pussailu-suutelu-ja-hyvaily.html.xml

Pussailu, suutelu ja hyväily	Bunestime, tjullása ja hångel
Pussailu, suutelu ja hyväily	Bunestime, tjullása ja hångel
Monet tykkäävät pussailusta, suutelusta ja hyväilystä.	Bunástallat, tjulástallat ja hånglit la juoga masi ålos lijkkuji.
Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan.	Jus ij la dav dahkam márjju ájádallá dan birra ja hálijt dav dahkat.
Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa.	Avtabále gå máhttá dåbddut vehik balon vuostasj tjullásij jali hångelij.
Miten oikeastaan hyväillään ?	Gåktu dal ájn dahká gå hångli ?
Jos miettii, mitä suudellessa tai hyväillessä tapahtuu, kannattaa muistaa, että siihen ei ole olemassa sääntöjä. Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, tuntuu yleensä hyvältä myös siitä, jota suudellaan tai hyväillään.	Jus ájádallá gåktu tjules jali hångli, de l buorre mujttet e njuolgadusá gávnnu gåktu galggá dahkat Jus gähttjal ja dahká nåv vaj buoragit allasis dåbddu, de dåbddusj gal buoragit gesi tjules ja gejna hångli.
Pussatessa painetaan huulet toisen huulia tai muuta kehonosaa vasten ja maiskautetaan suuta samanaikaisesti.	Bunástallat la gå ietjas bakismijt dieddel ietjá ulmutja baksimijda jali ietjá sadjáj ietjá ulmutja rubmahin, álu sämmibále aj tsållajienatjav dahká.
Pusun aikana suu on kiinni.	Gå soabmásav bunes de l njálmme dahppot.
Suudellessa yleensä molempien huulet ja kielet liikkuvat toisiaan vasten.	Gå soabmásav tjules de álu gaoppátjagá baksima ja njuoktjama duohtti nubbe nuppev.
Se tuntuu siltä kuin hyväilisi toista kielellä ja huulilla.	Le degu njávkká ja njávkaduvvá njuoktjamijn ja baksimij.
Sitä voi myös kuvata toisen maistamiseksi.	Gåvviduvvá aj degu smáhkkut ietjá ulmutjav.
Tavallinen tapa aloittaa suuteleminen on aloittaa se pusulla.	Dábálasj vuohke tjulástallagoahtet la bunástallagoahtet.
Jos haluaa suudella, voi avata hieman huuliaan ja työntää ihan vähän kieltään ulos niin, että se koskettaa toisen huulia.	Jus sihtá tjulástallat de máhttá baksimijt vehik sierrit ja njuoktjamav unnán tsåggåt vaj duohttá nuppe baksimijt.
Silloin saa nähdä avaako myös toinen huulensa, jotta kielet voivat kohdata.	De vuojnná jus gut aj baksimijt sierri vaj njuoktjama máhtti duohtadit.
Suuteluun ei ole olemassa sääntöjä esimerkiksi siitä, kuinka paljon kieltä pitäisi työntää ulos tai kuinka paljon huulia tulee avata, vaan se on jokaisen oma valinta.	E gávnnu njuolgadusá gåktu galggá dahkat gå tjules nubbe nuppev, buojkulvissan man märráj galggá njuoktjamav tsåggåt jali man ednagav galggá baksimijt sierrit, valla dav iesj mierret.
Yleensä tapahtumat etenevät omalla painollaan suutelun aikana.	Ienemusát álu ietjatis tjielggá gå vijmak soabmásav tjules.
Kannattaa kuitenkin aloittaa varovasti, jotta ei tunkeutuisi kielellä liian rajusti toisen suuhun.	Gätjástus la várrogit álgget vaj ij njálmmáj garrasit tsåhkkå ja labuda njuoktjamav guojmenis njálmen dalága.
Erilaisten tapojen kokeileminen tuntuu yleensä molemmista kivalta.	Goappátjijda álu buorak sjaddá jus gähttjal.
Suoraan edestäpäin suutelu voi olla hankalaa, koska nenät osuvat helposti vastakkain. Sen vuoksi päätä kannattaa taivuttaa hieman sivulle.	Vájvve l soabmásav tjulestit njuolgga åvddålis danen gå njunje álkket jåstesti, danen álu dárbaj oajvev rággit ålåtjit.
Suutelun aikana voi olla helpointa hengittää nenän kautta.	Vuojŋasj má giehpemusát njunjijn gå soabmásav tjules.
Kokeilemalla oppii parhaiten, mikä tuntuu hyvältä.	Vuohke l iesj gähttjalit mij lijkkogis dåbddu.
Suutelu onnistuu hyvin myös hammasrautojen tai lävistysten kanssa.	Máttá buoragit tjulástallat badneduollidimijn jali piersingijn.
Myös toisen kehoa voi suudella.	Máhttá aj nubbe nuppev tjulestit rubmahij.
Suudeltavista kohdista päätetään yhdessä kumppanin kanssa.	Gåggu rubmahin tjules jali sihtá tjulestuvvat iesj mierret aktan gejna tjules jali gässta tjulestuvvá.
Halailu ja syleily	Fármastime ja njávkkama
Kehon halailu ja syleily tuntuu miellyttävältä.	Máhttá dåbddut lijkkogis iehtjáda rubmahav gulldalit, buojkulvissan fármasta ja njávka baktu.
Halailla ja syleillä voi vaatteet päällä tai ilman vaatteita.	Máhttá njávkadit ja fármudallat goappátjagá biktasij ja biktasahtá.
Mitä hyväillessä oikeastaan tapahtuu ?	Gåktu dal ájn hångli ?
Hyväilyksi kutsutaan yleensä sitä, kun suudellaan, halaillaan tai syleillään jotakuta.	Hånglit gåhtjudallá gå tjules, bunes, fármas ja návkká soabmásav.
Suutelu ja halailu voi siis samanaikaisesti olla hyväilyä.	Tjulástallat ja sämmibále fármudallat máhttá aj årrot hångel.
Myös syleily ja kehon suukottelu voi olla hyväilyä.	Jur degu njávkkama ja bunestime rubmahin aj máhttá årrot hångel.
Hyväillessä voi painautua ja hankautua toista vasten.	Gå hångli máhttá aj dieddet ja njávggat nubbe nuppe vuosstij.
Hyväillä voi monin eri tavoin, esimerkiksi rauhallisesti tai kovaa ja intensiivisesti.	Máhttá hånglit moatteláhkáj, buojkulvissan suojmma ja sjávot jali tjavgga ja fámulattjat.
Usein tapa vaihtelee hyväilyn aikana.	Álu målsut hångelbåttån.
Se voi myös vaihdella kerrasta ja henkilöstä toiseen.	Máhttá aj målsudit báles bálláj ja ulmutjis ulmutjij.
Hyväillä voi vaatteet päällä, vähissä vaatteissa tai alasti.	Máhttá hånglit ållu gárvodum jali ållu rihttsot.
Hyväillä voi myös eri asennoissa, kuten seisten, istuen tai makuulla.	Máhttá aj hånglit umassláhkáj, buojkulvissan tjuottjo, tjåhkkot jali vällot.
Hyväilyä vähissä vaatteissa tai ilman vaatteita kutsutaan myös pettingiksi.	Hånglit ednagit ja binná biktasij jali biktasahtá muhttijn garrahångelin gåhtjudallá.
Jotkut kutsuvat hyväilyä kuherteluksi.	Muhtema gåhttju hångelav smállan.
Kuhertelu voi kuitenkin tarkoittaa myös muita asioita.	Valla smálla máhttá aj ietjá.
Joidenkin mielestä kuhertelu tarkoittaa flirttailua tai seksin harrastamista jonkun kanssa.	Muhtema adni buojkulvissan ulmusj smállá gå sjuohttul jali seksav adná iehtjádijn jali iehtjádij.
Henkilöä, jonka kanssa sitä on tehnyt, voi myös kutsua nimellä ” ett strul ”.	Ulmusj gejna l dáv dahkam máhttá aj gåhtjudallat smállan.
Mikä tekee suutelusta ja hyväilystä mukavaa ?	Mij dahká tjullásijt ja hångelav lijkkogissan ?
Läheisyys ja hyväily saavat ihon, kielen ja huulet reagoimaan ja lähettämään aivoihin signaaleja, jotka kertovat sen tuntuvan hyvältä ja jännittävältä.	Årrot lahka ja njávkaduvvat soabmásis dahká lijkev, njuoktjamav ja baksima rádji signálajt vuojŋŋamij jut tjagárt ja dåbddu lijkkogis.
Hyväily voi myös saada aikaan kiihottumista.	Máhttá aj dahkat seksuálalattjat buolliduvvá.
Kehon hermot, jotka vastaavat tuntoaistista, lähettävät signaaleja aivoihin.	Rubmahin li nerva ma dåjmadi dåbdov ja rádji signálajt vuojŋŋamij.
Jotta hyväily tuntuisi mukavalta ja miellyttävältä, on tärkeää, että molemmat osapuolet haluavat sitä.	Jus galggá vuohkasit ja herlugit dåbddut de hähttu iesj ja gejna hångli, dasi lijkkut.
Kaikki eivät nauti suutelusta ja hyväilystä yhtä paljon.	Ulmutja umassláhkáj lijkkuji tjulástallat ja hångli.
Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tuntea, vaan täytyy kuunnella itseään ja todeta pitääkö suutelusta ja hyväilystä vai haluaako tuntea läheisyyttä muilla tavoin.	Ij gávnnu duolla jali ja boasto vuohke dåbddåt, ájnat viertti gulldalit allasis jus adná la lijkkogis tjulástallat ja hånglit, jali jus ienni sihtá lahkavuodav dåbddåt.
Jokaisella on aina oikeus sanoa, jos ei halua suudella tai hyväillä, tai jos jokin ei tunnu hyvältä.	Agev la riektá vuosstálasstet jus ij sidá tjulástallat jali hånglit, jali jus juoga ij dåbddu buoragit dan båttå.
Ei tule koskaan suudella tai hyväillä vain siitä syystä, että joku toinen sitä haluaa.	Ij goassak galga tjulástallat ja hånglit gå ietjá ulmusj dav sihtá.
Kaikki maistuvat ja tuoksuvat erilaisilta.	Gájka smáhkijdi ja hábsijdi umassláhkáj.
Haju ja maku vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä on syönyt, miten on peseytynyt, miltä vaatteet tuoksuvat ja niin edelleen.	Gåktu habsijt ja smáhkku rievddá aj, buojkulvissan mierreduvvá majt la bårråm, gåktu la basádam, gåktu biktasa habsijdi ja nåv vil.
Jos on vilustunut ja kärsii infektiosta, esimerkiksi suu voi haista erilaiselta kuin muulloin.	Jus la snuobas ja l infeksjåvnnå de máhttá buojkulvissan ietjáláhkaáj habsijdit njálmme gå iemeláhkáj.
Voiko hyväilystä tulla raskaaksi tai saada seksitauteja ?	Máhttá gus hånglimis iesselissan sjaddat jali sjiervvedávdajt oadtjot ?
Hyväilystä ei voi tulla raskaaksi.	Ij máhte iesselissan sjaddat gå hångli.
Siitä ei voi myöskään saada seksitautia.	Ij ga máhte avtak sjiervvedávdav oadtjot.
Hyväily on näin ollen sekä hyvä että turvallinen tapa olla lähellä toista.	Hångel l de goappátjagá lijkkogis ja sihkar vuohke ulmutja lahkavuodav dåbddå.