alakuloisuus.html.xml

Alakuloisuus	Håjesvuohta
Alakuloisuus	Håjesvuohta
Alakuloisuuden, surullisuuden, ahdistuksen tai toivottomuuden tunteet ovat luonnollinen osa elämää.	Muhttijn dåbddåt håjev, ballat jali dåbddåt dårvodisvuodav la luondulasj oasse viessomin.
Joskus saattaa olla päiviä, jolloin mikään ei huvita, mikään ei tunnu hauskalta tai mielessä pyörii monenlaisia asioita.	Buojkulvissan máhttá årrot biejve gå ij majdek nagá, ij mige dåbddu suohttasin jali gå ednagit usjudallá.
Tällaiset tunteet menevät usein ohi.	Ienemusát dåbdo vássi ájge milta.
Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua.	Gávnnuji dago mav iesj máhttá dahkat buorebut väjátjit, ja viehkke gávnnu jus dav dárbaj.
Kaikilla on joskus mieli maassa.	Håjesvuohta boahtá ja vássá viessomin.
Negatiivisia ajatuksia ja tunteita ei tarvitse pelätä.	Ij dárbaha ballat nievres ájádusájt ja dåbdojt vuosedimes.
Jos tällaisia tunteita yrittää välttää, ahdistus ja levottomuus voivat pahentua.	Jus gähttjal dakkir dåbdojt garvvet de máhttá oadtjot ienep ráfedisvuodav ja tjavgap goavgev.
Tunteet on elettävä läpi ja niille on annettava aikaa.	Muhtem vidjura hähttuji dåbddut ja muhttijn hähttu ájgge gållåt.
Joskus alakulon syy on tiedossa	Muhttijn diehtá manen
Joskus alakuloisuus voi johtua jostain tietystä asiasta.	Muhttijn la sierralágásj ássje mij dahká vaj håjesvuodav dåbddå.
Syynä voi olla esimerkiksi seurustelun päättyminen, vanhempien muuttaminen erilleen tai muut ongelmat perheessä tai ystävien kanssa.	Máhttá buojkulvissan årrot gasskavuohta l nåhkåm gejna aktan årrum, äjgáda galggi sirádit jali ietjá tjuolma fuolkijn ja rádnaj.
Mieli voi olla maassa myös silloin, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi muuton, koulun vaihtumisen tai lukion ja työn aloittamisen myötä.	Máhttá aj hådjot jus viessom rievddá juoŋgaláhkáj, buojkulvissan jus jåhtå, skåvlåv målssu, jali gå gymnásaj álggá jali barggagoahtá.
Vaikka tällaiset ongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta, useimmiten ne menevät ohitse ystävien ja perheen tuella.	Álu iesj nagát dán lágásj vájvij jali rádnaj ja fuolkijn viehkken, vájku máhttá sieldes vájvven dåbddut gå dáhpáduvvá.
On myös tavallista tuntea itsensä alakuloiseksi, vaikka mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.	Dábálasj la dåbddåt håjesvuodav vájku juoga sierra l dáhpaduvvam.
Jos koulussa tai työssä ilmenevät ongelmat aiheuttavat stressiä tai nukkumisvaikeuksia, seurauksena voi olla surullinen tai masentunut olo.	Jus buojkulvissan la stressidum jali vájvve oadet danen gå l tjuottjes skåvlån jali bargon de máhttá hådjot.
Seksuaalisuus, ympäristön odotukset ja vartalon kehittyminen voivat vaivata mieltä.	Ájádusá seksualitehta birra, gåktu galggá årrot ja gåktu rumáj åvdeduvvá máhtti vájvedit.
Tytöt voivat tuntea olonsa masentuneiksi ennen kuukautisia.	Niejda máhtti håjen årrot biejvijt liejbe åvddåla.
Mieliala ei aina näy päältäpäin	Ij agev vuojnnu ålgolt gåktu vädjá
Kavereiden, vanhempien, opettajien tai muiden läheisten on usein hankala ymmärtää miltä nuoresta todella tuntuu.	Álu e rádna, äjgáda, åhpadiddje jali iehtjada dádjada gåktu ajtu viessu.
Mieliala ei aina näy ulospäin, vaikka itsestä siltä saattaisikin tuntua.	Ij la visses vuojnnu ålgolt vájku iesj adná luluj vuojnnut.
Alakuloisuus voi aiheuttaa myös vihaisuutta ja ärtyisyyttä.	Jus la håjen de máhttá aj ruvva moarádit ja ruvva árppanit.
Silloin ympärillä olevat ihmiset saattavat huomata ärtyisyyden, mutta eivät ymmärrä, että se johtuu masentuneisuudesta ja alakuloisuudesta.	De ulmutja birrusin ielvvi la moarráp, valla márjju e dádjada manen, gå oarre dasi la håjesvuohta.
Tämän vuoksi omista tunteistaan kannattaa puhua, jotta voi saada apua ja tukea. Puhuminen jonkun kanssa voi usein auttaa ymmärtämään itseään paremmin.	Danen lisj má buorre gähttjalit giehttot gåktu dåbddå vaj viehkev oadtjot Ságasta ietjá ulmutjijn máhttá álu ietjas buorebut dádjadit.
Miten oloaan voi kohentaa ?	Majt máhttá iesj dahkat ?
Omaan mielialaan voi vaikuttaa.	Iesj máhttá bájnatjit gåktu vädjá.
Säännöllinen liikunta tai urheilun harrastaminen parantavat mielialaa ja lisäävät energiaa.	Buorebut vädjá ja nagát ienebuv jus labut, márjju hárjjidallá dájvvalakkoj, gå jus ij dav dagá.
Jos tahtoo saada paremman mielen, on tärkeää syödä hyvin ja säännöllisesti sekä nukkua riittävästi.	Väjátjit buoragit, la ájnas bårrå ávkálasj biebmojt ja dájvvalakkoj, ja muttágit oadá.
Silloin vaikealta tuntuvien asioiden käsittely on helpompaa.	De giehpebut nagát dagoj majt muhttijn vájvalussjá.
Sekä liian pitkät että liian lyhyet yöunet voivat väsyttää.	Máhttá galla vájbbat goappátjagá ilá binnáv oadet ja ilá ednagit.
Jos olo tuntuu masentuneelta, on hyvä pitää mielessä muutamia asioita:	Gávnnuji moadda dago ma li buore mujttet jus la juo håjen:
Kannattaa tehdä asioita, joista pitää, esimerkiksi tavata ystäviä.	Vädjá buoragit gå dagojt majda lijkku dahká ja rádnaj gávnadit.
Masentuneena saattaa kaivata myös yksinoloa.	Máhttá aj dárbbo aktu allasis årrot jus la håjen.
Liikunnasta voi olla apua.	Máhttá giehpedit gå labut.
Jos mieltä vaivaavat monenlaiset asiat, kävely tai treenaus saattaa helpottaa oloa ja parantaa yöunta.	Buojkulvissan váttsatjit jali hárjjidallat álu giehpet jus li moadda ájádusá ja dahká vaj buorebut oadá.
Ulkoilu aurinkoisella säällä on hyväksi, koska valolla on piristävä vaikutus.	Buorre ålggon årrot gå l tjuovggat, danen gå tjuovgga máhttá dahkat vaj arvvá.
Puhuminen esimerkiksi ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa.	Máhttá giehpedit ietjá ulmutjijn ságastit, nåv gåk rádnajn jali soabmásijn fuolken.
On mahdollista käydä juttelemassa myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luona.	Máhttá aj manádit buojkulvissan skåvllåsujtára jali kuratåvrå lunna.
Omista tunteista kirjoittaminen.	Máhttá tjállet gåktu dåbddu.
Tunteiden ja ajatusten pukeminen sanoiksi auttaa yleensä ymmärtämään itseään paremmin ja huomaamaan mahdolliset ongelmat, jotka täytyy ratkaista.	Gå bágojt vaddá ietjas dåbdojda ja ájádusájda de álu ietjas buorebut dádjat ja giehpebut vuojnná jus gávnnuji tjuolma majt dárbaj tjoavddet.
Alkoholi ja huumeet eivät ole ratkaisu	Alkohola ja droga älla buoraga
Masentuneena saattaa helposti kuvitella, että alkoholin juominen tai huumeiden käyttö parantavat oloa.	Jus la håjen de máhttá muhttijn dåbddut degu giehpet gå alkoholav juhká jali drogajt adná.
Päihteiden käyttö voi tehdä iloisemmaksi ja auttaa hetkeksi unohtamaan ikävät ajatukset, mutta ajan myötä se päinvastoin pahentaa ahdistusta ja muita vaikeita tunteita.	Márjju ávvus ja vajálduhttá ma vájvedi jur dalloj, valla ájge milta máhttá ienni ráfedisvuodav ja ietjá vájves dåbdojt nannit.
Alkoholi tai huumeet saattavat jopa olla syy alakuloisuuteen.	Márjju l aj nåvti alkohola jali droga li oare håjesvuohtaj.
Alakuloisuus menee yleensä ohi	Håjesvuohta álu vássá
Masentuneena olo voi tuntua hyvin toivottomalta.	Máhttá sieldes nievret viedjet gå l håjen.
On helpottavaa tietää, että useimmiten masennus menee ohi itsestään, vaikka se voikin viedä aikaa.	Danen máhtá gähppánibme diehtet håjesvuohta ienemusát ietjastis häjttá, vájku máhttá ájgev válldet.
Joskus tarvitaan apua	Muhttijn dárbaj viehkev
Joskus on hyvä ottaa asia puheeksi ulkopuolisen kanssa.	Muhttijn lisj má buorre vieroj ulmutjijn ságastit.
Apua voi pyytää esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.	Oattjotjit viehkev máhttá aktavuodav válldet buojkulvissan nuorraduostudagájn, varresvuohtaguovdátjijn jali oahppevarresvuodajn.
Nämä ammattilaiset ovat tottuneet tapaamaan masentuneita nuoria.	Hárjjánam li nuorajt gudi li håjen iejvvit.
Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.	Jus la dárbulasj, de máhttá gejna iejvvit, viehkedit aktavuodav válldet buojkulvissan psykologajn jali dåktårijn.
Puhelimitse voi ottaa yhteyttä tukipuhelimiin tai käydä internetsivustoilla, joista voi saada apua chattailemalla, sähköpostitse tai lukemalla neuvoja.	Gávnnuji aj telefåvnnåjoura gåsi máhttá riŋŋgit, ja webbabiele internehtan gånnå máhttá ságastit, e-påvståv rádjat jali låhkåt, viehkev ja dårjav oattjotjit.
Tukipalveluihin voi ottaa yhteyttä nimettömänä.	Danna máhttá tjiehkusin årrot jus sihtá.
Depressio tarkoittaa aivan muuta kuin tilapäistä masentuneisuutta.	Depresjåvnnå l juoga ietjá gå gasskabåddåsasj surgov ja håjesvuodav dåbddåt.
Kyseessä voi olla depressio, jos masentuneisuus kestää useita viikkoja ja samalla ilmenee seuraavia oireita	Máhttá depresjåvnåv åttjudallam jus dåbddå håjesvuodav moadda vahko ja sämmibále
mielenkiinnon menetys asioihin, jotka aiemmin ovat kiinnostaneet	láhppá miellogisvuodav masi lijkku
unettomuus tai liikaunisuus	oadá ilá binnáv jali ednagav
keskittymisvaikeudet	ij máhte ájádallat buoragit
ruokahalun katoaminen	biebbmohálov láhppá
tavallista suurempi ruokahalu	bårrå ienebuv gå dábálattjat
ärtyneisyys	gähppadit båstådallá
itseluottamuksen huononeminen tai kohtuuton itsekritiikki	oadtju nievres iesjdåbdov ja iesjlájttális sjaddá
halu vältellä muita	ulmutjijs garvvá
asioiden jatkuva pohdiskelu	hármmat ájgev ájádallá
ongelmat koulussa tai töissä	gássjelisvuodajt oadtju skåvlån jali bargon
itsetuhoiset ajatukset.	iesjgåddemájádusájt oadtju
Depressiota sairastava tarvitsee ammattiapua voidakseen paremmin.	Jus la depresjåvnåv åttjudam de dárbaj virgálasj viehkev väjátjit buorebut.
Apua voi hakea esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.	Oattjotjit dav de máhttá aktavuodav buojkulvissan varresvuohtaguovdátjijn válldet.