sveriges-nationella-minoritetssprak.html.xml

Suomeksi / Finska	Julevusámegiella / Lulesamiska
SuomeksiFinska	JulevusámegiellaLulesamiska
Takaisin teeman aloitussivulle	Svieriga rijkalasj unneplågo ja sijá gielaSveriges nationella minoriteter och minoriteter och minoritetsspråk
Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset.	Svieriksuomaga, juvdára, roma, sáme ja duorosliegega li Svieriga rijkalasj unneplågo.
Kullakin ryhmällä on pitkään ollut kielellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus kansallisen yhteyden ohella.	Unneplågojuohkusa li Svierigin mälggadav álmmugin viessum ja adni nanos aktijgullumvuodav.
Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin näistä kansallisista vähemmistöistä.	Iesj mierret jus gullu aktaj rijkasasj unneplågojda jali ij.
Kyse on siitä, mihin ryhmään yksilö samaistuu ja minkä kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta.	Le man juohkusij ietjas ivuojnná ja aktavuodav dåbddå.
Valtiopäivät tunnustivat nämä viisi ryhmää kansallisiksi vähemmistöiksi vuonna 1999.	1999 dåhkkij rijkkabiejvve vihtta juohkusa rijkalasj unneplåhkon.
Vuonna 2010 tuli voimaan uusi laki, joka vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja vähemmistökielten asemaa.	2010 ådå láhká almoduváj mij nannot rijkalasj unneplågoj riektájt ja unneplågogielaj sajádagáv.
1177 Vårdguiden ja Umo.	1177 Vårdguiden ja Umo.
se julkaisevat useita terveyteen, hoitoon ja hoitoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tekstejä viiden kansallisen vähemmistön kielten kahdellatoista tunnustetulla varieteetilla.	se almot muhtem tevstajt varresvuoda, sujto ja rievtesvuodaj birra sujton lågenanguovte giellaj.
Olemme noudattaneet käännöksissä Kielineuvoston suosituksia, ja tekstit on tarkistettu yhdessä vähemmistöjen edustajien kanssa.	Tjuovvum lip Giellaráde gåhtjulvisájt gå lip jårggålimijt dahkam, ja tevsta li gehtjadum aktan unneplågoj åvdåstiddjij.