kiusatuksi-joutuminen.html.xml

Joutuessaan kiusatuksi saattaa helposti alkaa tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi.	Gå nuppástuvvá de l gähppat ráfedisvuodav dåbddågoahtet ja nievret viessot.
Joskus kiusaaminen vaikuttaa elämään niin paljon, että kiusatun itsetunto heikkenee ja hän yrittää vältellä tilanteita, joissa saattaisi törmätä kiusaajiin.	Muhttijn bájnasj viessomav nåv ednagit vaj oadtju nievrep iesjdåbdov ja gähttjal gárvvet vidjurijt gånnå máhttá iejvvit gejt nuppásti.
Kenenkään ei tarvitsisi joutua piiloutumaan kiusaamisen vuoksi.	Ij aktak galga dárbahit tjiehkádit danen gå iehtjada nuppásti.
Jotkut kiusaamisen uhrit alkavat uskoa, että heissä on jotain vikaa.	Muhtema gudi nuppásti jáhkkegåhti ietjanisá li vihke.
He saattavat pohtia itsensä muuttamista kiusaamisen välttämiseksi.	Márjju ájádalli ietjasa rievddadit besatjit nuppástimes.
Kenenkään ei kuitenkaan tarvitsisi joutua muuttamaan harrastuksiaan tai pukeutumistaan muiden käyttäytymisen vuoksi.	Ij galga dárbahit rievddadit degu miellogisájt jali gåktu l gárvvunam, danen gå iehtjáda li bahá.
Kaikilla on oikeus välttyä kiusaamiselta.	Agev la riektá bessat nuppástimes.
Milloin on kyse kiusaamisesta ?	Goassa l nuppástibme ?
Kiusaaminen on sitä, kun joutuu toistuvasti ärsytetyksi, uhkailluksi, pilkatuksi, hakatuksi tai loukatuksi.	Nuppástibme l jus moaddi hárdeduvvá, nihteduvvá, álbeduvvá, tsabmeduvvá jali vuoleduvvá.
Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.	Illastibme máhttá årrot tsamádime, gehtjastime, tjajmos, nårddådime, rejvadusá ja bahás bágo.
Kiusattu voidaan jättää ryhmän ulkopuolelle tai hänestä voidaan levittää juoruja.	Le nuppástibme jus ij goassak oattjo oassáklasstet jali jus ulmusj vierre ságajt nuppij birra ságas.
Kiusaamista voi olla myös ikävien tekstiviestien tai sähköpostien lähettäminen, ilkeiden kommenttien kirjoittaminen Facebookissa, blogissa tai muualla internetissä.	Máhttá aj årrot gå ulmusj rádjá bahás ‘ sms:ajt ’ jali e-påvståjt, tjállá bahás javllamusájt ‘ facebook:an ’, blokkan jali ietjá sajen värmmádagán.
Tai loukkaavien kuvien lataaminen nettiin.	Jali jus ulmusj almot vuolediddje gåvåjt värmmádahkaj.
Jos joku sanoo ilkeästi toisen pukeutumisesta, ulkonäöstä tai vammaisuudesta, sekin on kiusaamista.	Jus ulmusj javllá bahás bágojt, danen gå gárvvun jali vuojnnu sierraláhkáj jali danen gå ulmutjin la sahtusvuohta, de l nuppástibme.
Jos joutuu tällaisen kohtelun uhriksi ja alkaa voida sen vuoksi huonosti, kiusaamisen loppumiseen saatetaan tarvita apua.	Jus muhtemis dajs báktjot, ja nievret viessogoahtá, de soajttá dárbaj viehkev hiejtedittjat dav.
Kiusaamisesta kertominen	Giehttot nuppástime birra
Kiusaamisesta kertominen voi tuntua pelottavalta.	Máhttá ballat giehttomis gå nuppástuvvá.
Ehkä asiasta kertomisen uskoo pahentavan tilannetta.	Márjju jáhkká vájvep sjaddá jus giehttu.
Ehkä ulkopuolisuus hävettää.	Márjju hehpan gå ij oattjo oassálasstet.
Mutta kannattaa muistaa, että vika ei koskaan ole kiusatussa !	Ij la gut nuppástuvvá gut la mäddám.
Jos joutuu kiusatuksi, siitä kannattaa kertoa ja hakea apua, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan.	Jus nuppástuvvá de l buoremus dav giehttot ja viehkev oadtjot nuppástimev hieredit.
Kiusaamisesta voi kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai koulun terveydenhoitajalle.	Máhttá buojkulvissan dav giehttot åhpadiddjáj, skåvllåkuratåvrråj jali skåvllåskihpasujtárij.
Voi olla hyvä idea kertoa kiusaamisesta ensin sellaiselle aikuiselle, johon luottaa, esimerkiksi perheenjäsenelle ja sen jälkeen jollekin koulussa.	Buorre lisj má álgget nuppástime birra giehttot ållessjattugij gesi dårvustalá, buojkulvissan muhtem fuolken, ja de viehkev sijás válldet giehtotjit ietjá ulmutjij skåvlån.
Jos koulu saa tietää, että jokin heidän oppilaistaan kokee tulleensa kiusatuksi, heidän on heti otettava selville, mitä on tapahtunut.	Jus skåvllå diedojt oadtju oahppe ietjas dåbddå nuppástuvvam, de hähttuji dalága åtsådit mij la dáhpáduvvam.
Niiden on myös tehtävä kaikkensa, jotta kiusaamista ei tapahdu uudestaan.	Hähttuji aj gájkka dahkat vaj ij galga vat dáhpáduvvat.
Koulussa työskentelevien aikuisten velvollisuutena on varmistaa, että ketään oppilasta ei kiusata tai uhata.	Ållessjattugijn skåvlån li välggogisvuohta åvdåsvásstádusáv válldet vaj ij aktak oahppe nuppástuvá jali nihteduvvá.
Lain mukaan koulun vastuulla on varmistaa, että ketään ei kiusata.	Lágan la tjáledum, skåvlån la välggogisvuohta åvdåsvásstádusáv válldet vaj ij aktak nuppástuvá.
Hyvä pitää mielessä, jos joutuu kiusatuksi:	Jus nuppástuvá, de buorre ájádallat:
Kiusaamisesta ei koskaan pidä syyttää itseään.	Ij la goassak nåvti vaj ietjas vihke, jus nuppástuvá.
On olemassa lakeja, joiden mukaan esimerkiksi koulussa tai työpaikalla ei saa kiusata.	Gávnnuji lága majn li tjáledum, ij oattjo nuppástuvvat buojkulvissan skåvlån jali barggosajen.
Uhkaaminen esimerkiksi väkivallalla tai kuvien levittämisellä internetissä on rikos.	Vierredahko l aj jus nuppev ulmutjav nihttá, buojkulvissan nihttá vahágahttemijn jali nihttá gåvåjt värmmádagán hádjet.
Koulujen ja työnantajien vastuulla on yrittää varmistaa, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi.	Skåvlå ja barggovadde li välggogisá gähttjalit dahkat vaj gájka jasskavuoda dåbddi.
Asia kannattaa ottaa puheeksi sellaisen aikuisen kanssa, johon luottaa, esimerkiksi vanhemman tai jonkun muun tutun kanssa.	Beras aktavuodav válldet ållessjattugijn gesi dårvustallá, buojkulvissan äjgát jali ietjá ulmusj gev dåbddå.
Voi myös ottaa yhteyttä koulukuraattoriin tai nuorisovastaanottoon, josta voi saada neuvoja ja tukea.	Máhttá aj aktavuodav válldet skåvllåkuratåvråjn jali nuorraduostudagájn ságastittjat ja rádev ja dårjav oadtjot.
Jos koulu saa tietää, että joku oppilaista kokee tulleensa kiusatuksi, he ovat velvollisia varmistamaan, että se ei jatku.	Jus skåvllå diedojt oadtju oahppe l nuppástuvvam, de li välggogisá åvdåsvásstádusáv válldet vaj ij joarke.
Jos oppilasta kiusataan koulussa eikä hän saa apua, siitä voi ilmoittaa Lapsi- ja oppilasasiamiehelle (Barn- och elevombudet).	Jus skåvlån nuppástuvvá ja ij viehkev oattjo, de máhttá dav bajedit Mánná – ja oahppeoahttsáj.
Jos joku levittää kuviasi luvatta, ota yhteyttä poliisiin.	Aktavuodav válde polijsajn jus soames loabedagi hádjá gåvåjt dujsta.
Se on vastoin henkilötietolakia.	Vierredahko l almasjdiehtoláhkaj.
Loukkaaminen tai kiusaaminen verkossa on yhtä laitonta kuin koulun pihalla, kadulla tai nuorisotalolla.	Duolmmot jali nuppástit soabmásav värmmádagán la sämmi lágadis gå skåvllåsjaljon, gahttunin jali asstoájggedåben.