Suomeksi / Finska
Julevusámegiella / Lulesamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
JulevusámegiellaLulesamiska
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Manen dárbaj åtsåduvvat ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)
Nåvti dagáduvvá (ca. 4 sidor)
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Manen dárbaj åtsåduvvat ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)
Nåvti dagáduvvá (ca. 4 sidor)
Yleistä
Gájkkásasj
Mammografia on rintojen röntgenkuvaustutkimus erityisellä röntgentekniikalla, jolla saadaan yksityiskohtaisia kuvia.
Mammografiddja l njittjijs röntgenåtsådibme sierra röntgenteknijkajn mij vaddá dárkkelis gåvåjt.
Tutkimus voidaan tehdä ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa terveystutkimuksena, eli ns. seulontana, tai naisen itsensä tai lääkärin huomattua rinnassa jonkin muutoksen.
Åtsådibme máhttá dagáduvvat hierediddje ulmijn varresvuohtaåtsådibmen, nåv gåhtjoduvvam screening, jali gå nissun iesj jali dåktår la muhtem rievddadusáv njittjijn gullam.
Mammografiaa ei saa tehdä terveystarkastuksena, jos nainen on raskaana tai jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke.
Ij beras mammografiddjaåtsådimev tjadádit varresvuohtakontrållån jus la iesselissan jali jus dåktår gáddá jiesska njittjijn gávnnu.
Valmistelut
Gárvedime
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.
Ij dárbaha gárvedit sierraláhkáj.
Miten tutkimus tehdään ?
Gåktu åtsådibme dagáduvvá ?
Tutkimus tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.
Åtsådibme álu dagáduvvá mammografiddjaåssudagán, mij máhttá sierra jali röntgenåssudagás oasse skihpadåben.
Mammografiatutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.
Mammografiddja dagáduvvá aj sierra njidtjeduostudagájn ja muhtem varresvuohtaguovdátjijn.
Ensin röntgenhoitaja kysyy muun muassa, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö kuvattava hormoneja sisältäviä lääkkeitä.
Vuostak oadtju gatjálvisájt röntgenskihpasujtáris vásstedit jus li vájvastuvvá njittjijs jali jus bårrå dálkkasijt ma sisanedi hormåvnåjt.
Sitten kuvattava saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.
Dan maŋŋel de nuoladit bålåv ja skihpasujtár gehtjat njittjijt ja tjáles jus li vuojnos rievddadusá, buojkulvissan stuoráp lijkketsåbe jali utto åvdep tjuollamij maŋŋela.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja vaikeuttaa arviointia.
Máhttá vuojnnut röntgengåvån ja låsedit árvustallamav.
Röntgentutkimuksen aikana seistään ja asetetaan rinta kerrallaan levylle, jossa on ns. kuvailmaisin.
Röntgenåtsådimen bále tjuodju, ja biedjá njittjev akta ájgen duolboga nali man sinna l nåv gåhtjoduvvam gåvvådetektåvråv.
Rintaa puristetaan toisella levyllä niin, että rinnasta tulee melko litteä.
Njidtje diebttjiduvvá aktij ietjá duolbugijn viehkken vaj åbbå duolbas sjaddá.
Tällöin kuvasta tulee selkeä ja samalla säteilyannos voidaan pitää alhaisena.
Dahká vaj gåvvå tjielgas sjaddá avtabále ja lábttjenárre vuollegattjan aneduvvá.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.
Giedav hähttu bajás anedit ja vuojŋastit apparáhta vuosstij dan båttån gå válldá guokta jali gålmmå gåvvå.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.
Sämmilágásj de nuppijn njittjijn.
Rinnan puristaminen kasaan voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.
Máhttá dåbddut vájválasj jali báktjit oanegav gå njidtje duolbban diebttjiduvvá.
Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ?
Gåktu dåbddu maŋŋela ?
Tutkimuksen jälkeen vointi on sama kuin ennenkin.
Åtsådime maŋŋela dåbddu iemeláhkáj.
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Manen dárbaj åtsåduvvat ?
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Manen dárbaj åtsåduvvat ?
Kyhmyt on helpoin tuntea suihkussa, kun rinnat on saippuoitu.
Giehpemus la ärádusájt gulldalit navvulin gå njittje li sájbujn vuojdadum.
Nosta käsivartta ja tunnustele rinnat ja kainalokuoppa perusteellisesti suorin sormin ja kevyin painalluksin...
Bajeda giedav, gulldala njittjijt ja giedavuolev njuolgga tjuvdij ja giehppis dettujn...
... tee pieniä pyöriviä liikkeitä, kierros kierrokselta koko rinnan alueella.
... giedav labuda birra gievllen, moatten gierden njittje badjel.
Aloita nännin ympäriltä ja lopeta kainalokuoppaan.
Álge njidtjevárto birra ja hiejte giehtagávan.
Mammografiatutkimuksessa rinnat röntgenkuvataan tekniikalla, jolla saadaan hyvin yksityiskohtaisia kuvia.
Mammografiddjaåtsådimen aneduvvá röntgen njittjijda, teknijkajn mij vaddá dárkkelis gåvåjt.
Mammografia tehdään joko ennalta ehkäisevänä terveystutkimuksena, ns. seulontana, tai siksi, että nainen itse tai lääkäri on tuntenut rinnassa uuden kyhmyn.
Mammografiddja dagáduvvá juogo de hierediddje varresvuohtakontrållån, nåv gåhtjoduvvam screening, jali dan diehti gå nissun jali dåktår la gullam ådå bavhlev njittjen.
Vuosittain Ruotsissa tehdään yli 500 000 rintaröntgentutkimusta.
Juohkka jage dagáduvvi ienep gå 500 000 åtsådime njidtjeröntgenijn Svierigin.
Menetelmä rintasyövän varhaiseen havaitsemiseen
Tjärdda árrat ielvvet njidtjebårredávdav
Sosiaalihallitus suosittaa mammografiaa 40–74-vuotiaille naisille.
Sosiálastivrra májnnu mammografiddjav nissunijda 40 ja 74 jage gaskan.
Maakäräjät tarjoaa kaikille 50–69-vuotiaille naisille mahdollisuuden käydä mammografiatutkimuksessa.
Lánndadikke fálli gájkka nissunijda 50 ja 69 jage gaskan máhttelisvuodav tjadádit mammografiddjaåtsådimev.
Useimmissa lääneissä tarjotaan tutkimusta lisäksi 40–74-vuotiaille, mutta tutkimusten aloittamisikä ja tutkimusajanjaksojen kesto vaihtelevat.
Ienemus lena fálli åtsådimev ienep juohkusijda 40 ja 74 jage gaskan, valla goassa gåhtjoduvvá ja man guhkev åtsådime målsut.
Nuoremmille naisille tutkimuksia tehdään tavallisesti puolentoista vuoden välein.
Nuorap nissunijda l dábálasj åtsådimij bielnup jahke gaskajn.
Vanhemmat naiset kutsutaan useimmiten joka toinen vuosi.
Vuorrasappo ienemusát gåhtjoduvvi fert nuppát jage.
Näissä terveystarkastuksissa rintasyöpäkasvain voidaan havaita ennen kuin se aiheuttaa mitään oireita tai ennen kuin sitä edes voi tuntea rinnassa.
Dájn varresvuohtakontrållåjn máhttá njidtjebårresjattalvis ielveduvvat åvddål gå ij la háhppidam muhtem dåbddomerkajt dahkat, jali åvddål gå ij åbbå gullu njittjen.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että mammografian käsittäneisiin terveystarkastuksiin osallistuneilla naisilla kuolleisuus rintasyöpään vähenee 40 prosenttia.
Diedalasj åtsådime li vuosedam nissunijda gudi oassálassti mammografidjajn varresvuohtaåtsådibmáj de jábbmem njidtjebårredávdan binneduvvá 40 prosentajn.
Myöhään tehdyn löydöksen vaara on, että syöpä on ehtinyt levitä, ja silloin tarvitaan enemmän ja vaikeampia hoitoja kuin jos kasvain havaitaan varhain.
Gå maŋŋet bårredávdav älvvá de l vádá oabllot háhppidam, ja de ienep ja vájvep dálkudime l dárbulattja gå jus sjattalvis älvádallá árrat.
Tunnustele rintojasi säännöllisesti
Gulldala njittjijt dájvvalakkoj
Naisen rintojen koostumus ei ole tasainen.
Nissuna njittjen la tjavŋak konsistänssa.
Se johtuu siitä, että rinnoissa on sekä maitorauhasia että rasvakudosta, minkä johdosta ne tuntuvat epätasaisilta.
Le danen gå gávnnuji goappátjagá mielkkerávsá ja buojddetsuottsa njittjijn, ja dahká vaj dåbdduji tjavŋaga.
50 vuoden iässä rinnat pehmenevät, koska maitorauhaset taantuvat ja niiden tilalle tulee rasvakudosta.
50-jage álldarin njittje dibmi gå mielkkerávsá unneduvvi ja buojddetsuottsas målsuduvvi.
Naisen kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonimuutokset vaikuttavat rintoihin, ja siksi rinnat voivat tuntua aivan erilaisilta sen mukaan, milloin niitä tutkitaan.
Njittje bájneduvvi hormåvnnårievddadusájs ma sjaddi nissuna liejbbegaskan ja máhtti danen dåbddut ållu umasslágátja goassa dajt åtsåda.
Kuukautisten viimeisen päivän jälkeinen päivä voi olla hyvä päivä tunnustella rintoja itse, koska silloin rinnat ovat yleensä pehmeät ja helpot tutkia.
Liejbe maŋemus biejve maŋŋela l buorre biejvve iesjåtsådibmáj, danen gå njittje álu li dibmasa ja giehpe åtsådit.
Kaikkien naisten täytyy tutkia rintojaan säännöllisesti.
Gájkka nissuna beras ietja åtsådit ietjasa njittjijt.
Kannattaa valita tietty päivä kuukaudessa, jotta voi helpommin verrata tuntemuksiaan.
Hiebalasj la válljit vissa biejvev mánon giehpebut máhttet buohtastahttet majt gullá.
Hyvä tilaisuus voi olla suihkussa, koska tunnustelu on helpompaa rintojen ollessa saippuoituina.
Buorre bálle lisj má navoldahttijn danen gå l álggep njittjijt gulldalit gå li sájbbodum.
Tunnustelu tulisi tehdä sekä seisten että makuuasennossa.
Galggá gulldalit gå tjuodtju ja gå vellaj.
Hyvänlaatuiset kyhmyt tavallisia
Buorre sjattalvisá li dábálattja
Kyhmyn tai tiivistymän löytyminen kudoksesta saattaa aiheuttaa levottomuutta, mutta useimmiten kyseessä on hyvänlaatuinen muutos, erityisesti nuorilla naisilla. Se voi olla kysta, ts.
Jus luluj sjattalvisáv ielvvet de márjju ballá, valla dájvvámusát l buorre rievddadus, sierraláhkáj nuorap nissunijn.
nestetäyteinen rakkula, tai sidekudoksen hyvänlaatuinen paksunnos.
Máhttá årrot cysta, dat javllá tjásmagis, jali tsuottsa buorre sjattalvis.
Lääkärin täytyy tutkia kaikki muutokset
Gájkka rievddadusá galggi dåktåris åtsåduvvat
Muutos rintarauhasessa voi olla kuitenkin rintasyövän aiheuttama.
Rievddadus njidtjerávsán máhttá aj njidtjebårredávdas dagádum.
Rintasyöpä kuuluu naisten yleisimpiin syöpämuotoihin.
Njidtjebårredávdda l akta dábálamos bårredávddatjerdajs nissunijn.
Ruotsissa noin 7 000 naista ja 40 miestä saa vuosittain rintasyövän.
Fert jage oadtju bájken 7 000 nissuna ja 40 ålmmå njidtjebårredávdav.
Rintasyövän riski kasvaa iän myötä.
Máhttelisvuohta njidtjedávdav oadtjot lassán álldarijn.
Rintasyövän tavallinen oire on kyhmy rinnassa tai kainalokuopassa.
Dábálasj dåbddomärkka njidtjebårredávdan la jarre njittjen jali giehtagávan.
Toinen oire on nännin tai rinnan ihon vetäytyminen sisään.
Ietjá l gå njidtjevártto jali lijkke njittjen gässu sisi.
Epätavallisempia oireita ovat rinnan selittämätön punoitus tai turvotus, parantumaton haavauma tai verensekaisen nesteen vuotaminen nännistä.
Dåbddomerka ma älla nåv dábálattja li njittje tjielggimahtes ruopsudibme jali båhte, hávve mij ij save, jali varrasegadum låsjkos njidtjevártos.
Kaikkiin rinnoissa ilmeneviin muutoksiin täytyy suhtautua vakavasti ja antaa ne lääkärin tutkittavaksi.
Gájkka rievddadusá njittjijn galggi duodaj váldeduvvat ja dåktåris åtsåduvvat.
Tällöin voi hakeutua terveyskeskukseen, naisten terveyskeskukseen tai erityiselle rintavastaanotolle, joita on eräissä suurissa sairaaloissa.
Máhttá aktavuodav válldet varresvuohtaguovdátjijn, nissunijvarresvuodajn jali sierra njidtjeduostudagájn mij gávnnu muhtem stuoráp skihpadåbijn.
Lääkäri tunnustelee rintoja tarkasti ja päättää, tehdäänkö mammografiatutkimus.
Dåktår dárkkelit gulldal njittjijt ja mierret jus mammografiddja galggá dagáduvvat.
Näin se käy
Nåvti dagáduvvá
Näin se käy
Nåvti dagáduvvá
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, joka sisältää kasetin röntgenfilmeineen.
Njittjev biedjá akta ájgen duolbbadisá vuosstij mij sisanet kasehtav röntgenfilmajn.
Sitten rinta puristetaan litteäksi ja otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.
De njidtje diebttjiduvvá aktij ja guokta jali gålmmå gåvå váldeduvvá.
Tarvitaan erikoisröntgenlaite
Sierra röntgenapparáhtta l dárbulasj
Mammografia tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.
Mammografiddja álu dagáduvvá mammografiddjaåssudagán, mij máhttá sierra jali röntgenåssudagás oasse skihpadåben.
Tutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.
Åtsådibme dagáduvvá aj sierralágásj njidtjeduostudagájn ja muhtem varresvuohtaguovdátjin.
Käytettävä röntgenlaite on erityisesti muotoiltu ottamaan hyviä kuvia rintakudoksesta heikon röntgensäteilyn avulla. Eräissä tapauksissa voidaan havaita jopa vain muutaman millimetrin kokoisia syöpäkasvaimia.
Röntgenapparáhtta mij aneduvvá l sierraláhkáj hábbmidum váttátjit njidtjetsuottsas buorre gåvåjt vuollegasj röntgensuonjardimijn viehkken Muhtem bále máhtti bårredávddásjattalvisá ma li val muhtem millimehtera stuore älvádallat.
Näin se käy
Nåvti dagáduvvá
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.
Ij dárbaha gárvedit sierraláhkáj.
Ensin tutkittava vastaa muutamiin kysymyksiin ja kertoo, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö hän hormoneja sisältäviä lääkkeitä.
Vuostak vásstet muhtem gatjálvisájt ja giehttot jus la vájvástuvvam njittjij, jali jus bårrå dálkkasijt ma sisanedit hormåvnåjt.
Sitten saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.
Hähttu aj nuoladit bålåv ja skihpasujtár gehtjat njittjijt ja tjáles jus li vuojnos rievddadusá, buojkulvissan lijkketsåbe jali utto åvdep tjuollamijs.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja voidaan virheellisesti tulkita syöpäkasvaimiksi.
Máhtti vuojnnut röntgengåvåjn ja gåvå boasstot dádjaduvvi bårredávddasjattalvissan.
Sitten kuvattava siirtyy röntgenlaitteen ääreen ja seisoo sen edessä.
Dan maŋŋela vádtsá röntgenappáráhttaj ja dan åvdån de tjuodtjot.
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, jossa on kuvailmaisin.
Njidtje biejaduvvá akta ájgen duolbbadisá nali mij sisanet gåvvådetektåvråv.
Rintaa puristetaan sitten läpinäkyvällä levyllä, jota painetaan rintaa vasten.
Njidtje diebttjiduvvá sjánjas duolbbadisájn viehkken mij dietteduvvá njittje vuosstij.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.
Giedav hähttu badjen anedit ja dav vuojŋadit appáráhta vuosstij gå guokta jali gålmmå gåvå váldeduvvi.
On tärkeää olla aivan liikkumatta.
Ájnas la ij åbbå labudit.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.
Sämmilágásj de nuppijn njittjijn.
Koko tutkimukseen kuluu noin 15–30 minuuttia, varsinainen kuvaus kestää viidestä kymmeneen minuuttia.
Ålles åtsådibme válldá 15-30 minuvta, ja gåvvidibme vihtta jali låge minuvttaj.
Miltä mammografia tuntuu ?
Gåktu mammografiddja dåbddu ?
Rinnan puristaminen litteäksi voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.
Máhttá dåbddut vájvven jali báktjit oanegav gå njidtje diebttjiduvvá.
Mutta se täytyy tehdä, koska siten kuvan laadusta tulee parempi ja tutkimuksesta varmempi.
Valla hähttu dagáduvvat, danen gå gåvvå buorep kvalitehtav oadtju ja åtsådibme tjårggu.
Lisäksi voidaan käyttää pienempää säteilyannosta kuin jos rintaa ei puristettaisi litteäksi.
Duodden máhttá binnep suonjarmierre aneduvvat gå njidtje diebttjiduvvá.
Joskus tarvitaan uusi tutkimus
Muhttijn hähttu ruoptus boahtet
Useimmiten mammografiakuvat tulkitsee kaksi röntgenlääkäriä toisistaan riippumatta.
Dájvvámusát li guokta röntgendåktåra gudi sierralakkoj árvustallaba mammografiddjagåvåjt.
Tämä lisää tulkinnan varmuutta.
Tjårggåtvuohta lassán árvustallamin.
Jos he löytävät jotakin poikkeavaa, kuvattava kutsutaan uuteen tutkimukseen.
Jus gávnnaba juojddá mij vuojnnet ij la iemelágásj, de gåhtjoduvvá ruoptus boahtet ådå åtsådibmáj.
Silloin otetaan lisää mammografiakuvia ja usein kuvattava tutkitaan myös ultraäänitutkimuksella.
Lijgge mammografiddjagåvå de váldeduvvi ja åtsåduvvá aj ultrajienajn.
Lääkäri saattaa ottaa myös näytteen muutoksesta.
Dåktår máhttá aj åtsådimev rievddádusás válldet.
Jos muutos on pieni ja vaikea tunnustella, näyte voidaan ottaa uuden mammografian tai ultraäänitutkimuksen yhteydessä.
Jus la unna rievddadussa mij la vájvve gulldalit de máhttá válldet åtsådibmev ådå mammografiddja bále váldeduvvá jali ultrajienajn viehkken.
Muutokseen pistetään ohut neula, jolla imetään solunäyte.
Sekka nálusj tjuoggiduvvá rievddadussaj ja sellaåtsådibme njamáduvvá.
Näyte lähetetään mikroskooppitutkimuksiin.
Åtsådibme rájaduvvá guoradallamijj mikroskåhpajn.
Kaikki tämä tehdään, jotta saadaan varmuus siitä, onko kyseessä syöpä vai ei.
Gájkka dagáduvvá duodastuvátjit jus la bårredávdda jali ij.
Mammografiatutkimuksen vastaus lähetetään suoraan kotiin kahden viikon kuluessa, jos tutkittava on kutsuttu terveystarkastukseen.
Vásstádus mammografiddjaguoradallamis rájaduvvá njuolgga duv årudahkaj guovten vahkon jus la gåhtjoduvvam varresvuohtakontrållåj.
Jos tutkittava kutsutaan uudestaan mammografiaan, hän saa tiedon tutkimustuloksesta lääkäriltään.
Jus la siejveduvvam mammografiddjaj de diedojt oadtju åtsådimbåhtusa birra ietjas dåktåris.
Hormonihoito voi vaikeuttaa tulkintaa
Hormåvnnådálkudibme máhttá árvustallamav låsedit
Jotkut naiset saavat vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeen hormonihoitoa tai syövät e-pillereitä.
Muhtem nissuna dálkuduvvi hormåvnåj klimakterian ja klimakteria maŋŋela jali p-tablehtajt bårri.
Tällaiset hoidot vaikuttavat rintakudokseen tiivistäen sitä, mikä vaikeuttaa mammografiakuvien tulkintaa.
Dakkir dálkudibme bájnasj njidtjetsuottsav vaj sjaddá assáp ja dahká mammografiddjagåvåv låsebut árvustallat.
Siksi on tärkeää kertoa, jos käyttää hormoneja sisältäviä lääkkeitä.
Danen la ájnas giehttot jus bårrå dálkkasijt ma hormåvnåjt sisanedi.
Tutkimus ei ole vaarallinen
Åtsådibme ij la vádálasj
Säteilymäärä, jolle mammografiatutkimuksessa altistutaan, on niin pieni, ettei sen katsota aiheuttavan mitään riskejä.
Suonjarnárre majt hähttu gillat mammografiddjaåtsådimen la nåv unne vaj dav e ane vádálattjan.
Lisäksi tekniikkaa kehitetään koko ajan säteilyannosten pienentämiseksi entisestään.
Duodden teknijkalasj åvdedibme dagáduvvá ulmijn ájn suonjarmierijt unnedit.
Mammografiatutkimuksista ei siis tule jäädä pois, kun niihin on kutsuttu tai jos itse havaitsee muutoksen rinnassaan.
Ij galga guoktáladdat mammografiddjaåtsådimen mannat gå gåhtjoduvvá, jali jus älvvá rievddadusáv ietjas njittjijn.
Mammografiatutkimus onnistuu aivan hyvin myös, vaikka tutkittavalla olisi rintaimplantti.
Buoragit manná åtsåduvvat mammografidjajn vájku li implantáhta.
Mitään vaaraa implantin rikkoutumisesta ei ole, mutta jos rintaa ei voida puristaa litteäksi samalla tavalla kuin ilman implanttia, voidaan tarvita yksilöllisesti sopeutettu tutkimus.
Ij la máhttelisvuohta vaj implantáhta tsuovkkani, valla gå ij maná njittjijt diebttjit degu nissunijn váni implantáhtaj dagi de l dárbulasj aktugasj hiebadum åtsådimijn.
Usein mammografiaa täydennetään rintojen tunnustelulla ja ultraäänitutkimuksella.
Dájvvámusát duoddiduvvá aj mammografiddja gå njittje åtsåduvvi ja åtsådibme ultrajienajn.
Keitä ei tule tutkia mammografialla ?
Gut ij lulu åtsåduvvat mammografidjajn ?
Kun nainen on hyvin nuori, hänet on yleensä tarpeen tutkia ultraäänellä mammografian sijasta.
Gå l ållu nuorra de álu åtsåduvvat ultrajienajn ienni gå mammografiddjajn.
Se johtuu siitä, että rinnan rauhaskudos on niin tiivistä, että mammografiakuvista tulee vaikeita tulkita.
Le danen gå njittjij ráksátsuodtsa la nåv assá vaj mammografiddjagåvå sjaddi vájve dádjadit.
Silloin ultraäänellä saadaan varmempi vastaus.
Ultrajiedna vaddá jáhkedahtes vásstádusáv
Jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke, mammografiaa ei tavallisesti tehdä, koska silloin rinnan puristaminen litteäksi on kivuliasta.
Jus dåktår gáddá jiesska l njittjen de álu mammografiddja ij dagáduvá danen gå báktji njittjev aktij diebttjit.
Sen sijaan on hyvä käydä ultraäänitutkimuksessa, jossa nähdään, onko rinnassa tyhjennystä edellyttävä paise.
Dan sadjáj l buorre ultrajiednaåtsådimev tjadádit, vuojnátjit jus siedja gávnnu majt hähttuji duobbmit.
Kun tulehdus on hoidettu, täytyy sitä vastoin tehdä mammografiatutkimus.
Gå infeksjåvnnå l dálkudum de beras mammografiddjaåtsådimev tjadádit.
Se on erityisen tärkeää, jos tutkittava on iäkäs.
Sierraláhkáj ájnas la jus la vuorrasabbo.
Raskaana olevalle naiselle ei tehdä terveystarkastuksena terveystutkimusta eli ns. seulontaa.
Jus la iesselissan de ij galga varresvuohtaåtsådimev tjadádit, nåv gåhtjodum screening, mammografidjajn.
Jos rinnasta löydetään muutos, täytyy aina ottaa yhteys terveydenhuoltoon ja antaa pikaisesti tutkia itsensä, vaikka onkin raskaana.
Valla jus älvvá rievddadusáv njittjen de agev galggá sujtujn aktavuodav válldet ruvvaláhkáj åtsåduvátjit, ihka vil la iesselissan.
Silloin tutkimus aloitetaan ultraäänellä ja sitä täydennetään tarvittaessa mammografialla.
Åtsådibme de álggá ultrajienajn ja duoddiduvvá mammografidjajn jus la dárbulasj.
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Manen dárbaj åtsåduvvat ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)
Nåvti dagáduvvá (ca. 4 sidor)
Toimittaja:
Tjálle: Heitti Teder, kirurga, Centralsjukhuset Kristianstad
Tarkastaja: Laszlo Tabar, lääkäri, professori, radiologian erikoislääkäri Falunin sairaalassa
Dåjmadiddje:
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gájkka sisadno l aj giehtadaládum, gehtjadum ja dåhkkidum redaksjåvnås ja redaksjåvnnårádes 1177 Vårdguiden.