patientavgifter.html.xml

Suomeksi / Finska	Julevusámegiella / Lulesamiska
Takaisin teeman aloitussivulle	JulevusámegiellaLulesamiska
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Majt máksá ? (ca.
(ca 3 sidor)	3 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Mávsodis varresvuohta- ja skihpasujtto (ca. 2 sidor)
(ca 3 sidor)	(ca. 3 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Mávsodis varresvuohta- ja skihpasujtto (ca. 2 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Majt máksá ?
Ruotsin terveyden- ja sairaanhoito kustannetaan suurimmaksi osaksi maakäräjä- ja kunnallisveroilla.	Varresvuohta- ja skihpasujtto Svierigin biednigahteduvvá ienemusát lánndadigge-ja komuvnnavärojs.
Maksu, joka maksetaan itse esimerkiksi lääkärikäynneistä, on vain pieni osa hoidon todellisista kustannuksista.	Mávsov majt máksá buojkulvissan dåktårmanádimen la val oasásj majt ajtu máksá.
Tämä ei koske kokonaan yksityistä hoitoa, kuten esimerkiksi plastiikkakirurgiaa, jolle ei ole lääketieteellistä perustetta.	Ij la fámon ålles priváhtta sujton, buojkulvissan plásstakirurgiddjan mij ij la medisijnalattjat vuododum.
Tällöin kaikki kustannukset maksetaan itse.	Iesj de máksá ålles gålov.
Eri maakäräjillä ja kunnissa eri maksuja	Umasse mávso umasse lánndadikkijn ja komuvnajn
Maakäräjät ja kunnat voivat suurelta osin päättää itse, mitä maksuja lääkärikäynneistä ja muista hoitopalveluista maksetaan.	Lánndadikke ja komuvna máhtti gájkkásattjat ietja mierredit makkir mávsojt galggá mákset dåktårmanádimijn ja ietjá dievnastusájn sujton.
Suurelta osin maksut ovat suunnilleen samat eri maakäräjillä.	Gájkkásattjat li mávso åbbå sämmilágátja lánndadikkijn.
Jos hoidontarve on suuri, on olemassa suurkustannussuoja, jota selostetaan tarkemmin seuraavassa luvussa.	Jus edna sujtov dárbaj de gávnnu allamáksosuodje, mij buojkoduvvá ienebut boahtte låhkusin.
Terveyden- ja sairaanhoito on maksutonta alle 20-vuotiaille lähes kaikissa maakäräjäkunnissa ja kaikilla alueilla.	Varresvuohta- ja skihpasujtto l mávsodis vargga gájkka lánndadikkijn ja dajvajn jus ij la 20 jage dävddám.
Seuraavat ohjeelliset maksut ovat voimassa julkisessa hoidossa ja yksityisillä hoidonantajilla, joilla on sopimus maakäräjien kanssa.	Merustaládum mávso vuollelin li fámon almulasj sujton ja priváhtta sujttovaddijn majn la såbadus lánndadikkijn.
Sairaalassaolosta maksetaan vuorokausimaksu, joka lain mukaan saa olla enintään 100 kruunua.	Gå l sisitjáledum skihpadåhpåj de máksá jándurmávsov mij lága milta l ienemusát 100 kråvnå.
Lääkärikäynnin maksu terveyskeskuksessa on 100–300 kruunua.	Gå manát dåktåra lunna varresvuohtaguovdátjin de mákso målsut 100 ja 300 kråvna gaskan.
Gynekologilla ja lastenlääkärillä käynnin maksu vaihtelee 200 ja 350 kruunun välillä.	Manádimen gynekologa lunna ja mánádåktåra lunna de mákso målsut 200 ja 350 kråvnå gaskan.
Jos näillä lääkärikäynneillä saa lähetteen röntgentutkimukseen ja muun vastaavaan, niistä ei yleensä peritä lisämaksua.	Jus dájn dåktårmanádimijn oadtju remissav röntgenåtsådibmáj ja dakkirijda de ij álu dárbaha ienep mávsov mákset.
Käynnit muilla erikoislääkäreillä maksavat 150–350 kruunua.	Manádimen ietjá dåktårspesialistaj lunna de mákso målsut 150 ja 350 kråvnå gaskan.
Käynti sairaalan akuuttivastaanotolla voi maksaa 220–380 kruunua.	Manádibme hähkkaduostudagán skihpadåben máksá 220-380 kråvnå.
Sairaanhoitajalla ja lääkintävoimistelijalla käynti voi maksaa 50–220 kruunua kerralta.	Manádibme skihpasujtára lunna ja skihpagymnásta lunna de mákso l 50-220 kråvnå manádibmáj.
Mammografia rintasyövän seulontatutkimuksena ja kohdunkaulan solukoe, ns. gynekologinen terveystarkastus, voi maksaa enintään 200 kruunua.	Dahkat mammografidjav gávnatjit árra njidtjebårredávdav ja gynekologalasj sällaåtsådimev skoahtotjåddågin, máksá 200 kr..
Jotkin maakäräjät perivät maksun kuljetuksista ambulanssilla tai helikopterilla.	Muhtem lánndadikke válldi mávsov dålvudagájs ambulánsajn jali helikopterijn.
Osa maakäräjistä maksaa käyntimaksuja takaisin, jos hoitoa on joutunut odottamaan tietyn ajan sovittua enemmän.	Muhtem lánndadikke máksi ruoptus manádimmávsov jus la hähttum vuorddet muhtem ájgev duodden mierredum ájggáj.
Jos sopimatonta aikaa ei peruuteta tai jos tutkittava ei saavu käynnille sovittuun aikaan, joutuu silti maksamaan käyntimaksun.	Jus ij ruoptodiŋgo ájgev mij ij hieba jali ij boade diŋgodum ájggáj de l huoman välggogis mákset manádimmávsov.
Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat	Ietjá sujttovaddijn máhtti ietjá mávso
Maksuehdot voivat olla täysin erilaiset, jos hoidettavalla on sairausvakuutus täysin yksityisesti tai työnantajansa kautta.	Gänna l ållu priváhtta jali ietjas barggovadde baktu skihpasujttoduodastus márjju li ållu ietjá vidjura makkir mávsojt galggá mákset.
Hoitoon, jota sairaanhoitajat antavat kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitkäaikaisia sairauksia sairastaville vanhuksille, sovelletaan erilaisia taksoja.	Komuvna varresvuohta- ja skihpasujton, mij la fámon vuorrasappojda guhkaájggásasj skibádahkaj, gávnnuji umasse mávso sujttuj mij skihpasujtárijs vatteduvvi.
Ruotsin kuntien ja maakäräjien verkkosivustolla on kuntien, maakäräjien ja alueiden osoitteet.	Svieriga Komuvna ja Lánndadikke vebbabielen gávnnuji adressa komuvnajda, lánndadikkijda ja dajvajda.
Näillä on ajankohtaiset ja tarkat tiedot maksuista.	Vebbabielijn la ájggeguovddelis ja dárkkelis diededibme sijá mávsoj birra.
Ulkomaiden kansalaisten maksut	Mávso ålggorijkak viesájdiddjijda
Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus akuuttiin hoitoon Ruotsissa.	Ålggorijkak viesájdiddjijn la rievtesvuohta hähkkasujttuj Svierigin.
EU-maasta, ETA-maasta tai Sveitsistä olevalla on oltava eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti, jolla osoitetaan oikeus akuuttihoitoon tavallisten potilasmaksujen mukaan.	Jus ietjá EU-rijkas boahtá, EES-rijkas jali Svejtsas de galggá europa skihpaduodastuskårttå, EU-kårttå, vuosedittjat rievtesvuohta l hähkka sujttuj ieme patiänntamáksuj.
Jos korttia ei ole, on maksettava kaikki hoitokulut itse.	Jus ij la dakkir de l máhttelis sjaddá ålles sujttomávsov mákset.
Jos hoitoon hakeutuva sen sijaan haluaa muuta kuin akuuttihoitoa eikä halua maksaa enempää kuin potilasmaksun, hänellä on oltava todistus siitä, että kotimaa maksaa hoidon.	Jus sujtov gis sidá mij ij la hähkka ja ij sidá mákset ienep gå patiänntamávsov de galggá duodastus mij vuoset häjmmarijkka sujtov máksá.
Jos todistus puuttuu, kaikki kustannukset maksetaan itse.	Jus ij dav ane de iesj máksá ålles mávsov sujtos.
Useimmat muualta kuin EU:sta, ETA-alueelta tai Sveitsistä olevat joutuvat maksamaan kaikki hoitokulunsa itse, vaikka kyseessä olisi akuuttihoito.	Ienemusá gudi båhti ietjá rijkajs EU., EES. Ja Svejtsa ålggolis hähttuji ietja mákset ålles sujttomávsov ja vájku hähkka sujtto.
Jos ruotsalainen sairastuu ulkomailla	Jus svieriga viesájdiddjen skihppá ålggorijkan
Eurooppalainen sairausvakuutuskortti, jonka voi tilata Vakuutuskassasta antaa Ruotsin kansalaisille oikeuden akuuttihoitoon muissa EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samoilla taloudellisilla ehdoilla kuin kyseisen maan omille asukkaille.	Europa skihpaduodastuskårttå, mij rávviduvvá Oadjodåjmadagás, svierik viesájdiddjijda vaddá rievtesvuodav hähkka sujttuj ietjá EU-, EES-rijkajn ja Svejtsan sämmi ekonomalasj vidjurijda ma li fámon rijka ietjas viesájdiddjijda.
Pohjoismaissa korttia ei tarvitse esittää.	Nuorttarijkajn ij dárbaha kårtåv vuosedit.
Jos tarvitaan hoitoa muissa maissa kuin EU- ja ETA-maissa tai Sveitsissä, useimmiten ei saa korvauksia kuluistaan sen enempää Ruotsista kuin siitä maasta, jossa oleskelee.	Jus dárbaj sujtov EU., EES-rijkaj ja Svejtsa ålggolin de ienemus rijkajn ij oattjo ietjas gålojt mávsedum, juogu de Svierigis jali dat rijkas gånnå jur dalloj la.
Siksi on tärkeätä, että on yksityinen matkavakuutus, joka kattaa esimerkiksi kuljetuksien kustannukset.	Danen la ájnas adnet priváhtta mannoduodastusáv mij gåbttjå gålojt buojkulvissan dålvudibmáj.
Kotivakuutukseen sisältyy usein matkaturva, joka kattaa osan kustannuksista.	Jus la häjmmaduodastus de danna álu l mannosuodje mij gåbttjå muhtem gålojt.
Vakuutuskassan verkkosivustolla on lisätietoja hoidon saamisesta ulkomailla oltaessa.	Oadjodåjmadagá vebbabielen la vil diededibme gåk sujtov oadtjot ålggorijkan.
Suurkustannussuoja	Allamáksosuodje
Suurkustannussuoja	Allamáksosuodje
Terveyden- ja sairaanhoidon maksuille on olemassa yläraja.	Mierre gávnnu man ednagav hähttu mákset varresvuohta- ja skihpasujtos.
Sitä nimitetään suurkustannussuojaksi, ja se on rakenteeltaan samanlainen kaikissa maakäräjäkunnissa.	Gåhtjudallá allamáksosuodjen ja l hábbmidum sämmiláhkáj gájkka lánndadikkijn.
Se on voimassa myös silloin, jos hakee hoitoa muusta maakäräjäkunnasta tai muulta alueelta kuin sieltä missä asuu.	Fámon la aj jus sujtov åhtså ietjá lánndadikken jali dajvan gå gånnå årru.
Suurkustannussuoja tarkoittaa, että kahdentoista kuukauden aikana joutuu maksamaan potilasmaksuja enintään 1100 kruunua.	Allamáksosuodje merkaj 12 mano ájgen aktisattjat máksá ienemusát 1 100 kr patiänttamákson.
Laskenta aloitetaan ensimmäisestä käynnistä katsomatta siihen, mihin aikaan vuodesta se tehdään.	Riekknigoahtá vuostasj manádimen, juska vil goassa jagen manát.
Kun henkilö on maksanut 1100 kruunua, hän saa vapaakortin, joka on voimassa kahdentoista kuukauden jaksosta jäljellä olevan ajan.	Gå l máksám 1 100 kråvnå de oadtju friddjakårtåv mij la fámon lågenanguovtemánoájge bátsidusán.
Kun kaksitoista kuukautta on kulunut, joutuu taas maksamaan käynneistään, kunnes 1100 kruunua on täyttynyt seuraavan kerran.	Gå lågenanguokta máno li gållåm de vat máksegoahtá ietjas manádimis desik la jåvsådam 1 100 kråvnnåj.
Suurkustannussuoja ei useimmiten kata	Allamáksosuodje ij álu gåbtjå
päivämaksuja, joita maksetaan oltaessa sairaalahoidossa	mávsojt majt máksá bäjvváj gå l sisitjáledum skihpadåhpåj
rokotuksia	gabnnjadálkudimijt
todistuksia ja terveystarkastuksia	duodastusá ja varresvuohtaåtsådimijt
muuta ehkäisevää hoitoa, kuten esimerkiksi mammografiaseulontoja	ietjá hieredim sujtov, buojkulvissan mammografiddjakontrållåv
käyttämättä jätetyn käynnin kustannuksia	gålov gáhtom manádibmáj
sairauskertomuksen kopiointikuluja	gålov journála moattádussaj
toimitusmaksuja, jotka peritään luotolla maksamisesta tai kotiin lähetettävästä laskusta.	dievnastusmávsov, mij váldeduvvá jus máksá kredijtajn jus faktuvrra häjmmaj rájaduvvá.
Hammashoidossa sairaanhoidon suurkustannussuoja ei useimmiten ole voimassa.	Bádnesujton ij la álu fámon skihpasujto allamáksosuodje.
Sen sijaan suurkustannussuoja saattaa olla voimassa hammashoidossa, jos henkilö tarvitsee pitkän ajan paljon hoitoa päivittäisessä elämässään.	Allamáksosuodje gis máhttá fámon årrot badnesujttuj jus la stuorra ja guhkaájggásasj dárbbo persåvnålasj sujtos bäjválasj viessomin.
Suurkustannussuoja voi olla voimassa myös silloin, kun on kyseessä sairaus, jonka lääketieteelliseen hoitoon sisältyy hammashoito.	Allamáksosuodje máhttá aj fámon årrot jus la skibádahka manna bádnesujtto l medisijnalasj dálkudime oassen.
Jos kyseessä on sairaus, joka lisää hammasvaurioiden riskiä tai jos asianomaisella on vaikeuksia hoitaa suuhygieniaansa, on mahdollista saada hammashoitoa, josta peritään suurkustannussuojan piiriin kuuluva hoitomaksu.	Jus la skibádahka mij buktá lasedum vádáv bádnevahágijda jali jus la vájvve ietjas njálmmerájnasvuodav sujttit de máhttá aj oadtjot bádnesujtov skihpasujttomáksuj mij la allamáksosuojen.
Lääkäreiden, sairaanhoitajien tai muun hoitohenkilöstön määräämien lääkkeiden osalta on voimassa suurkustannussuoja, jonka mukaan lääkkeistä joutuu maksamaan vain 2200 kruunua kahdentoista kuukauden aikana.	Dálkkasijda ma li tjáledum dåktåris, skihpasujtárijs, jali ietjá dåhkkidum bargges sujton de gávnnu allamáksosuodje mij merkaj dárbaj mákset ienemusát 2 200 kråvnå lågenanguovtemánoájggáj.
Tähän suurkustannussuojaan eivät sisälly ilman reseptiä myytävät lääkkeet.	Dálkastjáladis dálkkasa e gullu dán allamáksosuodjáj.
Sen lisäksi on olemassa suurkustannussuoja, joka koskee sairaankuljetuksia ja maakäräjien määräämiä teknisiä apuvälineitä.	Duodden gávnnu allamáksosuodje skihpamanojda ja teknijkalasj viehkkenävojda ma mierreduvvi lánndadikkijs.
Säännöt voivat siis vaihdella eri maakäräjäkunnissa.	Merkaj njuolgadusá máhtti målsudit lánndadikkij gaskan.
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito	Mávsodis varresvuohta- ja skihpasujtto
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito	Mávsodis varresvuohta- ja skihpasujtto
Tietty terveyden- ja sairaanhoito voi olla täysin maksutonta joissakin maakäräjäkunnissa.	Muhtem varresvuohta- ja skihpasujtto máhttá årrot ållu mávsodis muhtem lánndadikkijn.
Näillä hoitokäynneillä määrättävistä lääkkeistä joutuu sen sijaan maksamaan.	Dálkkasij åvdås ma tjáleduvvi dájn sujttomanádimijn gis iesj máksá.
Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit (Ruotsissa MVC ja BVC) ovat maksuttomia koko maassa.	Manádime iednesujtto- mánásujttoduostudagájn (MVC ja BVC) li mávsodis ålles rijkan.
Kouluterveydenhuollossa ei makseta käyntimaksuja ja niillä annetut rokotukset ovat maksuttomia.	Skåvllåvarresvuohtasujton ij mávse avtak manádimmávsov ja gabnnjadálkudime ma fáladuvvi danna li mávsodis.
Useimmissa maakäräjäkunnissa lapset ja alle 20-vuotiaat nuoret eivät maksa terveydenhuollon avohoidoista, kuten esim. käynneistä terveyskeskuksessa ja nuorisovastaanotolla.	Ienemus lánndadikkijn máná ja nuora 20-jahkebäjvváj e avtak mávsov rabás varrresvuohta- ja skihpasujton mávse, buojkulvissan manádimen varresvuohtaguovdátjin ja nuorajduostudagán.
Hoidon ja lääkkeet, joita tarvitaan tartuntatautilain mukaisissa ns. yleisvaarallisissa sairauksissa, saa maksutta.	Sujtto ja dálkkasa majt dárbaj gå dálkuduvvá nåv gåhtjodum almulasjvádálasj dávddaj oadtju Soahpomsuodjelága milta mávsodis.
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Majt máksá ? (ca.
(ca 3 sidor)	3 sidor)
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	Gájkka sisadno l aj giehtadaládum, gehtjadum ja dåhkkidum redaksjåvnås ja redaksjåvnnårádes 1177 Vårdguiden.