murrosika.html.xml

Murrosikä alkaa yleensä 10–13-vuotiaana.	Muhtem ájgen 10 ja 13 jage gaskan ienemusá pubertähttaj ålliji.
Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi.	Pubertehtan rumáj åvdeduvvá mánás ållessjattugij.
Esimerkiksi ääni ja sukupuolielimet muuttuvat, kasvoihin saattaa ilmaantua näppylöitä ja kiinnostus seksiin herää.	Buojkulvissan giella ja sjiervve rievddá, oadtju tjásmagisájt ja seksas miellogis sjaddagoahtá.
Murrosiän alkamisesta vastaavat hormonit.	Pubertähtta hormåvnåjs jåhtuj boahtá.
Hormonit ovat aineita, joita kehon rauhaset tuottavat.	Hormåvnå li ábnnasa ma dagáduvvi rubmaha rávsájn.
Hormonit vaikuttavat kehon eri toimintoihin.	Hormåvnå bájnatji rubmahav vaj moatteláhkáj doajmmá.
Ne esimerkiksi säätelevät unta, verenpainetta, mielialaa ja kehossa olevan veden määrää.	Buojkulvissan stivrriji nahkárav, varradättov, mielav ja man edna tjáhtje l rubmahin.
Kehossa on myös hormoneja, jotka määrittävät kuinka ja koska vartalo kehittyy.	Le aj hormåvnå ma mierredi gåktu ja goassa rumáj åvdeduvvá.
Murrosiän alkaminen ja sen kokeminen vaihtelee suuresti eri henkilöiden välillä.	Goassa pubertähttaj ålli ja gåktu dåbddu målsut ednagit ulmutjis ulmutjij.
Jotkut saattavat odottaa kuukautisten alkamista tai parrankasvua, kun taas toisten mielestä muutokset tuntuvat pelottavilta.	Muhtema máhtti hálijdit liejbev jali sjkávtjájt oadtjot ja iehtjáda gis vájvalussji.
Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.	Jus árrat jali maŋŋet pubertähttaj ållå ij la mige majt iesj máhttá stivrrit.
Tyttöjen murrosikä alkaa yleensä 10–12-vuotiaana ja poikien 11–13-vuotiaana.	Niejdajda pubertähtta álggá gå li 10 ja 12 jage gaskan ja bárnijda 11 ja 13 jage gaskan.
On tavallista, että se alkaa joko aikaisemmin tai myöhemmin.	Le dábálasj dáhpáduvvá goappátjagá árabut ja maŋebut aj.
Murrosiän alkamisikä on suurelta osin perinnöllistä.	Man vuoras la gå pubertähttaj ålli la biologalasj árbbe.
Murrosikä kestää yleensä viidestä kuuteen vuotta, jona aikana jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.	Ålles pubertähtta gållå vihtta jali guhtta jage ja ulmusj ietjas milta åvddån ja danen umass ruvva.
Murrosikä alkaa usein nopealla pituuskasvulla.	Pubertähtta álu álggá ruvva sjaddamijn.
Olo voi tuntua hieman kömpelöltä, sillä kaikki ruumiinosat eivät kasva samaan tahtiin.	Muhttijn máhttá ietjas vehik boalbben dåbddåt danen gå gájkka lahto e avtabále sjatta.
Ennen varsinaista pituuskasvua kädet ja jalat kasvavat runsaasti pituutta.	Buojkulvissan álu gieda ja juolge sjaddi ednagit álgon.
Murrosiän päättyessä lopullinen pituus on saavutettu.	Gå pubertehtav guodá de ålles guhkkudahka.
Monesti sanotaan, että murrosikä on vaikeaa aikaa.	Álu gullá pubertähtta l vájves ájgge.
Osalle se voi ollakin, mutta ei kaikille.	Nåvti máhttá årrot muhtemijda, valla ij gájkajda.
Monille se on hauska ja jännittävä vaihe elämässä, sillä sekä itsessä että ympärillä tapahtuu paljon uusia asioita.	Ållusij la suohtas ja geldulasj ájgge viessomin, gå moadda ådåsa dáhpáduvvi goappátjagá ietjajnis ja iehtjádij birrasin.
Monien mielestä on mukavaa kasvaa pituutta ja muuttua aikuismaisemmaksi.	Ålos lijkkuji sjaddat ja oadtjot ållessjattuk rubmahav ja hámev, valla e gájka.
Kehossa tapahtuvat muutokset voivat olla hämmentäviä ja voi tuntua, että mieli ei kestä mukana.	Dåbddu márjju hiemssen gå rumáj ietjájduvvá, muhttijn máhttá dåbddåt vaj ij riekta dádjada.
Joskus voi tuntua, että tytön tai pojan käyttäytymiseen tai ulkonäköön kohdistuu monenlaisia vaatimuksia.	Muhttijn máhttá dåbddut ájádusá ja rávkalvisá li, buojkulvissan gåktu galggá vuojnnut niejddan jali bárnnen.
Aikuisilla saattaa olla mielipide siitä, millaisia murrosikäiset nuoret ” ovat ”, ja he saattavat kuvailla nuoria negatiivisesti esimerkiksi toteamalla, että murrosikäiset ovat hankalia ja räyhääviä.	Ållessjattugijn máhtti vuojno gåktu nuora “ li ”, mij buojkoduvvá nievres bágoj, degu nuora li vájve ja dåruna.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kellään ei ole oikeutta kohdella toista epäreilusti, ja jokaisella on oikeus olla sellainen kuin itse haluaa.	Galggá mujttet avtanik ij la riektá dåmajdit nievresláhkáj ja riektá årrot gåktu iesj sihtá.
Jos olo tuntuu hankalalta, kannattaa asiasta puhua jollekin.	Jus vájvven dåbddu de márjju l buorre ietjá ulmutjijn ságastit.
Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi koulun terveydenhoitajaan, koulukuraattoriin tai nuorisovastaanoton henkilökuntaan.	Buojkulvissan máhttá årrot skåvllåskihpasujtár, skåvllåkuratåvrrå, jali muhtem ulmusj nuorajduostudagán.
Mitä murrosiässä tapahtuu ?	Mij dáhpáduvvá pubertehtan ?
Tyttöjen murrosikä alkaa rintojen kasvamisella.	Niejdajda l vuostasj dåbddomärkka pubertehtan gå njittje sjaddagåhti.
Rinnoissa voi tuntua pieniä kovia kyhmyjä nännien alla.	Dav máhtti gullat gå oadtju smávva garra bavhlijt njidtjevártoj duogen.
Se on kasvavaa rintarauhaskudosta.	Le ráksá njittjijn mij åvdeduvvá.
Kun rinnat kasvavat, ne voivat kutista ja kipeytyä.	Gå njittje sjaddi de máhtti sagŋedit ja bávtjestit.
Rinnat voivat kipeytyä myös osuessaan johonkin.	Le aj dábálasj bávtjes gå juosik jåstes jali njittjijt ilá tjavgga soajttá duohttá.
Usein toinen rinta alkaa kasvaa ennen toista.	Dájvvámusát njidtje sjaddagoahtá åvddål nuppe njittje.
On tavallista, että rinnat kasvavat eri tahtiin.	Álu njittje sjaddi umass ruvva.
Lähes puolelle kaikista pojista ilmestyy rintarauhasia, jotka voivat näkyä ja tuntua pienenä kyhmynä toisen tai molempien nännien alla.	Gájkka bárnijs vargga bielle oadtju njidtjerávsájt ma máhtti vuojnnut ja dåbddut unna bavhllen nuppe jali goappásj njidtjevártoj vuolen.
Rintarauhaset voivat tuntua hieman kipeiltä, mutta ne ovat täysin vaarattomia.	Njidtjerávsá máhtti aj bávtjestit, ja ij la vádálasj.
Ajan mittaan rintarauhaset pienenevät.	Oanegis ájge duogen njidtjeráksá vat unnu.
Se voi kestää kahdesta kolmeen vuotta.	Máhttá gihtjat gitta guokta jali gålmmå jage.
Vartalon karvoitus	Guolga rubmahin.
Murrosiässä häpykarvoitus alkaa kasvaa.	Pubertehtan siehpajt oadtju.
Karvoja alkaa kasvaa sukuelinten ulkopinnalle ja nivusiin.	Siehpa sjaddagåhti sjierven ja gitta sjnjibtjojda.
Sekä pojilla että tytöillä karvoitus voi ulottua napaan saakka.	Goappátjagá bárne ja niejda máhtti oadtjot guolgajt rabddan náhpáj.
Myös kainaloihin ja tavallisesti myös kehon muihin osiin kasvaa karvaa, esimerkiksi käsiin ja jalkoihin.	Oadtju aj guolgajt giedavuolláj ja álu guolga aj sjaddi ietjá sajijn rubmahin, buojkulvissan giedaj ja juolgij nanna.
Pojilla voi kasvaa karvaa rintaan ja selkään.	Bárne máhtti aj guolgajt ráddáj ja tjavelgij oadtjot.
Pojille kehittyy partakarvoitusta.	Bárne oadtju sjkávtjájt.
Yleensä ylähuuleen kasvaa ensin viiksiä, ja sitten karvoitus leviää poskiin ja leukaan.	Álu álggá njunjevuolen ja oabllu nierajda ja gájbbáj.
Joillakin karvankasvu voi lisääntyä ja voimistua pitkälle aikuisikään saakka.	Muhtemijn vuobda sjaddi ja suohku guhkev ållessjattugin.
Murrosiässä hiukset rasvoittuvat entistä nopeammin.	Pubertehtan vuobda oajven njoarvvu ruvábut gå åvdebut.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat enemmän rasvaa.	Le danen gå buojdderávsá ienep buojdev dahki.
Sen vuoksi hiukset täytyy pestä aiempaa useammin.	Danen márjju dárbaj oajvev dájvvábut gå åvdebut bassat.
Murrosiässä sukupuolielinten koko ja väri muuttuvat.	Vuollevájmmo ietjájduvvá pubertehtan, goappátjagá stuorrudahka ja bájnno.
Talirauhaset näkyvät selvemmin, minkä vuoksi alapäässä voi havaita ryppyjä ja kuoppia, jotka ovat luonnollisia ja vaarattomia.	Buojdderávsá vuojnnugåhti tjielgugappot ja dahká vaj ájttsá dieblijt ja råsjmijt ma li luodulattja ja älla vádálattja.
Hien ja nesteiden muodostuminen alkaa, mikä saa sukupuolielimet tuoksumaan erilaiselta kuin aiemmin.	Bivvasa ja låssjkusa ma sjaddagåhti dahká vaj vuollevájmmo aj ietjáláhkáj habsijt gå åvdebut.
Tyttöjen ulommat ja sisemmät häpyhuulet muuttuvat kookkaammiksi ja tummemmiksi.	Niejdajda goappátjagá ålgop ja sisŋep guoddnábaksema nannu ja gámudi.
Usein sisemmät häpyhuulet kasvavat niin, että ne näkyvät selvästi ulompien häpyhuulten välistä.	Álu sisŋep guoddnábaksema sjaddi vaj vuojnnuji ålgop guoddnábaksimij ålggolin.
Myös klitoris kasvaa.	Bunno aj sjaddá.
Kehon sisällä olevat emätin, kohtu ja munasarjat kasvavat suuremmiksi.	Guoddná, skoahto ja månnerávsá ma li rubmahin stuorru.
Ovulointi alkaa.	Månneluovvanibme álggá
Pojan kivekset alkavat kasvaa.	Bárnijda guola sjaddagåhti.
Kivespussit ja penis kasvavat suuremmiksi, ja kivespussit muuttuvat tummemmiksi.	Guollavuossa ja buohtja aj sjaddá ja stuorru ja guollavuossa gámut.
Peniksen kasvu vaihtelee pojasta toiseen.	Man ednagav buohtja sjaddá l umasse ulmutjis ulmutjij.
Myös sisäiset sukuelimet nimeltään eturauhanen ja rakkularauhaset kasvavat.	Sisŋep sjiervverávsá ma gåhtjudalli prostahtan ja sädesblåsorna sjaddi.
Esinahka laajenee ja kasvaa, ja esinahan alle alkaa muodostua smegmaa, vaaleaa, voitelevaa nestettä.	Bajeldislijkke ? vijdeduvvá ja stuorru ja bajeldislijke vuolen smegma, vielggis låsjkos, sjaddagoahtá.
Kasvavat kivekset voivat tuntua kipeiltä.	Gå guola sjaddi de máhtti vehik bávtjestit.
Se on yleensä merkki siitä, että ne ovat alkaneet tuottaa siittiöitä.	Álu l dåbddomärkka sájojt dahkagåhti.
Tämä tapahtuu yleensä 14–15 vuoden iässä, mutta se voi alkaa myös aikaisemmin tai myöhemmin.	Dáhpáduvvá álu 14-15-jagágin, valla máhttá aj álgget åvdebut jali maŋebut.
Jos siemensyöksyn aikana tulee siemennestettä, se tarkoittaa, että on sukukypsä.	Jus sájo båhti gå orgasmav oadtju, de ulmusj la pubertehtan.
Tällöin voi tehdä jonkun raskaaksi emätinyhdynnässä.	De máhttá ulmutjav iesselissan dahkat jus la guoddnánárggem.
Murrosiässä on normaalia saada yöllisiä siemensyöksyjä.	Pubertehtan dábálattjat orgasmav oadtju iján oadedijn.
Joillekin niitä tapahtuu vain satunnaisesti, kun taas toiset voivat saada yöllisiä siemensyöksyjä usean vuoden ajan.	Muhtemijda dáhpáduvvá val ájnegis bále iehtjáda gis oadtju orgasmajt iján moadda jage.
Ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista monilta tytöiltä tulee valkovuotoa.	Åvddål läjbbogoahtá de vuohtjusijt oadtju.
Se näkyy hieman kellertävänä nestemäisenä aineena pikkuhousuissa.	Älvvá gå vehik visskávielggat sisbåvsåjn sjaddá.
Valkovuoto pitää emättimen limakalvot kosteina, emättimen puhtaana ja suojaa infektioilta.	Vuohtjusa dahki vaj tsuottsa guodnán li njuosskasa, ja guodnáv rájnnasin anedi ja suoddjiji infeksjåvnåjda.
Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että keho on alkanut ovuloida.	Gå liejbev oadtjo de l månneluovvanibme álgadam.
Tämä tarkoittaa, että keho on seksuaalisesti kypsä, eli on mahdollista tulla raskaaksi ja saada lapsia.	Ulmusj la ållessjattugin, de máhttá iesselissan sjaddat ja mánáv oadtjot.
Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun rinnat ovat alkaneet kasvaa.	Vuostasj liejbbe álu boahtá guovte jage duogen gå njittje li sjaddagoahtám.
Yleensä kuukautisten alkaessa pikkuhousuissa tai wc-paperissa näkyy hieman verta.	Dájvvámusát val binná varra boahtá sisbåvsåjda jali páhppárij gå ietjas såhtsu.
On myös tavallista, että ennen ensimmäisiä kuukautisia tulee rusehtavaa valkovuotoa.	Álu li russjkislágásj vuohtjusa åvddål gå vuostasj liejbev oadtju.
Se on kehon tapa kertoa, että kuukautiset ovat alkamassa.	Rubmaha vuohke l giehttot liejbbe ruvva boahtá.
Verinen vuoto on yleensä tummaa ja rusehtavaa, mikä johtuu siitä, että veri ehtii kuivua hieman ennen kuin se tulee ulos.	Varrasegadum vuohtjusa li álu tjáhppada ja russjkislágátja, ja le danen gå varra háhppit vehik gåjkkåt åvddål gå ålgus boahtá.
Aluksi kuukautiset ovat yleensä epäsäännölliset.	Liejbbe álgon la álu målsudahkes.
Kuukautiset saattavat esimerkiksi tulla ensin kerran ja sitten voi kulua useita kuukausia ennen seuraavia kuukautisia.	Máhttá buojkulvissan liejbev akti oadtjot ja de moadda máno gålli åvddål gå boahtte liejbbe boahtá.
Se on normaalia ja vaaratonta.	Le dábálasj ja ållu vádádak.
Joku voi kiihottua, tyydyttää itseään tai harrastaa muulla tavoin seksiä ja saada orgasmin jo ennen sukukypsyyttä.	Máhttá seksahálov dåbddåt, onanerit jali seksav adnet ietjáláhkáj ja orgasmav oadjtjot juo pubertehtan åvddål.
Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen seksi alkaa kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.	Gå pubertähttaj jåvsåt de álu hállo ja vájnno seksav adnet lassán.
Vaikka itsetyydytystä olisi kokeillut jo nuorempana, tavallisesti murrosiässä useimmat alkavat tyydyttää itseään tietoisemmin.	Vájku l juo nuorabun onanerim de ienemusá esski pubertehtan duodajn oanerigåhti.
Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat mielessä useammin, ja on tavallista pohtia, miltä ensimmäinen seksikokemus tuntuu.	Ålos ájádalli dájvvábut dakkirijda ma gulluji seksaj ja álu ájádallagoahtá gåktu galggá dåbddut vuostasj bále gå seksav galggá iehtjádijn adnet.
Pojat saattavat seksiä miettiessään saada helposti erektion.	Bárnijda máhtti ájádusá seksa birra dahkat vaj álkket ereksjåvnåv oadtju.
Joskus erektio voi tulla itsestään ilman syytä.	Muhttin dav oadtju vájku iesj ij dádjada manen.
Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun istuu bussissa, joka tärisee tai pyöräillessä hiekkatiellä.	Máhttá buojkulvissan årrot gå tjåhkkåj bussan mij gahppá jali gå duolmmu sjárrarahten.
Tärinä saa aikaan signaalien siirtymisen aivojen sijaan suoraan penikseen.	Gahppama dahki vaj signála manni njuolgga buohtjaj, mannamis vuojŋamij baktu.
Tämä voi tuntua kiusalliselta, ja pojat saattavat kuvitella tahattomien erektioiden ilmaantumisen olevan epänormaalia, vaikka se onkin hyvin yleistä.	Máhttá vájvven dåbddut, ja ruvva jáhkká iesj ájnna ulmutjin gut ereksjåvnåv oadtju ájggomahtes, vájku l sieldes dábálasj.
Hiusten tavoin iho rasvoittuu entistä nopeammin.	Jur degu vuobda de lijkke aj ruvábut njoarvvu.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat aiempaa enemmän rasvaa, joskus enemmän kuin on tarpeen.	Le danen gå buojdderávsá dahki ienep buojdev gå åvdebut, muhttijn ienebuv gå majt ajtu l dárbulasj.
Rasvoittumisen huomaa helposti kiiltävästä ihosta, erityisesti nenän ympärillä ja otsassa sekä poskissa ja selässä.	Älvvá dav gå lijkke vejut, sierraláhkáj njunje birra ja gállon, valla aj nierajn ja tjavelgin.
Ihon rasvoittuminen voi saada aikaan finnejä ja mustapäitä.	Gå lijkke buojddu de máhttá båhtusav vaddet tjásmagisájt oadtjot.
Murrosiässä ihoon voi tulla myös juovia, joita kutsutaan raskausarviksi.	Pubertehtan máhttá aj sátsojt lijkkáj oadtjot, nåv gåhtjodum lijkketsuovkkanibmen.
Niitä syntyy ihon venyessä nopeammin kuin se ehtii sopeutua.	Le danen gå lijkke vanáduvvá ruvábut gå háhppit hiebaduvvat.
Tytöille raskausarpia syntyy usein rintoihin, lantioon ja reisiin.	Niejdajda la dábálamos lijkkeboarkkanimijt njittjijda oadtjot, tjoarbielijda ja tjippijda.
Pojilla niitä muodostuu tavallisesti selkään ja hartioihin.	Bárnijda la dábálamos tjavelgin ja ålgijn.
Arvet vaalenevat ajan mittaan.	Lijkkeboarkkanime gilgudi ájge milta.
Murrosiässä hikoilu lisääntyy, minkä vuoksi on tärkeää peseytyä joka päivä.	Bivástuvvagoahtá ienebut pubertehtan, danen la ájnas basádit juohkka biejve.
Tarvittaessa kainaloihin voi laittaa deodoranttia.	Jus adná dav dárbaj, de máhttá aj adnet deodorantav giedavuolen.
Ääni	Giella
Muun kehon tavoin myös ääni kehittyy murrosiän aikana.	Jur nåv gåk rumáj de giella aj åvdeduvvá pubertehtan.
Kurkunpää kasvaa ja äänihuulet pitenevät, jolloin ääni madaltuu ja syvenee.	Guokkoj sjaddá ja jiednasjnjártja guhkku mij dahká guormes gielav oadtju, gåhtjudallá jiednarievddadussan.
Tätä kutsutaan äänenmurrokseksi.	Sjaddá goappátjagá niejdajn ja bárnijn.
Sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla. Poikien ääni muuttuu kuitenkin enemmän kuin tyttöjen, minkä vuoksi poikien saattaa olla vaikea kontrolloida ääntään.	Valla bárnij giella rievddá ienebut gå niejdaj ja máhttá dahkat bárnnen låssu jienav stivrrit.
Ääni saattaa kuulostaa käheältä, tai se voi vaihdella kimeästä matalaan ennen kuin se lopulta madaltuu ja syvenee.	Muhttijn gullu vehik sedu jali målsut tjuodjalis ja guormes giela gaskan åvddål ållu guormes giella sjaddá.
Keho kasvaa ja muuttuu	Rumáj sjaddá ja ietjájduvvá
Murrosiän alussa kädet ja jalat kasvavat tavallisesti erittäin nopeasti.	Pubertehta álgon álu gieda ja juolge sieldes ruvva sjaddi.
Tämän jälkeen käsivarret ja sääret pitenevät.	Dan maŋŋela gieda ja juolge sjaddi.
Pituuskasvu alkaa tämän jälkeen.	Dan maŋŋela sjaddá ienemusát guhkkudagán.
Kasvua voi olla jopa useita senttejä muutamassa kuukaudessa.	Máhttá sjaddat moadda sentimehtera val moatten mánon.
Tätä kutsutaan usein kasvupyrähdykseksi.	Álu gåhtjudallá sjaddolasedibme.
Pituuskasvun lisäksi keho muuttaa muotoaan.	Rumáj ij dåssju guhko valla rievddá aj hábme.
Tyttöjen lantio laajenee ja poikien ylävartalo levenee.	Niejda álu oadtju gåbdep tjårbielijt ja bárne gåbdep badjerubmahav.
Varhainen ja myöhäinen murrosikä	Pubertähtta álggá l umass ájgen ja árbbe aj stivvri dav.
Murrosiän alkaminen vaihtelee ja riippuu muun muassa perinnöllisistä tekijöistä.	Pubertähttaj árrat jåvsådit máhttá goappátjagá dåbddut suohttasin ja vájvven.
Varhainen murrosikä voi tuntua yhtä aikaa sekä hauskalta että kiusalliselta. Murrosiän alkaminen tytöillä ennen kahdeksan vuoden ikää tai pojilla ennen yhdeksän vuoden ikää on epätavallista.	Ilá árrat pubertähttaj jåvsådit, åvddål gå l dävddám gáktsa jage niejddan jali lågev jage bárnnen, la sierralágásj.
Jos murrosiän merkit alkavat jo näin aikaisin, tulisi asiasta keskustella vanhempien tai huoltajan kanssa ja ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen.	Jus oadtju pubertähttadåbddomerkajt nåv árrat de luluj ságastit ietjas äjgádij jali ietjá sujttoaddnijn ja aktavuodav válldet skåvllåskihpasujtárijn jali varresvuohtaguovdátjijn.
Jos murrosiästä ei ole minkäänlaisia merkkejä ennen 14 vuoden ikää, puhutaan myöhäisestä murrosiästä.	Jus ij la oadtjum avtak pubertähttadåbddomerkajt gå 14 jage ållim de gåhtjudallá maŋŋe pubertähttan.
Asiasta voi puhua vanhempien tai huoltajien kanssa ja ottaa yhteyttä yksin tai vanhempien kanssa koulun terveydenhoitajaan, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.	Máhttá de ságastit ietjas äjgádij jali ietjá sujttoaddnijn ja aktan sijájn jali iesj aktavuodav válldet skåvllåskihpasujtárijn, nuorajduostudagájn jali varresvuohtaguovdátjijn.
Tarvittaessa murrosikä voidaan käynnistää lääkkeiden avulla.	Jus la dárbbo de pubertehtav máhttá álgadit dálkkasij viehkken.
Murrosiän alkamista ei voi nopeuttaa itse.	Iesj ij máhte dahkat vaj pubertähttáj ruvábut jåvsåt.
Jos kehittyminen eri aikaan kavereiden kanssa tuntuu vaikealta, kannattaa asia ottaa puheeksi jonkun kanssa, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa.	Jus vájvalussjá gå ij åvdeduvvá sämmi ruvva gå rádna de márjju buoragit dåbddu ietjá ulmutjijn ságastit, skåvllåskihpasujtár l buojkulvissan buorre ulmusj gejna máhttá aktavuodav válldet.
Apua voi saada myös nuorisovastaanotolta tai terveyskeskuksesta.	Viehkev máhttá aj oadtjot nuoraduostudagán jali varresvuohtaguovdátjin.