faktablad_finska.pdf.xml

Hallitus esitteli maaliskuussa 2009 uuden	Ráddidus åvddåjbuvtij sjnjuktjamáno 2009 ådå unneplågopolitijkalasj strategiddjav proposisjåvnån Dåhkkidimes iesjmierredibmáj – ráddidusá strategiddja rijkalasj unneplågojda (prop.
vähemmistöjä koskeva strategia (esitys 2008/2009:158).	2008/2009:158).
vähemmistöpolitiikan toteuttamisambitioiden parantamista.	Strategiddja sisanet moadda rievddadusá nannodittjat rijkalasj unneplågoj riektájt ja aledittjat rahtjalisvuodav gåktu unneplågopolitijkka galggá tjadáduvvat.
aletaan toteuttaa vuodesta 2010. Vähemmistöpolitiikan	Ráddidus biednigahttá 70 millijåvnnå kråvnå ådåstibmáj mij galggá tjadáduvvat 2010 rájes.
budjetiksi tulee täten runsaat 80 miljoonaa kruunua.	Budjähtta unneplågopolitijkkaj sjaddá dajna ienebusj gå 80 milljåvnnå kråvnå.
Valtiopäivät hyväksyivät esityksen 10. kesäkuuta 2009.	Rijkabiejvve l biehtsemáno 10. b. 2009 dåhkkidam proposisjåvnåv.
vuonna 2000, kun Ruotsi ratifioi Euroopan	Unneplågopolitijkka buvteduváj politijkkasuorggen 2000 jagen Svieriga
koskevan puiteyleissopimuksen ja Alueellisia	nanustahttema Europaráde rábmakonvensjåvnå
kieliä tai vähemmistökieliä koskevan	gáktuj suoje birra rijkalasj unneplågojda ja europa njuolgadusá rijkadajva- jali
Eurooppalaisen peruskirjan.	unneplågogielaj birra.
vähemmistöpolitiikan tavoitteena on antaa suoja	Svieriga unneplågopolitijka
kansallisille vähemmistöille, vahvistaa niiden	ulme l suoddjit rijkalasj unneplågojt, nannidit
vähemmistökieliä, niin että ne säilyvät elävinä.	histåvrålasj unneplågogielajt vaj viesso bissu.
Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset,	Svieriga rijkalasj unneplågo li juvdára, roma,
romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja	sáme, svieriksuobmelattja ja duornusliegega.
tornionlaaksolaiset. Vähemmistökielet ovat jiddiš,	Unneplågogiela li jiddish, romani chib,
meänkieli, romani, saame ja suomi.	sámegiella, suomagiella ja meänkieli.
Kokemus osoittaa, että vähemmistöpoliittisia	Åtsådallama vuosedi unneplågopolitijkalasj ulme
tavoitteita on vaikea saavuttaa ja että	li gássjela dievddet ja nuoges vieledibme ij la
kansallisten vähemmistöjen tarpeita ei ole otettu	dagádum rijkalasj unneplågoj dárbbuj.
huomioon riittävässä määrin.	moatten guovlon.
huomauttanut parannusten tarpeesta monella	Ráddidusá unneplågopolitijkalasj strategiddja
alueella.	sisanet danen dagojt:
Hallituksen vähemmistöpoliittinen strategia	• nannidittjat Europaráde unneplågokonvensjåvnåj buorep tjuovvomav.
sisältää sen vuoksi toimia, joiden tarkoituksena	• buorebut gehtjadittjat unneplågopolitijka tjadádimev
• turvata Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten parempi	• vuosteldittjat rijkalasj unneplågoj nuppástimev ja rasjesvuodav
• seurata paremmin vähemmistöpolitiikan toteuttamista	• nannidit rijkalasj unneplågoj iesjmierredimev ja vájkudimev ja
• toimia kansallisten vähemmistöjen syrjinnän ja uhanalaisuuden vastustamiseksi	• åvdedit rijkalasj unneplågogielaj bisodimev.
• vahvistaa kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä	RIEKTÁ NANNIDUVVI RIJKALASJ UNNEPLÅGOJDA
• edistää kansallisten vähemmistökielten säilymistä.	ÅDÅ LÁHKA RIJKALASJ UNNEPLÅGOJ BIRRA
Uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja	Ådå láhka rijkalasj unneplågoj ja unneplågogielaj
vähemmistökielistä (SFS.	birra (SFS.
2009:724) korvaa nykyiset	2009:724) galggá målssot dálásj lágajt
lait oikeudesta käyttää saamea ja suomea ja	riektá birra adnet sámegielav ja suomagielav ja
(SFS. 1992:1433) ja sosiaalipalvelulakiin (SFS	Rievddadime dagáduvvi aj sámediggelágan (SFS
2001:453).	2001:453).
Lakimuutokset tulevat voimaan 1.	Láhkarievddadime fábmuj båhti
tammikuuta 2010.	ådåjakmáno 1. b. 2010.
Ruotsin kansainväliset velvoitteet merkitsevät, että	Svieriga rijkajgasskasasj välggogisvuoda mierkki
tietyt vähemmistöjä koskevat oikeudet on toteutettava	muhtem unneplågoriektá galggi ålliduvvat ålles
koko maassa.	rijkan.
Uusi laki koskee sen vuoksi kaikkia	Gájkka vihtta rijkalasj unneplågo gåbtjåduvvi
kansallisia vähemmistöjä.	ådå lágas.
Viranomaisille määrätään	Fábmudagájda buvteduvvá
velvollisuus tiedottaa kansallisille vähemmistöille	välggogisvuohta diededit rijkalasj unneplågojt sijá
uuden lain mukaisista oikeuksista.	riektáj birra ådå lága milta.
Kansallisten	Sierralágásj
tulee voimaan erityinen vastuu.	unneplågogielajt buvteduvvá.
Kansallisten	Rijkalasj unneplågoj
vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa	máhttelisvuoda bisodit ja åvdedit sijá kultuvrav
Ruotsissa ja kehittää sitä on edistettävä, samoin kuin	Svierigin galggá åvdeduvvat, nåv gå mánáj
lasten kulttuuri-identiteetin ja oman	kultuvralasj identitehta åvdedibme ja sijá
vähemmistökielen kehittymistä.	unneplågogiella.
Vahvistettua vähemmistösuojaa, joka nykyisin koskee	Nannidum unneplågosuodje mij uddni l fámon
meänkieltä, saamea ja suomea seitsemässä	sámegiellaj, suomagiellaj, ja meänkielij gietjan
Norrbottenin kunnassa – ns. hallintoalueilla –	kommuvnan Norrbottenin – nåv gåhtjoduvvam
laajennetaan maantieteellisesti käsittämään useampia	tjuottjudusguovlo – stuoreduvvi geográfalattjat
kuntia.	gåbtjåtjit ienep kommuvnajt.
Tämä merkitsee, että entistä useammat voivat	Mierkki ienep
käyttää saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin	aktugattja máhtti adnet suomagielav ja sámegielav
ja että entistä useammat saavat oikeuden	aktavuodajn fábmudagáj ja ienebu oadtju riektáv
esikoulutoimintaan ja vanhustenhuoltoon kokonaan tai	åvddåskåvllådoajmmaj ja vuorrasijhuksuj ållåsit jali
osittain saamen ja suomen kielellä.	muhtem mudduj suomagiellaj ja sámegiellaj.
Suomen kielen hallintoaluetta laajennetaan 18	Tjuottjudusguovllo suomagiellaj stuoreduvvá 18 ådå
kuntaan.	kommuvnajda.
Nämä ovat: Botkyrka, Eskilstuna,	Dá li: Botkyrka, Eskilstuna,
Österåker ja Östhammar.	Älvkarleby, Österåker ja Östhammar.
Jo aikaisemmin	Kommuvna
hallintoalueeseen ovat kuuluneet Haaparanta,	ma åvdutjis gávnnuji tjuottjudusguovlon li
Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.	Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájel ja Badjeduoros.
Saamen kielen hallintoaluetta laajennetaan 13	Tjuottjudusguovllo sámegiellaj stuoreduvvá 13 ådå
kuntaan.	kommuvnajda.
Nämä ovat: Arvidsjaur, Berg, Härjedalen,	Dá li: Árviesjávrri, Berg, Härjedalen,
aikaisemmin hallintoalueeseen ovat kuuluneet	li Arjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke ja Giron.
kuuluvat edelleen seuraavat kunnat: Haaparanta,	Tjuottjudusguovllo meänkielij ij stuoreduvá. Guovllo
Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.	gåbttjå aj boahttteájgen kommuvnajt Jiellevárre,
Kyseiset kunnat saavat valtionavustusta uusien	Guosske kommuvna oadtju stáhtadårjav ienepgåloj
määräysten aiheuttamiin lisäkustannuksiin.	åvdås majt ådå njuolgadusá bukti.
Myös	Ietjá
muut kuin tässä luetellut kunnat voivat	kommuvnajn aj gå da ma li válljidum galggi
vapaaehtoisesti liittyä hallintoalueeseen ja saavat siten	máhttelisvuoda sisiriekkniduvvat iesjmiedogit
oikeuden valtionavustukseen.	stáhtadoarjjaj.
Hallitus päättää	Ráddidus mierret dakkir iesmiedogis
vapaaehtoisesta hallintoalueeseen liittymisestä sen	tjadnusij gáktuj åtsålvisá maŋŋela kommuvnas mij sihtá sisiriekkniduvvat.
jälkeen, kun kunta on hakenut sitä.	NANNIDUM RIEKTÁ TJUOTTJUDUSGUOVLOJ ÅLGGOLIN
Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä,	Aktugattjajn li riektá adnet suomagielav, meänkieliv
saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin, jos	ja sámegielav aktavuodajn fábmudagáj, jus ássje
asian voi käsitellä vähemmistökieltä hallitseva	máhttá giehtadaláduvvat barggijs gudi
työntekijä.	unneplågogielav máhtti.
Yksityisille henkilöille on myös annettava	Aktugattjajda galggá aj
mahdollisuus meänkieliseen, saamenkieliseen ja	vatteduvvat máhttelisvuohta vuorrasijhuksuj
suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, jos kunnassa on	suomagiellaj, meänkielij ja sámegiellaj jus
kyseisiä kieliä hallitsevaa henkilökuntaa.	kommuvnan gávnnuji bargge giellamáhttudagáj.
Hallintoviranomaisten tulee sen vuoksi toimia niin,	Tjuottjudusfábmudagá galggi danen åvdedit vaj
että käytettävissä on meänkieltä, saamea ja suomea	gávnnuji bargge máhttudagáj suomagielan,
hallitsevaa henkilökuntaa siellä, missä se on tarpeen	meänkielin ja sámegielan gå l dárbbolasj
yhteyksissä viranomaiseen tai vanhusten hoivaan.	aktavuodajn fábmudagáj jali vuorrasij sujton.
Tämä merkitsee muutosta sosiaalipalvelulakiin.	Mierkki sosiálaladievnastuslága rievddadimev.
Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää saamea	Aktugattjajn li agev riektá adnet suomagielav ja
Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa	tjuottjodiddjij, Justitiekanslerijn,
yksityinen on osapuoli tai osapuolen edustaja.	Oadtjotjuottjudisájn, Värrodåjmajn ja
Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten	Nuppástimtjuottjodiddjijn ássjijn majn aktugasj la
vähemmistösopimusten mukaiset velvoitteensa.	oassebiellen jali guhti åvdås oassebielev.
Kansallisten vähemmistöjen	RIEKTÁ NANNIDUVVI RIJKALASJ UNNEPLÅGOJDA
noudattamista on tarpeen parantaa viranomaisten	dárbaj buoreduvvat fábmudágáj åvdåsvásstádus
vastuuta selkeyttämällä.	tjielggidime baktu.
Tukholman läänin	Lenastivrra Stockholma lenan ja
lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät saavat sen vuoksi	Sámedigge oadtju danen åvdåsvásstádusáv ållidit
vähemmistöpolitiikan toteuttamisen seurantavastuun.	gåktu unneplågopolitijkka tjadáduvvá. Dá
Näiden viranomaisten tulee myös neuvonnan,	fábmudagá galggi aj bagádime, diededime ja dakkir
tiedotuksen ja muun senkaltaisen toiminnan avulla	dåjma baktu viehkedit ietjá tjuottjudusfábmudagájt
auttaa muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa	lága anodimen ja rádedimen guosske kommuvnaj
ja yhteistoiminnassa kyseessä olevien kuntien kanssa	aktidit tjuottjudusguovloj stuoredimev.
koordinoida hallintoalueiden laajentaminen.	Lenastivrra Stockholma lenan ja Sámedigge oadtju
Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät	dahkamussan tjadádit dagojt lasedittjat
saavat tehtäväkseen järjestää toimia, jotka lisäävät	máhttudagáv ja diedulasjvuodav rijkalasj
tietoa ja tietoisuutta kansallisista vähemmistöistä ja	unneplågoj birra ja Svieriga álmmukriektálasj
Ruotsin kansainoikeudellisista velvoitteista.	välggogisvuodajt.
Saamelaiskäräjät saavat myös tehtäväkseen luoda	Sámedigge oadtju aj
kansallisia vähemmistöjä koskevan verkkosivuston ja	dahkamussan dahkat ja åvdåsvásstedit webbabiele
vastata siitä.	åvdås rijklalasj unneplågoj gáktuj.
Saamelaiskäräjien on vastaisuudessa vahvistettava	Sámedigge galggá åvddålijguovlluj mierredit ulmijt
saamen kieltä koskevan työn tavoitteet – tehtävä ei ole	– ja ij val lájddit - sámegiellabargguj.
pelkästään johtaa työtä.	Rijkabiejvve
muotoilla kansallisen kielipolitiikan kokonaisvaltaiset	ja ráddidus máhtti hábbmit gájkbadjásasj ulmijt
tavoitteet, mutta Saamelaiskäräjillä tulee olla vastuu	rijkalasj giellapolitijkkaj, valla åvdåsvásstádus
muotoilemisesta.	hábbmitjit ulmijt sisŋep sámegiellabargguj bierri Sámedikken gávnnut.
Syrjintäasiamiehen tulee jatkaa työtään, jota se tekee	Nuppástimtjuottjodiddje åvdedimbarggo rijkalasj
kansallisten vähemmistöjen keskuudessa näiden	unneplågoj siegen dárbaj joarkket. Ådå
oikeuksien edistämiseksi.	nuppástimláhka (SFS.
Uusi syrjintälaki (SFS	2008:567) vaddá
2008:567) antaa Syrjintäasiamiehelle hyvät	Nuppástimtjuottjodiddjáj buorre åvdeldimijt aj
edellytykset toimia vastaisuudessakin yhtäläisten	åvddålijguovlluj åvdedit avtalágásj riektájda ja
oikeuksien ja mahdollisuuksien saamiseksi	máhttelisvuodajda rijkalasj unneplågojda iehtjádij
kansallisille vähemmistöille mm. lisäämällä näiden	siegen laseda máhttudagáv nuppástimássjij birra
ryhmien keskuudessa tietoa syrjintäkysymyksistä.	dáj juohkusijn. NANNIDUM VÁJKUDIBME Rijkalasj unneplågoj iesjmierredibme ja vájkudibme
vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen onkin	dárbaj nanniduvat vaj Svierik buorepláhkáj galggá
keskeinen seikka, jotta ryhmien tarpeet saadaan	máhttet dievddet välggogisvuodajda
näkyville yhteiskunnassa.	unneplågolihtudimijn.
Kansallisten vähemmistöjen oikeudesta	vájkudibmáj rijkalasj unneplågojda l aj ájnas
vaikuttamiseen säädetään kansallisista	Rijkalasj unneplågoj riektá vájkudibmáj
vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa	njuolgaduvvá lágan rijkalasj unneplågoj ja
laissa.	unneplågogielaj birra.
On erityisen tärkeätä, että kansalliset	Sierraláhkáj ájnas la rijkalasj
vähemmistöt saavat mahdollisuuden neuvonpitoon	unneplågo vatteduvvi máhttelisvuodajt rádedibmáj
paikallisella tasolla, koska monet yksityisiä henkilöitä	bájkálattjat, danen gå danna mierreduvvi ássje ma
koskevat päätökset tehdään juuri siellä.	guosski aktugattjajda.
Kansallisia vähemmistöjä edustavien järjestöjen	Organisasjåvnnådoarjja organisasjåvnåjda ma
järjestötukea korotetaan myös budjettivuodesta 2010	budjähttajage 2010 rájes.
lähtien. On erityisen tärkeätä priorisoida kansallisten	Sierraláhkáj ájnas la
vähemmistöjen edellytyksiä luoda toimivia	vuorodit rijkalasj unneplågoj åvdeldimijt dahkat
neuvonpitomalleja hallintoalueilla.	dåjmalasj rádedimhámijt tjuottjudusguovlojn.
Kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja	Rijkalasj unneplågogielaj boahtteájgge Svierigin la
on epävarma.	juorbbá.
Eräät kielistä, mm. eteläsaame, ovat	Gielajs muhtema li nihtedum, iehtjádij
vakavasti uhanalaisia. Kansallisten vähemmistökielten	siegen oarjjelsámegiella, l sagga nihtedum.
vahvistamiseksi, säilyttämiseksi ja revitalisoimiseksi	Aktijvalasj dago dárbahuvvi nannidittjat, bisodittjat
tarvitaan aktiivisia toimia.	ja viessudittjat rijkalasj unneplågogielajt.
Kielen revitalisoiminen	Viessudit
merkitsee toimenpiteitä, joiden avulla uhanalainen	gielav mierkki dagojt álgadit vaj nihtedum giella
kieli alkaa uudelleen elpyä mm. niin, että useammat	ruoptusválldegoahtá sajev iehtjádij siegen aloda
alkavat puhua sitä.	ålobu sáhkadahtjagåhti gielav.
Niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan helpottamaan	Ietján gå dago ma buvteduvvi giehpedittjat
yksityisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää	aktugattjaj máhttelisvuodajt adnet unneplågogielajt
vähemmistökieltä yhteyksissään viranomaisiin,	aktavuodajn fábmudagáj galggá aj guokta
perustetaan eteläsaamen alueelle myös kaksi saamen	giellaguovdátja vuododuvvat oarjjelsámeguovlon
kielen keskusta, Östersundiin ja Tärnäbyhyn.	Luvlieluspen ja Dearnan. Sámedigge sjaddá
Saamelaiskäräjistä tulee näiden kielikeskusten	åvdåstiddje dájda giellaguovdátjijda ma galggi
päämies, ja keskusten tehtävänä on harjoittaa	dåjmadit rabásmielak dåjmav åvdedittajt ja
käytön kehittämiseksi ja siihen innostamiseksi.	bádtjitjit sámegiela lasedum anov.
Hallitus varaa erityisiä varoja kansallisten	RIEKTÁ NANNIDUVVI RIJKALASJ UNNEPLÅGOJDA
vähemmistökielten revitalisointitoimiin	Ráddidus várraj biedjá sierralágásj biednikluohkojt
budjettivuodesta 2010 lähtien. Varat tulee käyttää	budjähttajage 2010 rájes viessudimdagojda
yksityisiin henkilöihin suuntautuviin toimiin, ja ne	rijkalasj unneplågogielajda. Biednikluohko galggi
jakaa hallituksen määräämä viranomainen	aneduvvat dagojda ulmijn aktugattjajda ja galggi
hakemuksen pohjalta.	juogeduvvat fábmudagá åtsålvisá maŋŋela majt ráddidus mierret.
Kansallisten	Ienep biediniklågo várraj
vähemmistökielten kielenhuoltotoimiin varataan	biejaduvvi giellasujttodagojda rijkalasj
lisää varoja ja aluksi priorisoidaan erityisesti	unneplågogielajda ja álgon sierraláhkáj meänkieli
meänkieltä.	vuoroduvvat.
Saamen kielen vahvistamiseksi lisätään	Nannidittjat sámegielav laseduvvá aj
myös integroitua saamen opetusta vuodesta 2010	ávkkim intergreridum sámeåhpadussaj 2010 rájes
lähtien. (Integroitua saamen opetusta järjestävät	(integreridum sámeåhpadus ásaduvvá kommvuna
voivat saada opetusta, jossa on saamelaista	vuodoskåvlåjn ja mierkki oahppe máhtti åhpadusáv
sisältöä, ja saamen kielen opetusta sen opetuksen	oadtjot sámeåsij ja åhpadusáv sámegielan ietján gå
äidinkielenopetuksena.)	iednegiellaåhpadusáv sámegielan).
Vähemmistökieliset paikannimet ovat arvokas osa	Bájkkenamá unneplågogielajda l kultvrraárbe ájnas
kulttuuriperintöä ja yhteiskunnan edustajien tulee	oasse ma dárbahuvvi suoddjiduvvat aktijvalattjat
suojella niitä aktiivisesti.	sebrudagá åvdåstiddjijs.
Tievirasto saa	Vuojnnusij buvtátjit dav
tehtäväkseen lisätä vähemmistökielisiä	kultuvrraárbev Rahtedoajmma oadtju viddnon
paikannimikylttejä, jotta tämä kulttuuriperintö tulisi	lasedit sijá bargov galbbit unneplågogielak
näkyväksi.	namájda.
Valtiollisten ja kunnallisten	Stáhta ja kommuvna fábmudagá bierriji
viranomaisten tulee suojella vähemmistökielisiä	suoddjit bájkkenamájt unneplågogielajda ja
paikannimiä ja saattaa vähemmistökielet näkyviksi	vuojnnusij buktet unneplågogielaj gávnnumav
kylttien ja muiden merkkien avulla.	galbaj ja ietjá mihttima baktu. Bájkkenamá
Vähemmistökielisiä paikannimiä tulee käyttää myös	unneplågogielajda bierriji aj aneduvvat namman
postitoimipaikkojen nimissä.	påvsståbájkijn.
LISÄTIETOJA Lisätietoja kansallisista vähemmistöistä,	IENEBUV DIEHTET Ienep diededibme rijkalasj unneplågoj,
vähemmistöpolitiikasta, vähemmistösopimuksista ja	unneplågogielaj, unneplågopolitijka,
hallituksen esityksestä 2008/09:58 on hallituksen	unneplågolihtudimij ja proposisjåvnå 2008/09:158
verkkosivuilla	birra l ålediddje ráddidusá webbabielijn
Hallituksen esityksen voi myös ostaa Valtiopäivien	Proposisjåvnåv máhtá aj oasstet Rijkabiejve
painatustoimistosta, puh. 08-786 5810 tai ladata	prienntimdåjmadagán, tel. 08-786 5810 jali viettja
hallituksen verkkosivulta www.regeringen.se	Åssudahka nuppástimássjida, Integrasjåvnnå
yksikkö, puh. 08-405 10 00.	gatjálvisájt ássjesisano birra.