ont-i-orat-hos-barn.html.xml

Suomeksi / Finska	Julevusámegiella / Lulesamiska
SuomeksiFinska	JulevusámegiellaLulesamiska
Takaisin teeman aloitussivulle	Ont i örat hos barn - vad kan man göra själv ?
Kun lapsen sängyn pääpuolta kohotetaan, korvan turvotus vähenee ja kipu lievittyy.	Jus mánná allagit åjvijn vällaj de båhtånibme binnu bieljen ja binnebut báktji.
Pääpuolta voi kohottaa asettamalla tyynyjä patjan alle.	Oajvvurav aledittjat máhttá oajvevuolijt biedjat bålsståra vuolláj.
Särkyä usein yöllä	Álu luottudahka iján
Flunssaiset lapset saattavat saada korvakipua, kun korvan limakalvot turpoavat.	Máná gudi li snuohpasa máhtti bielljenávlagav oadtjot gå tsuottsa bieljen båhtåni.
Särky saattaa johtua myös välikorvan märkivästä tulehduksesta, korvatulehduksesta.	Máhtti aj luottudagáv oadtjot gå inflammasjåvnnå gasskabieljen la siedjan, gåhttju bielljenávladahkan.
Sekä flunssa että korvatulehdus ovat yleisiä lasten tulehdussairauksia.	Goappátjaga snuohpa ja bielljenávladahka la iemelágásj infeksjåvnnåskibádagá mánájn.
Usein lapset heräävät särkyyn yöllä, koska turvotus korvassa pahenee makuulla.	Máná álu gåhttsåji luottudagás iján danen gå båhtånibme bieljen stuorru gå vällahi.
Muutama lisätyyny pään alla saattaa helpottaa nukkumista.	Ådisj má buorebut muhtem duodde oajvevuolij.
Korvasärkyä voivat aiheuttaa myös tärykalvoon johtavan korvakäytävän tulehdus, vahatulppa tai leukanivelvaivat.	Ietjá vájve ma máhtti bielljenávlagav vaddet la inflammasjåvnnå gullotjadádagán mij manná bielljetsuodtsaj, váksabuodustahka jali vájve oalojlahtasij.
Välikorvantulehdus	Bielljenávladahka däjvvá gasskabieljev
Välikorvantulehdus alkaa usein äkillisesti ja paranee nopeasti.	Bielljenávladahka gasskabieljen álu hähkkat álggá ja oanegasj la.
Korvakivun lisäksi lapsesta saattaa tuntua kuin korva olisi lukossa ja kuulo tavallista huonompi.	Ietján gå bielljenávlak mánán máhttá ájnibåddåsasj gullovihke ja nievrep gullo dåbddut.
Myös kuume voi nousta.	Dábálasj la aj báhkan buollet.
Joskus tärykalvo saattaa puhjeta, ja märkä valua ulos korvakäytävään.	Muhttijn bielljetsuodtsa luottan ja låsjkos gålggå gullotjadádahkaj.
Tällöin särky tavallisesti lievenee.	Dalloj luottudahka unnu.
Lapsilla saattaa olla myös kivuttomia korvatulehduksia.	Mánájn máhtti aj bielljenávladahka váni luottudagá dagi.
Kipua lievittävät lääkkeet	Bávtjasgiehpediddje dálkkasa
Jos tietää, että lapsella on korvatulehdus, tälle voi antaa parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia, tai ibuprofeenia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Ipreniä ja Ibumetinia.	Jus diehtá mánán la bielljenávladahka de máhttá bávtjasgiehpediddje dálkkasav vaddet mij sisanet paracetamolav, buojkulvissan Alvedon ja Panodil, jali dálkkasav mij sisanet ibuprofenav, buojkulvissan Ipren ja Ibumetin.
Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä, peräpuikkoina tai tabletteina.	Dálkkasa gávnnuji gålgge hámen, bahtablähttan ja tablähttan.
Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita.	GGávnnuji váttugis bagádusá skurpon.
Alle kuuden kuukauden ikäiselle lapselle ei saa antaa kipua lievittävää lääkettä ennen kuin on kysynyt neuvoa sairaanhoitajalta tai lääkäriltä.	Mánájda gudi li nuorabu gå guhtta máno ij lulu bávtjasgiepediddje dálkkasijt vaddet åvddål vuostak rádedimes skihpasujtárin jali dåktårijn.
Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä, kipua lievittäviä ja kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyl minoria ilman lääkärin suositusta.	Máná vuollelin 18 jage gudi báhkan buolli e galga bávtjasgiehpediddje ja báhkkavuolediddje dálkkasijt acetylsalicylsyrajn adnet, buojkulvissan Magnecyl, Treo jali Albyl, jus dåktår ij la dav gåhttjum.
Turvotusta lievittävä nenäsuihke auttaa tukkoiseen nenään ja helpottaa lapsen hengittämistä.	Giehpediddje njunnjespraddja unnet njunnjebuodusav ja mánnáj gähppu vuojŋŋgat.
Ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan, että nenäsuihke auttaisi korvatulehdukseen.	Ij diehttu jus njunnjespraddja viehkedit bielljenávlladahkaj.
Korvavaivat ja kylpeminen	Bielljegássjelisvuoda ja lávggom
Jos tärykalvo on puhjennut, ei suositella kylpemistä ennen kuin märänvuoto korvakäytävästä on loppunut.	Jus bielljetsuodtsa l luottanam beras vuorddet lávggomijn desik la häjttám gålggåmis gullotjadádagás.
Kun tärykalvo on parantunut, mikä yleensä tapahtuu melko nopeasti, lapsi voi kylpeä normaalisti.	Gå bielljetsuodtsa l savvám, mij álu åvvå ruvva manná de máhttá lávggot iemeláhkáj.
Jos lapsen korvat on putkitettu tai hänellä on toistuvia korvatulehduksia, veden pääsyä korvaan on varottava.	Jus li båhtså bieljijn jali bielljenávladahka de ij galga lávggot tjátjegierraga vuolen.
Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon	Dárbasj má sujtujn aktavuodav válldet
Lapsilla voi esiintyä tilapäistä korvasärkyä flunssan yhteydessä.	Máná máhtti gasskabåddåsasj bielljenávlagav oadtjot gå li snuohpasa.
Jos särky ei hellitä, vaikka lapelle on annettu kipua lievittävää lääkettä ja hänen pääpuoltaan on pidetty koholla, lapsen korvat tulee tutkia joko terveyskeskuksessa tai päivystysvastaanotolla parin kolmen vuorokauden kuluessa.	Valla jus luottudahka ij buorrána, vájku bårrå bávtjasgiehpediddje dálkkasijt ja oajvve allagin, de mánná luluj åtsåduvvat varresvuohtaguovdátjin jali hähkkaduostudagán guovten-gålmån jánndura sinna.
Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, jos lapsi on veltto, ei jaksa leikkiä eikä halua juoda tai on alle kuuden kuukauden ikäinen.	Jus mánná l delas, ij nagá ståhkat ja ij sidá juhkat jali l nuorap gå gudá máno de galggá sujtujn aktavuodav válldet.
Terveyskeskukseen tulee aina ottaa yhteyttä myös silloin, jos lapsen korvakäytävästä valuu nestettä, huolimatta siitä, onko lapsella kipuja vai ei.	Luluj aj agev varresvuohtaguovdátjijn aktavuodav válldet jus låsjkos gålggå gullotjadádagás mánán-juska vil mánán la bávtjas jali ij.
Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa.	Máhttá aj agev skihpasujttorádevaddemij riŋŋgit oattjotjit rádev.
Toimittaja:	Dåjmadiddje:
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	Gájkka sisadno l aj giehtadaládum, gehtjadum ja dåhkkidum redaksjåvnås ja redaksjåvnnårádes 1177 Vårdguiden.