a 1 momeantta 2 dahje 3 čuoggás dárkkuhuvvon bálkávealaheami gielddus čuvvojuvvon.
Työehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä ja työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai sen mukaan kuin asianomaisella työpaikalla on sovittu, muulla työntekijöiden edustajalla, on itsenäinen oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä hänen suostumuksellaan tai työntekijäryhmästä, tai siten kuin alaa koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella.	Bargoeaktosoahpamuša vuođul válljejuvvon luohttámušolbmos ja bargosoahpamušlága 13 kapihttala 3 §:s dárkkuhuvvon luohttámušáirasis dahje dan mielde go áššáigullevaš bargosajis lea sohppojuvvon, bargiid eará ovddasteaddjis, lea iehčanas vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoski dieđuid ovttaskas bargis su miehtamiin dahje bargiidjoavkkus, dahje nugo suorggi guoskevaš bargoeaktosoahpamušas lea sohppojuvvon, dallego lea sivva eahpidit bálkávealaheami sohkabeali vuođul.
Jos tiedot koskevat yksittäisen henkilön palkkausta, asianomaiselle on ilmoitettava, että tietoja on annettu.	Juos dieđut gusket ovttaskas olbmo bálkáheami, áššeosolažžii galgá almmuhit, ahte dieđut leat addojuvvon.
Luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja ei saa ilmaista muille palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja.	Luohttámušolmmoš, luohttámušáirras dahje bargiid eará ovddasteaddji ii oaččo addit earáide bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid.
Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.	Čilgehussii ii oaččo merket dieđuid geange dearvvasvuođas dahje eará persovnnalaš áššiin almmá su miehtama haga.
10 a § Oppilaitoksen velvollisuus antaa selvitys menettelystään (15.4.	10 a § Oahppolágádusa geatnegasvuohta addit čilgehusa meannudeamis (15.4.2005/232)
Oppilaitoksen sekä muun koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisön on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään opiskelijalle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi 8 b §:ssä mainituin tavoin.	Oahppolágádus ja maiddái skuvlejumi ja oahpahusa ordnejeaddji eará ovttastupmi galgá bivdagis farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeamis stuđentii, guhte geahččá leat boahtán vealahuvvot 8 b §:s máinnašuvvon vugiin.
Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta.	Čilgehussii ii oaččo merket dieđuid geange dearvvasvuođas dahje eará persovnnalaš áššiin almmá su miehtama haga.
11 § Hyvitys (15.4. 2005/232)	11 § Buhtadus (15.4.2005/232)
Se, joka on rikkonut 8 tai 8 a–8 d §:ssä tarkoitettua syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä.	Dat, guhte lea rihkkon 8 dahje 8 a―8 d §:s dárkkuhuvvon vealaheami gildosa, lea geatnegas máksit loavkiduvvon olbmui buhtadusa.
Hyvityksenä on suoritettava vähintään 3 000 euroa.	Buhtadussan galgá máksit uhcimustá 3 000 euro.
Työhönottotilanteessa hyvityksenä on suoritettava enintään 15 000 euroa.	Barguiváldinoktavuođas buhtadussan galgá máksit eanemustá 15 000 euro.
Hyvitystä määrättäessä on otettava huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus.	Buhtadusa mearridettiin galgá váldit vuhtii vealaheami iešvuođa ja viidodaga ja maiddái dan bisttu sihke seamma dagus eará lága vuođul mearriduvvon ekonomalaš čuovvumuša, mii lea dubmejuvvon dahje máksit mearriduvvon olbmui guoskan loavkideamis.
Hyvitystä voidaan alentaa edellä säädetystä vähimmäismäärästä tai velvollisuus suorittaa hyvitystä kokonaan poistaa, jos se harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon rikkojan taloudellinen asema ja pyrkimykset estää tai poistaa menettelyn vaikutukset sekä muut olosuhteet.	Buhtadusa sáhttá vuolidit ovdalis ásahuvvon uhcimusmearis dahje geatnegasvuođa máksit buhtadusa ollásit eretváldit, juos dat vihkkehallo govttolažžan váldimiin vuhtii rihkkon olbmo ekonomalaš sajádaga ja figgamušaid eastit dahje eretváldit meannudeami váikkuhusaid ja eará diliid.
Hyvityksen enimmäismäärä saadaan ylittää, kun se syrjinnän vakavuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua.	Buhtadusa eanemusmeari badjel oažžu mannat, go dat vealaheami lossatvuođa ja eará dili vuhtii váldimiin lea vuođustallon.
Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua lisäksi vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain (412/1974) taikka muun lain mukaan.	Buhtadusa máksin ii eastte loavkiduvvon olbmo gáibideamis lassin buhtadusa ekonomalaš vahágis vahátbuhtaduslága (412/1974) dahje eará lága mielde.
12 § Hyvityksen vaatiminen (15.4.	12 § Buhtadusa gáibideapmi (15.4.2005/232)
Hyvitystä on vaadittava kanteella, joka on pantava vireille sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä työnantajalla, oppilaitoksella tai etujärjestöllä on kotipaikka.	Buhtadusa galgá gáibidit váidagiin, man galgá bidjat gieđahallamii dan báikegotti duopmostuolus, gos bargoaddis, oahppolágádusas dahje intreassaorganisašuvnnas lea ruoktobáiki.
Kanne hyvityksen suorittamisesta on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.	Váidaga buhtadusa máksimis galgá čuoččáldahttit guovtte jagi siste vealaheami gildosa rihkkumis.
Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta.	Barguiváldinoktavuođain váidaga galgá goittotge čuoččáldahttit jagi siste vealaheami gildosa rihkkumis.
Kun kanne hyvityksen suorittamisesta syrjinnän perusteella on pantu vireille ja useammilla on oikeus vaatia hyvitystä saman teon tai laiminlyönnin perusteella, on kaikki hyvitysvaatimukset, siltä osin kuin se on mahdollista, käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä.	Go váidda buhtadusa máksimis vealaheami vuođul lea biddjon álgui ja máŋgasiin lea vuoigatvuohta gáibidit buhtadusa seamma dagu dahje suostama vuođul, galgá buot buhttengáibádusaid, daid osiin go dat lea vejolaš, gieđahallat seamma riektegeavvamis.
(13 § kumottu) 14 § Syrjivän ilmoittelun kieltäminen	(13 § gomihuvvon) 14 § Vealaheaddji almmuheami gieldin
Työ- tai koulutuspaikkaa ei saa ilmoittaa vain joko naisten tai miesten haettavaksi, jollei tähän ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä taikka tämä perustu 9 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseen.	Bargo- dahje skuvlensaji ii oaččo almmuhit dušše jogo nissoniidda dahje albmáide ohcanláhkai, juos ii dasa leat barggu dahje doaimma iešvuođas boahtán lossa ja dohkálaš sivva dahje dat ii vuođđuduva 9 §:a 2 momeantta 4 čuoggás dárkkuhuvvon plána ollašuhttimii.
(8.7. 1992/624)	(8.7.1992/624)
14 a § Rangaistussäännökset (21.4. 1995/691)	14 a § Ráŋggáštusnjuolggadusat (21.4.1995/691)
Rangaistus syrjinnästä työelämässä säädetään rikoslain 47 luvun 3 §:ssä.	Ráŋggáštus vealaheamis bargoeallimis ásahuvvo rihkuslága 47 kapihttala 3 §:s.
Rangaistus 10 §:n 4 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä sää-detä ankarampaa rangaistusta.	Ráŋggáštus 10 §:a 4 momeanttas ásahuvvon suollemassan doallangeatnegasvuođa rihkkumis dubm ejuvvo rihkuslága 38 kapihttala 2 §:a 2 momeantta mielde, juos dahku ii leat ráŋggáštahtti rihkuslága 40 kapihttala 5 §:a mielde dahje das eará sajis go rihkuslága 38 kapihttala 1 §: s ásahuvvo garrasut ráŋggáštus.
Joka rikkoo 14 §:n kieltoa koulutuspaikkaa haettavaksi ilmoitettaessa, on tuomittava syrjivästä ilmoittelusta sakkoon.	Guhte rihkku 14 §:a gildosa skuvlensaji ohcanláhkai almmuhettiin, galgá dubme almmuheamis sáhkkui.
Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen syrjivästä ilmoittelusta vain tasa-arvovaltuutetun ilmoituksen perusteella.	Virggálaš sivaheaddji oažžu čuoččáldahttit ášši vealaheaddji almmuheamis dušše dásseárvoáittardeaddji almmuhusa vuođul.
15 § Lausunnon pyytäminen tasa-arvolautakunnalta (15.4.	15 § Cealkámuša bivdin dásseárvolávdegottis (15.4.2005/232)
Tuomioistuin voi pyytää tasa-arvolautakunnan lausunnon 7, 8, 8 a–8 d ja 14 §:n soveltamisesta lain tavoitteiden kannalta merkittävässä asiassa.	Duopmostuollu sáhttá bivdit dásseárvolávdegotti cealkámuša 7, 8, 8 a―8 d ja 14 §:a muddeheamis lága ulbmiliid dáfus mearkkašahtti áššis.
16 § Valvonta	16 § Bearráigeahččan
Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta valvovat tämän lain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa siten kuin siitä jäljempänä tässä laissa sekä erikseen säädetään.	Dásseárvoáittardeaddji ja dásseárvolávdegoddi bearráigehččet dán lága čuovvuma nu priváhta doaimmas go almmolaš hálddahus- ja fitnodatdoaimmas nugo das maŋŋelebbos dán lágas ja maiddái sierra ásahuvvo.
17 § Tietojen antaminen tasa-arvoviranomaisille (15.4.	17 § Dieđuid addin dásseárvovirgeoapmahaččaide (15.4.2005/232)
Tasa-arvovaltuutetulla ja tasa-arvolautakunnalla on oikeus maksutta saada viranomaisilta tämän lain noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot sen estämättä, mitä asian tai asiakirjan julkisuudesta säädetään tai määrätään.	Dásseárvoáittardeaddjis ja dásseárvolávdegottis lea vuoigatvuohta nuvttá oažžut virgeoapmahaččain dán lága čuovvuma bearráigeahččama várás dárbbašlaš dieđuid dan easttekeahttá, mii ášši dahje áššebáhpára almmolašvuođas ásahuvvo dahje mearriduvvo.
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus asettamassaan kohtuullisessa määräajassa saada jokaiselta tämän lain noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot sekä vaatia tämän hallussa oleva asiakirja esitettäväksi, jollei tällä ole lain mukaan oikeutta tai velvollisuutta kieltäytyä todistamasta tai esittämästä asiakirjaa.	Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta su ásahan govttolaš mearreáiggis oažžut juohkehaččas dán lága čuovvuma bearráigeahččama várás dárbbašlaš dieđuid ja lassin gáibidit áššebáhpára, mii lea dán hálddus, oaidninláhkai, juos ii dás leat lága mielde vuoigatvuohta dahje geatnegasvuohta biehttalit duođašteamis dahje ovdanbuktimis áššebáhpára.
Palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä 10 §:n 4 momentissa tarkoitetulla työntekijän edustajalla on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun epäilyyn on perusteltua aihetta.	Bargi, guhte eahpida bálkávealaheami, bivdagis 10 §:a 4 momeanttas dárkkuhuvvon bargi ovddasteaddjis lea vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid ovttaskas bargi birra dásseárvoáittardeaddjis dalle, go eahpádussii lea vuođustallon sivva.
Tasa-arvovaltuutetun tulee toimittaa tiedot edustajalle viivytyksettä, kuitenkin kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.	Dásseárvoáittardeaddji galgá doaimmahit dieđuid ovddasteaddjái farggamusat, goittotge guovtte mánotbaji siste bivdaga vuostáiváldimis.
Jos tasa-arvovaltuutettu kieltäytyy antamasta vaadittuja tietoja, työntekijän edustaja voi saattaa asian tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.	Juos dásseárvoáittardeaddji biehttala addimis gáibiduvvon dieđuid, bargi ovddasteaddji sáhttá doalvut ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Kirkon ja seurakunnan asiakirjojen julkisuudesta evankelisluterilaisessa kirkossa on säädetty erikseen.	Kirku ja searvegotti áššebáhpáriid almmolašvuođas evangelalašluteralalaš kirkus lea ásahuvvon sierra.
18 § Tarkastukset ja virka-apu (15.4.	18 § Dárkkistusat ja virgeveahkki (15.4.2005/232)
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus suorittaa tarpeellinen tarkastus työpaikalla, oppilaitoksessa tai etujärjestössä, jos on syytä epäillä, että on menetelty tämän lain vastaisesti taikka että tässä laissa säädettyjä tasa-arvovelvoitteita ei muutoin ole noudatettu.	Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta bargat dárbbašlaš dárkkistusa bargosajis, oahppolágádusas dahje intreassaorganisašuvnnas, juos lea sivva eahpidit, ahte lea meannuduvvon dán lága vuostásaččat dahje ahte dán lágas ásahuvvon dásseárvogeatnegasvuođat eai muđui leat čuvvojuvvon.
Tasa-arvovaltuutetulla on oikeus saada tarkastuksen toimittamista varten muilta viranomaisilta virka-apua.	Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta oažžut dárkkistusa bargamii eará virgeoapmahaččain virgeveahki.
Tarkastus on toimitettava siten, ettei siitä aiheudu tarpeettomasti haittaa tai kustannuksia.	Dárkkistusa galgá bargat nu, ahte das eai boađe dušši hehttehusat dahje golut.
19 § Ohjeiden ja neuvojen antaminen (15.4.	19 § Rávvagiid ja neavvuid addin (15.4.2005/232)
Se, joka epäilee joutuneensa tässä laissa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, voi pyytää tasa-arvovaltuutetulta ohjeita ja neuvoja asiassa.	Dat, guhte eahpida leat gártan dán lágas dárkkuhuvvon vealaheami vuollái, sáhttá bivdit dásseárvoáittardeaddjis rávvagiid ja neavvuid áššis.
Havaitessaan, että tässä laissa säädettyjä velvoitteita ei noudateta tai että lain säännöksiä muutoin rikotaan, tasa-arvovaltuutetun on ohjein ja neuvoin pyrittävä siihen, että lainvastaista menettelyä ei jatketa tai uusita.	Go fuopmáša, ahte dán lágas ásahuvvon geatnegasvuođat eai čuvvojuvvo dahje ahte lága njuolggadusat muđui rihkkojuvvojit, dásseárvoáittardeaddji galgá rávvagiin ja neavvuin figgat dasa, ahte lágavuostásaš meannudeapmi ii jotkojuvvo dahje dahkko ođđasit.
Havaitessaan, että työnantaja tai oppilaitos 2 momentissa tarkoitetuista ohjeista ja neuvoista huolimatta laiminlyö 6 a tai 6 b §:ssä säädetyn velvollisuutensa laatia tasa-arvosuunnitelma, tasaarvovaltuutettu voi asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa velvollisuus on täytettävä.	Go fuopmáša, ahte bargoaddi dahje oahppolágádus 2 momeanttas dárkkuhuvvon rávvagiin ja neavvuin fuolakeahttá suostá 6 a dahje 6 b §:in ásahuvvon geatnegasvuođa ráhkadit dásseárvoplána, dásseárvoáittardeaddji sáhttá bidjat govttolaš mearreáiggi, man siste geatnegasvuođa galgá deavdit.
20 § Asian saattaminen tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi (15.4.	20 § Ášši doalvun dásseárvolávdegotti gieđahallamii (15.4.2005/232)
Tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö voi saattaa 7, 8, 8 a–8 d ja 14 §:n säännösten vastaista menettelyä koskevan asian tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:ssä tarkoitettua menettelyä varten.	Dásseárvoáittardeaddji dahje bargomárkaniid guovddášorganisašuvdna sáhttá buktit 7, 8, 8 a―8 d ja 14 §:a njuolggadusaid vuostásaš meannudeami guoski ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii 21 §:s dárkkuhuvvon meannudeami várás.
Tasa-arvovaltuutettu voi saattaa 6 a ja 6 b §: n vastaista menettelyä koskevan asian tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 21 §:n 4 momentissa tarkoitettua menettelyä varten.	Dásseárvoáittardeaddji sáhttá buktit 6 a ja 6 b §:a vuostásaš meannudeami guoski ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii 21 §:a 4 momeanttas dárkkuhuvvon gieđahallama várás.
Lautakunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan voida saattaa asiaa, joka koskee eduskunnan tai sen toimielimen, tasavallan presidentin, valtioneuvoston, ministeriön, valtioneuvoston kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen, valtioneuvoston oikeuskanslerin, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa.	Lávdegotti gieđahallamii ii goittotge sáhte buktit ášši, mii guoská riikkabeivviid dahje dan doaibmaorgána, dásseválddi presideantta, stáhtaráđi, ministeriija, stáhtaráđi kansliija, riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo, stáhtaráđi vuoigatvuođakanslera, alimus rievtti dahje alimus hálddahusrievtti doaimma.
Asian käsittelystä tasa-arvolautakunnassa säädetään tasa-arvovaltuutetusta ja tasa-arvolautakunnasta annetussa laissa (610/1986).	Ášši gieđahallamis dásseárvolávdegottis ásahuvvo dásseárvoáittardeaddjis ja dásseárvolávdegottis addojuvvon lágas (610/1986).
21 § Tasa-arvolautakunnan toimivalta lainvastaisen menettelyn johdosta (15.4.	21 § Dásseárvolávdegotti doaibmaváldi lágavuostásaš meannudeami dihte (15.4.2005/232)
Tasa-arvolautakunta voi kieltää sitä, joka on menetellyt 7, 8, 8 a–8 d tai 14 §:n säännösten vastaisesti, jatkamasta tai uusimasta menettelyä, tarvittaessa sakon uhalla.	Dásseárvolávdegoddi sáhttá gieldit dan, guhte lea meannudan 7, 8, 8 a―8 d dahje 14 §:a njuolggadusaid vuostásaččat, joatkimis dahje ođđasit dahkamis meannudeami, dárbbu mielde sáhku áitagiin.
Sakon uhka voidaan asettaa sille, jota kielto koskee, tai tämän edustajalle taikka molemmille.	Sáhku áitaga sáhttá bidjat dasa, gean gielddus guoská, dahje dán ovddasteaddjái dahje guktuide.
Kieltoa asetettaessa voidaan samalla päättää, että kieltoa on noudatettava vasta päätöksessä mainitusta ajankohdasta, jos on aiheellista, että velvoitetulle varataan kohtuullinen aika kiellon perusteena olevien olosuhteiden tai menettelyn muuttamiseksi.	Gildosa ásahettiin, lea vejolaš seamma háve mearridit, ahte gildosa galgá čuovvut easkka mearrádusas namuhuvvon áiggi rájes, juos lea dárbbašlaš, ahte geatnegahtton olbmui várrejuvvo govttolaš áigi diliid dahje meannudeami rievdadeapmin, mat leat gildosa vuođustussan.
Tasa-arvovaltuutetun esityksestä tasa-arvolautakunta voi, tarvittaessa sakon uhalla, velvoittaa työnantajan tai oppilaitoksen, joka on laiminlyönyt 6 a tai 6 b §:ssä tarkoitetun velvollisuuden, määräajassa laatimaan tasa-arvosuunnitelman.	Dásseárvoáittardeaddji evttohusas dásseárvolávdegoddi sáhttá, dárbbu mielde sáhku áitagiin, geatnegahttit bargoaddi dahje oahppolágádusa, guhte lea suostan 6 a dahje 6 b §:s dárkkuhuvvon geatnegasvuođa, mearreáiggis ráhkadit dásseárvoplána.
Uhkasakon määrää maksettavaksi tasa-arvolautakunta.	Áittasáhku mearrida máksinláhkai dásseárvolávdegoddi.
21 a § Tasa-arvovaltuutetun oikeus asettaa uhkasakko (15.4.	21 a § Dásseárvoáittardeaddji vuoigatvuohta ásahit áittasáhku (15.4.2005/232)
Tasa-arvovaltuutettu voi asettaa 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun tietojenanto- ja asiakirjan esittämisvelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon.	Dásseárvoáittardeaddji sáhttá ásahit 17 §:a 2 momeanttas dárkkuhuvvon dieđuidaddin- ja áššebáhpára ovdanbuktingeatnegasvuođa beavttálmahttima dihte áittasáhku.
Uhkasakon määrää maksettavaksi tasa-arvolautakunta.	Áittasáhku mearrida máksinláhkai dásseárvolávdegoddi.
Uhkasakkoon sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.	Áittasáhkkui heivehuvvo muđui, mii áittasáhkkolágas (1113/1990) ásahuvvo.
22 § Muutoksenhaku (15.4. 2005/232)	22 § Nuppástusohcan (15.4.2005/232)
Tasa-arvolautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta.	Dásseárvolávdegotti mearrádussii ohccojuvvo nuppástus váidimiin hálddahusriektái.
Muutoksenhausta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.	Nuppástusohcamis lea fámus, mii hálddahuslágageavahanlágas (586/1996) ásahuvvo.
Tasa-arvolautakunnan 21 §:n nojalla tekemää kielto- ja velvoitepäätöstä on heti noudatettava, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei lautakunta tai hallinto-oikeus toisin määrää.	Dásseárvolávdegotti 21 §:a vuođul bargan gielddus- ja geatnegasvuođamearrádusa galgá dalán čuovvut, vaikke dat ii leat ožžon lágafámu, juos ii lávdegoddi dahje hálddahusriekti nuppeláhkai mearrit.
23 § Hyvityksen euromäärien tarkistaminen (15.4.	23 § Buhtadusa euromeriid dárkkisteapmi (15.4.2005/232)
Edellä 11 §:n 2 momentissa mainitut euromäärät tulee valtioneuvoston asetuksella tarkistaa kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta vastaavasti.	Ovdalis 11 §:a 2 momeanttas máinnašuvvon euromeriid galgá stáhtaráđi ásahusain dárkkistit golmmajagibajiid mielde nu ahte vástidit ruhtaárvvu nuppástusa.
24 § Asetuksenantovaltuus	24 § Ásahusa addinfápmudus
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.	Dárkilut njuolggadusat dán lága ollašuhttimis addojit dárbbu mielde ásahusain.
25 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (6.5. 1988/406)	25 § Fápmuiboahtin ja sirddanjuolggadusat (6.5.1988/406)
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.	Dát láhka boahtá fápmui ođđajagemánu 1 beaivve 1987. Ovdal dán lága fápmuiboahtima sáhttá álgit lága ollašuhttima gáibidan doaimmaide.
Tämän lain säännöksiä ei sovelleta, mikäli ne ovat ristiriidassa ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen kanssa.	Dán lága njuolggadusat eai muddehuvvo, juos dat leat ruossalágaid ovdal dán lága fápmuiboahtima bargon bargoeakto-, virgeeakto- dahje doaibmaeaktosoahpamušain.
Tämän lain 4 §:n 2 momentin säännös ei velvoita muuttamaan ennen lain voimaantuloa asetetun valtion komitean, neuvottelukunnan tai muun vastaavan toimielimen kokoonpanoa.	Dán lága 4 §:a 2 momeantta njuolggadus ii geatnegahte rievdadit ovdal lága fápmuiboahtima ásahuvvon stáhta komitea, ráđđádallangotti dahje eará vástideaddji doaibmaorgána čoahkkáibiju.