vavnadsprov_av_prostata_prostatabiopsi.html.xml

Suomeksi / Finska Julevusámegiella / Lulesamiska SuomeksiFinska JulevusámegiellaLulesamiska Takaisin teeman aloitussivulle Prostatas tsuodtsaåtsådibme - prostatabiopsiddjaVävnadsprov av prostata - prostatabiopsi Miksi näyte on syytä antaa ? Manen la åtsådibme dárbulasj ? (ca 2 sidor) (ca. 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nåvti dagáduvvá (ca. 4 sidor) Miksi näyte on syytä antaa ? Manen la åtsådibme dárbulasj ? (ca 2 sidor) (ca. 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nåvti dagáduvvá (ca. 4 sidor) Yleistä Gájkkásasj Eturauhasen kudosnäytteessä eli biopsiassa lääkäri ottaa eturauhasesta hyvin pieniä kudospalasia tutkimusta varten. Prostatas tsuodtsaåtsådibme, jali prostatabiopsiddja, la gå dåktår válldá prostatas sieldes smávva biehkijt tsuottsas åtsådittjat dajt. Näytteen avulla lääkäri voi tutkia, onko eturauhasessa syöpäsoluja. Oadtju åtsådimev dahkat danen gå dåktår sihtá åtsådit jus gávnnu bårredávddasella prostatarávsán Näyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. Åtsådibme rájaduvvá laboratåvrråj gånnå guoradaláduvvá. Analyysin valmistuttua lääkäri ilmoittaa tutkimustuloksen. Dåktår maŋŋela diedet åtsådime båhtusav. Valmistelut Gárvedime Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin. Tsuodtsaåtsådimbále álu oadtju antibiotikatablehtav. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Muhttijn oadtju aj antibiotikatablehtav maŋen häjmmaj båråtjit moadda tijma åtsådime maŋŋela. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi. Sieldes ájnas la bårråt tablehtajt infeksjåvnås besatjit. Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, siitä tulee kertoa ennen tutkimusta. Jus la allergiddja muhtem antibiotikatjärddaj, de l ájnas dav giehttot åvddål åtsådime. Jos tutkittavalla on diabetes, synnynnäinen sydänvika tai jonkinlainen läppävika, on tärkeää ilmoittaa siitä vastaanotolle hyvissä ajoin ennen tutkimusta. Jus ulmutjin la diabetes, tsåhkevihke riegádimes jali muhtemlágásj vájvve tsåhkekláffaj de l ájnas dav diededit duostudahkaj ájge bále åvddål åtsådime. Tämä koskee myös niitä, jotka käyttävät verta ohentavia lääkkeitä tai kortisonitabletteja. Galggá aj diehtet jus dálkuduvvá varranjárbbodim dálkkasijn jali kortisontablehtaj. Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli. Jur åtsådime åvddåla manná hivsigin ja tjoalev ja gådtjårágáv duobbmi. Kuinka näyte otetaan ? Gåktu åtsådibme dagáduvvá ? Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Gå åtsåduvvá de vellaj gåro bielen vällahimsajen. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Dåktår gulldalahtjá tjuvdijn prostatav bahtatjoalen. Tämän jälkeen peräsuolen sisään muutaman senttimetrin syvyyteen työnnetään varovasti ultraäänianturi. Dan maŋŋela tsåkkåduvvá ultrajiednainstrumännta várrogit sisi moadda sentimehtera bahtatjoale sisi. Toimenpide ei ole kivulias, mutta saattaa tuntua hieman epämiellyttävältä. Ij báktji valla máhttá vájvven dåbddut. Ultraäänianturissa olevan kanavan kautta lääkäri vie sisään neulan, jonka avulla eturauhasesta otetaan koepaloja. Ultrajiednainstrumenta kanála tjadá dåktår nálov tsåggå majna prostatas bähkátjijt válldá. Useimmat kokevat toimenpiteen vain hieman tai ei lainkaan kivuliaana. Ienemusá dåbddi uhtses báktjasav jali e åbbå báktjasav. Mutta jos tutkittava tuntee kipua, eturauhaseen voi saada paikallispuudutuksen. Valla jus adná bávtjes de máhttá jábmedimev sierra rumájoassáj oadtjot Näytteenotto kestää noin 15 minuuttia. Åtsådibme válldá bájken kvártav. Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ? Gåktu dåbddu maŋŋela ? Toimenpiteen jälkeen siemennesteessä, virtsassa tai ulosteessa voi näkyä verta. Dábálasj la oadtjot varáv sájolåssjkusij, gådtjåj jali bajkkaj maŋŋela. Se on täysin vaaratonta. Ij vuoseda juoga l boasstot. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta. Máhttá bávtjestit ja gådtjåniedav dåbddåt dalága maŋŋela. Miksi näyte on syytä antaa ? Manen la åtsådibme dárbulasj ? Miksi näyte on syytä antaa ? Manen la åtsådibme dárbulasj ? Näyte otetaan eturauhasesta Bähkásj váldeduvvá prostatarávsás Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä. Prostata l ráksá mij la gådtjåbåhtså bajep oase birra jur gådtjårágá vuollelin. Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä. Prostatarávsá doajmma l dahkat dålvudimlåssjkusav sájojda. Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja. Oadtju aj guodet tsuodtsaåtsådimev prostatas åtsådittjat jus gávnnuji bårredávddasella. Kudosnäyte koostuu hyvin pienistä kudospaloista, jotka tutkitaan. Tsuodtsaåtsådibme l sieldes smávva biehke tsuottsas ma ålgus váldeduvvi ja åtsåduvvi. Kudosnäytettä kutsutaan myös biopsiaksi. Tsuodtsaåtsådibme gåhtjudallá aj biopsiddjan Ensin muita tutkimuksia Vuostak ietjá åtsådime dagáduvvi Kudosnäytteen ottamiseen voi olla kaksi syytä. Guovten bálen válldá tsuodtsaåtsådimijt. Toinen on se, että ns. PSA-arvo on kohonnut. Vuostasj åtsådimev válldá jus PSA-árvvo l aledum. PSA on eturauhasen tuottama aine, jota erittyy verenkiertoon. PSA l ábnas mij dagáduvvá prostatan ja vuotjoduvvá varraváren. PSA-pitoisuus voidaan tarkistaa tavallisella verikokeella. Iemelágásj varraåtsådimijn máhttá PSA-árvvo gehtjaduvvat. PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut. PSA-árvvo máhttá aledum jus la prostatastuoredibme. Muita PSA-pitoisuuden kohoamisen syitä voi olla eturauhasen tulehdus mutta myös syöpä. Ietjá oare aledum PSA-árvvuj máhttá jus la infeksjåvnnå jali inflammasjåvnnå prostatan, valla aj jus la prostatabårredávdda. Kohonnut PSA-arvo ei siten aina merkitse eturauhassyöpää. Aledum PSA ij dárbaha årrot prostatabårredávdda. Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä. Jus gávnnu jiesska prostatan, mij máhttá märkkan årrot prostatabårredávddaj. Eturauhasesta kovettuman lääkäri on löytänyt tunnustellessaan eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Jieskav la dåktår gávnnam gå l tjuvdijn gulldalam prostatarávsáv bahtatjoalen. Eturauhanen sijaitsee muutaman senttimetrin päässä peräaukosta lähellä suolen etuseinämää. Prostata l moadda sentimehtera bahtatjoallenjálmes ja tjoale åvddåbiele guoran. Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä. Dábálattjat prostataráksá dåbddu ållu sjallat. Kudosnäytteiden mikroskooppitutkimus Tsuodtsabiehke åtsåduvvi mikroskåhpajn Eturauhasesta otetut kudosnäytteet tutkitaan mikroskoopilla, jolloin saadaan selville, onko kyseessä eturauhassyöpä. Tsuodtsabiehke ma ålgus váldeduvvi prostatarávsás rájaduvvi mikroskåhpa åtsådibmáj mij vásstet jus bårredávdda gávnnu prostatan jali ij. Syöpäkudos arvioidaan sitten Gleasonin luokituksen mukaan. Bårredávddatsuodtsa árvustaláduvvá de Gleason skála milta. Näin se tehdään Nåvti dagáduvvá Näin se tehdään Nåvti dagáduvvá Tärkeä esivalmistelu antibiooteilla Antibiotika l ájnas gárvedibme Kudosnäytteen oton yhteydessä otetaan yleensä antibioottitabletti. Tsuodtsaåtsådimen álu oadtju antibiotikatabletav. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Muhttijn oadtju aj maŋen antibiotikatabletav häjmmaj båråtjit moadda tijma åtsådime maŋŋela. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi. Sieldes ájnas la tablehtajt bårråt infeksjåvnås besatjit. Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, kuten penisilliinille, on tärkeää ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan klinikkaan tai vastaanottoon. Jus la allergiddja muhtem antibiotikatjärddaj, buojkulvissan pensilijnnaj, de l ájnas aktavuodav válldet klinijkajn jali duostudagájn gånnå åtsådibme dagáduvvá. Lääkityksen muutos voi olla tarpeen Dálkudibme máhttá rievddaduvvat Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta. Jus bårrå varranjárbbim dálkkasav Warana tjerdas de galggá duostudahkaj diededit dán birra vahkov åtsådime åvddåla. Veren INR-arvon täytyy ehtiä korjautua, veren tulee ts. hyytyä normaalisti. Vará PK-árvvo hähttu háhppidit rievddaduvvat, dat javllá varra galggá máhttet giellot iemeláhkáj. Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta. Dåktår gut la Waránav tjállám galggá dálkasmierev unnedit åtsådime åvddåla. Vastaanoton tulee lisäksi tietää hyvissä ajoin etukäteen, onko tutkittavalla läppävika, synnynnäinen sydänvika tai tekoläppä. Sama koskee tutkittavaa, jolla on ollut bakteeritulehdus sydänläpissä. Duostudahka hähttu aj diedojt oadtjot ájge bále jus la vihke tsåhkekláffajn, tsåhkevihke riegádimes jali dahkokláffa Sämmi l aj jus la årrum bakteriainfeksjåvnnå tsåhkekláffajn. Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon. Jus la diabetes jali kortisontablehtaj dálkuduvvá de l aj ájnas duostudahkaj diededit. Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan. Antibiotikadálkudibme hähttu hiebaduvvát juohkka ulmutja sierralágásj vigijda. Tutkimus on nopea Åtsådibme manná ruvva Tutkimus kestää noin viisitoista minuuttia, ja se voidaan usein tehdä ilman puudutusta. Åtsådibme válldá bájken kvártav ja máhttá dagáduvvat jábmedime dagi. Kyseessä on suhteellisen yksinkertainen ja nopea toimenpide, joka voidaan suorittaa lähes kaikille. Le viehka álkkes åtsådibme mij ruvva manná ja vargga gájka dav gierddi. Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli. Jur åtsådime åvddåla manná hivsigin ja duobbmi tjoalev ja gådtjårágáv. Joissakin sairaaloissa tutkittavalle saatetaan ennen tutkimusta antaa mikroperäruiske, joka otetaan kotona ennen toimenpidettä. Muhtem skihpadåbijn máhttá åtsådime åvddåla oadtjum mikrolavemaŋŋav majt hejman la válldám. Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Gå åtsåduvvá de vällaj gåro bielen vällahimsajen. Alaruumis riisutaan paljaaksi ja sukuelimet peitetään pyyhkeellä. Vuollerumáj la rihttsot ja sigárdahka gåbttjå vuollevájmov. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Dåktår álggá prostatav tjuvdijn bahtatjoalen gulldalit. Eturauhanen on yleensä sileä, kiinteä ja hieman joustava. Prostata l álu sjallat, tjavdes ja vehik vanádahtte. Eturauhasen kovuus ja kyhmyisyys voivat olla syövän merkkejä. Jus prostata dåbddu garrasabbon ja tjavŋagabbon gå iemeláhkáj de máhttá dåbddomärkka bårredávddaj. Ultraäänellä kuva eturauhasesta Ultrajiedna vaddá gåvåv prostatas Tunnustelun jälkeen eturauhanen tutkitaan ultraäänellä. Prostata maŋŋela åtsåduvvá ultrajienajn viehkken. Ultraäänianturi viedään varovasti pieni matka peräsuolen sisään, ja lääkäri tutkii eturauhasta muutaman minuutin ajan. Ultrajiednainstrumännta tsåkkåduvvá várrogit unnan bahtatjoalláj, ja dåktår prostatav åtsåt moadda minuvta. Ultraäänianturi on noin 20 cm pitkä, mutta vain sen uloin osa viedään peräsuoleen muutaman senttimetrin veran. Ultrajiednainstrumännta l bájken 20 sentimehtera guhkke, valla l val ålgomus oasse mij sisitsåkkåduvvá moadda sentimehtera. Anturin läpimitta on noin 2,5 cm.. Instrumenta diamehter la bájken 2,5 sentimehtera. Anturi sisältää ultraäänilähettimen. Instrumentan la ultrajiednarájan. Se lähettää ääniaaltoja, jotka palautuvat takaisin kehon eri kudoksista. Rádjá jiednabárojt ma maŋŋela rubmaha orgánajs reflekteriduvvi. Ultraääniaallot siirretään tietokoneelle, joka muodostaa niistä kuvan. Lääkäri näkee kuvan näytöllä. Ultrajiednabáro sirdeduvvi datåvrråj mij dajt gåvvån dahká mav dåktår máhttá gåvvåsjerman vuojnnet. Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta. Gåvvå l tjáhppisvielggat ja gåvåt prostatav doarestjuohpastagán. Kudosnäyte otetaan neulalla Tsuodtsa ålgus váldeduvvá biopsiddjanálujn Kuvauksen jälkeen rauhasesta otetaan kudosnäytteitä. Dan maŋŋela váldeduvvi tsuodtsaåtsådime tsuottsas. Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään. Ultrajiednainstrumentan gávnnu båhttså man sisi biopsiddjanállo sisi tsåkkåduvvá. Neulan halkaisija on muutama millimetri. Nállo l moadda millimehtera diamehterin. Neula työnnetään suolen limakalvon läpi eturauhaseen. Tjuoggiduvvá tjoalletsuottsa tjadá prostatáj. Ultraäänikuvan avulla lääkäri pystyy ohjaamaan neulan oikeaan kohtaan. Ultrajiednagåvåjn viehkken dåktår gåvvåsjerman nálujn siktit vaj ållu riekta tjuoggi. Neulassa on säiliö, joka pistetään nopeasti eturauhasen sisään ja täytetään eturauhaskudoksella. Nálon la lihtásj mij háhppelit tjuoggiduvvá prostataj ja dievdeduvvá prostatatsuottsajn. Yleensä lääkäri ottaa useita koepaloja eri puolilta eturauhasta. Dájvvámusát dåktår tjuoggi moaddi åtsådimev váldátjit umasslágaśj sajijs prostatan. Koepaloja otetaan yleensä 8–12 kappaletta. Dábálasj la gávtsijn ja lågenangudájn åtsådimijn. Toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä Máhttá dåbddut vehik vájválasj Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä. Ultrajiednainstrumännta ij báktji valla máhttá vájvven dåbddut. Kun se painetaan eturauhasta vasten, voi tuntua virtsaamistarvetta. Gå dietteduvvá prostata vuossti de máhttá gådtjåniedav dåbddåt. Sen vuoksi rakko kannattaa tyhjentää ennen tutkimusta. Danen la buorre gådtjårágáv duobbmit åtsådime åvddåla. Kudosnäytteiden ottaminen neulalla voi tuntua epämiellyttävältä ja joskus kivuliaalta. Gå tsuodtsabiehke ålgus váldeduvvi biopsiddjanálujn de máhttá vájvven dåbddut ja muhttijn báktjasin. Lähes jokainen toimenpiteen läpikäynyt on kokenut vain lievää kipua tai ei lainkaan kipua. Vargga gájka gudi li tjadádum åtsådimev dåbddi sij li val vehik báktjasav dåbddåm jali e åbbå báktjasav. Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta. Máhttelis la oadtjot jábmedimev sierra rumájoasen jus ilá báktji. Toimenpiteen jälkeen Váraj biedjat åtsådime maŋŋela Runsas nesteen nauttiminen huuhtelee virtsarakkoa ja auttaa ehkäisemään virtsatietulehduksia. Gådtjåinfeksjåvnås besatjit la buorre ednagav juhkat vaj gådtjåráhká rájnnasin dåjdeduvvá. Komplikaatiot ja riskit Vidjura ma vil vájvedi ja vádá Tutkimuksen jälkeen siemennesteessä, virtsassa ja ulosteessa saattaa esiintyä verta, mikä on täysin vaaratonta. Varra sájolåssjkusin, gåttjån ja bajkan la dábálasj dakkir åtsådime maŋŋela ja ij la märkka juoga l boasstot. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta. Máhttá aj bávtjestit ja gådtjåniedav dåbddåt jur maŋŋela. Siemennesteessä voi esiintyä verta jopa useamman viikon ajan. Varra sájolåssjkusin máhttá årrot guhka ájgev, muhttijn moadda vahko. Veri virtsasta ja ulosteesta häviää yleensä muutamassa päivässä. Varra gåttjån ja bajkan álu vássá moadda biejven. Ehkäisevästä antibiootista huolimatta voi tutkimuksen jälkeen joskus saada bakteerin aiheuttaman tulehduksen. Vájku l antibiotikav oadtjum infeksjåvnåv hieredittjat de máhttá muhttijn huoman infeksjåvnåv oadtjot mij la bakteriajs sjaddam. Riski on suurin viikko tutkimuksen jälkeen. Vádá l stuorámus vahkon åtsådime maŋŋela. Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun. Jus riek báhkkan buollá ja skihpasin dåbddu de dalága galggá dåktårijn aktavuodav válldet jali mannat hähkkaduostudahkaj. Miksi näyte on syytä antaa ? Manen la åtsådibme dárbulasj ? (ca 2 sidor) (ca. 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nåvti dagáduvvá (ca. 4 sidor) Laatinut: Fredrik Sunden, munuaisiin ja virtsateihin erikoistunut lääkäri, Kirurgian klinikka, Helsingborgin sairaala Tjálle: Fredrik Sundén, dåktår, spesialiseridum månemijda ja gådtjåj, Kirurga klinijkka, Helsingborga lasarähtta Toimittaja: Dåjmadiddje: Kuvittaja: Kari C. Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja Gähttje: Jan Adolfsson, dåktår, spesialiseridum månemijda ja gådtjåj, Stáhta gárvedibme medisijnna árvustallamij 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. Gájkka sisadno l aj giehtadaládum, gehtjadum ja dåhkkidum redaksjåvnås ja redaksjåvnnårádes 1177 Vårdguiden.