Ahdistuksella tarkoitetaan voimakasta, pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, joka tuntuu koko kehossa, ja jota useimmat joskus kokevat.
Goavgge l garra dåbddo hujás ja balos mav ålles rumáj dåbddå, ja majt ienemusá muhtem bále dåbddi.
Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta.
Goavgge máhttá vájvedit, valla galggá huoman gähttjalit dahkat majt sihtá ja ij garvvet vidjurijs massta jáhkká goavget.
Ahdistus johtuu hermoston reaktioista, joihin ei voi itse vaikuttaa.
Goavgge l signála närvvavuogádagán majt iesj ij máhte stivrrit.
On hyvä tietää, että ahdistus ei ole vaarallista, ja se menee yleensä ohi hetken kuluttua.
Buorre l diehtet goavgge ij la vádálasj ja agev vássá muhtem ájge duogen.
Ahdistus voi tuntua koko kehossa
Máhttá dåbddut ålles rubmahin
Ahdistunut tuntee itsensä hyvin pelokkaaksi ja levottomaksi.
Goavgen årrot la sieldes balov ja ráfedimev dåbddåt.
Se on voimakas tunne, joka voi tuntua koko kehossa.
Le garra dåbddo mav ålles rumáj dåbddå.
Levottoman olon lisäksi ahdistukseen liittyy sydämentykytystä, hengityksen nopeutumista ja lihasten jännittymistä.
Máhttá tsåhke ruvábut ja tjavgabut svargadit avtabále gå ráfeduvvá, vuojŋadahka sjaddá ruváp ja oattje aktij gieseduvvi.
Muita ahdistuksen oireita ovat hikoilu, huimaus, vapina tai pahoinvointi sekä puristava tunne rinnassa, mikä vaikeuttaa hengittämistä.
Bivástuvvagoahtá, åjvijs sjaddá, skielbestahtjá jali nievret viedjegoahtá jali dättov ratte badjel dåbddåt, degu gássjel vuojŋŋat.
Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene.
Vuostak dåbddo tjavggá ja tjavggá, valla oanegattjan ij desti tjavga.
Tässä vaiheessa ahdistunut henkilö alkaa yleensä rentoutua ja ahdistus lievittyä.
De álu luossjvedahtjá ja goavgge unnu.
Ahdistus voi tuntua pelottavalta.
Goavgge máhttá baludissan dåbddut.
Se ei kuitenkaan ole vaarallista, ja hetken kuluttua olo alkaa tuntua rauhallisemmalta.
Valla oanegattjan agev suodnu, ja ij la vádálasj.
Ahdistustila voi tuntua joka kerta erilaiselta.
Goavgge máhttá umassláhkáj dåbddut umasslágásj bále.
Kehon tuntemuksia ei välttämättä aina osaa tunnistaa ahdistukseksi.
Ja ij agev dádjada goavgen la.
Joskus sanaa ahdistus käytetään kuvaamaan vaikeita tilanteita.
Muhttijn adná bágov goavgev gå adná juoga l vájvve.
Esimerkiksi edessä oleva koe tai työkiireet tuntuvat ahdistavilta.
Javllá goavgen la buojkulvissan skåvlå gähttjalibmáj jali gå l enas barggon.
Ahdistuksella tarkoitetaan kuitenkin jotain muuta vain arkipäiväisiä huolenaiheita, jotka johtuvat usein stressistä.
Valla goavgge l ienep gå sahtebiejve ráfedibme, mij márjju l diertjestime birra.
Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton
Ij agev diede manen goavget
Useimmat ihmiset kokevat ahdistusta jossain vaiheessa elämäänsä, mutta sen voimakkuus ja esiintymistiheys voivat vaihdella.
Ienemusá goavgedi muhtem bále, valla l umassláhkáj man garrasit ja man dájvvalakkoj.
Jotkut kokevat ahdistusta vain satunnaisesti.
Muhtema goavgedi val ájnegis bále.
Toiset voivat kokea voimakasta ja toistuvaa tai pitkäkestoista ahdistusta.
Muhtemijn la garra goavgge mij álu ruopptot boahtá, jali goavgge mij bissu guhka ájgev.
Joku saattaa myös kokea lyhyitä ahdistuskohtauksia, jotka menevät nopeasti ohi.
Máhttá aj oadtjot oanegis ångestattacker ma ruvvá vássi.
Joskus ahdistuksen taustalla oleva syy on tiedossa.
Muhttijn diehtá manen goavget.
Ahdistuksen voi laukaista jokin raskas kokemus, esimerkiksi läheisen kuolema.
Máhttá goavgedit gå vijor la vájvve, degu gev dåbddå jábmá.
Väkivallan uhriksi joutunut voi kokea ahdistusta.
Máhttá goavgedit jus la illastuvvam.
Ahdistusta voi aiheuttaa myös jonkun ilkeä käytös netissä tai huijauksen ja hyväksikäytön yritys.
Jali jus soames la årrum bahá värmmádagán, jali gähttjalam biehttet jali suv ávkástallam.
Jotkut kokevat ahdistusta ennen koetta tai työhaastattelua.
Muhtema goavgedi gähttjalime jali barggoságajdahttema åvddåla.
Tai ennen vaikeaa ja pelottavaa tilannetta.
Jali gå galggá juoga sierralágátjav dahkat majt adná baludissan.
Vaikka tällainenkin ahdistus tuntuu ikävältä, ainakin sen syy on tiedossa.
Máhttá årrot sieldes vájvve, valla diehtá gåjt manen goavgen la.
Syyn ymmärtäminen voi helpottaa ahdistuksen käsittelyä.
Giehpedis gillat.
Myös alkoholin tai huumeiden käyttö voivat aiheuttaa ahdistusta.
Goavget aj gå alkoholav juhká jali drogajt adná.
Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton, tai se voi johtua asioista, joiden ei uskoisi aiheuttavan ahdistusta.
Máhttá aj goavgedit váni diedek manen, jali majs ij jahke galggá goavgedit.
Siinä tapauksessa ahdistus saattaa joskus tuntua vielä vaikeammalta ja pelottavammalta.
Muhttijn goavgev vájvebun dahká ja ienebut balldá.
Ahdistuksen erilaisten muotojen välillä ei ole selvää eroa.
Ij gávnnu tjielggá mierre dáj goavggehámij gaskan.
Vaikka ahdistuksen taustalla oleva syy olisikin tiedossa, tunne voi silti vaikuttaa liian voimakkaalta tilanteeseen nähden, esimerkiksi jos kokee sydämentykytystä, huimausta ja hikoilua ennen koetta tai tenttiä.
Vájku diehtá manen goavget máhttá goavgev ilá garrasin adnet, buojkulvissan jus oadtju tsåhkenjuolav, åjvijs sjatta ja bivvasijt gähttjalimij jali tentámaj åvddåla.
Vaikutus uneen ja tunteisiin
Bájnasj oademav ja dåbdojt
Ahdistus voi vaikeuttaa rentoutumista ja nukkumista.
Goavgge máhttá dahkat dav vájvven luossjvedit ja buoragit oadet.
Ahdistunut saattaa herätä keskellä yöllä ja kärsiä sen myötä univaikeuksista tai univajeesta.
Máhttá smaredit ijájn ja nåvti oadem hiemssiduvvá jali ilá binná oademav oadtjot.
Lisäksi ahdistus voi aiheuttaa levottomuutta, kärsimättömyyttä, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta.
Goavgge máhttá aj dahkat vaj sjaddá juolodibme, gierddamahtes ja suhtisj, jali giehpebut håjeduvvá ja tjierrogoahtá.
Ahdistusta ahdistuksesta
Goavgge goavgedibmáj
Ahdistus voi aiheuttaa kehossa niin voimakkaita tunteita ja reaktioita, että henkilö uskoo kuolevansa tai tulevansa hulluksi.
Goavgge máhttá nåv garra dåbdojt ja tjuovvusijt rubmahin vaddet vaj jáhkká l jábmemin jali vuodalime.
Kokemus voi tuntua niin ikävältä, että haluaa tehdä kaikkensa välttääkseen sen toistumista.
Máhttá nåv vájvve vajku majt dahká vaj ij vat goavgeda.
Silloin voi ahdistua pelkästään siitä, että pelkää ahdistuvansa.
De máhttá goavgedit balos goavgedittjat.
Tätä kutsutaan ennakoivaksi ahdistukseksi.
Gåhtjudallá vuorddemgoavggen.
Joku voi olla huolissaan siitä, että ahdistuu muiden läsnä ollessa ja kokee, että ahdistuksesta on vaikea puhua.
Máhttá aj ballat goavgedimes iehtjádij siegen, ja adnet dav vájvven giehttot.
Tämän seurauksena voi olla, että henkilö alkaa välttää sellaisten ihmisten tapaamista, joita oikeasti haluaisi nähdä tai välttää tekemästä asioita, joita oikeasti haluaisi tehdä.
Doalvvot máhttá vaj garvvegoahtá ulmutjijt gejt ajtu sihtá iejvvit ja ij dagá dav mejt ajtu sihtá.
Ahdistuksen pelko rajoittaa elämää.
Ballo goavgedimes dahká vaj ráddjiduvvá ietjas viessomin.
Ahdistusta aiheuttavien asioiden välttäminen ei ole hyvästä, koska se voi pahentaa ahdistusta.
Garvvet dakkirijs majt jáhkká galggá goavgev vaddet ij la buorre, danen gå goavgge máhttá värránit.
Sen sijaan tällaisessa tilanteessa apua tulisi hakea varhaisessa vaiheessa.
Ienni galggá árrat viehkev åhtsåt.
Ahdistukseen on saatavissa hyvää apua.
Gávnnu buorre viehkke.
Miten oloaan voi kohentaa ?
Majt máhttá iesj dahkat ?
Ahdistuksesta on mahdollista päästä eroon.
Máhttá goavgev gádodit.
Jokainen voi löytää ahdistuksen käsittelyyn omia keinoja.
Álu máhttá ietjas vuogijt gávnnat suv goavgev dåjmadit.
Tässä muutamia vinkkejä.
Dála li muhtem gätjástusá.
Ahdistuksesta puhuminen luotettavalle henkilölle voi auttaa.
Máhttá viehkedit giehttot ietjas goavge birra ulmutjij gejna dåbddå jasskavuodav.
Vaikeiden tunteiden pukeminen sanoiksi voi helpottaa niiden pohtimista ja ymmärtämistä.
Bágojt hábmedit ietjas vájves dåbdojda máhttá giehpedit ájádallat ja dajt dádjadit.
Monet kokevat ikävistä tunteista kirjoittamisen, maalaamisen tai muun luovan puuhastelun lievittävän ahdistuksen tunteita.
Moaddásijda viehkev vaddá aj tjállet vájves dåbdoj birra, jali bájnnet jali dahkat ietjáláhkáj.
Stressi voi lisätä ahdistusta.
Diertjestibme máhttá goavgev lasedit.
Jos on stressaantunut, voi siis miettiä, miten stressiä ja siten myös ahdistusta voisi vähentää.
Jus la diertjestum de máhttá ájádallat gåktu diertjestibme unnedit, dan láhkáj aj goavgev unnedit.
Voi tehdä rentoutusharjoituksia.
Máhttá dahkat luossjvedimhárjjidusájt.
Niitä voi ladata internetistä tai ostaa CD-levyn apteekista.
Gávnnuji viedtjat värmmádagán jali oasstet cd:skierron dálkasboargálin.
Ahdistus saattaa aiheuttaa univaikeuksia.
Goavgge álu dahká vaj oaddá nievrebut.
Hyvät yöunet voivat kuitenkin lievittää ahdistusta.
Valla jus vuorbástuvvá buoragit oadet de máhttá unnot.
Sen vuoksi on tärkeää yrittää nukkua riittävästi.
Danen la ájnas gähttjalit váttugit oadet.
Kuntoilu tai kävely voi lievittää ahdistusta.
Jus labut, mássjki jali váttse de goavgge máhttá unnot.
Jos tupakoi, nuuskaa, käyttää alkoholia tai juo paljon kahvia, voi yrittää vähentää niiden käyttöä ja katsoa olisiko lopettamisesta apua.
Jus suovas, snukti, alkoholav juhká jali juhká edna káfav de máhttá gähttjalit unnedit dajt ja gähttjat jus viehket.
Runsas nikotiinin ja kofeiinin käyttö voivat lisätä ahdistusta ja heikentää yöunta.
Edna nikotijnna ja koffeijnna máhttá goavgev lasedit ja dahkat vaj nievrebut oadá.
Ahdistuksesta voi lukea lisää tai saada vinkkejä sen hoitoon esimerkiksi internetistä.
Máhttá goavge birra låhkåt jali iehtjádijs gätjástusájt oadtjot, buojkulvissan internehtan.
On myös mahdollista liittyä yhdistyksiin, joista voi saada vinkkejä ja tukea ahdistuksen käsittelyyn.
Gávnnuji siebre majda máhttá säbrrat ma máhtti doarjjot gätjástusáj ja rádij.
Jos haluaa puhua jonkun kanssa, voi soittaa tukipuhelimiin.
Jus sihtá ulmutjijn ságastit, de máhttá skuolkkat telefåvnnåjourajs muhtemij.
Ahdistusta ei kannata lievittää alkoholilla tai muilla päihteillä.
Ij galga alkoholav juhkat jali ietjá drogajt válldet unnedittjat ietjas goavgev.
Päihteet saattavat auttaa hetkeksi, mutta ahdistus tulee takaisin ehkä vielä pahempana.
Máhttá dåbddut vaj viehket jur dalloj, valla goavgge boahtá ruoptus ja de máhttá väráp sjaddat.
Millaista apua on saatavilla ?
Makkir viehkev máhttá oadtjot ?
Ahdistuksesta voi päästä eroon erilaisilla tavoilla.
Máhttá aj viehkev oadtjot vuogijt gánnat goavges bessat.
Tavallisesti hoitoon käytetään keskusteluterapiaa, lääkitystä tai rentoutusharjoituksia.
Dábálamos dåmajdibme l ságastimterapiddja muhtem hábme, dálkas jali luossjvedibme.
Mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella.
Mij doajmma avta ulmutjij márjju ij dåjma iehtjádij.
Siksi on tärkeää saada apua, joka on sopeutettu omiin tarpeisiin.
Ájnas la viehkev oadtjot mij la hiebadum milta majt iesj dárbaj.
Apua voi hakea ottamalla yhteyttä nuorisovastaanottoon, opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen.
Máhttá álgget gå aktavuodav válldá nuorajduostudagájn. Oahppevarresvuodajn jali varresvuohtaguovdátjijn.
Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.
Jus la dárbulasj de máhttá gejna gávnat viehket aktavuodav válldet buojkulvissan psykologajn jali dåktårijn.