Suomeksi / Finska
Julevusámegiella / Lulesamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
JulevusámegiellaLulesamiska
Miksi näyte on syytä antaa ?
Manen dárbaj åtsådimev vaddet ?
Miksi näyte on syytä antaa ?
Manen dárbaj åtsådimev vaddet ?
Milloin PSA-näyte annetaan ?
Goassa vaddá PSA åtsådimev ?
PSA on verikoe, joka kuuluu eturauhasta tutkittaessa mahdollisesti tehtäviin tutkimuksiin.
PSA l varraåtsådibme mij gullu åtsådimijda majt dagá gå prostahta åtsåduvvá.
Joskus PSA-näyte otetaan virtsatievaivojen takia, joiden lääkäri epäilee johtuvan eturauhasesta, jos esimerkiksi on tiheä virtsaamistarve ja samanaikaisesti heikko virtsasuihku.
Muhttijn vaddá PSA-åtsådimev jus la gådtjåmvájve masi dåktår gáddá prostahta l oarre, buojkulvissan jus álu dárbaj gåttjådit vájku gå gådtjålábtjen la vuollegasj däddo.
PSA-näyte voidaan ottaa myös silloin, jos lääkäri tuntee eturauhasta tutkiessaan muutoksia, jotka voivat aiheuttaa monia erilaisia vaivoja ja sairauksia.
Máhttá aj vaddet PSA-åtsådimev jus dåktår gullá muhtem prostahta rievddadusájt gå åtsåduvvá, rievddadime ma máhtti buktet moattelágásj vájvijt ja dávdajt.
On tärkeätä tietää, että PSA-arvon kohoaminen ei merkitse eturauhassyöpää.
Ájnas la diehtet aledum PSA-árvo ij javla ulmutjin la prostahtabårredávdda.
PSA:n lievään tai kohtalaiseen kohoamiseen on yleensä muu, vaaraton syy.
Le dábálasj giehppis ja mutták PSA aledimijn li ietjá oare.
Samoin normaali PSA-arvo ei myöskään voi täysin sulkea pois eturauhassyöpää.
Sämmiláhkáj máhttá iemelágásj árvvo ij ållåsit ierittjuolldet prostahtabårråmdávdav.
Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella.
Boados hähttu agev árvustaláduvvat makkir vájve li ja majt ietjá åtsådime vuosedi.
Jos kahdella tai useammalla miespuolisella sukulaisella on ollut eturauhassyöpä, syöpään sairastumisen riski on suurempi.
Jus li guokta jali moadda lahka berraha gudi li ålmmå prostahtabårråmdávdajn, de l stuoráp máhttelisvuohta dávdav oadtju.
Siinä tapauksessa PSA-näyte suositellaan otettavaksi joka vuosi 40–50 vuoden iästä 70 vuoden ikään asti.
De májnoduvvá válldet PSA-åtsådimev dájvvalakkoj 40-50 jage álldaris gitta 70 jage álldarij.
PSA-arvo mitataan myös eturauhassyövän hoidon aikana.
PSA mihttiduvvá aj ájggeguovddelis prostahtabårrråmdávda dåmajdimen.
Jos hoito auttaa, PSA-arvo laskee.
Jus dálkudibme viehket de vuojnnu gå PSA-árvvo vuollán.
PSA-näytteen edut ja haitat
Ávke ja hieredisá
PSA-näytettä ei oteta rutiininomaisesti miesten yleisenä terveystarkastuksena, jotta hyvin varhaiset eturauhassyövän muutokset voitaisiin havaita.
PSA-åtsådibme ij dábálattjat dagáduvá gájkkásasj varresvohtagähttjamin ålmmåjda árvustalátjit jus siján la prostahtabårråmdávda sieldes árra hábme.
Tämä johtuu siitä, että juuri eturauhassyövän varhaisten muotojen havaitseminen ja hoito eivät aina ole etu.
Ij la agev ávkke ielvvet ja dálkudit jur prostahtabårredávda árra hámijt.
Hoidoista voi olla pysyviä haittavaikutuksia, esimerkiksi impotenssi ja pidätyskyvyttömyys miehillä, joilla eturauhassyöpä ei milloinkaan olisi voinut kehittyä vakavaksi sairaudeksi.
Dálkudime máhtti vaddet stuoves tjuovvobájnatjimijt nåv gåk impotänssa ja inkontinänssa ålmåjn gejn prostahtabårråmdávdda ij goassak lulu háhppidam åvddånit muhtem garra dávddaj.
Eturauhasen syöpäkasvain voi kasvaa joko hitaasti aiheuttamatta vaivaa tai nopeasti ja levitä elimistön muihin osiin.
Bårredávddasjattalvis prostahtan máhttá juogu de suojmma sjaddat váni vattek vájvijt jali ruvva ja oabllot ietjá rubmaha åsijda.
Varhaisessa vaiheessa näitä kahta syöpätyyppiä ei voi erottaa, minkä vuoksi riskinä on saada hoitoa syöpämuotoon, josta ei välttämättä olisi ilmennyt lainkaan oireita koko elinaikana.
Árra ájgen ij máhte guokta bårråmdávddatjerda sieradit ja danen la máhttelis dåjmajduvvat bårråmdávddahábmáj massta ij lulu vájvijt ietjas viessomájgen oadtjot.
Monet miehet haluavat kuitenkin käydä tutkimuksessa selvittämässä, onko heillä eturauhassyöpä.
Moadda ålmmå sihti huoman tjadádit åtsådimijt oattjotjit diedojt jus siján la prostahtabårråmdávdda.
Ennen kuin päätät PSA-näytteen jättämisestä voi olla hyvä perehtyä lähemmin varhain havaitun kasvaimen hoidon etuihin ja haittoihin.
Åvddål gå mierret jus galggá åtsådimev vaddet PSA:aj la buorrre åtsådit ienebuv ávkij birra ja hieredisájt árra gávnadum sjattalvisá dåmajdimijn.
Jos tämän jälkeen haluat jatkaa ja keskustella lääkärin kanssa, varaa aika omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta.
Jus de sihtá joarkket ja ságastallat dåktårijn de gálggá ájgev diŋŋgot varresvuohtaguovdátjin jali vidnudakvarresvuohtasujton.
Mikä PSA on ja missä sitä on ?
Mij la PSA ja gåggu gávvnu ?
PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni.
PSA l oanádis [prostataspecifikt antigen].
Se on eturauhasen tuottama proteiini, jota erittyy siemennesteen mukana siemensyöksyssä ja joka tekee siittiöistä liikkuvampia.
Le proteijnna mij dagáduvvá prostahtarávsán ja tjuovvo sájojt gå ejakulasjåvnåv oadtju ja dahká vaj sájo labudi giehpebut.
PSA:ta on normaalisti pieniä määriä veressäkin, ja juuri tätä pitoisuutta mitataan PSA-näytteestä.
PSA gávnnu dábálattjat binná mieren varán aj, ja l dat nárre mij mihttiduvvá PSA-åtsådime baktu.
Syövän lisäksi eturauhasessa esiintyy useita tavallisia muutoksia, joiden vuoksi veren PSA-pitoisuus voi nousta.
Ietján gå bårråmdávdda de gávnnuji moadda dábálasj rievddadusá prostahtan ma máhtti dahkat vaj PSA- mierre varán lassán.
Esimerkiksi hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma tai tulehdus eli prostatiitti, voi aiheuttaa sen, että eturauhanen erittää verenkiertoon enemmän PSA:ta.
Buorre prostahtastuoredibme ja inflammasjåvnnå prostahtarávsán máhttá buojkulvissan, nåv gåhtjoduvvam prostatijtta, doalvvot vaj lissi ienep PSA:av várán prostahtas.
Iän myötä useimpien miesten veren PSA-pitoisuus nousee eturauhasen koon suuretessa.
PSA-mierre lassán vehik ájge milta ienemus ålmmåjn danen gå prostahtaráksá stuorru gå vuorastuvvá.
Suurin osa veren PSA:sta on sitoutunut erilaisiin proteiineihin.
Enamus mierre PSA varán la tjanádum umasslágásj proteijnajda.
Veressä on kuitenkin hieman myös vapaata, sitoutumatonta PSA:ta.
Valla gávnnu aj binná luovas, tjanádahkes PSA.
Kun PSA:n kohtalaisen kohoamisen syy on jokin muu kuin syöpä, vapaata PSA:ta on veressä enemmän.
Gå li ietjá oare gå bårråmdávdda mutták PSA- allánibmáj, de álu gávnnuji ienep luovas PSA varán.
Siksi se antaa lääkärille tietynlaista osviittaa mitata sitoutuneen ja vapaan PSA:n suhde.
Danen máhttá dåktårij vaddet vissa oajvvadusáv mihttit gasskavuodav tjanádum ja luovas PSA gaskan.
Kuinka näyte otetaan ?
Gåktu åtsådibme váldeduvvá ?
Näyte otetaan käsivarresta ohuella neulalla, joka pistetään verisuoneen, laskimoon.
Åtsådimev álu válldi giedan sekka nálujn viehkken mij tjuoggiduvvá varravárráj, venan.
Tämäntyyppistä verikoetta nimitetään laskimoverikokeeksi.
Danen dát tjärdda várraåtsådimes gåhtjudallá åsådibmen vena baktu.
Näyte voidaan ottaa mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Ennen näytteen ottamista on istuttava 15 minuutin ajan.
Åtsådimev válldá akta goassa jánndurin Galggá tjåhkudallat 15 minuvta åvddål gå åtsådibme váldeduvvá.
Muuten ei tarvitse valmistautua mitenkään.
Ietján älla aktak gárvedime dárbulattja.
Jos eturauhaseen tehdään kirurgisia toimenpiteitä, PSA-arvo kohoaa.
Jus tjuollá prostahtan de PSA-árvvo allán.
Tällöin on odotettava vähintään 10 päivää, ennen kuin PSA-näytettä kannattaa ottaa.
Hähttu de vuorddet unnemusát 10 biejve åvddål gå l ávkálasj PSA-åtsådimev válldet.
PSA-arvo ei kohoa, jos lääkäri pelkästään tunnustelee eturauhasta.
Jus dåktår val gulldal prostahtav de PSA-árvvo ij bájnatjuvá.
Koska vastaukset tulevat ?
Goassa oadtju vásstádusáv ?
Näyte lähetetään sairaalan laboratorioon tutkimuksia varten.
Åtsådibme rájaduvvá skihpadåhpelaboratåvrråj gånnå guoradaláduvvá.
Voit sopia lääkärin kanssa, milloin ja miten haluat tietää tutkimustulokset.
Máhttá ájgás boahtet ietjas dåktårijn goassa ja gåktu åtsådime båhtusav diededuvvá.
Lääkäri saa laboratoriovastaukset 1–2 päivän kuluessa.
Dåktår álu vásstádusáv laboratåvrås oadtju avtan jali guovten biejven.
Kuinka tutkimustuloksia tulkitaan ?
Gåktu åtsådimvásstádus dádjat ?
Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella.
Åtsådimvásstádus hähttu agev árvustaláduvvat makkir vájve li ja majt ietjá åtsådime vuosedi.
Veren PSA-arvo on erilainen eri miehillä, myös niillä, joilla ei ole eturauhasvaivoja.
PSA-árvvo varán målsut umasse ålmåj gaskan, aj ålmåj gaskan gejn älla prostahtavájve.
Jotta lääkärillä olisi jokin vertailukohde tutkimustulosten arvioinnissa, käytetään apuna ns. viitearvoja.
Vaj dåktår galggá máhttet juojnak buohtastahttet de aneduvvá referänssaárvo.
PSA:n osalta kohonneeksi arvoksi voidaan laskea yli kolme mikrogrammaa litralta (3 μg / l).
PSA-árvojda álu árvo badjel 3 mikrográmma lijttarij riekkniduvvá lassánibmen.
Mistä korkeat arvot voivat johtua ?
Alla árvo, mij la dan oarre ?
Noin yhdellä kymmenestä keski-ikäisestä miehestä PSA-arvo on koholla.
Bájkoj avtan låget ålmmås gasska álldarin la aledum PSA-árvvo.
Yleinen syy lievästi kohonneisiin arvoihin on hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma.
Dábálasj oarre vehik aledum árvojda buorre prostahtastuoredibme.
Arvot voivat olla koholla myös eturauhastulehduksen, ns. kroonisen prostatiitin vuoksi.
Aledum árvojt oadtju aj jus la prostahtainflammasjåvnnå, nåv gåhtjoduvvam dálkodik prostatijtta.
Tavallinen virtsatietulehduskin voi nostaa PSA-arvoa tilapäisesti, mutta voimakkaasti.
Dábálasj gådtjåinfeksjåvnnå máhttá vaddet garra lassánimev PSA:s valla vássá.
Jos asianomainen ei kykene virtsaamaan ja tyhjentämään virtsarakkoaan, PSA-arvo voi myös kohota tilapäisesti.
Jus avtak oare diehti ij máhte gådtjåt ja gådtjårágáv duobbmit snivva, de máhttá aj oadjot ånibåddåsasj lasedum PSA-árvov.
Jos on vaikea tyhjentää rakko ja sinne jää jatkuvasti runsaasti virtsaa, puhutaan virtsaummesta.
Jus la vájvve gådtjårágáv duobbmit ja stuoráp gådtjå nárre agev báhtsá, de gådtjåbavvagin gåhtjudallá.
Kohonneet arvot voivat johtua myös eturauhassyövästä.
Aledum árvo máhtti aj årrot prostahtabårredávdda.
Niistä, joilla PSA-arvo on koholla, syöpä löydetään noin kolmannekselta.
Gejs li aledum PSA gávnaduvvá bårredávdda bájkoj gålmådisán.
Vapaan ja sitoutuneen PSA:n suhde voi antaa lääkärille tiettyä osviittaa hyvänlaatuisten eturauhasvaivojen erottamiseksi eturauhassyövästä.
Sieradittjat buorre prostahtavájvijt prostahta bårredávdas de máhttá gasskavuohta luovas ja tjanádum PSA gaskan dåkttårav viehkedit.
Niistä, jotka käyvät monen vuoden aikana useita kertoja testeissä, noin yhdellä neljästä on sellainen PSA-arvo, jonka perusteella on aihetta tehdä lisätutkimuksia.
Gejs ietjasa gähttjali moaddi moatten jagen, li bájken avtan nieljes PSA-árvvo mij doarjju ienep åtsådimijt.
Jos PSA-arvo on korkea, lääkäri tekee yleensä ultraäänitutkimuksen ja ottaa eturauhasesta näytteen.
Jus PSA-åtsådime boados vuoset alep árvov, de dåktår álu dahká vil åtsådimev ultrajienajn ja tsuodtsaåtsådimev prostahtarávsás.
Jos lääkäri havaitsee syövän, se voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla tai hormonihoidolla.
Jus dåktår gávnná bårredávdav de oadtju dálkudimev tjuollamijn, suonjardimijn, jali hormonadåmajdimijn.
Mistä matalat arvot voivat johtua ?
Vuollegis árvo, mij la dan oarre ?
Matalat arvot puhuvat eturauhassyöpää vastaan, vaikka sitä ei täysin varmasti voida sulkea pois pelkän PSA-näytteen perusteella.
Vuollegis árvo vuoset prostahtabårredávdda gávnnu, ihka vil val akta PSA-åtsådibme ij ållåsit máhttá dav ierittjuolldet.
Jos eturauhanen poistetaan leikkauksella, PSA-arvo laskee tuskin mitattavissa olevalle tasolle.
Jus oadtju prostahtav ieritváldedum tjuollama baktu de PSA-árvvo vuollán jur mihttidahkes märráj.
Matalaa PSA-arvoa voidaan siis käyttää mittana sille, että leikkaus on tehonnut hyvin.
Vuollegis PSA-árvvo máhttá de aneduvvat mihttán tjuollamin lij buorre boados.
Myös kahdessa muussa hoitomuodossa, sädehoidossa ja hormonihoidossa, alentunut PSA-arvo on yleensä merkki siitä, että hoito on tehonnut hyvin.
Guovten ietjá dåmajdimtjerdan aj, suonjardimen ja hormonadálkudimen, vuoledum PSA-árvvo l dåbddåmärkka dåmajdibme l buoragit doajmmam.
Laatinut: Martin Enander, lääkäri, yleislääketieteen spesialisti, Sundsvall
Tjálle: Martin Enander dåktår, ássjedåbdde gájkkásasjmedisijnan, Sundsvall
Toimittaja:
Dåjmadiddje:
1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gájkka sisadno l aj giehtadaládum, gehtjadum ja dåhkkidum redaksjåvnås ja redaksjåvnnårádes 1177 Vårdguiden.