ehkaisypilleri.html.xml

Ehkäisypilleri on tyttöjen ehkäisymenetelmä.	P-tablähtta li preventijvvanävo tablähttahámen niejdajda.
Ehkäisypillereillä tarkoitetaan useimmiten yhdistelmäehkäisypillereitä.	P-tablehtajn merkaj álu dav mij ajtu li nammadum aktidum p-tablähttan.
Ne sisältävät kahta eri hormonia, estrogeenia ja progesteronia (keltarauhashormonia), jotka muun muassa estävät ovulaation ja siten myös raskaaksi tulemisen.	Sisanedi guokta umasslágásj hormåvnå, östrogena ja gestagena (gulkroppshormon), ma iehtjadij siegen dahki vaj ij oattjo avtak månneluovvanimev ja dajna ij iesselissan sjaddat.
On olemassa monia erilaisia yhdistelmäehkäisypillereitä, joista osa sisältää enemmän estrogeenia, toiset enemmän progesteronia.	Gávnnuji moattelágásj aktidum p-tablehta, muhtema sisanedi ienep östrogenav, iehtjáda ienep gestaganav.
Tämä tarkoittaa, että ne vaikuttavat kehoon eri tavoin.	Bájnatji rubmahav umassláhkáj.
Sopivan ehkäisypillerin löytyminen saattaa vaatia erilaisten pillereiden kokeilua.	Danen la dárbulasj gähttjalit umasse tjerdajt gávnatjit mij buoremusát allasis hiehpá.
Ehkäisypillereitä, jotka sisältävät vain pieniä määriä progesteronia, kutsutaan minipillereiksi.	P-tablehta ma val sisanedi hormonav gestagen vuollegis dálkasmieren gåhtjuduvvi minitablähttan.
On olemassa myös pilleri, joka sisältää suuremman määrän progesteronia ja tarjoaa yhtä hyvän suojan kuin yhdistelmäehkäisypillerit.	Gávnnu aj p-tablähtta alep gestagenadálkasmierijn manna l sämmi suodje gåk aktidum p-tablehta.
Pilleriliuskan ulkonäkö riippuu käytettävästä ehkäisypilleristä.	Makkkir tjärdda kártan mierreduvvá makkir p-tablehtav bårrå.
Pilleripakkaus, joka sisältää myös hormonittomia pillereitä, voi olla hyvä ratkaisu silloin, jos seuraavan liuskan aloittamispäivä on vaikeaa muistaa.	Le buorre adnet kártav manna li hormåvnådis tablehta jus adná dav vájvven mujttet goassa álgget ådå kártajn.
Taukoviikolla, jolloin otetaan hormonittomia pillereitä tai ei oteta ollenkaan pillereitä, tulevat kuukautiset.	Dan vahko gå bårrå hormåvnådis tablehtajt jali ij avtak tablehtav bårå de liejbbesiegev oadtju.
Niitä kutsutaan joskus tyhjennysvuodoksi.	Gåhtjudallá muhttijn p-tablähtta-liejbben jali gáhtomvarddem.
Vaikka ehkäisypillereitä ei oteta tämän tauon aikana, ehkäisyteho säilyy ennallaan.	Ihka vil ij bårå avtak p-tablehtav l ájn suoddjidum iesselisvuohtaj dán vahko.
Miten ehkäisypillereitä käytetään ?	Gåktu p-tablehtav adná ?
Ehkäisypilleripakkaus sisältää 21 tai 28 tablettia.	Jus bårrå p-tablehtav de kártan li 21 jali 28 tablehta.
Ehkäisypilleri otetaan suunnilleen samaan aikaan joka päivä.	Galggá tablehtav bårråt sämmi ájgen juohkka biejve.
Jos liuska sisältää 21 pilleriä, liuskan jälkeen pidetään viikon tauko.	Jus kártan li 21 tablehta de bårkav válldá vahkov maŋŋel gå bårråm sjalla tablehtajt kártan.
Jos liuska sisältää 28 pilleriä, liuskan viimeiset pillerit ovat hormonittomia.	Jus kártan li 28 tablehta de bårrå tablehtajt hormåvnådis tablehtajt maŋemus biejvijt kártan.
Hormonittomien pillereiden määrä riippuu käytettävistä ehkäisypillereistä.	Makkir p- tablehta bårrå stivrriduvvá galla hormåvnådis táblehtajt galggá bårråt.
Hormonittomia pillereitä kutsutaan myös lumepillereiksi.	Hormåvnådis tablehta gåhtjudalli muhttijn såhkkårtablähttan.
Jos ehkäisypilleri unohtuu tai oksentaa	Jus la vajálduhttám jali vuoksám p-tablehtav
On tärkeää ottaa pilleri suunnilleen samaan aikaan joka päivä.	Ájnas la bårråt tablehtav bájken sämmi ájgen juohkka biejve.
Jos pillerin ottaminen myöhästyy yli 12 tuntia, eli kahden pillerin välissä on yli 36 tuntia, on olemassa riski, että pillereiden teho on heikentynyt.	Jus gållå ienep gå 12 tijma, manná ienep gå 36 tijma guovte tablehta gaskan, de gávnnu vádá jut ij la des suoddjidum.
Suurin sallittu kahden pillerin välinen aika vaihtelee eri ehkäisypillereiden välillä ja liuskan eri vaiheissa.	Man guhka ájgge ienemusát oadtju mannat guovte tablehta gaskan målssus makkir tjärdda p-tablehtan ja gånnå kartan la.
Ehkäisypillereitä koskevat tarkemmat tiedot löytyvät pakkausselosteesta.	Mij la fámon jur dajda p-tablehtajda majt bårrå máhttá låhkåt dálkasdiededimtjállagin.
Pakkausseloste on ehkäisyvalmistepakkauksen sisällä oleva lappu.	Dálkasdiededimtjála l páhper mij gávnnu gurjon gå oasstá p-tablehtajt.
Voit myös ottaa yhteyttä siihen vastaanottoon, josta sait ehkäisypillerireseptin.	Máhttá aj aktavuodav válldet duostudagájn gånnå p-tablehta li tjáledum.
Jos on olemassa riski, että ehkäisyteho on heikentynyt, on toimittava seuraavasti:	Jus gávnnu vádá ij la des suoddjidum iesselisvuohtaj de galggá návti dahkat:
Ota unohtamasi pilleri (t) mahdollisimman pian.	Bårråt dav jali dajt p-tablehtajt majt la vajálduhttám nåv ruvva máhttelis.
Käytä kondomia tai pessaaria, jos harrastat seksiä tulevien seitsemän päivän aikana.	Jus la nargátjit de kondomav jali pessárav adnet boahtte gietjan biejven.
Silloin ehkäisy toimii taas.	Dan maŋŋela l vat suoddjidum.
Ota jälkiehkäisypilleri, jos olet harrastanut seksiä viiden viimeisen päivän aikana ennen unohtunutta pilleriä, koska siittiöt voivat selvitä kohdussa ja munanjohtimissa useita päiviä.	Bårråt hähkka-p-tablehtav jus la narggemav adnám maŋemus vidán jánndurin åvddål gå vajálduhtij tablehtav bårråmis dajna gå sájo máhtti viessot skoadon ja månnebåhttsåjn moadda biejve.
Jos oksennat neljän tunnin sisällä pillerin ottamisesta tai kärsit ripulista, ei ole varmaa, onko hormoni ehtinyt imeytyä elimistöön.	Jus vuoksá nieljen tijman maŋŋel gå l p-tablehtav bårråm jali jus la tjåjvijs de ij la visses rumáj háhppit hormåvnåjt låsjkijdahttet.
Ehkäisytehon varmistamiseksi kannattaa ottaa uusi pilleri.	Dalloj galggá ådå tablehtav bårråt de l ájn suoddjidum.
Uusi pilleri täytyy ottaa toisesta liuskasta, jotta se ei jää puuttumaan käytössä olevasta liuskasta.	Ådå tablehtav galggá bårråt ietjá kártas vaj ij fájllu kártan majt jur aná.
Kannattaa pitää varalla ylimääräinen liuska vastaavia tilanteita varten.	Dav kártav máhttá lijkken adnet jus dárbaj duodde tablehtav vil bårråt.
Jos on kärsinyt vatsataudista tai on muusta syystä epävarma, onko ottanut pillerin, kannattaa käyttää lisäehkäisynä kondomia tai pessaaria seuraavan seitsemän päivän ajan.	Jus la tjåjvijs årrum jali ietjá oares ij la visses jus la tablehtajt bårråm de luluj kondomajn jali pessárajn ietjas suoddjit aj boahtte gietjan biejven.
Voit aina kysyä neuvoa esimerkiksi nuorisovastaanoton tai ehkäisyneuvolan kätilöltä.	Máhttá agev gatjádit gáhppeliddjes buojkulvissan nuoraduostudagán jali gáhppeliddjeduostudagán jus ij la visses.
Joskus voi olla kätevää siirtää kuukautisia, esimerkiksi matkan ajaksi.	Muhttijn la gávnas liejbev sjáhtjalit, buojkulvissan jus galggá juosik mannat.
Tämä onnistuu ehkäisypillereiden avulla.	Máhttelis la dav p-tablehtaj dahkat.
Silloin uusi liuska aloitetaan välittömästi edellisen jälkeen.	Álggá de ådå kártajn dalága gå åvdep la nåhkåm.
Jos käytössä on lumepillereitä, ne jätetään ottamatta ja siirrytään suoraan uuteen liuskaan.	Jus bårrå såhkårtablehtajt de guodá dajt ja dalága ådå kártaj álggá.
Tämä tarkoittaa sitä, että hormonipillereiden välissä pidetään tauko vasta sitten, kun halutaan kuukautiset, esimerkiksi matkan jälkeen.	Dat javllá, jut ij boarkki hormåvnnåtablehtajt åvddål liejbev sihtá, buojkulvissan gå boahtá häjmmaj manos.
Kuukautisten siirtäminen tällä tavoin ei ole vaarallista, ja sen voi tehdä useamman kuukauden aikana.	Ij la vádálasj liejbev sjáhtjalit nåvti ja máhttá dav dahkat moadda máno.
Mitä pitempään kuukautisia siirtää, sitä suurempi riski kuitenkin on, että siirtäminen epäonnistuu ja kuukautiset tulevat joka tapauksessa.	Valla dadi guhkebut gähttjal liejbev sjáhtjalit dadi stuoráp vádá sjáhtjalibme dáhppudallá ja lijká oadtju varddemav.
Sen vuoksi onkin suositeltavaa, että kuukautisten antaa tulla kolmen kuukauden välein, eli neljä kertaa vuodessa.	Danen álu rádev, jut liejbev adná edisik fert goalmát máno, dat javllá niellji jahkáj.
Vähäinen veritulpan riski	Vádá l unne varragiellumij
Ehkäisyvalmisteiden sisältämä estrogeeni voi lisätä veritulppien riskiä.	Preventijvvanävo ma sisanedi östrogenav máhtti dahkat stuoráp vádáv varragiellumij.
Riski on kuitenkin hyvin pieni.	Valla dat vádá l sieldes unne.
Paljon todennäköisempää on saada veritulppa raskauden aikana kuin ehkäisyvalmisteita käytettäessä.	Buojkulvissan la stuoráp vadá varragiellumav oadtjot jus la iesselissan gå p-tablehtajt bårrå.
Veritulpan riski kasvaa, jos on hyvin ylipainoinen, toisella vanhemmalla tai sisaruksella on ollut veritulppa ennen 50 vuoden ikää tai jos itse on saanut veritulpan aikaisemmin.	Vádá varragiellumij jus ilá ednagav dättá, äjgát jali oarbben gejna årrum varragieloj 50 jage åvddål jali jus ietjanis la åvdebut årrum varragieloj.
Tällöin suositellaan valitsemaan estrogeenitön ehkäisyväline, esimerkiksi ehkäisykapseli tai minipillerit.	Gåhtjoduvvá válljit östrogenadis suojev iesselisvuohtaj, buojkulvis p- sákkev jali minitablehtav.
Ehkäisypillerireseptiä voi hakea kätilöltä tai lääkäriltä nuorisovastaanotolta, ehkäisyneuvolasta tai seksuaali- ja parisuhdeklinikalta.	P-tablehta tjáleduvvi dálkastjállagin gáhppeliddjes jali dåktåris nuoraduostudagán, gáhppeliddjeduostudagán jali seksa- ja aktijårromduostudagán.
Voi myös kääntyä naistenklinikan tai terveyskeskuksen puoleen.	Máhttá aj aktavuodav válldet nissunklinijkajn jali varresvuohtaguovdátjijn.
Ehkäisypillerit noudetaan apteekista.	Tablehtajt viedtjá dálkasboargálin.
Mitä ehkäisypillerit maksavat ?	Majt p-tablehta máksi ?
Ehkäisypillereiden hinta voi vaihdella sen mukaan, missä päin maata asut ja kuinka vanha olet.	Majt p-tablehta máksi målssus gånnå rijkan årru ja man vuoras la.
Useimpien maakäräjien alueilla ehkäisyvalmisteet ovat halvempia alle 20-vuotiaille.	Valla ienemus lánndadikken ja dajvajn li preventijvvanävo álbebu gesi vuollelin 20 jage.
Jos ehkäisypillereitä käytetään ohjeiden mukaan, riski tulla raskaaksi on hyvin pieni.	Jus bårrå p-tablehtajt gåktu galggá de l vádá sieldes unne iesselissan sjaddat.
Miten ehkäisypillereiden käyttö lopetetaan ?	Gåktu häjttá p-tablehtaj ?
Jos haluaa lopettaa ehkäisypillereiden käytön, kätevintä on syödä käytössä oleva liuska loppuun ja jättää seuraava liuska aloittamatta.	Jus sihtá p-tablehtaj hiejttet, de álu buoremus la ållåsit bårråt dav p-tablähttakártav majt bårrå ja dan maŋŋela ij ådåsijn álgget.
Pillereiden lopettaminen kesken liuskan ei ole vaarallista, mutta riskinä on, että ilmenee epäsäännöllisiä vuotoja.	Ij la vádálasj hiejttet p-tablehtaj gassko kárta, valla gávnnu vádá målsudahkes varddemijt oadtjot.
Jos ei halua tulla raskaaksi, on tärkeää alkaa käyttää jotain muuta raskauden ehkäisyä emätinyhdynnässä.	Jus ij sidá iesselissan sjaddat de l ájnas adnegoahtet ietjá suojev iesselisvuohtaj jus la guoddnánarggem.
Kuukautisten ilmeneminen lopettamisen jälkeen on yksilöllistä.	Dat la målsudahkes man ruvva liejbev oadtju gå l p-tablehtaj häjttám.
Osalle tulee heti säännöllinen kuukautiskierto, ja toisilla siihen voi mennä useita kuukausia.	Muhtema oadtju liejbev dalága ja iehtjádijda máhttá válldet moadda máno.
Jos ei halua tulla raskaaksi, on tärkeää muistaa suojautua raskaudelta emätinyhdynnässä, vaikka kuukautiset eivät olisi palanneet.	Jus ij sidá iesselissan sjaddat de l ájnas mujttet ietjas suoddjit iesselisvuohtaj guoddnánarggemin ihka liejbbe ij la ruoptus boahtám.
Ovulaatio tapahtuu noin 14 päivää ennen kuukautisia, jolloin raskauden riski on suurin.	Månneluovvanibme sjaddá bájken 14 biejve åvddål liejbbe álggá ja dalloj la vádá stuorámus iesselissan sjaddat.
Jos kuukautiset eivät ole palanneet kuuden kuukauden kuluttua pillereiden lopettamisesta, kannattaa syyn selvittämiseksi ottaa yhteyttä nuorisovastaanottoon, ehkäisyneuvolaan, iho- ja sukupuolitautiklinikkaan tai terveyskeskukseen.	Jus ij la ietjas liejbev oadtjum ruoptus guhtta máno maŋŋel gå p-tablehtaj la häjttám de galggá aktavuodav válldet nuoraduostudagájn, gáhppelidddjeduostudagájn, lijkke- ja sjiervveduostudagájn jali varresvuohtaguovdátjijn åtsådittjat mij la oarren.
Varma suoja raskautta vastaan.	Tjårguk suodje l iesselissaj.
Vuodon määrä vähenee ja kuukautiset muuttuvat säännöllisiksi.	Liejbbe binnu ja dájvvalakkoj boahtá.
Kuukautiskivut lieventyvät.	Binnep liejbbebáktjasijt oadtju.
Kuukautisten ajankohtaa voi muuttaa esimerkiksi matkan ajaksi.	Máhttá sjáhtjalit liejbev jus buojkulvissan ájggu mannuj.
Haitat	Hieredisá
Ehkäisypillerit eivät suojaa seksitaudeilta.	P-tablehta e suoddji sjiervvedávdajda.
Hormonit voivat saada aikaan päänsärkyä, aknea tai mielialan muutoksia.	Hormåvnå máhtti bájnatjit buojkulvissan oajvveluottudagáv oadtju, tjásmagisájt jali hådju.
Koska eri ehkäisypillerit vaikuttavat kehoon eri tavoin, saattaa joutua kokeilemaan eri pillerimerkkejä sivuvaikutusten minimoimiseksi.	Gå umasslágásj p-tablehta bájnatji rubmahav umassláhkáj de máhttá gähttjalit målssot ietjá tjärddaj jus edna tjuovvobájnatjimijt oadtju.
Jos kärsii oksentelusta, ripulista tai unohtaa ottaa pillerin, raskauden ehkäisyteho ei ole luotettava.	Jus vuoksá, slåhtju jali vajálduhttá tablehtav bårråt, de ij máhte visses årrot jut ij sjatta iesselissan.