Kuukautiset tarkoittavat kohdusta poistuvaa verenvuotoa, joka toistuu tytöillä enemmän tai vähemmän säännöllisesti murrosiästä alkaen.
Liejbbe la varddem skoados majt niejda oadtju åbbå dájvvalakkoj pubertehta rájes.
Kuukautiset ovat merkki tytölle, että hänen kehonsa on lisääntymiskykyinen.
Liejbbe la rubmaha vuohke vuosedit pubertehtan la.
Tytön munasarjoista irtoaa kerran kuukaudessa munasolu murrosiästä vaihdevuosiin saakka.
Niejddan álu månneluovvanibme l fert máno pubertehta rájes gitta klimakteriaj.
Munasolun hedelmöittymiseksi emättimeen on päästävä siittiöitä.
Avtabále gå månneluovvanibme de tsuodtsa skoadon assu duostotjit månev jus sahkkiduvvá.
Tällöin nainen voi tulla raskaaksi.
Sahkkiduvátjit månne hähttu sájojt guodnán oadjot.
Jos munasolu ei hedelmöity, kohdun limakalvo poistuu kohdusta vuotona.
Máhttá de iesselissan sjaddat, valla jus månne ij sahkkiduvá de skoahtosjnjárttjá boahtá ålgus varddemin.
Tästä käytetään nimitystä kuukautiset.
Dat la liejbbe.
Koska kuukautiset alkavat ?
Goassa läjbbogoahtá ?
Kuukautisten alkamisaika vaihtelee yksilöllisesti.
Makkir álldarin läjbbogoahtá l umasslágásj.
Tämä johtuu siitä, että jokaisen murrosikä on erilainen. Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.
Danen gå gájka pubertähttaj båhti sierra ájge Jus pubertehtaj boahtá árrat jali maŋŋet de ij la mavga majt máhttá stivrrit.
Kuukautiset alkavat keskimäärin 12–14 vuoden iässä.
Ienemusá álu läjbbogåhti 12 -14 jagágin.
Kuukautiset voivat alkaa jo yhdeksän vuoden iässä tai vasta 16-vuotiaana, mikä on täysin normaalia.
Valla máhttá läjbbogoahtet juo 9 jagágin jali esski 16 jagágin váni juoga l boasstot.
Jos kuukautiset eivät ole alkaneet 16–17 vuoden ikään mennessä, on syytä mennä lääkäriin.
Jus ij la vuostasj läjbbomav oadtjum gå l 16-17 jagák de galggá dåktårin manádit.
Ensimmäiset kuukautiset voivat tulla yllätyksenä.
Vuostasj läjbbom máhttá boahtet hähkkat.
Se voi olla ahdistavaa.
Máhttá vájvven dåbddut.
Ehkä kellään luokkatoverilla ei vielä ole kuukautisia.
Márjju ij la aktak klássan läjbbogoahtám.
Kuukautissuojan valinta voi huolestuttaa, ja niistä puhuminen aikuisten kanssa saattaa nolottaa.
Márjju ájádallá makkir suojev adnet ja ihkap la vájválasj sáhkadit muhtem ållessjattugijn dan birra.
Toisaalta ensimmäiset kuukautiset voivat olla jotain, mitä on jo kauan odottanut.
Soajttá vuostasj läjbbomav la hálijdam.
Useimmilla kavereilla ne ovat jo alkaneet, ja tuntuu helpottuneelta kuulua lopultakin samaan " jengiin ".
Ienemus rádna márjju li läjbbogoahtám ja gähppánimev dåbddå gå vijmak la akta “ juohkusin ”.
Kuinka paljon vuotoa tulee ?
Man ednagav varddá ?
Vuodon määrä ja kesto vaihtelevat henkilöstä toiseen.
Man ednagav varddá rievddá ulmutjis ulmutjij, jur gåk rievddá galla biejve läjbbu.
Kuukautisten aikana verta vuotaa tavallisesti noin 20–80 millilitraa, eli korkeintaan desilitran verran.
Läjbbomin varddá 20-80 millilijttara varra, de vargga ienemusát desilijttarav.
Koska vereen sekoittuu kehon nesteitä ja kohdun limakalvoa, vuotoa näyttää olevan enemmän kuin sitä oikeasti on.
Gå varra segaduvvá rumájlåssjkusijn ja sjnjártjájn skoados álu dåbddu ienebun.
Vuoto voi tuntua runsaalta, vaikka itse asiassa se ei sitä olisikaan.
Moatte adni sij varddi ednagav vájku ij la nåv enas.
Jos kuukautissuoja on vaihdettava niin usein, että siitä on runsaasti vaivaa tai jos joutuu käyttämään kaksinkertaista terveyssidettä, jotta vuoto ei tulisi läpi, puhutaan runsaasta vuodosta.
Jus dárbaj målssot liejbbesuojev dájvvalakkoj jut vájveduvvá jali jus hähttu adnet guovtegerdak liejbbesuojev vaj ij varde tjadá de l dujna nåv gåhtjodum valjes liejbbe.
Runsas vuoto johtuu usein siitä, että kohdussa on runsaasti ainetta, joka liuottaa verihyytymiä.
Boahtá dassta vaj gávnnu enas avtat ábnnasis skoadon låsjkijdahttá giellomvaráv.
Tämä heikentää veren hyytymistä ja aiheuttaa runsaampaa vuotoa.
Dahká vaj varddema e binno ja ienebuv varddá.
Runsaan kuukautisvuodon vuoksi olo voi tuntua väsyneeltä ja voimattomalta.
Jus ednagav varddá de máhttá dåbddåt vájbbasav ja fámodisvuodav.
Tämä johtuu alhaisista veriarvoista.
Le gå varraárvvo l vuollegasj.
Runsaista kuukautisista kärsivä voi ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.
Jus la valjes liejbbe de máhttá skåvllåvarresvuohtasujttujn, nuorajduostudagájn jali varresvuohtaguovdátjijn aktavuodav válldet.
Lääkäri voi määrätä hoidoksi pillereitä, joilla vuotoa voi hillitä, esimerkiksi ehkäisypillerit.
Viehkev oadtju tablehtaj ma binnedi varddemav, buojkulvissan p-tablehta.
Nuorena kuukautiskierto on tavallisesti epäsäännöllinen.
Gå l läjbbogoahtám de l dábálasj dat la målsudahkes.
Se tarkoittaa sitä, että kuukautiset eivät tule joka kuukausi samaan aikaan.
Dat javllá, jut ij boade sämmi ájge juohkka máno.
Yleensä kierto tasaantuu itsestään ajan myötä niin, että jokainen kuukautiskierto, eli aika kuukautisten alusta seuraavien alkuun, kestää 21–35 päivää.
Ienemusájda álu duolliduvvá maŋenagi vaj juohkka liejbbegasska, biejvve gå läjbbogoahtá gitta boahtte liejbe álgguj, li 21-35 biejve gaskan.
Kuukautiskiertoa kannattaa tarkkailla merkitsemällä päivämäärät kalenteriin tai muuhun muistivihkoon.
Buorre l gähttjat liejbev gå tjállá biejvijt rijmmuj jali ietjá tjálálvisgirjjáj.
Se auttaa pysymään selvillä kuukautiskierron säännöllisyydestä ja seuraavien kuukautisten alkamisesta.
De álkket vuojnná jus liejbbe boahtá dájvvalakkoj ja de diehtet boahtte máno liejbev.
Näin on myös helppo huomata, jos kuukautiset ovat myöhässä.
De älvvá aj jus liejbbe la maŋŋunam muhtem máno.
Joillakin naisilla kuukautiset saattavat olla epäsäännölliset koko elämän ajan, eikä se ole vaarallista.
Muhtemijn la agev målsudahkes liejbbe, ij la vádálasj valla jus vájvalussjá, de liejbbe boahtá dájvvalakkoj buojkulvissan p-tablehtaj viehkken.
Kuukautiset myöhässä tai poissa
Maŋŋunam jali gáhtom liejbbe
Luonnollinen syy kuukautisten poisjäämiseen on raskaus.
Luondulasj oarre gå liejbbe gáhtu l, iesselissan la sjaddam.
Raskaus edellyttää, että emättimeen on päässyt siittiöitä, mikä tapahtuu yleensä aina yhdynnässä.
Iesselissan sjaddat gå sájojt la oadtjum guoddnáj, ja vargga agev narggema baktu.
Jos harrastaa hyväilyseksiä, ja sormissa on tuoretta spermaa, jonka vie suoraan emättimeen, on olemassa riski tulla raskaaksi.
Jus adná njávkadimseksav ja varás sájo li tjuvdijn ja dalága dajt biedjá guoddnáj de l aj vádá iesselissan sjaddat.
Jos kuukautisten poisjäämisen uskoo voivan johtua raskaudesta, kannattaa tehdä raskaustesti.
Jus jáhkká liejbbe l gáhtum danen gå iesselissan la sjaddam de l buorre iesselisåtsådimev dahkat.
Raskaustestin voi ostaa apteekista, monista tavarataloista ja lähikaupoista.
Iesselisåtsådime oasstá dálkasboargálin ja moatten biebbmoboargálin ja dievnastusboargálin.
Testin voi myös tehdä ilmaiseksi nuorisovastaanotolla tai äitiysneuvolassa.
Máhttá aj åtsådimev mávsodak nuorajduostudagán jali iednijsujttoguovdátjin dahkat.
Stressi, ympäristön muutos tai laihduttaminen
Strässa, birásmålssom jali livvodibme
Kuukautisten poisjäämiseen voi olla monia muitakin syitä.
Liejbbe máhttá aj moattelágásj årijs gáhtot.
Jos kuukautiset ovat vain muutaman viikon myöhässä tai jäävät tulematta yhtenä tai kahtena kuukautena, syynä voivat olla monet erilaiset asiat, kuten ympäristön muutos tai väliaikainen stressi.
Jus läjbbom ber moadda vahko maŋŋunam jali gáhtu avtav jali guokta máno de máhtti umasse oare dasi, buojkulvissan birásmålssom jali l gasskabåddåsattjat stressidum.
Jos kuukautiset jäävät pois pitemmäksi aikaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää syy.
Jus liejbbe gáhto guhkep ájgev de l buorre åtsådit oarev.
Syynä voi olla esimerkiksi voimakas stressi, pahoinvointi, kova treenaus, laihduttaminen, syömishäiriöt tai jokin sairaus.
Dan oarre máhttá årrot buojkulvissan ilá sieldes stressidum, nievret viessu, hárjjidallá ednagit, li bårråmgássjelisvuoda jali muhtem dávdda.
Se on kehon tapa sanoa, että jotain on vialla.
Le rubmaha vuohke diededit juoga l boasstot.
Jos tuntuu, että tarvitsee apua tai tukea ongelmien ratkaisuun, voi kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhuollon tai nuorisovastaanoton puoleen.
Jus dåbddå viehkev jali dårjav dárbaj ietjas tjuolmajt tjoavddet de máhttá buojkulvissan skåvllåvarresvuohtasujtujn jali nuorajduostudagájn aktavuodav válldet.
Jos kuukautiset jäävät pois yli kuudeksi kuukaudeksi, kannattaa aina ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisovastaanottoon tai terveyskeskuksen lääkäriin.
Jus liejbbe gáhtu ienep gå biellejagev de agev galggá dåktårijn aktavuodav válldet buojkulvissan nuorajduostudagán jali varresvuohtaguovdátjin.
Kuukautisten poisjäämistä voidaan selvittää muun muassa verikokeella, jolla mitataan hormonipitoisuuksia.
Viehkev de oadtju åtsådit manen ij boade, máhttá muhttijn varraåtsådimijt guodet ma mihttiji hormonaoasev varán.
Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tabletteja, jotka käynnistävät kuukautiset uudelleen.
Jus la dárbulasj de máhttá tablehtajt oadtjot ma liejbev álgadi.
Kuukautiskivut ja PMS
Vájve liejbe åvddåla – ‘ PMS ’
Noin viikkoa ennen kuukautisten alkua kehoon kertyy nestettä.
Bájken vahko liejbe åvddåla ja gitta álggemij de låsjkosednakvuohta rubmahin lassán.
Tämän seurauksena rinnat voivat aristaa ja keho tuntua turvonneelta.
Dahká jut njittje bávtjesti ja máhttá dåbddåt båhtånimev rubmahin.
Tätä kutsutaan premenstruaaliseksi syndroomaksi, PMS.
Gåhtjudallá åvddåliejbbedåbddo, ‘ PMS.
Oireyhtymä johtuu kehon hormoneista, ja se voi aiheuttaa kiukkuisuutta, ärtymystä tai alakuloisuutta.
’ Hormona li dan oarre ja dahki jut suhttá, gähppadit båstådalá jali hådju.
Lisäksi voi ilmetä päänsärkyä, makeanhimoa tai näppylöitä.
Máhttá aj oajvveluottudagáv oadtjot, njálgugijt hálijdit jali tjásmagisájt oadtjot.
Useimmiten PMS-oireet ovat pahimmillaan kolmesta neljään päivää ennen kuukautisia ja häviävät kuukautisten alkaessa, mutta niitä voi ilmetä myös kuukautisten aikana.
Ienemusájda gudi dåbddi ‘ PMS:av ’ álu la värámus gålmmå gitta nielje biejvij liejbe åvddål ja gáhtot gå läjbbogoahtá, valla máhttá aj bissot muhtem biejvev läjbodijn.
Liikunta ja rentoutusharjoitukset voivat helpottaa PMS-oireita.
’ PMS. ’ - vájve máhtti aj buorránit jus labut jali luossjvedimhárjjidusájt dahká.
Oireisina päivinä kannattaa myös nukkua riittävästi, ottaa rauhallisesti ja yrittää välttää stressiä.
Buorre l aj ednagit oadet ja gähttjalit sierraláhkaj sietton årrot ja ij stressit dájt biejvijt gå dåbddå vájvijt.