folder_grundskyddet_finska.pdf.xml

Hallituksen vähemmistöpolitiikan tavoitteena on suojella kansallisia vähemmistöjä, vahvistaa niiden vaikutusmahdollisuuksia ja tukea historiallisia vähemmistökieliä niin, että ne säilyvät elävinä.	Ráddidusá ulmme unneplågopolitijkajn la suoddjit rijkalasj unneplågojt, nannit sijá máhttelisvuodajt bájnnemij ja doarjjot histåvrålasj unneplågogielajt vaj viesso bisoduvvi.
SYRJINTÄ JA SUOJATTOMUUS	RIJKALASJ UNNEPLÅGOJDA RIJKALASJ
Ruotsi on aina ollut monikielinen ja - kulttuurinen.	Svierik la agev årrum moattegielak ja moattekultuvralasj.
Saamelaiset, suomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset ovat asuneet maassa vuosisatoja.	Sáme, suobmelattja, duornosliegega, roma ja juvdára li gávnnum rijkan ihkeven guhka ájgev.
Heidän kielensä ja kulttuurinsa ovat osa Ruotsin yhteiskuntaa ja yhteistä kulttuuriperintöämme.	Sijá giela ja kultuvra li svieriga sebrudagás oasse ja mijá aktisasj kultuvrraárbbe.
Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjintää, suojattomuutta ja epäoikeudenmukaista kohtelua tulee vastustaa.	Nuppástallam, fámodisvuohta ja badjelgähttjam ulmutjij rijkalasj unneplågo sierratjerda gáktuj galggá vuostelduvvat.
Heillä tulee olla samat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään kuin muullakin väestöllä.	Siján galggi årrot avtalágásj máhttelisvuoda oasálasstet sebrudakviessomin degu ietjá ulmutja.
Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille tämän lain mukaisista oikeuksista.	balattjat diededit rijkalasj unneplågojt sijá rievtesvuodaj birra dán lága milta.
SAAMELAISET: Ruotsissa asuu 20 000–35 000	SÁME: Svierigin li bájken 20 000-35 000 sáme gudi
saamelaista, jotka puhuvat saamen eri varieteetteja.	ságasti sámegiela umasslágásj varietehtajt.
Saamelaiset ovat myös alkuperäiskansa.	Sáme li aj álggoálmmuga.
Kansallisten vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta tulee vahvistaa, muun muassa siten, että viranomaiset toimivat yhteistyössä niiden kanssa.	Rijkalasj unneplågoj máhttelisvuoda bájnnemij ja oasálasjvuohtaj galggá nannoduvvat, iehtjádij siegen gå fábmudagá sijáj rádedi.
Vähemmistöille tulee antaa todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevissa kysymyksissä.	Unneplågo galggi vatteduvvat almma bájnnemav ássjijn ma sidjij guosski.
Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että (lain suo	Giellalágan (2009:600) la diededum se
mennoksessa: yhteiskunnalla) on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähem	brudagán la sierralágásj välggogisvuohta suoddjit ja åvdedit rijkalasj unneplågogielajt.
RUOTSINSUOMALAISET::Ruotsissa asuu 450 000–600 000 ruotsinsuomalaista.	SVIERIKSUOBMELATTJA::Svierigin li bájken 450 000-600 000 svieriksuobmelattja.
Monet asuvat Tukhol	Moatte viessu Stockhol
man ja Mälarinlaakson alueella.	man-Mälardalenin.
Vähemmistökielenä on suomi.	Unneplågogiella l suomagiella.
TORNIONLAAKSOLAISET: Ruotsissa asuu noin 50 000	DUORNOSLIEGEGA: Svierigin li bájken 50 000 duornosliegega gudi åvdemusát Norrbottenin viessu.
Heidän vähemmistökieltään kutsutaan meänkieleksi.	Unneplågogiella l meängiella.
50 000–100 000 romania.	ROMA::Svierigin li 50 000-100 000 roma gudi rijkav birra viessu.
Heidän vähemmistökiel-enään on romanin eri varieteetteja.	giela varietehta.
JUUTALAISET: Ruotsissa asuu 20 000–25 000 juutala	JUVDÁRA: Svierigin viessu 20 000 -25 000 juvdára
ista.	Svierigin.
Heidän vähemmistökielensä on jiddiš.	Unneplågo-giella l jiddisj.
 Kveeni  Romani  Saame	 Kvenskagiella  Románagiella  Sámegiella
 Saame  Suomi  Meänkieli  Romani  Jiddiš	 Sámegiella  Suomagiella  Meängiella  Románagiella  Jiddisj
ISO-BRITANNIA Korni	Muhtem rijka ja giela.
 Romani  Venäjä  Saame  Ruotsi  Tataari  Jiddiš  Karjala	 Armeniagiella  Beas  Bulgaragiella  Kroahtiagiella  Tuskagiella  Grehkagiella  Pålskagiella
Iiri Manksi Skotti Gaeli Ulsterin skotti Kymri	 Arabiagiella  Aragoniagiella  Aranesiagiella  Asturiagiella /
Saksa	Babliagiella
 Armenia  Beas  Bulgaria  Kroatia  Saksa  Kreikka  Puola	 Baskiagiella  Berberagiella  Kataloniagiella  Galiciagiella  Portugálagiella  Valenciagiella
 Albania  Armenia  Bulgaria  Kroatia  Tšekki  Saksa  Kreikka  Unkari  Italia  Makedonia  Puola  Romani  Venäjä  Rusiini / Ruteeni  Serbia  Slovakki  Tataari  Turkki  Ukraina  Jiddiš	 Albánagiella  Armeniagiella  Bulgariagiella  Kroahtiagiella  Tjehkagiella  Tuskagiella  Grehkagiella  Ungáragiella  Itáliagiella  Makedoniagiella  Pålskagiella  Románagiella  Russagiella  Rusiniagiella  Serbiagiella  Slovakiagiella  Tatáriagiella  Turkiagiella  Ukrájinagiella  Jiddisj